TASEKIRJA 2013 Maailman Luonnon World Wide Fund For Nature, Suomen rahasto -konserni TASEKIRJA tilikausi 1.7.2012-30.6.2013 VIVEK R. SINHA / WWF-CANON
WWF Suomi -konserni Sisältö sivu Sisällysluettelo 2 Toimintakertomus 1. Yleistä 3 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelu 3 2.1 Luonnon monimuotoisuus 4 2.1.1 Itämeren suojelu 4 2.1.2 Suomen ja lähialueiden luonto 6 2.1.3 Kansainvälinen kehitys 7 2.2 Ekologinen jalanjälki 9 2.2.1 Kestävä kulutus ja tuotanto 9 2.2.2 Ilmastonmuutoksen torjunta 10 2.3 Ympäristökasvatus 10 3. Suojelu- ja markkinointiviestintä 11 4. Varainhankinta 13 4.1 Yritysyhteistyö 14 4.1.2 Green Office 14 4.2 Yksityisvarainhankinta 15 4.3 Julkishallinnollinen ja säätiöyhteistyö 15 5. Taloushallinto 16 6. Johtaminen ja henkilöstö 16 7. Tulevaisuuden näkymät 17 Tilinpäätös tilikaudelta 1.7.2012 30.6.2013 Tuloslaskelma 18 Tase 19 Liitetiedot 20 24 Allekirjoitukset 25 Maailman Luonnon WWF - World Wide Fund For Nature, Suomen Rahasto Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki y-tunnus 0215186-5
3 (25) Maailman Luonnon WWF, Suomen Rahaston toimintakertomus Tilikausi 1.7.2012 30.6.2013 1. Yleistä Kulunut tilikausi oli WWF Suomelle merkkipäivien vuosi. Vuoden aikana juhlittiin suojelun, yritysyhteistyön ja vapaaehtoistyön saavutuksia. Syksyllä 2012 WWF Suomi täytti 40 vuotta. Helsingin yliopiston kanssa järjestetty biodiversiteettiaiheinen 40-vuotisseminaari keräsi noin 200 hengen yleisön. Juhlapuhuja oli kansainvälisen WWF:n puheenjohtaja Yolanda Kakabadse. Seminaarin päätteeksi järjestettiin hyväntekeväisyysillallinen Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Illalliselle osallistuivat mm. presidentti Tarja Halonen ja ministeri Heidi Hautala. Lisäksi Green Office -ympäristöjärjestelmä, merikotkatyöryhmä ja vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot täyttivät tilikauden aikana pyöreitä vuosia. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi kansanedustaja Pekka Haavisto. Hallintoneuvostossa oli puheenjohtajan lisäksi 25 jäsentä ja se piti sääntömääräisen syys- ja kevätkokouksen. Kuusihenkinen hallitus kokoontui puheenjohtajansa Jari Niemelän johdolla seitsemän kertaa. Pääsihteerinä toimi Liisa Rohweder. WWF Suomen suojelijoina toimivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja presidentti Tarja Halonen. Tilintarkastajina toimivat PricewaterhouseCoopers Oy:n KHT-tilintarkastajat. WWF Suomen talous kehittyi tilikauden aikana suotuisasti ylittäen budjetoidun tuloksen. Bruttotulot olivat yhteensä 7.641.183 euroa (FY12 6.996.838 ; FY11 6.557.332 ). Kirjanpidollinen ylijäämä oli omakatteiseen rahastoon tehdyn siirron jälkeen 588.410 euroa (FY12 143.083 ; FY11 451.102 ). Kertyneellä ylijäämällä vahvistettiin tasetta. n taseen oma pääoma oli tilikauden päättyessä 5,6 miljoonaa euroa (FY12 4,9; FY11 4,8). Em. lukuihin kuulumattoman vapaaehtoistyön (mm. lajityöryhmät, talkooleirit ja öljyntorjuntajoukot osuus) oli yhteensä noin seitsemän henkilötyövuotta, arvoltaan noin 250 000 euroa. tilinpäätös laadittiin toista kertaa. n tulot olivat yhteensä 8.216.008 euroa (FY12 7.816.883 ) ja tulos oli 655.326 euroa ylijäämäinen (FY12 385.108 ). n taseen oma pääoma oli 6,3 miljoonaa euroa tilikauden päättyessä (FY12 5,6). tilinpäätökseen on yhdistetty säätiön 100 % omistama tytäryhtiö Oy Nooan Arkki Ab, jonka toimialana on mm. tuotemyynti, konsultointi sekä Green Office -toiminta. Nooan Arkin tulos oli 256.916 euroa (FY12 242.025 ; FY11 144.075 ) 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelu WWF Suomen suojelutyön keskeisiä vaikuttamis- ja työskentelymuotoja olivat: 1. poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen (esimerkiksi lausunnot, tapaamiset ministeriöissä, työryhmätyöskentely, tiedotteet ja mielipidekirjoitukset, julkaisujen tuottaminen ja niiden hyödyntäminen vaikuttamisessa, seminaarien ja erilaisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen ja esitelmien pitäminen eri tilaisuuksissa), 2. käytännön kenttähankkeiden toteuttaminen (esimerkiksi kosteikkojen rakentaminen, pesäinventoinnit, kansainväliset hankkeet), 3. ihmisten innostaminen tarjoamalla mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön (talkooleirit, lajityöryhmät, vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot, Näytä voimasi -energiakampanja), 4. sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen tavoitteena saavuttaa ihmisiä, jotka kokevat WWF:n tavoitteet tärkeiksi ja haluavat edistää niitä omassa elämässään, 5. ympäristökasvatus kouluissa, 6. suojelututkimuksen edistäminen (esimerkiksi saimaannorppatutkimus, merikotkan ja tuulivoiman yhteys sekä kiljuhanhen yksilöllinen tunnistaminen) ja 7. yritysyhteistyö suojelutavoitteiden saavuttamiseksi.
4 (25) WWF Suomen suojelutyön kaksi keskeistä tavoitetta olivat WWF:n kansainvälisen suojelustrategian mukaisesti luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Suomessa tehdyn työn lisäksi WWF Suomi osallistui aktiivisesti WWF:n kansainvälisiin suojeluohjelmiin ja hankkeisiin, jotka edistävät näitä tavoitteita. Lisäksi WWF Suomi tuki taloudellisesti merkittävästi WWF:n kansainvälisen verkoston suojelutoimintaa. Kansainvälisen työn painopistealueet olivat Itämeri, Himalajan alue, Indonesia Borneon saarella sekä Tansania itäisessä Afrikassa. WWF haki tilikauden aikana ulkoasiainministeriön kumppaniksi ja pääsi prosessissa toiselle kierrokselle. Itämerityön näkyvin teema oli kalakampanja. Onnistunut ja keskustelua herättänyt kalakampanja saatiin päätökseen keväällä 2013. Toimintavuoden lopussa käynnistettiin uusiutuvia energiamuotoja, erityisesti aurinko- ja tuulienergiaa, edistävä Näytä voimasi -energiakampanja. Suomalaisen luonnon suojelun kannalta merkittäviä olivat metsiin, perinneympäristöihin ja uhanalaisiin lajeihin liittyvät kysymykset. Ympäristökasvatustoimet olivat myös aktiivisia vuoden aikana. Lisäksi WWF Suomi osallistui kansallisen kestävän kaivostoiminnan toimintaohjelman tekemiseen. 2.1 Luonnon monimuotoisuus WWF:n kansainvälisenä tavoitteena on, että luonnon monimuotoisuus ei enää heikkene vuoden 2020 jälkeen. Vuoteen 2050 mennessä tavoitteena on, että luonnon monimuotoisuus on suojeltu ja hyvässä hoidossa maailman arvokkaimmilla luontoalueilla ja että ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurien kannalta tärkeiden lajien luonnonkannat on palautettu kestävälle tasolle. WWF Suomi toteutti omalta osaltaan näitä tavoitteita luonnon monimuotoisuutta edistävissä ohjelmissaan voimassa olevan strategian mukaisesi. 2.1.1 Itämeren suojelu WWF Suomi osallistui sekä WWF:n kansainvälisen meriohjelman että WWF:n Euroopan merityön strategian tekemiseen. Lisäksi WWF Suomi osallistui aktiivisesti WWF:n kansainvälisen Itämeri-ohjelman viisivuotisstrategian tekemiseen. WWF Suomi oli vahvasti mukana EU:n kalastuspolitiikan ja maatalouspolitiikan uudistuksessa; WWF vaikutti mm. EU-kalatalousjaoston kautta Suomen kantoihin EU-ministerineuvostossa. WWF Suomi oli myös asiantuntijatyöryhmissä muovaamassa EU-politiikkojen kansallista toimenpanoa Suomessa. Suomen EU-edustajiin vedottiin ympäristön kannalta järkevien päätösten puolesta. WWF vaikutti osaltaan myös uudistettavana olevan kansallisen kalastuslain sisältöön. Sen kautta voidaan parantaa erityisesti uhanalaisten kalalajien suojelua. Kestävä kalastus WWF Suomen kalakampanjan tavoitteena oli, että Suomessa myydään vuoden 2015 loppuun mennessä vain kestävästi pyydettyä kalaa. Joulukuussa 2012 päättyneessä kampanjassa oli mukana 45 yritystä ja muuta toimijaa, jotka tekivät erilaisia sitoumuksia kalastuksen kestävyyden parantamiseksi. Lisäksi kampanjaan osallistui 79 koulua ja lähes 7500 oppilasta. Kampanjan nettisivuilla kävi noin 30 000 ihmistä ja kala-aiheisia mediajuttuja tehtiin satoja. WWF:n kalaoppaan suositus välttää kalavalinnoissa uhanalaiseksi luokiteltua vaellussiikaa sai useiden keskustelujen seurauksena maa- ja metsätalousministeriön perustamaan laaja-alaisen työryhmän järkevöittämään siiankalastusta. Työryhmän työn tuloksena astui 15.8.2013 voimaan uusi asetus siiankalastuksesta. Asetuksella mm. nostetaan verkkojen silmäkokoa ja aloitetaan siikaa koskeva tutkimusohjelma.
5 (25) WWF teki aktiivisesti töitä kansanedustajien suuntaan niin, että päätettäessä Itämeren lohen kalastuskiintiöistä EU:ssa Suomen kanta ensimmäistä kertaa neuvottelujen historiassa noudatteli Kansainvälisen Merentutkimusneuvoston (ICES) esitystä kestävistä kiintiöistä. Suomi jäi kuitenkin kantoineen yksin EU:n ministerineuvoston kokouksessa eikä tieteellisen suosituksen mukaisia kiintiöitä otettu EU:ssa käyttöön. WWF julkaisi useita merkittäviä raportteja kaloihin ja kalastukseen liittyen. Itämeren alueen omien kalavarojen riittävyyttä kartoittanut raportti osoittaa, kuinka varsinkin särkikalojen ja silakan elintarvikekäytön kautta on mahdollista merkittävästi lisätä kotimaisen kalan käyttöä. WWF myös teetti selvityksen siitä, miten suomalaisen kalakaupan vastuullisuus on parantunut WWF:n kalaoppaan julkaisuvuosien aikana. Monet kotimaiset kalaa käyttävät ja myyvät yritykset ovat lisänneet mm. ahvenen, hauen ja särkikalojen käyttöä seurantavuosina jopa tuhansia prosentteja. Vastaavasti uhanalaisten lajien, kuten syvänmerenkalojen, käyttö on romahtanut WWF suosituksesta ja kuluttajien reagoinnin vuoksi. Seurantajaksolla myös kotimaisen kalastuselinkeinon kannattavuus on parantunut. WWF teetti mielipidetutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta uhanalaisten kalalajien suojeluun. Tuloksista ilmenee, että 90 % suomalaisista haluaa äärimmäisen uhanalaiset kalalajit rauhoitettavan kaikelta kalastukselta. WWF teki vetoomuksen ministeri Koskiselle ja ministeri Niinistölle äärimmäisen uhanalaisten kalalajien rauhoittamiseksi kalastukselta. Osaltaan tämän seurauksena maa- ja metsätalousministeriö valmisteli pikaisella aikataululla uhanalaisia kalalajeja koskevien uusien alamittojen käyttöönottoa. Lisäksi WWF on lohistrategiatyöryhmässä kehittämässä ensimmäistä kansallista strategiaa Itämeren lohen suojelusta ja kestävästä käytöstä. Maatalouden ympäristönsuojelu ja rehevöitymisen vähentäminen EU-rahoitteinen Active Wetlands -tutkimushanke päättyi huhtikuussa 2013. WWF:n ja usean muun toimijan yhteishankkeessa testattiin maatalouden valumavesistä ravinteita pidättäviä ns. aktiivisia menetelmiä ja selvitettiin viljelijöiden tietoja ja asenteita kosteikkoihin liittyen. Hankkeen tuloksista ilmenee, että ferrosulfaatin käyttö voi olla kustannustehokas tapa pysäyttää maatalouden valumavesien fosfori. WWF tuki edelleen kosteikkojen rakentamista ja teki Menestystarinoita kosteikoilta -esitteen, jossa esitellään eri tyyppisiä kosteikkoja ja ihmisiä niiden takana. WWF:n ja MTK:n Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun kansallisiksi voittajiksi valittiin halikkolaiset Peppi ja Marko Laine, joiden kanssa WWF on tehnyt paljon yhteistyötä esimerkiksi kosteikkoasioissa. Viljelijöille suunnatussa MTK:n, Pro Agrian ja WWF:n Ympäristökuiskaaja -koulutustilaisuudessa Kouvolassa oli paikalla noin 80 viljelijää. WWF oli mukana useassa maatalouden uutta ohjelmakautta valmistelevassa työryhmässä ja ympäristöjärjestöjen maatalousryhmässä sekä vaikutti suoraan europarlamentaarikoihin EU-tason maatalouspolitiikkaan liittyen. Merialueiden yhdennetty suunnittelu ja öljyntorjunta Elokuun lopussa järjestettiin mittava kansainvälinen Helcom-maiden öljyntorjuntaharjoitus, jossa simuloitiin todellisen kaltainen suuri öljyonnettomuus Suomenlahdella. WWF osallistui sekä rantatorjuntaan että öljyyntyneiden eläinten hoitoharjoitukseen. Harjoituksen aikana testattiin ensimmäistä kertaa toimiston sisäistä toimintaa ja viestintää öljyntorjuntatilanteessa. Myös viestintäyhteistyötä viranomaisten kanssa harjoiteltiin. WWF sai hyvää palautetta pelastusviranomaisilta ja harjoituksia seuranneilta kansainvälisiltä vierailta. Yhteistyö viranomaisten kanssa toimi hyvin, mutta parantamisen varaa on edelleen tilannepäivityksiä, henkilöstöresursseja ja työtehtävien jakoa koskevissa asioissa. Harjoituksen jälkianalysointi sai aikaan tiiviin yhteistyön eri toimijoiden välillä öljyyntyneiden eläinten hoidon kehittämiseksi onnettomuustilanteissa.
6 (25) WWF järjesti vuoden aikana öljyntorjuntaan ja öljyyntyneiden lintujen puhdistamiseen liittyviä harjoituksia. WWF:n perustamat vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot täyttivät toukokuussa 10 vuotta. Juhlien kunniaksi pidettiin seminaari Finlandia-talolla ja konsertti Tavastialla. Seminaarin juhlapuhujana oli kansanedustaja, hallintoneuvoston puheenjohtaja Pekka Haavisto ja konsertissa esiintyi neljä tunnettua yhtyettä. WWF edisti aktiivisesti öljyntorjuntavalmiuden lisäämistä Itämeren suojelukomission Helcom Responsen puitteissa. Viimeisessä kokouksessa kesäkuussa Helcom päätti edistää useita öljyntorjuntavalmiutta lisääviä kohtia, joita myös WWF on esittänyt. 2.1.2 Suomen ja lähialueiden luonto Metsien suojelu ja kestävä metsätalous Vuoden aikana WWF Suomi teki erittäin paljon töitä sekä talousmetsien kestävän käytön että metsien suojelun edistämiseksi. WWF Suomi oli mukana uuden metsälain valmistelussa ja jätti eriävän mielipiteen työryhmän esitykseen. Joulun alla julkaistu tutkijoiden arvio lakiesityksestä kiinnitti huomiota samoihin asioihin kuin WWF Suomi eriävässä mielipiteessään. WWF jatkoi kevään ajan viestintää ja muuta vaikuttamistyötä lakiesityksen parantamiseksi. Hallituksen eduskunnalle antama esitys on vielä monilta osin monimuotoisuuden kannalta huono. Metsätalouden kestävyyden edistämiseksi WWF oli mukana FSC-työssä Kestävän metsänhoidon yhdistyksen hallituksessa. FSC-sertifioitu metsäala on kasvanut Suomessa ja WWF on edistänyt kasvua osaltaan esimerkiksi yritysyhteistyön kautta. WWF oli mukana Tapion vetämässä Hyvän metsänhoidon suositusten valmistelussa. Merkittävää työtä tehtiin myös yritysten kanssa metsätalouden kestävyyden edistämiseksi. Etelä-Suomen metsiensuojelua edistettiin METSO -ohjelman kautta. WWF teki yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa syksyllä selvityksen suojeluarvoisista valtion maista Etelä-Suomessa. Kansallisomaisuus turvaan -raportti osoittaa, että valtiolta löytyy jopa 150 000 hehtaaria suojelun arvoisia metsä- ja suoalueita. Raportti luovutettiin Metsähallitukselle ja ympäristöministeriölle lokakuussa. Metsähallitus valmistelee ympäristöministeriölle esitystä valtion maiden METSO-paketista vuoden 2013 loppuun mennessä. WWF:n ja Tapion metsälaidunhankkeessa luotiin kriteerit luonnonlaidunlihalle. Hankkeen ja kriteereiden tavoitteena on metsäisten luonnonlaitumien ylläpitäminen ja ennallistaminen. Hankkeen avulla on luotu yhteistoimintaverkosto. Perintömetsäohjelman puitteissa perustettiin kymmenen uutta perintömetsää ja asia oli esillä useissa eri tilaisuuksissa, esimerkiksi metsämessuilla. Perinneympäristötyö Yhteistyö Kulttuurirahaston kanssa perinneympäristöjen hoitamiseksi päättyi suunnitelman mukaisesti syksyllä 2012. Loppukesästä 2012 järjestettiin pitkät talkooleirit Kolilla, Nothamnissa Tammisaaren kansallispuistossa, Oulangalla Kuusamossa, Sotkamon Naapurinvaarassa sekä syksyn viikonloppuleiri Nothamnissa ja liikkuva merileiri Raaseporissa. Alkukesästä 2013 järjestettiin viikonloppuleirit Kirkkonummen Vrångnäsuddenissa, Helsingin Vallisaaressa ja Vammalan Vehmaanniemessä. Osa talkooleireistä kuuluu luonnonhoito-life -hankkeeseen, jossa WWF on partnerina. Suurin osa leireistä järjestettiin yhdessä Metsähallituksen kanssa. Kesän 2013 leiri-ilmoittautumisten yhteydessä tehtiin eräänlainen ennätys, kun kaikki kesän leirit täyttyivät ensimmäisen ilmoittautumispäivän aikana.
7 (25) Uhanalaisten lajien suojelu Suomessa Saimaannorpan suojelua vauhditti merkittävästi YLE:n Norppauinti ja sen mukanaan tuoma noin 135.000 euron lisärahoitus. Tilikaudella saatiin myös varmuus siitä, että norppakanta on muutaman viime vuoden hyvien talvien ja pesimäolosuhteiden sekä suojelutyön ansiosta kasvanut 310 yksilöön. Perustyössä keskityttiin kuuttien verkkokuolemien vähentämiseen, norppien pesimärauhan turvaamiseen, ilmastonmuutoksen vaikutusten selvittämiseen norppien kannalta sekä kannan seurantaan eteläisellä Saimaalla. Apukinostutkimusta jatkettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. WWF tuki Itä-Suomen yliopiston järjestämää, lajissaan ensimmäistä norppasymposiumia Joensuussa. Norppauinnin ansiosta vapaaehtoisille pesälaskijoille pystyttiin hankkimaan uusia varusteita, lisäämään merkittävästi suojelututkimusta Itä-Suomen yliopiston kanssa ja tuottamaan venäjänkielinen norppamateriaali venäläisille turisteille, jotka liikkuvat ja kalastavat Saimaalla. Keväällä avattiin myös netissä ja mobiilissa toimiva norppakartta, josta pystyy helposti tarkistamaan vesialueen kalastusrajoitukset ja rajaukset. Metsähallituksen koordinoima saimaannorppa-life -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen kesällä 2013 ja hanke alkaa käytännössä syyskuussa. WWF:llä on hankkeessa merkittävä osuus. WWF:n merikotkatyöryhmän 40-vuotista taivalta juhlistettiin seminaarissa Kasnäsissa. Seminaarissa työryhmän pitkäaikainen puheenjohtaja Torsten Stjernberg luovutti paikkansa uudelle puheenjohtajalle Toni Laaksoselle. Kesän inventoinneissa löydettiin 410 poikasta. Satelliittiseurannassa oli kahdeksan merikotkaa ja tutkimus tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutuksista merikotkaan valmistui. Tutkimuksen perusteella tuulivoimaloilla ei tähän mennessä ole ollut merikotkiin merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Tuulivoimaohjetta ei kuitenkaan tutkimuksen perusteella ollut tarpeen muuttaa. WWF Suomi koulutti osana kansainvälistä EU:n Life-hanketta noin 20 henkilöä ympäri Eurooppaa kiljuhanhen suojeluun. Perämeren rannikon kiljuhanhitarkkailussa havaittiin keväällä vähintään 29 eri yksilöä. WWF Suomi on edistänyt myös useiden muiden lajien, kuten merihylkeiden, pyöriäisen, valkoselkätikan ja suurpetojen, suojelua. Suurpetopolitiikan arvioinnin ohjausryhmän työ alkoi keväällä ja yksi suuri haaste on Suomessa hysteeriseksi muuttuneen susikeskustelun saaminen asialliseksi. WWF Suomi on tehnyt yhteistyötä pohjoismaisten kollegoiden kanssa susikysymyksen parissa. Naalin suojelutyö aloitettiin usean vuoden tauon jälkeen yhdessä Metsähallituksen kanssa kahden uudentyyppisen ruokinta-automaatin rakentamisella ja tunturiin viennillä. Naalin ja itämerennorpan tilannetta seurataan riistakameroilla ja suojelutoimia suunnitellaan niistä saatavilla tiedoilla. Arktisen alueen suojelu Ruotsin Kiirunassa järjestettiin Arktisen neuvoston ministerikokous ja WWF Suomi oli mukana kansainvälisen verkoston aineistojen valmistelussa. Lajisuojelussa naali ja kiljuhanhi arktisina lajeina indikoivat osaltaan alueen tilaa. Kaivosten kielteisten ympäristövaikutusten uhkaa Lapissa vähennettiin Kestävän kaivostoiminnan toimintaohjelman avulla, jonka valmistelussa WWF oli mukana. Vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen mallin viemisestä Pohjois-Amerikkaan keskusteltiin WWF:n Arktisen ohjelman kanssa. 2.1.3 Kansainvälinen kehitys WWF Suomi tuki kolmea kansainvälisen verkoston prioriteettiohjelmaa Borneolla, Himalajalla ja Itä- Afrikassa. Toimintaa rahoitettiin pääasiassa ulkoasiainministeriön tuella, mutta sen lisäksi erityisesti Himalajalle saatiin merkittävästi yksityisten tukea. Kansainvälisen työn keskiössä on köyhyyden vähentäminen edistämällä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kehittämällä vaihtoehtoisia elinkeinoja. Muita tavoitteita ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen kestävä hyödyntäminen, paikallisyhteisöjen voimauttaminen sekä luonnonvarojen hallintaan liittyvän kapasiteetin vahvistaminen. Metsäkadon pysäyttäminen on oleellinen osa toiminnan sisältöä kaikilla kohdealueilla.
8 (25) WWF Suomi osallistui kansainvälisen WWF:n salametsästyksen vastaiseen kampanjaan, joka alkoi marraskuussa 2012 ja huipentui maaliskuussa 2013 Thaimaassa pidettyyn CITES-kokoukseen. Kampanjassa yhdistyivät onnistuneesti suojelutyö ja -viestintä sekä varainhankinta. Suomen CITES-kokouksen edustajille jaettiin WWF:n tietotaitoa ja näkemyksiä ennen kokousta. WWF oli tyytyväinen muun muassa kokouksen päätöksiin, jotka liittyvät norsujen salametsästyksen vähentämiseen ja useiden hailajien suojelustatuksen vahvistamiseen. Kansainvälinen WWF organisoi kampanjan alla Thaimaan norsunluukauppaan liittyvän kansalaisvetoomuksen, johon liittyi myös WWF:n tukija Leonardo di Caprio. Tuhannet suomalaiset allekirjoittivat vetoomuksen ja kaikkiaan saatiin yli 1,5 miljoonaa allekirjoitusta. Kampanjan tuloksena Thaimaan pääministeri ilmoitti CITES-kokouksessa Thaimaan lopettavan norsunluukaupan kokonaan. Ulkoasiainministeriö myönsi rahoitusta WWF:n vesityöhön Nepalissa ja toiseen hankkeeseen, jossa suunnitellaan pidemmän aikavälin yhteistyötä Itä-Afrikan tasolla. Ulkoasiainministeriön avattua haun uusille kumppanijärjestöille Suomessa WWF Suomi alkoi valmistella kumppanuushakemuksen ensimmäistä vaihetta. Hakemusta pidettiin ulkoasiainministeriössä erittäin hyvänä. Tilintarkastusyritys KPMG:llä teetetty arviointi WWF:n toiminnasta tuki vahvasti käsitystä WWF Suomesta varteenotettavana kumppanijärjestönä. WWF Suomi otettiin mukaan hakukierroksen toiseen vaiheeseen ja ohjelmahakemus jätetään UM:lle elokuun lopussa 2013. WWF Suomi isännöi koko WWF:n kansainvälisen julkisen sektorin yhteistyöhenkilöiden (Public Sector Partnership) verkoston kokouksen Hanasaaressa kesäkuun alussa. Borneon sydän -ohjelma (Heart of Borneo Global Initiative) Hankkeen toinen vaihe päättyy vuoden 2013 lopussa. Hankkeessa edistyttiin Muller-Schwaner -alueen kestävän maankäytön suunnittelussa paikallis-, kunta- ja provinssitasolla. Erityisesti Bukitpaka Bukitraya - kansallispuiston yhteydessä edistettiin paikallisväestön elinkeinojen kehittämistä ja osallistamista luonnonsuojeluun. Hankealueella edistettiin myös kestävän palmuöljytuotannon (RSPO) ja metsänhoidon (FSC) standardien käyttöönottoa. Merkittävänä edistyksenä voidaan pitää uutta menetelmää, jonka avulla orankeja saadaan paremmin suojeltua suojelualueverkoston ulkopuolisilla alueilla. Myös ohjeistus pienen mittakaavan palmuöljytuotannon kestävyyden lisäämiseksi valmistui ja otettiin käyttöön valikoiduilla alueilla. Elävä Himalaja -ohjelma (Living Himalayas Global Initiative) Elävä Himalaja on WWF Suomelle keskeisin kansainvälisistä ohjelmista. WWF Suomen pääsihteeri toimii ohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana ja WWF Suomen kehitysohjelman päällikkö ohjausryhmän strategisena tukena. Näin ollen WWF Suomi on vastuussa Elävä Himalaja -ohjelman strategian toteuttamisesta sekä sen rahoituksen varmistamisesta kansainvälisellä tasolla. Tilikauden aikana WWF Suomi myötävaikutti aktiivisesti Belgian prinssi Henryn suurlahjoituksen saamiseksi ohjelmalle. WWF Suomi tuki ohjelman puitteissa alueellista yhteistyötä, joka perustuu vuonna 2011 pidetyn, neljän valtion huippukokouksen (Himalajan Climate Summit) päätösten toteuttamiseen. Toimet painottuvat maisematason suojeluun, kestävään vesivarojen hyödyntämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Presidentti Tarja Halonen vieraili pääsihteerin kanssa Intiassa tammikuussa 2013 ja avusti Climate Summitin tavoitteiden toteuttamisessa. Nepalissa työ keskittyi Koshi-joen valuma-alueen kestävän vedenkäytön edistämiseen. Hankkeessa on saavutettu sille asetetut tavoitteet esimerkiksi maantieteellisen kattavuuden ja paikallisten instituutioiden kehittämisessä. Vesitehokkaita kyliä on perustettu ja maatalouden arvoketjua kehitetty sekä tuottavampaan että ympäristöystävällisempään suuntaan. Hanke sai UM:ltä kolmen vuoden jatkorahoituksen. Nepalin Terain alueella jatkettiin suojelutyötä puskurivyöhykkeillä ja metsäkäytävissä Väestöliiton kanssa toteutettavan projektin puitteissa. Kestävän liiketoiminnan edistäminen ja ylipäätään taloudellisen sekä
9 (25) institutionaalisen kestävyyden edistäminen paikallistasolla oli hankkeen keskiössä, samalla kun edistettiin perhesuunnittelua ja seksuaalivalistusta terveyden edistämiseksi. Yhteistyö Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen kanssa Nepalissa sekä Terailla että Sacred Himalayas Landscape -alueella jatkui menestyksekkäästi. Liittojen jäsenille annettiin opastusta ja koulutusta kestävässä metsänhoidossa ja metsäpalojen ehkäisyssä. Kestävän metsänhoidon opasta jaettiin metsäsektorille ja sen työntekijöille. Nepalin REDD -hankkeen toinen vaihe päättyy 2013 loppuun mennessä. Hankkeessa kartoitettiin Sacred Himalayas Landscape -alueen metsien hiilivarannot ja koulutettiin paikallisia asukkaita inventointien tekoon sekä tuettiin Nepalin kansallisen REDD-ohjelman luomista. Bhutanin hankkeen toisessa vaiheessa tehtiin kahdella uudella suojelualueella infrastruktuuria ja taustaselvityksiä sekä työskenneltiin paikallisväestön elinkeinojen turvaamiseksi. Sen lisäksi molempien hankkeessa mukana olevien puistojen hallinnointisuunnitelmia päivitettiin WWF Suomen tukeman edellisen hankkeen aikana kehitetyn parhaan käytännön mukaisesti. Itä-Afrikan alueohjelma (Coastal East Africa Initiative), Itä-Usambara, Tansania WWF Suomi on vetäytymässä Itä-Usambaralta 10 vuoden yhteistyön jälkeen ja tilikaudella toimet keskittyivät pääasiassa jo valmistuneiden aktiviteettien loppuun saattamiseen sekä taloudellisen kestävyyden varmistamiseen. Myös keskeneräisiä prosesseja liittyen kylien maankäytön suunnitelmiin on saatettu loppuun. Jatkossa WWF Suomen tuki metsä- ja luonnonvarasektorille kanavoituu Itä-Afrikan alueohjelman kautta Tansaniaan ja Mosambikiin osana suunnitteilla olevaa kumppanuusohjelmaa ulkoasiainministeriön kanssa. 2.2 Ekologinen jalanjälki Tilikauden aikana WWF Suomen Ekologinen jalanjälki -ohjelman toimenpiteet tukivat WWF verkoston tavoitteita. WWF Suomen tavoitteena on suomalaisten ekologisen jalanjäljen pienentäminen siten, että suomalaisten luonnonvarojen kulutus laskee vuoteen 2050 mennessä tasolle, joka ei uhkaa ekosysteemien kestokykyä ja on globaalisti oikeudenmukainen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luonnonvarojen kulutuksen tulisi globaalisti vuoteen 2020 mennessä laskea vuoden 2000 tasolle. Suomessa luonnonvarojen kulutuksen tulisi kääntyä laskuun välittömästi. WWF Suomi on ollut aktiivisesti mukana keskusteluissa vihreästä taloudesta esimerkiksi Sitran kestävän talouspolitiikan neuvottelukunnassa, valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa pohjustavassa työryhmässä, Suomen kansallisessa kestävän kehityksen neuvottelukunnassa ja erilaisissa metsätaloutta koskevissa tilaisuuksissa. Yrityksillä, viranomaisilla ja järjestöillä on vielä hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä vihreällä taloudella tarkoitetaan; WWF korostaa nimenomaan sen ekologisia ja kestävyysnäkökulmia. 2.2.1 Kestävä kulutus ja tuotanto WWF:n tavoitteena on, että suomalaisen kulutuksen ja tuotannon kielteiset vaikutukset kansainvälisesti korkean suojeluarvon alueisiin ja suomalaiseen luontoon vähenevät. Vuoden aikana työ keskittyi bioenergian, biopolttoaineen ja soijan tuotannon kestävyyden parantamiseen. Metsätyössä FSC:n edistäminen parantaa metsätuotteiden tuotannon kestävyyttä ja merityössä MSC:n edistäminen kalatuotteiden kestävyyttä. Syksyllä 2012 julkaistiin laaja Ilmasto elää metsästä -raportti. Se on puolitoista vuotta kestäneiden pyöreän pöydän keskustelujen yhteenveto WWF:n näkökulmasta. Keskusteluihin osallistui laaja joukko yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten edustajia. Raporttiin koottiin viimeisin tieto siitä, miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä metsien suojelun ja hoidon keinoin ja WWF:n toimenpidesuositukset. Bioenergian ja -polttoaineiden kestävyydestä käytiin keskusteluja vuoden aikana esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön sekä yritysten kanssa. Lisäksi lisättiin verkoston sisäistä bioenergiatietoa ja vaikutettiin kannan muodostuksiin EU-tasolla.
10 (25) Soijan tuotannon vaikutukset kohdistuvat WWF:n kansainvälisesti arvokkaisiin alueisiin. WWF Suomen soijaraportti esitti suomalaisten yritysten vaikutusketjun soijan hankinnan kautta. Raportti ja sen tulokset esiteltiin keskeisille sidosryhmille järjestetyssä pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa maaliskuussa. Yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa jatketaan. Kansainvälisessä WWF verkostossa ruoan tuotannon ja kulutuksen kestävyys on viime vuosina noussut yhä tärkeämmäksi teemaksi. WWF Suomi tuke tätä työtä ja oli tilikauden aikana mukana kansallisessa ruokaketjuhankkeessa ja ruokapoliittisessa neuvottelukunnassa. Ruoka oli myös ympäristökasvatuksen pääteemana tilikauden aikana. Muun muassa metsä-, soija- ja kalatuotteiden kestävyyden lisäämiseksi tehtiin yritysten kanssa sisällöllistä yhteistyötä. Vesijalanjäljen pienentämiseksi käytiin keskusteluja yritysten kanssa esimerkiksi WWF:n Water Risk Filter -arviointityökaluun liittyen. 2.2.2 Ilmastonmuutoksen torjunta WWF keskittyy ilmastonmuutoksen torjunnassa energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden kestävän käytön edistämiseen. Tavoite on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden ilman ydinvoimaa vuoteen 2050 mennessä. Vuoden aikana merkittävin satsaus käytettiin kansainvälisen Näytä voimasi -energiakampanjan valmisteluun. Kampanjan tavoitteena on edistää erityisesti aurinko- ja tuulivoiman käyttöönottoa. Kampanja avattiin Maailman ympäristöpäivänä 5.6. Helsingin Kallion Karhupuistossa konsertin merkeissä ja se jatkuu Earth Houriin 2014 saakka. Tilikauden aikana käytiin keskusteluja useiden kaupunkien ja muiden organisaatioiden kanssa niiden sitoutumisesta kampanjan tavoitteisiin. WWF oli mukana syksyllä Heurekassa järjestetyn nuorten ilmastohuippukokouksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tapahtumaan osallistui 22 koulua eri puolilta Suomea. WWF osallistui myös kansallisen etätyöpäivän 22.9. toteuttamiseen. Vuoden 2013 Earth Hourissa tavoitteena oli muistuttaa kaikkia päättäjiä siitä, että ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Vuoden aikana käynnistyi Ilmastolounas-hanke, jossa kehitetään yhdessä MTT:n kanssa ilmastoystävällisen lounasruoan konseptia. WWF kannattaa ilmastolain säätämistä ja puhui vuoden aikana sen puolesta muun muassa kansanedustajille monessa yhteydessä. Laki onkin valmisteltavana ympäristöministeriössä. Liikkeenjohdon SM-kilpailujen finaalissa WWF antoi joukkueille tehtäväksi miettiä, miten uusiutuvaan energiaan saataisiin ohjattua paremmin rahoitusta. Marraskuussa WWF julkaisi raportin, joka esittää konkreettisia esimerkkejä ilmastorahoituksen mahdollisuuksista päättäjille, virkamiehille, rahoituslaitoksille ja cleantech-yrityksille. WWF Suomi vaikutti osaltaan Suomen linjauksiin Dohan kansainvälinen ilmastokokouksen alla. Kokouksen aikana viestintää tehtiin aktiivisesti Suomessa. Kokouksessa ei valitettavasti tehty merkittäviä päätöksiä. 2.3 Ympäristökasvatus Ympäristökasvatuksella ja -valistuksella edistetään pitkällä tähtäimellä ekologisen jalanjäljen pienenemistä ja luonnon monimuotoisuuden suojelua kaikkien neljän suojeluohjelman alueella. Kansainvälisissä hankkeissa edistetään ympäristökasvatuksen avulla suojelumyönteisyyttä ja globaalia oikeudenmukaisuutta. Toimintavuoden aikana ympäristökasvatuksen teemana oli vastuullinen ruoka. Toiminta tavoitti Suomessa yhteensä reilut 58 000 lasta ja nuorta sekä 2600 uutta opettajaa tai muuta kasvattajaa. Koulutustilaisuuksia kasvattajille järjestettiin 24 ja ympäristökasvatuksen uutiskirje lähetettiin neljästi tilikauden aikana runsaalle 2500 vastaanottajalle. Erityisesti koulutusten järjestämisessä tehtiin laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
11 (25) Ulkoministeriön rahoittamassa Voiko maailmaa muuttaa syömällä? -hankkeessa julkaistiin yläkoulujen, lukioiden ja keskiasteen oppilaitosten käyttöön opetusmateriaali (suomeksi ja ruotsiksi) sisältäen Pallon paras ruoka -korttipelin. Oppimateriaali kohdennettiin erityisesti kotitalouden opetukseen. Aiheesta järjestettiin opettajankoulutuksia sekä kouluvierailuita. Aiheeseen koulutettiin 34 WWF-lähettilästä, jotka pitivät yhteensä 400 oppituntia 42 paikkakunnalla ympäri Suomen. Osana kalakampanjaa toteutettiin kouluille pehmokalakampanja, jossa oppilaat valmistivat käsityötunneilla Suomen uhanalaisia kalalajeja ja järjestivät niistä näyttelyn paikkakunnallaan. Osallistujia kampanjassa oli reilut 7500, näyttelyitä järjestettiin 14 paikkakunnalla yhteensä 18. Lisäksi koulujen terveiset olivat mukana vetoomuksessa, joka luovutettiin maa- ja metsätalousministeriölle uhanalaisten kalakantojen rauhoittamiseksi. Ekologisen jalanjäljen pienentämiseen tähtäävä Vihreät riparit -yhteistyö jatkui kirkkohallituksen ja Nuorten keskuksen kanssa. Tavoitteita tarkennettiin ja luotiin Vihreät riparit -kriteerit. Kesälle 2013 Vihreäksi ripariksi ilmoittautui 40 rippikouluryhmää. Yhteistyösopimusta jatkettiin vuoden 2014 loppuun. Näytä voimasi -energiakampanjaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä ekologisen jalanjäljen ja viestinnän kanssa loppusyksystä lähtien. Uutena toimintamuotona kampanjaa tekemään rekrytoitiin nuorten luova kampanjatiimi. Tiimissä on 19 pääkaupunkiseudulla asuvaa 17 22 -vuotiasta vapaaehtoista. Kampanjan ympäristökasvatuksellisena tavoitteena on aktivoida nuoria toimimaan ja tarjota heille mahdollisuus todelliseen vaikuttamiseen. Ekologisen jalanjäljen aihealueelta Earth Hour -tapahtumaan otti osaa ennätykselliset yli 39 000 lasta ja nuorta. Naturewatch-ympäristökasvatusohjelma lopetettiin ja kaikki WWF:n opetusmateriaali siirrettiin verkkoon helppokäyttöiseen materiaalipankkiin. Naturewatch-materiaalit ovat edelleen kasvattajien käytössä, mutta tuloksia ei enää koota yhteiseksi raportiksi. Ympäristökasvatuksen asemaa yhteiskunnassa edistettiin yhteistyössä ympäristökasvatuksen pyöreän pöydän toimijoiden kanssa kommentoimalla perusopetuksen opetussuunnitelmaluonnoksen sisältöjä sekä laatimalla eduskunnan sivistysvaliokunnalle tiedonanto kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen tavoitteiden huonosta toteutumisesta Suomessa. Kansainvälisen kehityksen ohjelmasisältöjä edistettiin osallistumalla Globaalikasvatuksen verkoston järjestämiin Maailma koulussa -tapahtumiin Helsingissä, Raumalla ja Oulussa. Lapsille ja nuorille suunnatun ympäristökasvatuksen lisäksi WWF Suomi harjoitti ympäristövalistusta aikuisille laajasti erilaisissa seminaareissa, luennoilla sekä tapahtumissa. Näissä tilaisuuksissa saavutettiin noin 5400 kuulijaa. 3. Suojelu- ja markkinointiviestintä WWF Suomen viestintä käsitti media-, sidosryhmä- ja markkinointiviestintää sekä erilaisia kampanjoita. Viestintätoimet tukivat merkittävästi WWF:n suojelu- ja varainhankintatavoitteiden ja yritysyhteistyön tavoitteiden saavuttamista sekä ylläpitivät WWF:n tunnettuutta ja kiinnostavuutta. Viestinnän vaikuttavuuden parantamiseksi järjestettiin koulutusta, jossa kehitettiin WWF:n henkilökunnan kirjoitus- ja esiintymistaitoja. WWF Suomi johti tilikaudella kansainvälisen WWF:n viestintä- ja markkinointitavoitteiden saavuttamista. Pääsihteeri toimi kansainvälisen WWF:n viestintä ja markkinointikomitean puheenjohtajana. Keväällä 2012 aloitetun kalakampanjan viestintää jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Kalakampanjan nettisivuilla näyttelijä Jasper Pääkkösen haastattelun sisältävä video sai valtavasti huomiota sosiaalisessa mediassa, noin 11 000 katselukertaa. Keväällä 2012 alkanut vilkas julkinen keskustelu villin lohen ja vaellussiian statuksesta WWF:n Kuluttajan kalaoppaassa tasaantui jonkin verran, mutta jatkui silti varsinkin
12 (25) rannikon ruotsinkielisissä medioissa. Kampanja päättyi vuoden vaihteessa. Vuoden 2013 puolella jatkettiin viestintää Kestävästi kalalla -teemalla. Salametsästyksen vastainen kampanja ja vetoomus toivat WWF Suomen Facebookiin tuhansia uusia käyttäjiä. Kampanjan varainhankinnalliset tulokset olivat myös hyvät: noin 600 uutta WWF-kummia sekä noin 20.000 euroa kertalahjoituksia netti- ja tekstiviestilahjoitusten kautta. Earth Hour -valojen sammutustapahtumaan ilmoittautui Suomessa ennätysmäärä yksityishenkilöitä, yli 30 300. Kaupunkeja, kouluja, yrityksiä ja muita organisaatioita ilmoittautui 733. Useilla paikkakunnilla järjestettiin Earth Hour -tapahtumia ja monien julkisten rakennusten valot sammutettiin. Earth Hour -aiheisia verkkosivuja käytiin katsomassa yli 40 000 kertaa ja Earth Hour -postaukset toivat Facebookiin yli 3 500 tykkääjää. YLE näytti Earth Hour TV-spottia 66 kertaa: yli 15-vuotiaista suomalaisista lähes puolet näki TV-spotin vähintään yhden kerran. YLE X ja useat muut radioasemat haastattelivat WWF:n asiantuntijoita. Coca-Cola teki Arctic Home -kampanjaan liittyen Earth Hour -aiheisen TVmainoksen, jota näytettiin Nelosella kaksi kertaa tapahtuman edellä. Earth Hour -ilmastotapahtumaan yhdistettiin kansainvälisen WWF:n I will if you will -haastekampanja. Erilaisten teknisten ongelmien vuoksi kampanjan mainostamiseen ja viestintään ei jäänyt tarpeeksi aikaa. Tämä näkyi haastekampanjan laimeana osanottona. Näytä voimasi -energiakampanjan viestintää suunniteltiin kevään aikana. Touko-kesäkuussa 2013 tehtiin kampanjan omalla visuaalisella ilmeellä varustetut verkkosivut, joiden kautta nuorten on mahdollista osallistua kampanjaan sosiaalisen median kautta (Facebook, Twitter, Instagram). Kampanjaan tehtiin myös julisteita ja kampanjaan liittyvä raportti. Kampanjan visuaalisen ilmeen ja avainviestien suunnittelussa oli keskeisesti mukana Nuorten energiatiimi. Keväällä 2012 aloitettu Norppauinti-kampanja WWF:n saimaannorpan suojelutyön hyväksi huipentui elosyyskuussa siihen, että YLE:n toimittaja Kimmo Ohtonen ui Savonlinnasta Lappeenrantaan herättääkseen huomiota ja lisätäkseen kiinnostusta saimaannorpan suojelua kohtaan. Norppauinnin avulla saatiin viestittyä norppatietoutta pitkin vuotta 2012 hyvin suurelle yleisölle, sillä kanavina olivat paitsi YLE:n Puoli seitsemän - ja Aamu-tv -ohjelmat sekä radiokanavat, myös kaikkien kampanjassa mukana olleiden kumppaneiden (Suomen Uimaliitto, Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto, Urheiluhallit, Vanajavesi-uinti ym.) omat kanavat ja mediat. Uintia seurattiin YLE:n ohjelmien lisäksi myös kampanjan kumppaneiden yhteisellä Facebook-sivulla, jonka WWF Suomi teki, ja joka oli monipuolisen ja koukuttavan sisältönsä ansiosta hyvin suosittu kampanjan aikana. Kampanjalla saatiin paitsi muokattua asenteita myönteisemmiksi norpan suojelua kohtaan, myös erinomaiset varainhankinnalliset tulokset: melkein 500 uutta norppakummia sekä lahjoituksia nettona 135.000 euroa. Coca Colan ja WWF:n kansainvälisessä Arctic home -kampanjassa alkuvuodesta 2013 kerättiin varoja WWF:n ilmastotyöhön ja jääkarhujen elinalueiden suojeluun muun muassa TV:ssä ja elokuvateattereissa esitetyin mainoksin sekä myymälämainonnalla. Marraskuussa WWF Suomi vei neljä toimittajaa ja yhden kuvaajan viikoksi Nepaliin tutustumaan WWF:n hankkeisiin. Hyvin onnistunut matka tuotti kymmenkunta juttua, joissa esitellään WWF:n työtä Nepalissa. Saimaannorpan pesärauha julistettiin helmikuussa Lappeenrannan kasinolla. Julistuksen lukivat Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun oppilaat. Tilaisuudessa julkistettiin ensimmäistä kertaa norpan suojelua käsittelevä venäjänkielinen esite, joka on suunnattu Saimaan alueella matkaileville venäläisille. Samaan aikaan myös avattiin WWF:n verkkosivuille englanninkielinen luottokorttien kautta tapahtuva lahjoitusmahdollisuus.
13 (25) WWF julkisti tilikauden aikana 149 tiedotetta ja verkkouutista (FY12 180 kpl), 30 lausuntoa ja useita mielipidekirjoituksia eri lehdissä. WWF:n asiantuntijoita haastateltiin säännöllisesti tv-, radio- ja lehtijutuissa ja WWF:ltä myös pyydettiin erilaisiin medioihin valmiita juttuja suojelutyöstä. WWF:n uutisaiheista näkyivät mediassa edelleen parhaiten Earth Hour (yli 200 juttua/mainintaa). Muita suosittuja aiheita olivat Kuluttajan kalaopas ja kalakampanja, merikotkan suojelun menestystarina, norsujen, sarvikuonojen ja tiikereiden salametsästys, Thaimaan norsunluukielto, luonnonsuojelujärjestöjen kanta susien kaatolupiin, metsälain valmistelu ja luonnonsuojelujärjestöjen ehdotus metsiensuojelualueiksi valtion mailla sekä luonnonlaidunliha-hanke. WWF:n tukijajulkaisu, aikakauslehti Pandan polku, ilmestyi tilikauden aikana neljä kertaa. Lehti lähetettiin yli 20 000 tukijalle ja sitä jaettiin yleisötapahtumissa. Yksi lehden numeroista oli laaja WWF Suomi 40 vuotta -juhlanumero, jossa esiteltiin WWF:n toimintaa järjestön vapaaehtoisten, luottamushenkilöiden, toimiston työntekijöiden ja tukijoiden haastattelujen kautta. WWF osallistui useisiin tapahtumiin, kuten OKRA-, Metsä-, Educa- ja Ratkaisun paikka -messuille, Maailma kylässä -festivaaliin ja Silakkamarkkinoille. WWF:n Facebookin vakituinen käyttäjämäärä moninkertaistui ollen tilikauden lopussa lähes 17 500 henkilöä (edellisen tilikauden lopussa 5 100 henkilöä). WWF:n YouTube-kanavalla tuotiin esiin omia videoita ja muita aineistoja. Villi planeetta -blogi suljettiin resurssien puutteen takia. Wwf.fi -verkkosivujen keskimääräinen yksittäisten kävijöiden määrä oli noin 33 600 henkilöä kuukaudessa ja käyntien määrä noin 47 000 kappaletta kuukaudessa. Määrä kasvoi merkittävästi edellisestä tilikaudesta (27 000 ja 38 000). Verkkosivujen kehittämisessä kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota visuaalisuuden lisäämiseen ja käytettävyyteen sekä erityisesti sen varmistamiseen, että WWF:n aiheista kiinnostuneet ihmiset löytävät WWF:n verkkosivut (hakusanaoptimointi). Sähköiset kuukausikirjeet lähtivät yli 31 000 henkilölle kerran kuukaudessa (FY12 noin 29 000 henkilölle) ja sähköiset tukijakirjeet keskeisille yritystukijoille. WWF teki tilikauden aikana mediayhteistyötä mm. Yleisradion, MTV3:n, Metro-lehden ja Voi hyvin - lehden, Eeva-lehden ja Ekonomi-lehden kanssa. Yleisradio esitti Earth Hour -ilmastotempauksen aikana kampanjaa mainostavia ilmaisia TV-tietoiskuja. MTV3 antoi heinä-syyskuussa 2012 ilmaista mainosaikaa WWF:n We are all connected -imagofilmille WWF Suomen 40-vuotisnäkyvyydeksi. WWF valitsi Vuoden 2012 luontokirjaksi Antti Leinosen kirjoittaman ja Maahenki Oy:n kustantaman teoksen Ahman kintereillä. Kolmen finalistin joukosta voittajan valitsi WWF:n suojelija, presidentti Tarja Halonen WWF:n 20.000 euron suuruinen Panda-palkinto myönnettiin toukokuussa Arkipelagia-seuralle. Arkipelagiaseura on Saaristomeren kansallispuiston ystäväyhdistys, joka edistää saariston luonnon ja kulttuurin suojelua. Panda-palkinto on tarkoitus käyttää oman veneen hankintaan. 4. Varainhankinta WWF Suomen varainhankinta muodostuu yritysyhteistyöstä, yksityisvarainhankinnasta sekä säätiöiltä ja julkishallinnolta haettavasta rahoituksesta. Kokonaistulot olivat 7.641.183 euroa (FY12 6.996.838 ; FY11 6.557.332 ). Tulot kasvoivat noin 9 % edellisestä tilikaudesta. Epävakaa maailmanlaajuinen taloustilanne ei vaikuttanut WWF:n toimintaan merkittävästi.
14 (25) 4.1 Yritysyhteistyö Yritysyhteistyön tavoitteena on varojen hankkiminen suojelutyölle sekä WWF:n luonnon- ja ympäristönsuojelutavoitteiden toteuttaminen vaikuttamalla yritysten vastuullisuuteen. Yritysyhteistyö sisältää suojelusisällöllistä yhteistyötä, viestinnällistä yhteistyötä, royalteja, lahjoituksia sekä Green Office - yhteistyötä. Yritysyhteistyöstä saadut tulot olivat yhteensä 1.583.429 euroa (FY12 1.799.866 ; FY11 2.065.556 ). Tilikauden päättyessä yritysyhteistyön osuus tuloista oli 21 % (FY12 26 %). Yhteistyösopimuksia oli toimintakauden päättyessä yli 50 kpl, joista 9 uusia. Merkittävää on WWF:ää tukevien yritysten sitoutuneisuus WWF:n työhön, mikä näkyy sopimusten pitkässä kestossa. Yritykset ovat yhteistyön kautta muuttaneet toimintaansa ekologisemmiksi ja panostaneet omien vastuullisuustavoitteittensa saavuttamiseen. Esimerkiksi Raision kanssa toteutettiin ruoka-aiheeseen liittyvä yhteinen julkaisu. Finnproteinin kanssa tehty sopimus vastuullisen soijan markkinoinnista Suomessa oli merkittävä askel ekologisen jalanjälki-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi soijan osalta. Metsäyhtiöiden kanssa edistettiin FSC-sertifiointia, käytiin bioenergiaan liittyviä keskusteluja ja osallistuttiin plantaasien vastuullisuuteen liittyviin keskusteluihin. Yhteistyö yritysten, kuten SOK:n ja Fazer Food Servicen kanssa edisti kalakaupan vastuullisuutta ja sitä kautta kalastuksen kestävyyttä. SOK:n kanssa edistettiin myös muiden hyödykkeiden vastuullisia hankintoja, mm. järjestettiin ruokahävikkiä käsittelevä round table - keskustelu. St Gobain/Isover-yhteistyön puitteissa paneuduttiin energiakysymyksiin rakentamisessa ja WWF:llä oli edustus vuoden 2013 asuntomessuille rakennettavan talon suunnittelukilpailun arvosteluraadissa Moniin sopimuksiin sisältyvä henkilökunnan parissa tapahtunut ympäristötietoisuuden laajentaminen oli merkittävää. Muun muassa Silja Linen henkilökunnalle esiteltiin WWF:n itämerityötä ja Itämeren tilaa useissa tilaisuuksissa. Nokian kanssa solmittu kansainvälinen pitkäaikainen sopimus jatkui mm. take-back -kampanjoiden muodossa useissa maissa. WWF:n ja Nokian 10-vuotinen yhteistyö voitti Euroopan Komission järjestämän European CSR Award -yhteiskuntavastuukilpailun Suomen osakilpailun. Green Office -järjestelmä otettiin käyttöön Nokian pääkonttorissa. Yhteistyö WWF:n kanssa on myös innoittanut yrityksiä tekemään yhteisiä markkinointikampanjoita ja lahjoittamaan osan myynnistä saaduista tuloista ns. royalty-pohjaisesti WWF:n toimintaan. Itämerityö on edelleen suosituin lahjoituskohde ja Operaatio Merenneito -kampanja jatkuu edellisten vuosien tapaan. Itämeren suojelutyötä tehtiin keväällä tunnetuksi Itämeri-juoksun avulla, jota markkinoitiin sekä yksityisten ihmisten että yritysten suuntaan. Juoksulla kerättiin noin 6.000 euroa WWF Suomen suojelutyöhön. Juoksun osanottajamäärä oli merkittävästi pienempi kuin edellisenä vuonna, mikä saattoi johtua edellisvuotta vähäisemmistä markkinointitoimenpiteistä. 4.1.2 Green Office WWF Suomen kehittämä Green Office on toimistoille tarkoitettu käytännönläheinen ympäristöjärjestelmä. Sen tavoitteena on toimistojen ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Suomen Green Office -verkostossa oli tilikauden päättyessä mukana 186 organisaatiota, joissa työskentelee yhteensä noin 67 000 työntekijää. Vuonna 2012 kymmenen vuotta täyttänyt Green Office -ohjelma laajentui tilikauden aikana, sillä Kiinan WWF aloitti Green Office -ohjelman omalla toimistollaan ja oman verkostonsa rakentamisen Kiinassa. Suomen ja Kiinan lisäksi Green Office -toimistoja on jo Indonesiassa, Sveitsissä, Latviassa, Pakistanissa, Romaniassa, Turkissa ja Vietnamissa. Green Office -ohjelman 10-vuotissyntymäpäiviä vietettiin Finlandia-talossa järjestetyn seminaarin puitteissa.
15 (25) Yleinen taloustilanne toi mukanaan totuttua suuremmat Green Office -organisaatioiden irtisanomiset, erityisesti yritysten parissa. Verkostoon liittyi tilikauden aikana useita oppilaitoksia, esimerkkeinä Kareliaammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Kevään 2013 raportoinnissa Green Office -toimistojen kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärä nousi ensimmäistä kertaa aiempaan vuoteen nähden. Vuosia jatkunut parantaminen onkin tuonut haasteita säästöjen saavuttamiseen. Tilikauden lopussa Green Office voitti Energy Globe Award -kilpailun kansallisen osakilpailun. Kansallisen kilpailun voittajat pääsevät kilpailemaan kansainvälisen kilpailun voitosta, joka ratkeaa syksyllä 2013. WWF:n tavoitteena on syventää yritysyhteistyötä Green Office -verkostossa olevien organisaatioiden kanssa. Yhteistyön laajentumisesta esimerkkejä ovat If Vahinkovakuutusyhtiön sähköisten palveluiden edistäminen, jonka tavoitteena on paperin käytön vähentäminen, kiinteistöomistaja Spondan asiakkaiden ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiakkaiden Green Office -ohjelmien tukeminen sekä Schneider Electricin kanssa kaupunkien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen. 4.2 Yksityisvarainhankinta WWF:n työ ei olisi mahdollista ilman yksityisten ihmisten tukea. Suomalaisten tuki antaa WWF:lle sekä valtaosan toiminnan rahoituksesta että mandaatin vaikuttaa merkittävänä kansalaisjärjestönä ympäristöasioihin yhteiskunnallisella tasolla. WWF:llä oli tilikauden päättyessä yhteensä yli 92 000 tukijaa, joista noin 62 prosenttia eli n. 56 500 tuki WWF:n työtä rahallisesti. Loput tukivat WWF:ää toimimalla esimerkiksi vapaaehtoisina öljyntorjuntajoukoissa tai talkooleireillä tai seuraamalla aktiivisesti WWF:n toimintaa uutiskirjeiden ja WWF:n Facebook-sivun kautta. Yksityishenkilöt lahjoittivat tilikauden aikana WWF:lle 3.168.993 euroa (FY12 2.859.374 ; FY11 2.548.646 ) eli 41 % WWF:n kokonaistuloista (FY12 41 %). Yksityisvarainhankinnan tärkeimmät tulonlähteet ovat kummien säännöllinen tuki (kuukausittain tai vuosittain), Norppa-arpajaiset, lahjoitukset suorakeräyskirjeisiin, netin kautta tai suoraan tilille esimerkiksi vuosi- ja merkkipäivälahjoituksina, vuosittainen koulujen päivätyökeräys sekä kampanjoiden yhteydessä saadut muut lahjoitukset (esimerkiksi tekstiviestilahjoitukset) ja pitkäaikaisten suurtukijoiden ja erilaisten kumppaneiden lahjoitukset. Suosituimmat tukemismuodot olivat WWF-kummius, Itämeri-kummius ja saimaannorppa-kummius. Sademetsäkummius ja ilmastokummius sekä tilikaudella uutena avattu lumileopardi-kummius, ovat myös tärkeitä tukemismuotoja. Yksityisvarainhankinnan tärkeimmät uustukijoiden hankintalähteet olivat verkkosivusto sekä onlinemarkkinointi monissa eri muodoissa, feissaus (ovilla ja kaduilla) sekä integroidut kampanjat Norppauinti ja salametsästyksen vastainen kampanja, joissa käytettiin televisiota, printti-ilmoittelua ja online-markkinointia erilaisina yhdistelminä. Myös erilaisia olemassa olevien tukijoiden pysyvyyttä parantavia toimenpiteitä tehtiin tilikautena. 4.3 Julkishallinnollinen ja säätiöyhteistyö Julkishallinnon tukea saadaan muun muassa ulkoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, EU:lta ja Metsähallitukselta. Ulkoministeriö tukee WWF Suomen ympäristönsuojelu- ja kehitysyhteistyöhankkeita. Julkishallinnon tuki oli kuluneena tilikautena yhteensä 2.293.294 euroa eli 30 % kokonaistuloista (FY12 1.976.413 ; FY11 1.668.227 ). Julkishallinnon tuloista ulkoministeriön osuus oli 2.058.239 euroa (90 %), EU:n osuus 92.883 euroa (4 %) ja muiden 142.171 euroa (6 %) (FY12 ulkoministeriöltä 1.820.750, EU:lta 34.504, muilta 121.159 ; FY11 1.533.384, 18.483, 116.360 ).
16 (25) iltä ja WWF:n verkostolta saatu tuki oli puolestaan 259.806 euroa (3 %) kokonaistuloista (FY12 291.474 ; FY11 154.589 ). Julkishallinnon, säätiörahoituksen ja WWF-verkoston tulot olivat yhteensä 2.553.100 (FY12 2.267.887 ; FY11 1.822.816 ). 5. Taloushallinto Kansainvälisen WWF:n ohjeiden mukaisesti laskettujen suojelukulujen osuuden kokonaiskuluista tulee olla vähintään 70 % ja varainhankintakulujen enintään 20 % ja hallintokulujen enintään 10 %. WWF Suomi toteuttaa hyvin tätä periaatetta, sillä suojelukulut olivat noin 80 %, varainhankintakulut noin 16 % ja hallintokulut noin 4 % (FY12 79 %, 15 % ja 6 %). Taloushallintoa kehitettiin kuluneella tilikaudella ottamalla käyttöön sähköinen osto- ja myyntireskontra. Yleisen taloustilanteen epävarmuuden jatkuessa talousseurannan nopeuttamiseksi tehtiin toimintasuunnitelma, joka otetaan käyttöön seuraavalla tilikaudella. Varainhallintaa hoidettiin eettisesti, turvallisesti ja mahdollisimman tuottavasti. Varallisuudenhoitajat vierailivat hallituksen kokouksissa kaksi kertaa tilikauden aikana. WWF:llä on sijoitettuna omaisuutta osakkeissa, osakerahastoissa, joukkovelkakirjalainoissa, rahamarkkinoilla sekä korko- ja yhdistelmärahastoissa. Toiminnan riskeistä epävakaa maailmanlaajuinen taloustilanne ei merkittävästi vaikuttanut WWF:n toimintaan tai tulokseen, eikä kuluksi kirjattu sijoituksista johtuvia arvonalennuksia. 6. Johtaminen ja henkilöstö WWF:n toimistossa työskenteli tilikauden päättyessä jatkuvassa työsuhteessa 34 henkilöä ja pääsihteeri (FY12 32; FY11 31). Tilikauden aikana kaksi määräaikaista työsuhdetta vakinaistettiin henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Lisäksi toimistossa työskenteli määräaikaisia työntekijöitä, projektityöntekijöitä sekä harjoittelijoita. Kukaan ei irtisanoutunut tilikauden aikana. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 40 vuotta. Naisten osuus oli 68 % ja miesten osuus 32 %. WWF Suomessa kiinnitetään erityistä huomiota hyvään arkeen työpaikalla. Tätä edistetään siten, että jokainen WWF:ssä työskentelevä on sitoutunut omalta osaltaan kehittämään WWF:stä meille Suomen parhaan työpaikan. Tilikaudella osallistuttiin Great Place to Work -kilpailuun, jossa kokonaisarvioksi tuli 94/100. Kilpailussa saadut hyvät tulokset ovat osoitus koko henkilöstön sitoutuneisuudesta ja motivoituneisuudesta työskennellä WWF:n tavoitteiden puolesta. Tiimikohtaisia toimintasuunnitelmia käytettiin apuna työn suuntaamisessa sekä eri toimintojen koordinoidun yhteistyön edistämisessä. Henkilökohtaisilla toimintasuunnitelmilla edistettiin työssä jaksamista, ajankäytön hallintaa ja henkilöstön sitoutumista koko organisaation kehittämiseen. Johtoryhmän jäsenet raportoivat pääsihteerille toimintasuunnitelmien toteutumisesta sekä työhyvinvoinnista tilikauden aikana viisi kertaa. Koko toimiston yhteistyön kehittämiseksi tilikaudella järjestettiin toimintasuunnittelun kehityspäivät, yhteisiä muita puolen päivän mittaisia kehittämistilaisuuksia, pikkujoulut, virkistyspäivä keväällä, pilkkikisat sekä naisten ja miesten iltapäivät. Tilikauden aikana kehitettiin ja otettiin käyttöön mm. työtehtävien vaativuusjärjestelmä, korruption vastainen toimintasuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvosuunnitelma, varhaisen tuen malli ja päihdepolitiikka, riskienhallintapolitiikka sekä uusittiin WWF-opas. WWF Suomen oman toiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia minimoitiin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota toimiston oman Green Office -järjestelmän toimivuuteen sekä matkustamisen aiheuttamien päästöjen pienentämiseen. Lentomatkustamisesta syntyneet päästöt kompensoitiin kokonaisuudessaan
17 (25) Myclimate-kompensaatiojärjestelmän kautta. Lentomatkustamisesta syntyneet päästöt laskivat 30 % edelliseen tilikauteen verrattuna. 7. Tulevaisuuden näkymät Alkavan tilikauden näkymät ovat suhteellisen positiiviset Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Epävarmuutta yksityisvarainhankinnassa kuitenkin aiheuttaa suoraveloituksen päättyminen. Yritysten heikentynyt taloustilanne aiheuttaa lisäksi epävarmuutta yritysyhteistyöpuolella. Päättyneellä tilikaudella yleinen taloustilanne toi mukanaan totuttua suuremmat Green Office - organisaatioiden irtisanomiset, erityisesti yritysten parissa. Vastaavaa ei liene odotettavissa alkaneella tilikaudella, mutta yleisestä taloustilanteesta johtuen uusien yritysten saaminen mukaan on entistä haasteellisempaa. Julkisen rahoituksen osalta suurimpana ponnistuksena on ulkoministeriön kumppanuushakemus. Toteutuessaan kumppanuus toisi pitkäjänteisyyttä ulkomaan toimintojen rahoitukseen. WWF Suomi tekee tilikaudella FY14 uuden viisivuotisstrategian, jossa huomioidaan kansainvälisessä WWF:ssä meneillään olevat kehitysprosessit.
18 (25) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 30.6.2013 30.6.2012 30.6.2013 30.6.2012 Kotimaan kohteet Tuotot Kotimaan kohteiden tuotot 240 116,42 114 282,73 240 116,42 114 282,73 Oy Nooan Arkki Ab liiketoiminnan tuotot 764 102,16 819 584,50 0,00 0,00 1 004 218,58 933 867,23 240 116,42 114 282,73 Kulut Henkilöstökulut -1 907 916,23-1 981 408,18-1 907 916,23-1 981 408,18 Poistot -83 516,98-75 268,76-58 099,25-49 218,40 Muut kulut -1 348 562,69-1 200 779,42-1 073 605,32-815 272,81 Materiaalit ja palvelut -73 802,68-54 264,99 0,00 0,00 Liiketoiminnan muut kulut -58 535,33-50 473,78 0,00 0,00 Tuloverot -85 949,54-79 021,88 0,00 0,00-3 558 283,45-3 441 217,01-3 039 620,80-2 845 899,39 Ulkomaan kohteet Tuotot Ulkomaan kohteiden tuotot 2 003 177,11 1 812 130,25 2 003 177,11 1 812 130,25 2 003 177,11 1 812 130,25 2 003 177,11 1 812 130,25 Kulut Henkilöstökulut -153 939,41-183 237,89-153 939,41-183 237,89 Muut kulut -2 823 848,12-2 724 539,26-2 823 848,12-2 724 539,26-2 977 787,53-2 907 777,15-2 977 787,53-2 907 777,15 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -3 528 675,29-3 602 996,68-3 774 114,80-3 827 263,56 Varainhankinta Tuotot Kotimaan kohteet 2 907 687,93 4 770 621,40 2 907 687,93 4 770 621,40 Ulkomaan kohteet 732 844,61 180 092,41 732 844,61 180 092,41 Yleislahjoitukset 1 371 695,82 1 371 695,82 5 012 228,36 4 950 713,81 5 012 228,36 4 950 713,81 Kulut Henkilöstökulut -283 450,19-277 346,61-283 450,19-277 346,61 Muut kulut -755 792,33-633 082,85-766 845,51-650 488,47-1 039 242,52-910 429,46-1 050 295,70-927 835,08 Tuotto-/kulujäämä 444 310,55 437 287,67 187 817,86 195 615,17 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 146 383,80 70 171,40 335 660,87 69 711,61 Kulut 85 245,72-169 543,25 85 545,72-169 436,35 231 629,52-99 371,85 421 206,59-99 724,74 Tuotto-/kulujäämä 675 940,07 337 915,82 609 024,45 95 890,43 Yleisavustukset 50 000,00 50 000,00 50 000,00 50 000,00 Tilikauden tulos 725 940,07 387 915,82 659 024,45 145 890,43 Muutokset omakatteisissa rahastoissa -70 614,06-2 807,84-70 614,06-2 807,84 Tilikauden yli/alijäämä 655 326,01 385 107,98 588 410,39 143 082,59
19 (25) TASE VASTAAVAA 30.6.2013 30.6.2012 30.6.2013 30.6.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 47 039,72 70 559,57 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 47 048,17 47 048,17 47 048,17 47 048,17 Koneet ja kalusto 100 162,56 157 471,44 94 468,91 149 879,91 147 210,73 204 519,61 141 517,08 196 928,08 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 0,00 0,00 2 522,82 2 522,82 Muut osakkeet ja osuudet 176 952,15 176 952,15 176 952,15 176 952,15 176 952,15 176 952,15 179 474,97 179 474,97 Omakatteiset rahastot Muut osakkeet ja osuudet 1 554 053,97 1 480 567,21 1 554 053,97 1 480 567,21 Rahat ja pankkisaamiset 4 935,85 7 808,55 4 935,85 7 808,55 1 558 989,82 1 488 375,76 1 558 989,82 1 488 375,76 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 17 225,84 16 668,94 0,00 0,00 Saamiset Myyntisaamiset 215 964,36 94 882,92 148 544,55 0,00 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00 0,00 266 509,11 366 308,76 Muut saamiset 33 218,97 33 151,82 33 218,97 33 151,82 Siirtosaamiset 562 965,56 588 037,15 554 948,03 586 986,96 812 148,89 716 071,89 1 003 220,66 986 447,54 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet 2 412 961,76 2 273 344,72 2 412 961,76 2 273 344,72 Rahat ja pankkisaamiset 3 370 311,51 2 944 700,65 2 400 512,14 1 956 278,73 VASTAAVAA 8 542 840,42 7 891 193,29 7 696 676,43 7 080 849,80 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 5 045,64 5 045,64 5 045,64 5 045,64 Sidotut rahastot Omakatteiset rahastot Pääoma 30.6. 1 558 989,82 1 488 375,76 1 558 989,82 1 488 375,76 Vapaat rahastot 1001 rahasto 173 565,23 173 565,23 173 565,23 173 565,23 Edellisten tilikausien ylijäämä 3 954 905,69 3 569 797,71 3 229 436,14 3 086 353,55 Tilikauden ylijäämä 655 326,01 385 107,98 588 410,39 143 082,59 Oma pääoma yhteensä 6 347 832,39 5 621 892,32 5 555 447,22 4 896 422,77 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 130 909,93 14 151,87 125 374,13 0,00 Saadut ennakot 627 459,67 563 439,30 627 459,67 563 439,30 Muut velat 364 593,75 580 338,82 317 393,72 509 094,23 Siirtovelat 1 072 044,68 1 111 370,98 1 071 001,69 1 111 893,50 Vieras pääoma yhteensä 2 195 008,03 2 269 300,97 2 141 229,21 2 184 427,03 VASTATTAVAA 8 542 840,42 7 891 193,29 7 696 676,43 7 080 849,80
Maailman Luonnon, WWF Suomen rahasto 20 (25) tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätökseen on yhdistetty säätiön 100 % omistama tytäryhtiö Oy Nooan Arkki Ab. Sisäiset liiketapahtumat sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. 1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Käyttö- ja vaihto-omaisuus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Hyödykkeet, joiden todennäköinen käyttöikä on alle kolme vuotta, on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan. Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Avustukset Ympäristöministeriön myöntämä toiminta-avustus on esitetty tuloslaskelman kohdassa "yleisavustukset". Eläkemenot Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Saadut ennakot Ulkoasiainministeriöltä kehitysyhteistyöhankkeisiin saadusta tuesta tuloutetaan toteutuneita kuluja vastaava osuus. 1.2 Muutokset tuloslaskelman ja taseen esittämistavassa Varainhankinnan tuotot on tuloslaskelmassa jaoteltu koti- ja ulkomaan tuottoihin sekä yleislahjoituksiin. Vertailuvuoden tietoja ei ole muutettu vastaavasti. Tilikauden aikana on säätiössä otettu käyttöön erilliset myynti- ja ostoreskontrat. Taseessa esitetään siten myyntisaamiset ja ostovelat omilla riveillään; edellisinä tilikausina siirtovelat ja -saamiset -tileillä. 2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2.1 Kokonaistuotot ja -kulut Varsinaisen toiminnan tuotot 3 007 395,69 2 745 997,48 2 243 293,53 1 926 412,98 Varainhankinnan tuotot 5 012 228,36 4 950 713,81 5 012 228,36 4 950 713,81 Muut tuotot (sijoitustuotot ja yleisavustus) 196 383,80 120 171,40 385 660,87 119 711,61 Tuotot yhteensä 8 216 007,85 7 816 882,69 7 641 182,76 6 996 838,40 Henkilöstökulut 2 345 305,83 2 441 992,68 2 345 305,83 2 441 992,68 Poistot 83 516,98 75 268,76 58 099,25 49 218,40 Muut kulut 5 045 909,49 4 835 491,39 4 649 367,29 4 362 544,73 Tuloverot 85 949,54 79 021,88 0,00 0,00 Kulut yhteensä 7 560 681,84 7 431 774,71 7 052 772,37 6 853 755,81 Ylijäämä 655 326,01 385 107,98 588 410,39 143 082,59 2.2 Varainhankinnan tuotot Yksityisvarainhankinnan tulot 3 168 993,38 2 859 373,95 3 168 993,38 2 859 373,95 Yritysyhteistyön tulot 1 583 428,93 1 799 865,56 1 583 428,93 1 799 865,56 Muut 259 806,05 291 474,30 259 806,05 291 474,30 Tuotot yhteensä 5 012 228,36 4 950 713,81 5 012 228,36 4 950 713,81 2.3 Suojelukulujen jakautuminen Kokonaiskuluista merkittävin osuus tulee suojelutoiminnan kuluista. Suojelukulujen jakautuminen voidaan esittää seuraavasti. Ekologinen jalanjälki 268 859,39 422 968,33 268 859,39 422 968,33 Itämeri 418 982,61 377 527,35 418 982,61 377 527,35 Suojelukoordinaatio ja erillishankkeet 335 527,82 153 167,92 335 527,82 153 167,92 Suojeluviestintä 744 989,37 692 217,52 744 989,37 692 217,52 Suomen ja lähialueiden luonto 645 581,19 663 886,34 645 581,19 663 886,34 WWF Suomen kansainväliset suojeluohjelmat 2 403 751,55 2 186 227,71 2 403 751,55 2 186 227,71 WWF Suomen tuki verkoston suojeluohjelmille 476 664,80 600 081,86 476 664,80 600 081,86 Ympäristökasvatus 239 081,79 171 505,67 239 081,79 171 505,67 Suojelukulut yhteensä 5 533 438,52 5 267 582,70 5 533 438,52 5 267 582,70