KIRJALLINEN KYSYMYS 70/2013 vp Viranomaisten välinen yhteistyö Eduskunnan puhemiehelle Olen saanut kansalaispalautetta tilanteesta, jossa asukas on muuttanut toiseen kuntaan, mutta lähtökunnassa saadut palvelut eivät ole seuranneet perässä, vaan palvelujen tarve on kartoitettu alusta lähtien uudessa kotikunnassa. Esimerkiksi erikoissairaanhoitoon saatu lähete ei enää kelvannut uudessa kotikunnassa sairaanhoitopiirin vaihtuessa, vaan tutkimukset oli aloitettava alusta yleislääkärikäynnillä. Paljon on puhuttu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön parantamisesta, mutta vaikuttaa siltä, että tarvetta voisi olla myös paremmalle kuntien väliselle ja sairaanhoitopiirien väliselle yhteistyölle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Näkeekö hallitus tarpeellisena viranomaisten välisen yhteistyön tehostamisen tilanteissa, joissa on kyse asukkaan saamista palveluista uuteen kuntaan muuttaessa ja jos näkee, miten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa asia on otettu huomioon? Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2013 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 70/2013 vp: Näkeekö hallitus tarpeellisena viranomaisten välisen yhteistyön tehostamisen tilanteissa, joissa on kyse asukkaan saamista palveluista uuteen kuntaan muuttaessa ja jos näkee, miten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa asia on otettu huomioon? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin. Yhteisen potilastietorekisterin rekisterinpitäjänä ovat kaikki rekisteriin liittyneet terveydenhuollon toimintayksiköt niiden omien potilasasiakirjojen osalta. Yhteiseen potilastietorekisteriin liittyneiden toimintayksiköiden välinen potilastietojen käyttö ei edellytä potilaan nimenomaista suostumusta. Potilaalla on kuitenkin oikeus kieltää toisen toimintayksikön tietojen käyttö. Kun henkilö vaihtaa kokonaan kotikuntaa esimerkiksi toisen sairaanhoitopiirin alueelle, hänen on annettava suostumuksensa potilasasiakirjojensa siirtämiselle uuden sairaanhoitopiirin alueelle, jolloin on mahdollista ja suositeltavaa, ettei häntä koskevia lääketieteellisiä tutkimuksia tarvitse aloittaa alusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetulla lailla (159/2007) toteutetaan yhtenäinen sähköinen potilastietojen käsittely- ja arkistointijärjestelmä terveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi potilasturvallisesti ja tehokkaasti sekä potilaan tiedonsaantimahdollisuuksien edistämiseksi. Julkisen terveydenhuollon valtakunnalliset tietojärjestelmien odotetaan olevan käytettävissä 1 päivänä syyskuuta 2014. Potilaan suostumuksen perusteella saa luovuttaa kaikki valtakunnallisissa tietojärjestelmäpalveluissa olevat potilastiedot. Tämä tulee käytännössä helpottamaan kotikuntaa vaihtavan henkilön hoidon jatkuvuuden toteutumista. Suostumuksen antanut potilas saa kuitenkin kieltää määrittämiensä tietojen luovutuksen. Terveydenhuoltolaissa on säädetty potilaan oikeudesta valita hoitopaikkansa (47 ja 48 ). Lain soveltamisen ensivaiheessa asiakas voi valita kotikuntansa mukaisen terveyskeskuksen terveysasemista itselleen sopivimman. Hänelle tulee antaa mahdollisuus valita myös hoitava lääkäri tai työpari silloin, kun se on toiminnallisesti mahdollista (49 ). Erikoissairaanhoidossa voi lääkärin lähetteellä valita kotikunnan mukaisen erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon yksiköistä itselleen sopivimman. Kun henkilö viettää pidempiä aikoja toisella paikkakunnalla, hänellä on mahdollisuus myös käyttää oleskelupaikkakunnan terveyspalveluja hoitosuunnitelmansa mukaisten hoitojen toteuttamiseen. Vuoden 2014 alusta valinnan mahdollisuus laajenee sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa koko maan laajuiseksi. Terveydenhuoltolain tavoitteena on myös vahvistaa perusterveydenhuollon vastuuta potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen tavoitteena on, että riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä terveyden ja hy- 2
Ministerin vastaus KK 70/2013 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps vinvoinnin edistäminen toteutetaan yhdenvertaisesti koko maassa. Tavoitteena on muun muassa parantaa väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin, vahvistaa palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta, vähentää tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä purkaa hallinnonalojen välisiä raja-aitoja. Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2013 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 70/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Pirkko Ruohonen-Lerner /saf: Anser regeringen det nödvändigt att effektivera samarbetet mellan myndigheter i situationer där det är frågan om tillgången till tjänster för en invånare som flyttar till en ny kommun och om den så anser, hur har ärendet beaktats till exempel i social- och hälsovårdsreformen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) bildar journalhandlingarna inom den kommunala primärvården och specialiserade sjukvården för dem som bor inom området för en samkommun för ett sjukvårdsdistrikt ett gemensamt register inom hälso- och sjukvården. Alla verksamhetsenheter inom hälso- och sjukvården som har anslutit sig till det gemensamma registret är registeransvariga till den del som gäller deras egna journalhandlingar. Patientens uttryckliga samtycke krävs inte för att patientuppgifter ska få användas av verksamhetsenheter som har anslutit sig till det gemensamma registret. Patienten har emellertid rätt att förbjuda att uppgifter som har registrerats av en annan verksamhetsenhet används. När en person helt byter hemkommun exempelvis till ett annat sjukvårdsdistrikt, ska personen ge sitt samtycke till att hans eller hennes journalhandlingar överförs till det nya sjukvårdsdistriktet, varvid det är möjligt och rekommendabelt att de medicinska undersökningar som personen genomgått inte behöver göras om från början. Genom lagen om elektronisk behandling av klientuppgifter inom social- och hälsovården (159/2007) genomförs ett enhetligt elektroniskt behandlings- och arkiveringssystem för patientuppgifter för effektiv produktion av hälso- och sjukvårdstjänster så att patientsäkerheten beaktas samt för främjande av patientens möjligheter att få information. De riksomfattande informationssystemen inom den offentliga hälso- och sjukvården förväntas vara tillgängliga den 1 september 2014. Med samtycke av patienten får alla patientuppgifter som hör till de riksomfattande informationssystemtjänsterna lämnas ut. I praktiken kommer det här att främja genomförandet av kontinuitet i vården för en person som byter hemkommun. En patient som gett ett sådant samtycke får emellertid förbjuda utlämnandet av vissa uppgifter som han eller hon särskilt specificerar. I hälso- och sjukvårdslagen föreskrivs om patientens rätt att välja vårdenhet (47 och 48 ). Vid tillämpningen av gällande lags första skede kan kunden själv välja den för sig lämpligaste hälsostationen vid sin hemkommuns hälsovårdscentral. Patienten ska också ges möjlighet att inom gränserna för vad verksamheten tillåter, välja den läkare eller det arbetspar som behandlar honom eller henne (49 ). Inom den specialiserade sjukvården kan patienten via läkarremiss välja den lämpligaste enheten för specialiserad sjukvård enligt sin hemkommuns specialupptagningsområde. När en person tillbringar längre perioder på en annan ort, har han eller hon även möjlighet att anlita vistelseortens hälsovårdstjänster för att få vård enligt sin vårdplan. Från början av 2014 utvidgas valmöjligheten både inom primärvården och inom den specialiserade 4
Ministerns svar KK 70/2013 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps sjukvården till att omfatta hela landet. Målet med hälso- och sjukvårdslagen är också att öka primärvårdens ansvar för samordningen av den samlade vården av en patient. Syftet med reformen av social- och hälsovårdens servicestruktur är att genomföra tillräckliga social- och hälsovårdstjänster samt främja hälsa och välfärd på lika villkor i hela landet. Målet är bland annat att förbättra en jämlik tillgång till ändamålsenliga tjänster i rätt tid för befolkningen, förstärka välfungerande service- och vårdvägar, minska onödigt överlappande samt avveckla skrankor mellan förvaltningsområdena. Helsingfors den 8 mars 2013 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5