TILINPÄÄTÖS. tilikausi Maailman Luonnon Säätiö World Wide Fund For Nature, Suomen Rahasto sr -konserni TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2018 TILINPÄÄTÖS tilikausi STAFFAN WIDSTRAND Maailman Luonnon World Wide Fund For Nature, Suomen Rahasto sr -konserni TM

2 Maailman Luonnon - World Wide Fund For Nature, Suomen Rahasto sr -konserni Sisältö sivu Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Johdanto 2 1. Suojelu ja viestintä 3 2. Talous 4 3. Varainhankinnan tuotot 4 4. Varsinaisen toiminnan tuotot 5 5. Henkilöstö 5 6. Hallinto 6 7. Alkavan tilikauden näkymät 6 Tilinpäätös tilikaudelta Tuloslaskelma 7 Tase 8 Liitetiedot 9 13 Allekirjoitukset 14 Maailman Luonnon - World Wide Fund For Nature, Suomen Rahasto sr Lintulahdenkatu Helsinki y-tunnus

3 2 (14) Maailman Luonnon - World Wide Fund For Nature, Suomen Rahasto sr:n toimintakertomus Tilikausi Maailman Luonnon - World Wide Fund For Nature, Suomen Rahasto sr:n eli WWF Suomen toiminnan tarkoituksena on tukea luonnon- ja ympäristönsuojelua edistämällä uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä luontotyyppien suojelua, luonnonvarojen kestävää käyttöä, muuta kestävää kehitystä ja ympäristökasvatusta Suomessa. WWF Suomi edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua myös toimimalla aktiivisesti kansainvälisen WWF:n ohjelmissa ja rahoittamalla niitä. Lisäksi WWF Suomi toteuttaa suojelutavoitteitaan tekemällä kehitysyhteistyötä ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä Himalajalla, Borneolla, Itä-Afrikassa ja Mekongin alueella. WWF Suomen kulunutta tilikautta luonnehti yhdessä tekeminen, together possible, joka on koko WWF:n strategisiin toimintatapoihin liittyvä prioriteetti. Suuria joukkoja ja uusia ryhmiä pystyttiin innostamaan entistä paremmin mukaan toimintaan ympäristön puolesta. Lisäksi tilikauden aikana toiminnan vaikuttavuus nousi uudelle tasolle kahden merkittävän suurlahjoituksen ansioista. Toinen kohdistui virtavesityöhön ja toinen poliittiseen vaikuttamiseen. WWF Suomen suojeluviestiä saatiin suuren yleisön tietoisuuteen muun muassa Norppalive-nettikameran kautta, joka keräsi yli kolme miljoonaa katselukertaa muutamassa viikossa. Talkooleireille perinneympäristöjä ennallistamaan pyrki taas enemmän ihmisiä kuin niille pystyttiin ottamaan. Saimaalle syntyi 86 kuuttia, joista yksi vuosikymmenien tauon jälkeen Puruvedelle. Itämeren öljyonnettomuuteen varauduttiin kouluttamalla vapaaehtoisia WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin viranomaisten avuksi. Kestävää metsänhoitoa edistettiin julkaisemalla metsätoimijoille tutkittua tietoa keinoista, miten sitä pitäisi tehdä. Myös yhteistyö yritysten kanssa tuotti tulosta. Keskon kanssa aloitettu Kuteminen kuuluu kaikille -hanke virtavesien hyväksi sai merkittävästi näkyvyyttä alkusyksyllä Mandatum Lifen kanssa aloitettiin yhteistyö sijoitusten vastuullisuuden edistämiseksi. Suomalaiset eläkesijoittajat pärjäsivät hyvin Euroopan laajuisessa selvityksessä sijoitusten 2 asteen mukaisuudesta. Kestävän kehityksen vesisitoumukseen saatiin uusia yrityksiä mukaan. WWF:llä oli useita näkyviä kampanjoita eri toimialojen edustajien kanssa royaltytuotteiden osalta. Kampanjoilla on kerätty varoja WWF:n toiminnalle, viety WWF:n suojeluviestiä tärkeille kohderyhmille ja edistetty WWF:n brändin kehitystä. Green Office -toimistot vähensivät huiman määrän kasvihuonekaasupäästöjään, ja käynnissä on merkittävä Green Office -ympäristöjärjestelmän uusimishanke. Metsäaiheinen WWF-lähettiläiden koulukiertue jatkoi koko kuluneen vuoden ja alakoululaisia on tavoitettu kiertueen aikana jo Myös koulujen päivätyökeräys Itämeren ja arktisten merialueiden hyväksi onnistui hyvin, ja osallistuneiden koulujen määrä oli 118. WWF Suomi vaikutti Arktisessa neuvostossa ainoana tarkkailijajäsenen roolin saaneena ympäristöalan kansalaisjärjestönä. Ulkoministeriön kumppanuusohjelma saatiin uusittua neljäksi vuodeksi. Ohjelmassa työskenneltiin Nepalissa, Bhutanissa, Indonesiassa Borneon saarella sekä uutena Aasian kohteena Laosissa Mekongin alueella. Itä-Afrikassa työ laajeni Tansaniasta Ugandaan, Keniaan ja Madagaskarille. Ohjelman tavoitteena on ihmisten, lajien ja elinympäristöjen hyvinvointi yhteistyössä kumppanimaiden kanssa. Helcomissa toimittiin yhteistyössä Itämeren valtioiden kanssa Itämeren tilan parantamiseksi. Muiden säätiöiden ja järjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä: Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kanssa jatkettiin yhteistyötä monimuotoisen luonnon terveyshyötyjen nostamiseksi ja vieraslajien torjumiseksi. Valan (Vastuullinen lahjoittaminen) kanssa tehtiin yhteistyötä Hyvä testamentti -kampanjassa, ja Suomessa toimivien luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen kanssa toimittiin yhteistyössä monella eri tavalla. WWF Suomi toimi aktiivisena WWF-verkoston jäsenenä, ja oli mukana kaikissa kansainvälisissä suojeluohjelmissa. WWF Suomella oli edelleen vahva rooli verkoston ympäristökasvatuksen globaalin ohjelman johtajana. WWF Suomen pääsihteeri toimi WWF-verkoston Ympäristökasvatusohjelman sekä Arktisen ohjelman puheenjohtajana. Euroopan WWF-toimistojen kanssa tehtiin yhteistyötä virtavesien tilan parantamiseksi ja suojelemiseksi. Päättyneen tilikauden tulos oli euroa. Toiminnallaan ja taloudellisesti WWF Suomea tukevien ihmisten määrä kasvoi jälleen tuntuvasti. WWF Suomen näkyvyys tavanomaisessa ja sosiaalisessa mediassa kasvoi edelleen: WWF Suomi on yksi suurimmista suomalaisista järjestöistä sosiaalisessa mediassa (Twitter, Facebook, Instagram). Facebook-tykkääjien määrä kasvoi tilikauden aikana noin :sta noin :een eli lähes 11 prosentilla.

4 3 (14) 1. Suojelu ja suojeluviestintä Kansainvälisesti WWF työskenteli suojeluohjelman tavoitteiden mukaisesti. WWF:n strategia ja tavoitteet ovat linjassa YK:n kestävän kehityksen 2030 tavoitteiden kanssa. Käytännön työtä tehtiin vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon ja tekemällä konkreettisia kenttähankkeita sekä yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden ja vapaaehtoisten kanssa. Vaikuttamistyöhön panostettiin ja WWF:n ensimmäinen suojeluohjelman juristi aloitti työt. Puolueiden suuntaan tehtiin aktiivista vaikuttamistyötä jo kevään 2019 eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Tilikauden aikana suojelussa priorisoitiin muutamia teemoja suojeluohjelmien sisällä. Priorisoinnilla lisättiin työn vaikuttavuutta, näkyvyyttä ja tuloksellisuutta. Meret ja sisävedet -ohjelmassa aloitettiin käytännön aktiivinen työ vaelluskalojen tilan parantamiseksi kalojen turhia nousuesteitä poistamalla ja elinympäristöjä kunnostamalla virtavesissä eri puolilla Etelä- Suomea. Kestävän kalastuksen edistäminen Itämerellä jatkui, ja WWF:n Kalaopas päivitettiin. Työtä tehtiin Itämeren rehevöitymisen vähentämiseksi ja vapaaehtoisten öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseksi. Arktisen neuvoston kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja arktisen merialueen raskaan polttoöljyn käyttökieltoa edistettiin. Suomen ja lähialueiden luonto -ohjelmassa vaikutettiin metsien suojeluun ja kestävän metsätalouden edistämiseen julkaisemalla tutkimustietoon perustuvia suosituksia kestävän metsänhoidon kehittämiseksi. Työtä perinneympäristöjen ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi jatkettiin. Avainlajeja olivat saimaannorppa, merikotka, merihylkeet, ahma ja muut suurpedot, kiljuhanhi, valkoselkätikka sekä haahka. Puruvedellä syntyi ensimmäinen saimaannorppa kymmeniin vuosiin. Vieraslajien torjuntaa tehtiin eri puolilla Suomea Terve askel luontoon -hankkeen puitteissa. Ekologinen jalanjälki -ohjelmassa tehtiin töitä kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. WWF:n Lihaoppaaseen liittyvää työtä tehtiin yhdessä Ruotsin kanssa koko verkoston suuntaan ja ruokatyö kokonaisuudessaan laajeni. Kestävän metsätalouden FSC:tä edistettiin Suomessa. Biotalouden kestävyyttä pyrittiin vahvistamaan. Ilmastonmuutoksen torjuntatyössä vaikutettiin erityisesti eläkesijoittajien hiili-investointeihin Suomessa. EU:n Life kiinteistöjen energiatehokkuus - hankkeen puitteissa tehtiin useita toimenpiteitä. Kansainvälinen kehitys -ohjelma sai uusittua kumppanuusohjelmansa ulkoministeriön kanssa. Himalajan, Borneon ja Itä-Afrikan lisäksi uutena alueena on Mekong Aasiassa. Kotimaassa ruoan kautta tapahtuva globaaliviestintä on merkittävässä roolissa, jossa ympäristökasvatus ja ekologinen jalanjälki - ohjelma ovat toteuttajina. Viestinnän kanssa tehty suurponnistus oli MTV3-kanavalla esitettävä Villien jäljillä TV-sarja, jonka kuvaukset saatiin loppuun kesäkuussa. Ympäristökasvatuksessa jatkettiin koko kansainvälisen ympäristökasvatusohjelman koordinointia. Suomessa metsäteemainen koulukiertue jatkui. Lisäksi vesistömobiilimateriaalin jalkauttaminen koulujen käyttöön jatkui. Vuoden aikana solmittiin kansainvälisesti ja myös Suomessa yhteistyösopimus partiolaisten kanssa. Nuorten tiimi jatkoi ruokatyön edistäjänä. Opettajien koulutusta jatkettiin eri kaupungeissa. Viestinnässä jatkettiin onnistuneesti laajojen ihmisjoukkojen tavoittamista ja osallistamista digitaalisen viestinnän avulla. Erityisesti some-seuraajiemme aktiivisuudessa ja vuorovaikutuksessa päihitimme muut kotimaiset verrokkiorganisaatiot. WWF:n Norppalive laajeni Luontoliveksi, jonka avulla tehtiin yleisölle tutuksi saimaannorpan lisäksi myös muita uhanlaisia ja harvinaisia lajeja. Loppuvuodesta 2018 esitettävän 8-osaisen Villien jäljillä TV-sarjan kuvausten suunnittelu ja toimeenpano veivät paljon aikaa. Sarjassa esitellään maailman uhanlaisia lajeja ja WWF:n suojelutyötä. Uutena innovaationa solmittiin ruoka-aiheinen yhteistyö TV:n suositun viihdeohjelma Mad Cookin kanssa. Yhteistyöjaksojen avulla saatiin mahdollisuus tavoittaa ruokaviesteillä uusia kohderyhmiä. Myös Protect our Winters -liikkeen kanssa yhteistyössä toteutetun Pelastetaan talvet -ruokakampanjan kautta tavoitettiin uudenlaista yleisöä. K-ryhmän kanssa toteutettujen virtavesitalkoiden ympärille onnistuttiin rakentamaan hyvää alueellista medianäkyvyyttä. WWF:n kohderyhmien parempaan tavoittamiseen pyrkivän sisältöstrategian suunnittelu ja kouluttautuminen saatettiin päätökseen ja wwf.fi -verkkosivujen kokonaisvaltainen uudistaminen aloitettiin sisältöstrategian pohjalta. WWF:n näkyvyys tavanomaisessa mediassa pysyi hyvällä tasolla. Asiantuntijoiden brändäämistä ja kouluttamista sosiaalisen median käytössä jatkettiin.

5 4 (14) 2. Talous WWF Suomen talous kehittyi tilikauden aikana ylittäen budjetoidun tuloksen. Bruttotulot olivat yhteensä euroa. Bruttotulot laskivat noin 14 prosenttia. Kaksi suurlahjoitusta kasvatti yksityisiltä ihmisiltä ja säätiöiltä saatuja tuloja. Nämä merkittävät lahjoitukset vaikuttamistyöhön sekä virtavesi- ja kuormitustyön tekemiseen mahdollistivat lisähenkilöresurssien palkkaamisen suojelu- ja viestintätiimeihin. Toiminnassa panostettiin muun muassa virtavesien, metsien ja suomalaisten lajien suojelutyöhön. Uusi kumppanuusohjelma ulkoministeriön kanssa käynnistyi helmikuussa. Suurta näkyvyyttä saanut Norppalive laajennettiin Luontoliveksi. Kansainvälisen WWF:n toiminnassa WWF Suomella oli merkittävä vastuu arktisen alueen suojelutyössä, ympäristökasvatuksessa sekä lihatyössä. Tilikauden ylijäämä oli omakatteiseen rahastoon tehdyn siirron jälkeen euroa. Kertyneellä ylijäämällä vahvistettiin tasetta. n taseen oma pääoma oli tilikauden päättyessä euroa. n tunnuslukuja FY2018 FY2017 FY2016 Bruttotulot Tilikauden ylijäämä Taseen oma pääoma n tulot olivat yhteensä euroa ja tilikauden ylijäämä oli euroa. n taseen oma pääoma oli euroa tilikauden päättyessä. tilinpäätökseen on yhdistetty säätiön 100- prosenttisesti omistama tytäryhtiö Oy Nooan Arkki Ab, jonka toimialana on muun muassa Green Office - ympäristöjärjestelmän ylläpitäminen, kehittäminen ja myynti toimistoille, sekä tuotemyynti ja konsultointi. Nooan Arkin tulos oli euroa. Lähipiiritapahtumat Oy Nooan Arkki Ab:n kanssa esitetään osiossa Hallinto. n tunnuslukuja FY2018 FY2017 FY2016 Bruttotulot Tilikauden ylijäämä Taseen oma pääoma Nooan Arkin liikevaihto josta Green Office -liikevaihto Nooan Arkin tulos Kansainvälisen WWF:n ohjeiden mukaisesti suojelukulujen osuuden tulee olla vähintään 70 % kokonaiskuluista, varainhankintakulujen enintään 20 % ja hallintokulujen enintään 10 % kokonaiskuluista. WWF Suomi toteuttaa tätä periaatetta, sillä suojelukulut olivat noin 74 %, varainhankintakulut noin 20 % ja hallintokulut noin 6 %. WWF Suomi ilmoittaa kulujen prosenttijakauman ilman omakatteisen rahaston osuutta, jotta luvut ovat vertailukelpoisia raportoitaessa tilikauden tulokset kansainväliselle WWF:lle. n kulujen osuus kokonaiskuluista (ilman omarahoitteista rahastoa) FY2018 FY2017 FY2016 Suojelukulut 74 % 78 % 77 % Varainhankintakulut 20 % 14 % 17 % Hallintokulut 6 % 8 % 6 % 3. Varainhankinnan tuotot WWF Suomen varainhankinta muodostuu yksityisvarainhankinnasta, yritysyhteistyöstä sekä säätiöiltä ja WWF-verkostolta haettavasta rahoituksesta. Varainhankinnan tuotot olivat yhteensä euroa. Yksityisvarainhankinnan merkittävin tulonlähde on kummien säännöllinen tuki (kuukausittain tai vuosittain). Muita tärkeitä tulonlähteitä ovat Norppa-arpajaiset, suorakeräyskirjeet, päivätyökeräys sekä

6 5 (14) suurlahjoitukset. Tilikauden päättyessä yhteensä yli suomalaista tuki WWF:n työtä rahallisesti. Yksityishenkilöt lahjoittivat tilikauden aikana WWF:lle euroa eli noin 59 prosenttia WWF:n kokonaistuotoista. Yritysyhteistyön tärkein tavoite on tukea WWF:n suojelustrategian toteutumista varainhankinnallisin, sisällöllisin ja viestinnällisin toimenpitein. Yritysyhteistyön myötä yrityksiltä saatava tuki kohdistuu WWF:n suojelutyöhön ja sitä tukevan toiminnan toteuttamiseen. Yritysyhteistyö jakautuu suojelustrategiseen yhteistyöhön, lisenssi- ja royalty-yhteistyöhön, viestinnälliseen yhteistyöhön sekä lahjoituksiin. Yritysyhteistyön tuotot olivat yhteensä euroa. Tilikauden päättyessä yritysyhteistyön osuus tuloista oli noin 13 prosenttia. iltä ja WWF-verkostolta saatu tuki oli puolestaan euroa eli noin 3 prosenttia kokonaistuotoista. Varainhankinnan tunnuslukuja, tuotot FY2018 FY2017 FY2016 Yksityisvarainhankinta Sisällöllinen yritysyhteistyö Lisenssi- ja royalty Yrityslahjoitukset Yritysyhteistyö yhteensä t ja WWF-verkosto Varainhankinta yhteensä Varainhankinnan tulojen osuus säätiön kokonaistuloista (ilman omakatteista rahastoa) FY2018 FY2017 FY2016 Yksityisvarainhankinta 59 % 55 % 51 % Yritysyhteistyö 13 % 12 % 10 % t ja WWF-verkosto 3 % 6 % 7 % 4. Varsinaisen toiminnan tuotot Varsinaisen toiminnan tukea saadaan julkishallinnolta, muun muassa ulkoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, EU:lta ja Metsähallitukselta. Ulkoministeriö tukee WWF Suomen ympäristönsuojelu- ja kehitysyhteistyöhankkeita. Julkishallinnon tuki oli kuluneena tilikautena yhteensä euroa eli noin 21 prosenttia kokonaistuotoista. Julkishallinnon tuotoista ulkoministeriön osuus oli euroa, EU:n osuus euroa ja muiden euroa (sis. ympäristöministeriön yleisavustus euroa). Varsinaisen toiminnan tuotot ja tulojen osuus säätiön kokonaistuloista (ilman omakatteista rahastoa) FY2018 FY2017 FY2016 Ulkoministeriö EU Muut Varsinainen toiminta yhteensä Julkishallinnon tulojen osuus 21 % 23 % 26 % 5. Henkilöstö WWF:n toimistossa työskenteli tilikauden päättyessä jatkuvassa työsuhteessa 44 henkilöä ja pääsihteeri (FY ; FY ). Tilikauden aikana kolme määräaikaista paikkaa vakinaistettiin. Yksi henkilö irtisanoutui, ja hänen tilalleen palkattiin uusi henkilö jatkuvaan työsuhteeseen. Lisäksi toimistossa työskenteli määräaikaisia työntekijöitä, projektityöntekijöitä sekä harjoittelijoita. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 43 vuotta. Naisten osuus henkilökunnasta oli noin 67 % ja miesten osuus noin 33 %.

7 6 (14) 6. Hallinto Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi presidentti Tarja Halonen. Varapuheenjohtajina toimivat pääjohtaja Lea Kauppi ja emeritusprofessori Thomas Wilhelmsson. Kunniapuheenjohtajana toimi ministeri Pertti Salolainen. Hallintoneuvostossa oli tilikauden lopussa puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 24 jäsentä, ja se piti sääntömääräisen syys- ja kevätkokouksen. Lisäksi hallintoneuvoston jäsenet osallistuivat WWF:n järjestämiin tilaisuuksiin. Hallintoneuvostoon kuuluivat tilikauden lopussa kansanedustaja Anders Adlercreutz, diplomiekonomi Mona Björklund, professori Anne Brunila, professori Mikael Fogelholm, sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela, professori Janne Hukkinen, kansanedustaja Susanna Huovinen, opiskelija Eeva-Maija Kakko, johtaja Timo Koivurova, rehtori Teemu Kokko, diplomi-insinööri Pertti Korhonen, emeritusprofessori Sixten Korkman, kansanedustaja Hanna Kosonen, tutkija Mervi Kunnasranta, toimitusjohtaja Ritva Laakso- Manninen, toimittaja Kimmo Ohtonheimo, toimittaja Pirkka-Pekka Petelius, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, kansliapäällikkö Hannele Pokka, professori Helena Ranta, KTM Matti Rihko, viestintä- ja brändijohtaja Ulrika Romantschuk, johtaja Anne-Maria Salonius sekä toimitusjohtaja Margus Schults. Kuusihenkinen hallitus kokoontui puheenjohtajansa, professori Jari Niemelän, johdolla seitsemän kertaa. Varsinaisia jäseniä olivat tilikauden lopussa OTT Heidi Andersson (varapuheenjohtaja), emeritusprofessori Tari Haahtela, asiakaspäällikkö Ismo Marttinen, johtaja Jukka Noponen sekä KTM Pirjo Nurmilaukas. Raija- Leena Ojanen erosi hallituksesta Jukka Noponen lopetti työskentelyn hallituksessa , ja uutena jäsenenä alkaen toimii Eva Heiskanen. Pääsihteerinä toimi Liisa Rohweder. WWF Suomen suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tilintarkastajina ovat toimineet PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajat. Lähipiiritapahtumat WWF Suomen hallituksen eikä hallintoneuvoston jäsenille maksettu kokouspalkkioita. ei antanut lainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia lähipiirin puolesta. Pääsihteeri on työsuhteessa säätiöön. Tilintarkastajina ovat toimineet PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajat. Hallintoneuvoston opiskelijajäsen Eeva-Maija Kakko palkattiin Arctic Summit -koordinaattoriksi työsuhteeseen WWF:ään, ja lisäksi on toiminut WWF-lähettiläänä. Johdon palkat ja tilintarkastajien palkkiot yhteensä olivat euroa. Oy Nooan Arkki Ab on säätiön 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Tilikauden aikana Nooan Arkki osti palveluita säätiöltä eurolla, laskutti säätiötä tietojärjestelmistä euroa ja myi tuotteita säätiölle eurolla. Nooan Arkin hallituksen jäsenille ei maksettu kokouspalkkioita, eikä se antanut lainoja, vastuita eikä vastuusitoumuksia. Tilikauden aikana Nooan Arkki maksoi säätiölle osingon, euroa. 7. Alkavan tilikauden näkymät Alkavan tilikauden taloudelliset näkymät ovat suhteellisen vakaat. Suomen talouden hyvien näkymien uskotaan heijastuvan yritysyhteistyöhön ja yksityisvarainhankintaan positiivisesti. WWF Suomen vahva vararahasto toimii hätäapuna kaikissa mahdollisissa taloudellisissa ongelmatilanteissa. WWF Suomen suojeluviestintä, yritysyhteistyön viestintä ja yksityisvarainhankinta jalkauttavat tilikauden aikana keväällä 2017 aloitettua sisältöstrategiahanketta, jolla luodaan konsepti WWF:n viestien entistä tehokkaammaksi kohdentamiseksi erilaisille kohderyhmille. Hankkeen tuloksia käytetään hyväksi kaikessa viestinnässä ja markkinoinnissa. Tilikauden aikana toteutetaan verkkosivujen uudistus. Kotimaan suojelutyössä panostetaan alkavalla tilikaudella aikaisempaa enemmän luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen liittyvään vaikuttamistyöhön. Tavoitteena on saada kevään 2019 hallitusohjelmaan kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa linjassa olevia kirjauksia. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti Suomen puheenjohtajuuksiin Arktisessa neuvostossa, Helcomissa sekä EU:ssa. Kansainvälisen WWF:n suojeluohjelmat uusittiin edellisenä tilikautena. Uusi rakenne on mahdollisuus WWF Suomen suojeluohjelman asiantuntijoiden kasvulle useiden heistä toimiessa entistä aktiivisemmin kansainvälisissä tehtävissä.

8 7 (14) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Liitetiedot Kotimaan kohteet Tuotot Kotimaan kohteiden tuotot , , , ,63 Oy Nooan Arkki Ab liiketoiminnan tuotot , , , , , ,63 Kulut Henkilöstökulut , , , ,69 Poistot , , , ,53 Muut kulut , , , ,57 Materiaalit ja palvelut , , Liiketoiminnan muut kulut , , Tuloverot , , , , , ,79 Ulkomaan kohteet Tuotot Ulkomaan kohteiden tuotot , , , , , , , ,41 Kulut Henkilöstökulut , , , ,34 Muut kulut , , , , , , , ,51 Varsinaisen toiminnan kulujäämä , , , ,26 Varainhankinta Tuotot 2.7 Kotimaan kohteet , , , ,29 Ulkomaan kohteet , , , ,57 Yleislahjoitukset , , , , , , , ,52 Kulut Henkilöstökulut , , , ,94 Muut kulut , , , , , , , ,66 Tuotto-/kulujäämä , , , ,60 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot , , , ,29 Kulut , , , , , , , ,47 Tuotto-/kulujäämä , , , ,07 Yleisavustukset , , , ,00 Tilikauden tulos 6 100, , , ,07 Muutokset omakatteisissa rahastoissa Liite s , , , ,95 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,12

9 8 (14) TASE VASTAAVAA Liitetiedot PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , , , ,17 Koneet ja kalusto , , , , , , , ,42 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 5.2 0,00 0, , ,82 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,15 Muut saamiset , , , , , , , ,97 Omakatteiset rahastot Muut osakkeet ja osuudet , , , ,64 Rahat ja pankkisaamiset , , , , , , , ,74 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Tavarat , , Saamiset Myyntisaamiset , , , ,76 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 5.6 0,00 0, , ,00 Muut saamiset , , , ,78 Siirtosaamiset , , , , , , , ,31 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet , , , ,54 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,57 VASTAAVAA , , , ,55 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , , , ,64 Sidotut rahastot Omakatteiset rahastot Pääoma , , , ,74 Vapaat rahastot 1001 rahasto , , , ,23 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,48 Tilikauden ylijäämä , , , ,12 Oma pääoma yhteensä , , , ,21 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Siirtovelat ,00 0, ,00 0,00 Lyhytaikainen Saadut ennakot , , , ,01 Ostovelat , , , ,33 Velat saman konsernin yrityksille 6.3 0,00 0, , ,96 Muut velat , , , ,43 Siirtovelat , , , ,61 Vieras pääoma yhteensä , , , ,34 VASTATTAVAA , , , ,55

10 Maailman Luonnon - World Wide Fund For Nature, Suomen Rahasto sr tilinpäätöksen liitetiedot tilinpäätökseen on yhdistetty säätiön 100 % omistama tytäryhtiö Oy Nooan Arkki Ab. Nooan Arkin toimialana on muun muassa Green Office -ympäristöjärjestelmän ylläpitäminen ja myynti toimistoille, sekä tuotemyynti ja konsultointi. Sisäiset liiketapahtumat sekä keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu. 9 (14) 1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Pysyvät vastaavat ja vaihto-omaisuus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Hyödykkeet, joiden todennäköinen käyttöikä on alle kolme vuotta, on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan. Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Avustukset Ympäristöministeriön myöntämä toiminta-avustus on esitetty tuloslaskelman kohdassa "Yleisavustukset". Eläkemenot Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa vakuutusyhtiössä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Saadut ennakot Ulkoministeriöltä kehitysyhteistyöhankkeisiin saadusta tuesta tuloutetaan toteutuneita kuluja vastaava osuus. 2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2.1 Kokonaistuotot ja -kulut Varsinaisen toiminnan tuotot , , , ,04 Varainhankinnan tuotot , , , ,52 Muut tuotot (sijoitustuotot ja yleisavustus) , , , ,29 Tuotot yhteensä , , , ,85 Henkilöstökulut , , , ,97 Poistot , , , ,53 Muut kulut , , , ,23 Tuloverot , ,11 0,00 0,00 Kulut yhteensä , , , ,73 Ylijäämä , , , , Varsinaisen toiminnan tuotot EU , , , ,63 Muut julkishallinnon tahot , , , ,00 Oy Nooan Arkki Ab liiketoiminnan tuotot , , Kotimaa yhteensä , , , ,63 Ulkoministeriö , , , ,41 Ulkomaa yhteensä , , , ,41 Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä , , , , Varsinaisen toiminnan tuotot ja yleisavustus Kotimaan tuotot , , , ,63 Ulkomaan tuotot , , , ,41 Yleisavustus , , , ,00 Varsinaisen toiminnan tuotot ja yleisavustus yhteensä , , , , Varsinaisen toiminnan kulujen jakautuminen kotimaan ja ulkomaan kohteiden kuluihin Kotimaan kohteet , , , ,79 Ulkomaan kohteet , , , ,51 Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä , , , ,30

11 10 (14) 2.5 Varsinaisen toiminnan kulujen jakautuminen Suojelu ja viestintä , , , ,79 Muut , , , ,51 Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä , , , , Suojelukulujen jakautuminen Kokonaiskuluista merkittävin osuus tulee suojelutoiminnan kuluista. Suojelukulujen jakautuminen voidaan esittää seuraavasti. Ekologinen jalanjälki -ohjelma , , , ,12 Meri ja sisävesi -ohjelma , , , ,51 Suojelukoordinaatio ja erillishankkeet , , , ,99 Suomalainen luonto -ohjelma , , , ,86 Viestintä , , , ,83 WWF Suomen kansainväliset suojeluohjelmat , , , ,69 WWF Suomen tuki verkoston suojeluohjelmille , , , ,30 Ympäristökasvatus , , , ,49 Suojelukulut yhteensä , , , , Varainhankinnan tuotot 2.8 Poistot Yksityisvarainhankinnan tuotot , , , ,26 Yritysyhteistyön tuotot , , , ,48 Muut (säätiöt ja WWF-verkosto) , , , ,78 Tuotot yhteensä , , , ,52 n suunnitelman mukaiset poistot koneista ja kalustostosta on laskettu tasapoistoina viiden vuoden pitoajan perusteella. Oy Nooan Arkki Ab:n koneista ja kalustosta tehdyt suunnitelman mukaiset poistot ovat 25 % menojäännöksestä sekä muista pitkävaikutteisista menoista tehtävät tasapoistot ovat 20 %. Suunnitelman mukaiset poistot Koneet ja kalusto , , , ,53 Yhteensä , , , , Materiaalit ja palvelut Ostot , ,41 Ulkopuoliset palvelut , ,19 Tavaravaraston muutos , ,87 Yhteensä , , Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen ja kulujen erittely Osinkotuotot , , , ,81 Vuokratuotot , , , ,50 Korkotuotot , , , ,82 Muut tuotot , , , ,16 Tuotot yhteensä , , , ,29 Vastikkeet 5 414, , , ,95 Korkokulut 127,87 68,32 108,55 61,72 Vaihtuvien vastaavien arvonalennukset , , , ,11 Muut rahoituskulut , , , ,04 Kulut yhteensä , , , ,82 3. Liitetiedot henkilöstöstä 3.1 Toimiston henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Henkilöstö (vuoden keskimääräisten työtuntien perusteella) Nooan Arkissa ei ollut omaa palkattua henkilökuntaa.

12 3.2 Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,45 Eläkekulut , , , ,51 Muut henkilöstösivukulut , , , ,01 Yhteensä , , , ,97 Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille ei maksettu palkkioita. 11 (14) 4. Liitetiedot tilintarkastajien palkkioista Lakisääteinen tilintarkastus , , , ,20 Hankkeiden tilintarkastus , , , ,70 Muut palvelut , , , ,51 Yhteensä , , , ,41 Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. 5. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 5.1 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Hankintameno , , , ,23 Lisäykset , , , ,28 Hankintameno , , , ,51 Kertyneet poistot , , , ,73 Tilikauden poisto , , , ,53 Kertyneet poistot , , , ,26 Kirjanpitoarvo , , , , Omistukset muissa yrityksissä nimi omistus oma pääoma tulos Oy Nooan Arkki Ab (kotipaikka Helsinki) 100 % , , Arvopapereiden jälleenhankintahintojen ja hankintamenojen erotus Arvopapereiden hankintamenojen ja markkina-arvon erotus siltä osin kuin markkina-arvo on noteerattu tai se muutoin tiedetään. Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet, markkina-arvo , , , ,81 Muut osakkeet ja osuudet, kirjanpitoarvo , , , ,15 Erotus , , , ,66 Sijoitukset Muut saamiset, markkina-arvo , , , ,00 Muut saamiset, kirjanpitoarvo , , , ,00 Erotus 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoitusarvopaperit Rahasto-osuudet, markkina-arvo , , , ,70 Rahasto-osuudet, kirjanpitoarvo , , , ,54 Erotus , , , , Omakatteinen rahasto Heidi Anderssonin rahasto, kts. liite sivulla Vaihto-omaisuus Tavarat , , Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset , ,00

13 12 (14) 5.7 Siirtosaamiset Työnantajavakuutusten jaksotus , , , ,67 Jaksotetut hankeavustukset , , , ,91 Muut jaksotetut saamiset , , , ,95 Muut siirtosaamiset , , , ,24 Yhteensä , , , ,77 6. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 6.1 Oma pääoma Peruspääoma 1.7. / , , , ,64 Omakatteiset rahastot Omakatteiset rahastot , , , ,79 Muutos tilikaudella , , , ,95 Saldo , , , ,74 Vapaat rahastot 1001-rahasto 1.7. / , , , ,23 Edellisten tilikausien voitto (tappio) Ed. tk voitto , , , ,48 Tilikauden voitto , , , ,12 Yhteensä , , , , Saadut ennakot Ennakkoon saadut käyttämättä olevat avustukset , , , ,01 (kehitysyhteistyöhankkeet) 6.3 Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 0,00 0, , , Siirtovelat Lomapalkkavelat , , , ,23 Työnantajavakuutusten jaksotus , , , ,35 Palkkoihin liittyvät siirtovelat , , , ,55 Muut siirtovelat , , , ,48 Yhteensä , , , ,61 7. Vakuudet ja vastuusitoumukset 7.1 Vakuudet Vuokravakuustalletukset (taseen "muissa saamisissa") , , , ,78 Varojenhoitosopimuksen mukaan on varojenhoitajan kuluvastuiden vakuudeksi pantattu varainhoitosopimuksen varat, niiden tuotto ja niihin liittyvät saatavat. 7.2 Vuokravastuut Vuokravastuut Seuraavana tilikautena erääntyvät , , , , Leasingvastuut Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät Seuraavana tilikautena erääntyvät 8 319, , , ,62 Myöhemmin erääntyvät , , , ,96 Yhteensä , , , ,58 8. Lähipiiri WWF Suomen hallituksen eikä hallintoneuvoston jäsenille maksettu kokouspalkkioita. Pääsihteeri on työsuhteessa säätiöön. ei antanut lainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia lähipiirin puolesta. Tilintarkastajina ovat toimineet PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajat Johdon palkat ja tilintarkastajien palkkiot , , , ,01

14 13 (14) WWF:n taseen liitetiedon liite WWF / Heidi Anderssonin omakatteinen rahasto Heidi Anderssonin omakatteisen rahaston asioista vastaa WWF Suomen hallituksen nimeämä hoitokunta, joka päättää vuosittain jaettavista avustuksista ja kohteista. Rahaston päätöksentekoon voi osallistua lahjoittaja tai hänen edustajansa. Rahaston myöntämät avustukset suoritetaan ensisijaisesti rahaston tuotoista. Tuloslaskelma Tuotot Sijoitusrah.-osuuksien myyntivoitot , ,52 Tuotot yhteensä , ,52 Kulut Pankkikulut ,31-8,37 Kotimaan kohteet (Panda-palkinto + muut) , ,69 Sijoitusrahasto-osuuksien myyntitappiot , ,87 Sijoitusrahasto-osuuksien arvonalennus , ,36 Kulut yhteensä , ,43 Tulos , ,95 Tase Vastaavaa Muut pitkäaikaiset sijoitukset Sijoitusrahastot , ,78 Sijoitusrahastot, kassa 2 078, ,86 Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset 5 779, , , ,74 Vastattavaa Oma pääoma Pääoma , ,79 Tilikauden tulos , ,95 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 0,00 0, , ,74 Liitetieto: Noteerattujen arvopap. markkina-arvo , ,82 Noteerattujen arvopap. kirjanpito-arvo , ,64 Erotus , ,18 Helsingissä WWF:n hallitus

15

16

17

18