STRATEGIA WWF SUOMEN STRATEGIA NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Ihminen ja luonto tasapainossa

Transkriptio

1 STRATEGIA NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa

2 MIKSI MEITÄ TARVITAAN? TEHTÄVÄMME ON PYSÄYTTÄÄ LUONNON KÖYHTYMINEN JA RAKENTAA TULEVAISUUS, JOSSA IHMISET JA LUONTO ELÄVÄT TASAPAINOSSA. MEITÄ TARVITAAN NYT ENEMMÄN KUIN KOSKAAN! Tehtävämme on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. WWF Suomi on saavuttanut toimintansa aikana merkittäviä suojelutuloksia Suomessa ja kansainvälisesti. Vaikutamme osana WWF:n maailmanlaajuista verkostoa poliittiseen päätöksentekoon, teemme konkreettisia kenttähankkeita sekä yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden ja vapaaehtoisten kanssa. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sekä ihmisten liian suuri ekologinen jalanjälki Suomessa ja maailmanlaajuisesti kuitenkin osoittavat, että meidän on työskenneltävä tulevalla strategiakaudella entistäkin vaikuttavammin ja kehitettävä uusia toimintatapoja, jotta kestämätön kehityksen suunta saadaan käännettyä. Luonnon monimuotoisuus ja toimivat ekosysteemit ovat elintärkeitä ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle ja turvallisuudelle. Nykyinen tapamme elää uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja sitä kautta luonnon meille tuottamia ekosysteemipalveluja. Vuonna 2013 me suomalaiset kulutamme luonnonvaroja ja energiaa kolminkertaisesti maapallon kantokykyyn nähden. Kaikkien maailman ihmisten ekologinen jalanjälki on yhteensä puolitoista kertaa maapallon kantokykyä suurempi. Jos sama tahti jatkuu, tarvitsemme vuonna 2030 kaksi maapalloa tyydyttämään tarpeemme ja vuonna 2050 jo lähes kolme maapalloa. Maailmanlaajuisen ekologisen jalanjäljen kasvuennuste osa-alueittain vuoteen 2050, mikäli kehitys jatkuu ennallaan 3 JOS KEHITYS JATKUU ENNALLAAN TARVITSEMME 2050 KOLME MAAPALLOA. Ekologinen jalanjälki (maapallojen lukumäärä) Selite Rakennettu ympäristö Kalastus Metsät Laitumet Viljelysmaat Hiilidioksidi Vuosi (Lähde: Living Planet Report 2012) WWF:n Living Planet -indeksin mukaan kestämätön luonnonvarojen hyödyntäminen on heikentänyt luonnon monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti lähes 30 % viimeisten 40 vuoden aikana. Trooppisilla vyöhykkeillä monimuotoisuus on heikentynyt 60 % samana ajanjaksona. Tämä johtuu lähinnä korkean elintason maiden, kuten Suomen, kasvaneesta luonnonvarojen kulutuksesta, jonka vaikutukset ulottuvat muun muassa trooppisille vyöhykkeille. Luonnon monimuotoisuuden ja siihen sidoksissa olevien ekosysteemipalvelujen heikkeneminen vaikuttaa siis erityisesti maailman köyhimpään väestönosaan, jonka selviytyminen on kaikkein suorimmin riippuvainen näistä palveluista. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 2

3 Luonnon monimuotoisuus on heikentynyt epäoikeudenmukaisesti 2 Maiden tulotasot Korkea tulotaso LUONTO ON KÖYHTY- NYT MAAILMANLAA- JUISESTI KESKIMÄÄRIN LÄHES 30% VIIMEISTEN 40 VUODEN AIKANA. Indeksin arvo (1970 = 1) 1 Keskimääräinen tulotaso Alhainen tulotaso Vuosi (Lähde: Living Planet Report 2012) Jos haluamme kääntää laskevan Living Planet -indeksin suunnan, mukauttaa ekologisen jalanjälkemme maapallon reunaehtoihin, välttää vahingollisen ilmastonmuutoksen ja toteuttaa kestävää kehitystä, tulee meidän asettaa talouden, liiketoiminnan ja elämäntapojen lähtökohdaksi se, että maapallon luonnon pääoma luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut on rajallinen. KÄÄNNÖS PAREMPAAN ON MAHDOLLINEN. MERIKOTKA 5 > 410 SAIMAANNORPPA 150 -> 310 Meidän mielestämme ainoa vaihtoehto on muuttaa kehityksen suunta nopeasti ja määrätietoisesti siten, että vuoteen 2050 mennessä emme elä enää yli maapallon kantokyvyn. Tämä on mahdollista, mutta se vaatii kaikilta tahtoa ja sitoutumista muutokseen. Sen vuoksi myös WWF:n tehtävä ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edistäjänä on nyt ajankohtaisempi ja tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisillä on vastuu suojella maapallon lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta myös niiden itseisarvon vuoksi. WWF:n rooli maailman ja Suomen vaikuttavimpana ympäristöjärjestönä on näyttää suunta, yhdistää ihmiset ja löytää kokonaisvaltaiset ratkaisut yhteistyössä muiden kanssa. Toivoa on. Aloitimme merikotkan suojelutyön vuonna 1973, kun poikasia syntyi enää viisi. Vuonna 2013 niitä kuoriutui jo ennätykselliset 410. Kun aloitimme saimaannorpan suojelutyön pioneerina vuonna 1979, kannan koko oli vain 150. Vuonna 2013 niitä laskettiin olevan 310. Myös metsien ja merten suojelussa on edistytty paljon. FSC-sertifioituja talousmetsiä on jo 183 miljoonaa hehtaaria maailmassa. Suomen pinta-alasta 14 % on Natura suojeluohjelmassa. Itämeri on julistettu erityisen herkäksi merialueeksi ja kalatuotteista yli on MSC-sertifioitua. Kaikkiin näihin saavutuksiin WWF on ollut osallinen. SANASTOA: Ekologinen jalanjälki = kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen sekä fossiilisista polttoaineista syntyvän hiilidioksidin sitomiseen. Luonnon monimuotoisuus = käsittää lajien sisäisen geneettisen muuntelun, lajien runsauden sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuuden. Ekosysteemipalvelut = luonnon ihmisille tarjoamat hyödyt ja hyödykkeet, kuten puhdas vesi, lääkkeet, raaka-aineet jne. WWF:n Living Planet indeksi = mittaa luonnon monimuotoisuuden tilaa maailmassa. Lasketaan seuraamalla eri puolilla maailmaa esiintyvien yli 2500 selkärankaisen eläimen populaatioiden koon kehitystä. Sisältää tietoa yli 9000 eri populaatiosta. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 3

4 WWF SUOMEN ALUEELLISET PAINOPISTEET SUOMEN ULKOMINISTERIÖN KUMPPANUUS LISÄÄ HUO- MATTAVASTI TOIMINTA- MAHDOLLISUUKSIAMME KANSAINVÄLISESTI. Haluamme olla vahvempi vaikuttaja kuin koskaan. Ensimmäistä kertaa saatu Suomen ulkoministeriön kumppanuus on meille iso muutos ja mahdollisuus kansainvälisessä työssämme. Olemme valinneet WWF Suomen painopistealueet priorisoimalla niitä alueita, joissa WWF-verkosto tarvitsee tukeamme ja joissa vaikuttavuutemme on mahdollisimman suuri. Uutena suojelukohteenamme on arktinen alue. ARKTINEN ALUE SUOMI ITÄMERI HIMALAJAN ALUE Intia Nepal Bhutan ITÄINEN AFRIKKA Tansania Mosambik BORNEO Indonesia Laajentuva kansainvälinen toimintamme osana WWF-verkostoa on vaikuttavuutemme keskeinen lähtökohta. Jatkamme ja laajennamme pitkäjänteistä työtämme itäisessä Afrikassa, Himalajan alueella ja Borneossa. Valitsemamme kansainväliset painopistealueet ovat osa Suomen ulkoministeriön kumppanuusohjelmaa lukuun ottamatta arktista aluetta ja Itämerta. WWF:n kansainvälisten prioriteettialueiden lisäksi jatkamme laaja-alaista työtämme Suomessa. Valitsemiemme omien strategisten painopistealueiden lisäksi osallistumme kansaivälisen WWF:n työn tukemiseen osana verkoston Truly Global -strategiaa. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 4

5 WWF SUOMEN TAVOITTEET VUOTEEN 2020 Tehtävämme toteuttamiseksi WWF-verkoston kaikki toimistot työskentelevät luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi sekä ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Toimintatapamme ovat monipuoliset: vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon, yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaan ja yksityisten ihmisten valintoihin sekä teemme käytännön suojelutyötä kenttähankkeissamme. WWF-verkoston yhteiset tavoitteet: LUONNON MONIMUOTOISUUS Vuoteen 2050 mennessä luonnon monimuotoisuus on suojeltu ja hyvässä hoidossa maailman arvokkaimmilla luontoalueilla ja ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurien kannalta tärkeiden lajien luonnonkannat on palautettu kestävälle tasolle. Tämän saavuttamiseksi luonnon monimuotoisuuden ei tulisi enää heiketä vuoden 2020 jälkeen. EKOLOGINEN JALANJÄLKI Vuoteen 2050 mennessä ekologinen jalanjälki on pienentynyt siten, että luonnonvarojen kulutus on laskenut tasolle, joka ei uhkaa ekosysteemien kestokykyä ja on globaalisti oikeudenmukainen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luonnonvarojen kulutuksen tulisi laskea vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle. KAIKKI YHDEN MAAPALLON PUOLESTA! WWF-verkoston kehittämä yhden planeetan malli kuvaa niitä toimenpiteitä ja ratkaisuja, joita tarvitaan WWF:n tavoitteiden saavuttamiseksi. WWF Suomi käyttää suojelutyössään viitekehyksenä tätä mallia priorisoimalla niihin toimenpiteisiin, joissa vaikuttavuutemme on mahdollisimman suuri. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on niin ihmisten kuin luonnonkin hyvinvoinnin perusedellytys. Elinvoimainen luonto turvaa sen, että ekosysteemipalvelut toimivat, ja ruokaa, puhdasta vettä ja energiaa riittää myös tuleville sukupolville. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edellytyksenä on luonnonvarojen liikakäytön eli ihmisten ekologisen jalanjäljen kasvun pienentyminen. Luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ihmisten ekologisen jalanjäljen kasvun pysäyttämistä tuetaan vihreällä taloudella ja luonnonvarojen oikeudenmukaisemmalla jaolla ja hallinnoinnilla. YHDEN PLANEETAN MALLI 3. VIHREÄÄ TALOUTTA ON VAHVIS- TETTU TOIMIVAT EKOSYSTEEMIT 1. LUONNON MONI- MUOTOISUUS ON TURVATTU 2. EKOLOGINEN JALANJÄLKI ON PIENENTYNYT Tuotanto ympäristöystävällisemmäksi Kulutus järkevämmäksi IHMINEN JA LUONTO TASAPAINOSSA 4. LUONNON- VAROJEN JAKO JA HALLINNOINTI ON OIKEUDEN- MUKAISEMPAA RUOKAA, VETTÄ JA ENERGIAA KAIKILLE WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 5

6 3. YHDEN PLANEETAN MALLI LUONNON MONIMUOTOISUUS ON TURVATTU Lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuus tulee suojella ja ennallistaa sekä niiden itseisarvon vuoksi että luonnon tuottamien ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. Elinvoimainen luonto on kaiken elämän perusedellytys. Tavoite: Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja avainlajit on tehokkaammin suojeltu ja ennallistettu Suomessa ja WWF Suomen kansainvälisillä kohdealueilla turvaten ekosysteemipalvelut. Tämän seurauksena luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen näillä alueilla on pysähtynyt. VUONNA 2020 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HEIKKENEMINEN ON PYSÄHTYNYT WWF SUOMEN KOHDEALUEILLA. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme työtä Suomessa Itämeren, metsien, perinneympäristöjen, arktisen ympäristön ja virtavesien sekä uhanalaisten kohdelajien parissa. Kansainvälisissä hankkeissa keskitymme ennen kaikkea metsäluonnon ja vesistöjen tilan parantamiseen sekä uhanalaisten kohdelajien suojelemiseen. VUONNA 2020 KOHDELAJIMME JA NIIDEN ELINYMPÄRISTÖT ON TURVATTU KOHDELAJEJAMME SUOMESSA JA ITÄMERELLÄ KOHDELAJEJAMME HIMALAJAN ALUEELLA, BORNEOSSA, ITÄ-AFRIKASSA JA ARKTISELLA ALUEELLA Saimaannorppa Sarvikuonot Tiikerit Merikotka Lohikalat Tonnikalat Naali Itämerennorppa Oranki Norsut Kiljuhanhi Lumileopardi Ahma Jääkarhu Jokihelmisimpukka Jokidelfiini WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 6

7 YHDEN PLANEETAN MALLI 2. EKOLOGINEN JALANJÄLKI ON PIENENTYNYT Ekologinen jalanjälki -työ sisältää tuotantoon ja kulutukseen vaikuttamista. Tuotannon ympäristövaikutusten on pienennyttävä ja kulutuksen on muututtava järkevämmäksi. A. Tuotanto on ympäristöystävällisempää Viisaat raaka-ainevalinnat sekä resurssitehokkaat tuotantomenetelmät edistävät ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentämistä ympäristön asettamiin ehtoihin. Ne vähentävät ihmisten maankäyttöön, veteen, energiaan ja muihin luonnonvaroihin kohdistuvaa kulutustarvetta merkittävästi. Tavoite: Tuotantoketjujen resurssitehokuuden kasvu on osaltaan kääntänyt luonnonvarojen ja energian kulutuksen selkeään laskuun. Uusiutuvat energiamuodot, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia, korvaavat fossiilista energiaa huomattavassa määrin. Valikoitujen avainhyödykkeiden (bioenergia, metsäpohjaiset hyödykkeet ja kala) vastuullisen tuotannon osuus Suomessa, WWF Suomen kohdealueilla sekä suomalaisten yritysten muilla tuotantoalueilla on kasvanut merkittävästi. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton lisäämiseksi sekä metsäpohjaisten raaka-aineiden ja kalan tuotannon kestävyyden lisäämiseksi Suomessa ja WWF Suomen kohdealueilla. B. Kulutus on järkevämpää Luonnonvarojen kulutuksen ei tule ylittää niiden uusiutumiskykyä. Erityisesti on keskityttävä korkean tulotason maiden ihmisten ekologisen jalanjäljen, kuten hiilijalanjäljen, huomattavaan pienentämiseen. GREEN OFFICE A WWF INITIATIVE TO REDUCE ECOLOGICAL FOOTPRINT Tavoite: Suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten kulutusvalinnat ohjautuvat viisaisiin raaka-ainevalintoihin ja ekologista jalanjälkeä pienentävään suuntaan. Luonnonvarojen kulutus Suomessa on laskenut merkittävästi nykytasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme töitä suomalaisten kulutuskäyttäytymisen muuttamiseksi kestävämmäksi erityisesti ravinnon ja energiankulutuksen osalta. Työskentelemme myös yhteistyössä yritysten ja organisaatioiden kanssa niiden kulutuksen pienentämiseksi, muun muassa Green Office -ympäristöohjelman avulla. Vaikutamme siihen, että suomalaisten yritysten keskeisten hyödykkeiden (esimerkiksi soijan ja palmuöljyn) kysyntä ei vaaranna luonnon monimuotoisuutta. Veden kulutuksessa edistämme suomalaisten yritysten vastuullisuutta kansainvälisillä kohdealueilla. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 7

8 3. YHDEN PLANEETAN MALLI VIHREÄÄ TALOUTTA ON VAHVISTETTU Luonnon monimuotoisuuden hyötyjä tulee arvostaa taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen rinnalla. Nykyisestä pelkästään bruttokansantuotteen kasvua arvostavasta päätöksenteosta tulee päästä kohti taloutta, joka huomioi muitakin hyvinvoinnin mittareita. Tavoite: Ympäristölle haitalliset kannustimet ovat korvautuneet merkittävissä määrin ympäristön kannalta positiivisilla kannustimilla. WWF-verkoston vihreän talouden malli on otettu käyttöön Suomessa sekä WWF Suomen kansainvälisillä kohdealueilla. WWF Suomea arvostetaan vihreän talouden konkreettisten ratkaisujen asiantuntijaorganisaationa. Tavoitteen saavuttamiseksi lisäämme suomalaisten poliittisten päättäjien ja yritysjohtajien tietoisuutta vihreän talouden reunaehdoista. Esitämme konkreettisia keinoja vihreän talouden toteuttamiseksi. 3. YHDEN PLANEETAN MALLI LUONNONVAROJEN JAKO JA HALLINNOINTI ON OIKEUDENMUKAISEMPAA Ihmisten perustarpeiden täyttyminen maailmanlaajuisesti on riippuvainen luonnonvarojen oikeudenmukaisesta jaosta ja hallinnoinnista. Tarvitaan sellaiset globaalit ja kansalliset rajat sekä toimenpiteet, jotka takaavat oikeudenmukaisen ravinnon, veden ja energian saatavuuden. Tavoite: Hallinnon rakenteet, lainsäädäntö ja normit takaavat nykyistä paremmin luonnonvarojen kestävän käytön Suomessa ja WWF Suomen kansainvälisillä kohdealueilla. Kansainvälisillä kohdealueilla ihmisten hyvinvointi on konkreettisesti lisääntynyt oikeudenmukaisemman luonnonvarojen hallinnan seurauksena. Tavoitteen saavuttamiseksi teemme töitä esimerkiksi uuden ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, biodiversiteettisopimuksen (CBD) sitoumusten toteuttamiseksi ja vaikutamme EU:n vuoden 2020 jälkeisen ilmasto- ja energiapolitiikan sisältöön. Vaikutamme Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimintaan ja Arktisen neuvoston ohjelmasisältöön Suomen puheenjohtajuuskaudella. Kansainvälisillä kohdealueillamme edistämme konkreettisesti ihmisten hyvinvointia uusien, ekologisesti kestävien, toimeentulomahdollisuuksien avulla. Vaikutamme luonnonvaroja koskevaan lainsäädäntöön ja sen käytännön toimeenpanoon. Voimaannutamme paikallisyhteisöjä niin, että ne osallistuvat ja vaikuttavat tehokkaammin maankäytön ja luonnonvarojen hallintaan liittyvään päätöksentekoon. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 8

9 YHTEISILLÄ TOIMINTATAVOILLA VAIKUTTAVUUTTA Suojelutavoitteidemme saavuttamiseksi olemme määritelleet yhteiset toimintatavat, joiden edistämiseen kaikki WWF Suomen työntekijät sitoutuvat. Yhteiset toimintatapamme lisäävät vaikuttavuuttamme, sisäistä yhteistyötämme ja koko henkilöstön sitoutumista strategiaamme. Tavoitteet: YHTEISTYÖSSÄ SAAMME AIKAAN REALISTISIA RATKAISUJA JA KONKREETTISIA TULOKSIA. 1. Innostamme ja sitoutamme sadattuhannet suomalaiset, vakuutamme poliittiset päättäjät ja yritysjohtajat. 2. Kasvatamme tulojamme tasapainoisesti eri tulolähteistä. 3. Käytämme ja hallitsemme varojamme vastuullisesti. 4. Olemme meille Suomen paras työpaikka. 1. INNOSTAMME JA SITOUTAMME SADATTUHANNET SUOMALAISET, VAKUUTAMME POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT JA YRITYSJOHTAJAT Määrittelemme entistä tarkemmin jokaisen toimenpiteen tavoitteet ja kohderyhmät. Toimintaamme keskeisesti leimaavat yhteistyöhakuisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat vahvuuksiamme ja vahvistamme niitä. Uskomme, että yhden planeetan mallin mukaisten ratkaisujen toimeenpano on mahdollista yhdessä yksityisten ihmisten, poliittisten päättäjien, virkamiesten, yritysten, sekä median ja muiden organisaatioiden (esim. kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten) kanssa. KAIKKI TOIMINTAMME LÄHTEE KOHDERYHMÄ- AJATTELUSTA. Tehostamme suojelutavotteidemme saavuttamista kohderyhmäajattelulla. Mahdollisimman laaja tukijapohja yksityishenkilöitä - sadattuhannet suomalaiset - lisää vaikuttavuuttamme poliittisessa päätöksenteossa ja yritysyhteistyössä ja edistää suojelutavoitteidemme saavuttamista. Luonnon- ja ympäristönsuojelu on pitkäjänteistä työtä. Sitoutuneita ihmisiä tarvitaan paljon. Kiireellisimmät ongelmat, jotka uhkaavat luonnon ja ihmisten hyvinvointia WWF:n yhden planeetan mallin ratkaisut Vakuutamme poliittiset päättäjät ja yritykset Innostamme ja sitoutamme suomalaiset edistämään tavoitteitamme WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 9

10 Arvomme ja toimintaperiaatteemme tekevät meistä ainutlaatuisen ARVOMME: OPTIMISTINEN, PÄÄTTÄVÄINEN, ASIAN- TUNTEVA, SITOUTTAVA. TOIMIMME: YHTEISTYÖ- HAKUISESTI, RATKAISU- KESKEISESTI, VAIKUTTA- VASTI, KOKONAISUUDET HUOIMIOIDEN WWF-verkoston brändi, yhteiset arvot ja toimintaperiaatteet ohjaavat kaikkea toimintaamme. Erityisesti vahvistamme yhteistyöhakuisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Pienenä ja ketteränä toimistona kykenemme nopeasti reagoimaan ympäristön muutoksiin. Olemme maailman vaikuttavin kansainvälinen ympäristöjärjestö, jonka mielipiteitä ja työn tuloksia arvostetaan. Rakennamme yhteisöllisyyttä innostamalla ja sitouttamalla satojatuhansia suomalaisia elämään kestävästi, osallistumaan toimintaamme ja tukemaan sitä. Konkretisoimme missiomme Ihmiset elävät tasapainossa luonnon kanssa korostamalla luonnon merkitystä sen itseisarvon lisäksi vahvasti myös sen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksilla. Olemme suomalaisten ykkösvalinta, kun he haluavat tukea aikaansaavaa, ratkaisukeskeistä ja yhteistyökykyistä kansainvälistä ympäristöjärjestöä. Vakuutamme keskeiset poliittiset päättäjät ja yritykset siitä, että ratkaisuilla on kiire ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi. Esitämme realistisia, kokonaisvaltaisia ja tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa välittömästi. Asiantuntijamme kutsutaan kaikkein merkittävimpiin työryhmiin, joissa tehdään suojelutavoitteitamme edistäviä päätöksiä. Vahvistamme yritysten kanssa solmimiemme kumppanuuksien vaikuttavuutta nostamalla niiden avulla yritysten tavoitetasoa suojelutavoitteidemme kannalta keskeisissä asioissa. Vastuulliset yritykset haluavat tehdä yhteistyötä kanssamme, koska olemme kriittinen, mutta rakentava kumppani. Vahvistamme yhteistyötämme muiden organisaatioiden (esim. kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten) kanssa kiinteänä osana kohderyhmävaikuttamistamme. Huomioimme myös uudet kohderyhmät heitä kiinnostavalla, relevantilla sisällöllä ja tuomme luonnonsuojelun lähemmäksi arjen toimintoja ja valintoja uusien asiayhteyksien kautta. Olemme haluttu ja lisäarvoa tuottava kumppani. Parannamme tunnettuuttamme ja lisäämme ihmisten tietoisuutta siitä mitä teemme hyödyntämällä ympäristökasvatuksen, viestinnän ja markkinoinnin keinoja sekä teemavuosia ja kampanjoita. Lisäämme myös yhteistyötä median kanssa. Meitä kutsutaan avainpuhujiksi erilaisiin tilaisuuksiin ja haastateltavaksi mediaan. TUKIJAT ILMAN TUKIJOITAMME SUOJELUVOITOT EIVÄT OLE MAHDOLLISIA. LAHJOITTAJAT kummit eli säännölliset kuukausi- tai vuosilahjoittajat kertalahjoittajat merkkipäivälahjoittajat suurlahjoittajat testamenttilahjoittajat Norppa-arpajaisiin osallistujat Päivätyökeräyksen tehneet koululaiset verkkokaupan asiakkaat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilökunta SEURAAJAT JA TYKKÄÄJÄT vastuullisesti elävät vetoomuksiimme osallistuvat viestiemme seuraajat ja levittäjät tilaisuuksiin osallistujat VAPAAEHTOISET talkooleiriläiset öljyntorjuntajoukot lajityöryhmät: Itämeren hylkeet, jokihelmisimpukka, kiljuhanhi, merikotka pesänlaskijat, luontokartoittajat, asiantuntijat WWF-lähettiläät tempauksiin, kampanjoihin ja teemavuosiin osallistujat Oma Panda -keräyksen tehneet YRITYKSET ympäristövastuun edelläkävijyyteen sitoutuneet kumppaniyritykset ja niiden henkilökunta WWF:n kampanjoihin ja muihin toimenpiteisiin osallistuvat yritykset WWF:n toimintaa taloudellisesti tukevat yritykset Green Office-toimistot ja niiden henkilökunta WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 10

11 TUKEMALLA MEITÄ SUOMALAISET ANTAVAT MEILLE LUPAKIRJAN TOIMIA HEIDÄN PUOLESTAAN. 2. KASVATAMME TULOJAMME TASAPAINOISESTI ERI TULOLÄHTEISTÄ Varainhankinnalla turvaamme WWF Suomelle mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset suojelutulosten saavuttamiseksi toimintaympäristössä, jossa kilpailutilanne kovenee hyväntekeväisyysjärjestöjen ja -hankkeiden välillä, ja taloudessa on huonot näkymät. Keskeiset varainhankinnan lähteemme ovat yksityiset tukijat, Suomen ulkoministeriö sekä yritysyhteistyö. Olemme kaikki vastuussa siitä, että varainhankinnan edellytykset ovat kunnossa ja sitoudumme kasvattamaan tulojamme vastuullisesti. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2017 mennessä tulomme ovat kasvaneet vähintään yhdeksään miljoonaan euroon. Vahvistamme yksityistukijoiden roolia toimintamme rahoituksen kivijalkana. Meitä tukiessaan yksityistukijamme antavat tahdonilmauksensa sille, että toimimme luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi heidän puolestaan. Yksityisvarainhankinnassa hankimme tulomme riskien minimoimiseksi ja laajan vaikuttavuuden saamiseksi monipuolisista tulonlähteistä ja useilta erilaisilta kohderyhmiltä. Panostamme erityisesti säännöllisten tukijoiden eli kummien hankintaan ja sitouttamiseen säännöllisten tulojen ja niiden ennustettavuuden takia. Lisäksi kehitämme testamenttikonseptia ja suurtukijayhteistyötä. Innostamme seuraajistamme, tykkääjistämme ja kertalahjoittajistamme säännöllisiä tukijoitamme. YRITYSYHTEISTYÖ- KUMPPANUUKSILLA KOHTI YHDEN PLANEETAN MALLIN RATKAISUJA. Yritysyhteistyöllä edistämme sekä varainhankintaa että suojelutuloksia. Yritysyhteistyön tavoitteiden toteutumiseksi priorisoimme kumppanuuksia sellaisten yritysten ja tahojen kanssa, joilla on suuri vaikuttavuus suojelutulostemme saavuttamiseksi tai joiden avulla voimme edistää sadattuhannet suomalaiset -tavoitettamme. Kannustamme yrityksiä tekemään myös lahjoituksia suojelutavoitteidemme toteuttamiseksi. Lisäämme merkittävästi Green Office -toimistojen määrää Suomessa ja jaamme omaa osaamistamme tarjoamalla kehittämäämme Green Office -ympäristöohjelmaa kansainvälisen WWF-verkoston käyttöön. Julkisen sektorin rahoitus kasvaa strategiakaudella Suomen ulkoministeriön kumppanuuden ansiosta. Kumppanuuden ensimmäinen vaihe loppuu vuonna Strategiakaudella teemme uuden kumppanuushakemuksen. Haemme valikoidusti myös muita julkisia sekä säätiörahoituslähteitä. 3. KÄYTÄMME JA HALLITSEMME VAROJAMME VASTUULLISESTI Varojen vastuullinen käyttäminen sekä hallinta ovat toimintamme perusedellytyksiä. LUOTETTAVUUS KUSTANNUSTEHOKKUUS LÄPINÄKYVYYS WWF-verkoston toimintaperiaatteiden mukaisesti suuntaamme tilikausittain toimintamenoistamme vähintään 70 % suojeluun ja sitä tukevaan viestintään, enintään 20 % varainhankintaan ja 10 % talouteen ja hallintoon. Käytämme varat kustannustehokkaasti niille tarkoitettuihin kohteisiin. Varaudumme Suomen heikkoihin talousnäkymiin huolehtimalla siitä, että vararahaston koko vastaa tilikausittain vähintään kuuden kuukauden toimintamenoja. OLEMME YLPEITÄ SIITÄ, MITÄ OLEMME SAANEET YHDESSÄ AIKAISEKSI. 4.OLEMME MEILLE SUOMEN PARAS TYÖPAIKKA Erinomaisten tulosten edellytyksenä on asiantunteva, sitoutunut ja innostunut henkilöstö, toimiva yhteistyö ja organisaatiorakenne, sekä hyvä työskentely-ympäristö. Rakentava itsekritiikki on osa organisaatiomme kehittämistä. Vuonna 2009 asetimme yhdessä tavoitteeksemme olla meille Suomen paras työpaikka korostaen luottamusta ja toistemme työn kunnioittamista. Olemme saavuttaneet tämän tavoitteen ja sen ylläpitäminen on keskeisenä tavoitteenamme. Tämä lisää myös entisestään työpaikkamme arvostusta ja haluttavuutta rekrytoidessamme parhaita ammattilaisia ja asiantuntijoita. WWF SUOMEN STRATEGIA Ihminen ja luonto tasapainossa 11

12 WWF SUOMI WWF-verkoston yhteiset tavoitteet: luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen Kohdealueet: arktinen alue Suomi Itämeri Himalajan alue Borneo itäinen Afrikka Käytämme ja hallitsemme varojamme vastuullisesti Innostamme ja sitoutamme sadattuhannet suomalaiset, vakuutamme poliittiset päättäjät ja yritysjohtajat Olemme meille Suomen paras työpaikka Kasvatamme tulojamme tasapainoisesti eri tulolähteistä Miksi meitä tarvitaan? Tavoitteemme on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi WWF Suomi 2014