KIRJALLINEN KYSYMYS 587/2010 vp Tornion ja Haaparannan kielikoulun valtionavun palauttaminen Eduskunnan puhemiehelle Tornion ja Haaparannan yhteistyö on jatkuvasti tiivistynyt. Yhteistyön laajuus edellyttää hyvää naapurimaan kielen osaamista molemmin puolin rajaa. Torniolla ja Haaparannalla onkin yhteinen kielikoulu. Tähän saakka valtio on antanut suomalaisten oppilaiden kustannuksiin ylimääräistä valtionosuutta erillissopimuksen nojalla. Nyt Tornion kaupungille on tullut yllättäen tieto siitä, että kahden vuosikymmenen ajan saatu ylimääräinen valtionosuus lakkautetaan. Se tarkoittaisi Torniolle noin 200 000 euron vuotuista menetystä. Se on iso raha muutoinkin talousvaikeuksissa olevalla kaupungille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy palauttaakseen Tornion kaupungille ylimääräisen valtionosuuden Tornion ja Haaparannan kielikoulun toiminnan jatkumisen varmistamiseksi? Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2010 Esko-Juhani Tennilä /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 587/2010 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy palauttaakseen Tornion kaupungille ylimääräisen valtionosuuden Tornion ja Haaparannan kielikoulun toiminnan jatkumisen varmistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuksen rahoituksesta säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetulla lailla (1704/2009), joka on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Lain voimaantulon myötä esija perusopetuksen laskennalliset kustannukset eivät enää määräydy entiseen tapaan oppilasmäärän perusteella, vaan kunnan 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten määräytymisestä säädetään lain 22 :ssä. Valtionosuusuudistus toteutettiin kustannusneutraalisti sekä valtio-kunta-suhteessa että kuntien kesken. Kuntien välinen kustannusneutraalisuus toteutettiin tasaamalla kuntakohtaiset valtionosuuksien muutokset järjestelmässä kuntien välillä. Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksessa esimerkiksi esi- ja perusopetuksen osalta tämä toteutettiin vertaamalla vuoden 2010 tasolla kuntien uuden järjestelmän mukaisia valtionosuuksia sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksia niihin valtionosuuksiin, jotka kunta olisi saanut aikaisemmin voimassa olleessa järjestelmässä. Erotus lisättiin tai vähennettiin kunnan valtionosuuksista siten, että järjestelmänmuutoksen vaikutus kunkin kunnan valtionosuuksiin nollattiin. Tornion kohdalla valtiovarainministeriö on tehnyt 17.6.2010 valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasausta koskevan oikaisun aiemmin 29.12.2009 tekemäänsä päätökseen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Oikaisussa Tornio-Haaparannan kielikoulun saama rahoitus otettiin huomioon valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasauksen laskennassa. Opetushallitus on myöntänyt Tornio-Haaparannan yhteisen kielikoulun kustannusten kattamiseen erillistä valtionavustusta vielä vuonna 2009. Tämä erillinen avustus on maksettu ilmoitetun oppilasmäärän perusteella. Uuteen järjestelmään siirryttäessä Tornio saa laskennallisen kunnan peruspalvelujen valtionosuuden kaikkien sen 6 15-vuotiaiden asukkaiden, myös Tornio-Haaparannan kielikoulussa oppivelvollisuuttaan suorittavien oppilaiden määrän perusteella suoraan asukaspohjaisen järjestelmän kautta. Jotta Tornio-Haaparannan kielikoulun oppilaiden perusteella ei määräytyisi kaksinkertaista rahoitusta, samassa yhteydessä vuoden 2010 alusta alkaen erillisestä ylimääräisestä valtionavustuksesta luovuttiin. Rahoituslainsäädännön uudistuksen jälkeen erillisen harkinnanvaraisen valtionavustuksen maksaminen kunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön kautta ei enää ole mahdollista. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 :n mukaan kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisesti tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. 2
Ministerin vastaus KK 587/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 587/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att återinföra en extra statsandel till Torneå stad för att säkerställa fortsatt verksamhet för Torneås och Haparandas gemensamma grundskola Språkskolan? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I lagen om statsandel för kommunal basservice (1704/2009), som trädde i kraft den 1 januari 2010, föreskrivs det om finansieringen av den grundläggande utbildningen. Efter att lagen trädde i kraft bestäms de kalkylerade kostnaderna för förskoleundervisning och grundläggande utbildning inte längre på basis av elevantalet som tidigare utan på basis av antalet 6 15-åringar i kommunen. I 22 i lagen föreskrivs hur de kalkylerade kostnaderna för förskoleundervisning och grundläggande utbildning i kommunen bestäms. Statsandelsreformen genomfördes kostnadsneutralt både i förhållandet mellan stat och kommun och mellan kommunerna. Kostnadsneutraliteten mellan kommunerna genomfördes genom att ändringarna av statsandelarna per kommun i systemet utjämnades mellan kommunerna. Vid ändringen av systemet med statsandelar genomfördes utjämningen för t.ex. förskoleundervisningens och den grundläggande utbildningens del genom att man jämförde kommunernas statsandelar enligt det nya systemet på 2010 års nivå och hemkommunsersättningen för förskoleundervisning och grundläggande utbildning med de statsandelar som kommunen skulle ha fått enligt det tidigare systemet. Skillnaden lades till eller drogs ifrån kommunens statsandelar så att systemändringens inverkan på varje enskild kommuns statsandelar nollställdes. För Torneå kommun fattade finansministeriet ett beslut om statsandel för kommunal basservice den 29 december 2009. Till det beslutet har ministeriet den 17 juni 2010 gjort en rättelse i fråga om utjämningen vid ändringen av systemet med statsandelar. I rättelsen beaktades finansieringen till Språkskolan i uträkningen av utjämningen vid ändringen av systemet med statsandelar. Utbildningsstyrelsen beviljade så sent som 2009 separat statsunderstöd för att täcka kostnaderna för Torneås och Haparandas gemensamma språkskola. Det här separata understödet har betalats på basis av det uppgivna elevantalet. Vid övergången till det nya systemet får Torneå direkt via det invånarbaserade systemet en kalkylerad statsandel för kommunal basservice på basis av antalet 6 15-åriga invånare, de elever som fullgör läroplikten i Språkskolan inräknade. För att det på grund av Språkskolans elever inte uppstå dubbel finansiering slopades det separata extra statsunderstödet också vid ingången av 2010. Efter revideringen av finansieringslagstiftningen är det inte längre möjligt att betala separat statsunderstöd enligt prövning till kommunen via undervisnings- och kulturministeriet. Enligt 30 i lagen om statsandel för kommunal basservice kan en kommuns statsandel på ansökan höjas efter prövning inom ramen för statsbudgeten, om kommunen i första hand på grund av exceptionella eller tillfälliga kommunalekonomiska svårigheter är i behov av ökat ekonomiskt stöd. 4
Ministerns svar KK 587/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Helsingfors den 16 juli 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5