Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen
Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn muutos ajassa ei suoraan kerro tasosta Tämä on tärkeä huomio Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve ei ylitä 15 prosenttia 2
Tulkintojani, jotka poikkeavat Pekan tulkinnoista Kustannuskilpailukyvyssä on 10 15 prosentin parantamisen tarve Kun sitä mitataan keskipalkkojen kehityksessä suhteessa muihin kehittyneisiin maihin Kustannuskilpailukyvyn paraneminen kohentaisi työllisyyttä Nimellisten yksikkötyökustannusten tasovertailua ei voida esittää Nimelliset yksikkötyökustannukset on ongelmallinen kustannuskilpailukyvyn mittari koko talouden tasolla Ei riitä, että Suomea vertaa vain Ruotsiin ja Saksaan Muihin vanhoihin EU-maihin 3
Lisää johtopäätöksiä Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on yksi viime vuosien heikon talouskehityksen taustatekijöistä Kustannuskilpailukyvyn parantamisen lisäksi tarvitaan muutakin ongelmien ratkaisemiseksi Kustannuskilpailukyvyn heikkenemisessä kotimarkkinasektorin hintakehityksellä on ollut keskeinen rooli Vientituotannon omat palkkakustannukset eivät ole nousseet yhtä paljon Kotimaiset välituotteet ovat suuri kustannuserä vientituotannolle 4
Suomen viennin väheneminen poikkeuksellista, taustalla muutakin kuin elektroniikka ja metsä 70 Tavaraviennin arvon muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013 % 60 50 40 30 20 10 0-10 -20 Suomi Luxemburg Irlanti Itävalta Ranska Italia Slovenia Belgia Kreikka Saksa Alankomaat Malta Portugali Kypros Espanja Slovakia Viro Latvia Liettua Elektroniikka-, sähkö- ja metsäteollisuuden osuus Lähteet: OECD, Eurostat ja Tulli. 31607 5
Työllisten määrän muutos vuoden 2008 keskiarvosta 40 Teollisuus Rakentaminen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Alkutuotanto Tuhatta henkeä 20 0-20 -40-60 -80-100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus. 27074 6
Kilpailukyky Kustannuskilpailukyky: Kustannustaso talouden ulkoisen tasapainon ja vientituotannon työllisyyden edellytysten näkökulmasta Reaalinen kilpailukyky tai kasvukilpailukyky : Pitkän aikavälin kasvuedellytysten määrittäjä 7
Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Palkkakehitys suhteessa muihin saman kehitystason maihin Nimelliset vai reaaliset yksikkötyökustannukset? Reaaliset yksikkötyökustannukset = kannattavuuden käänteinen mittari = työn tulo-osuus Suomen tapauksessa hyviä mittareita Avoin sektori: kannattavuus Kotimarkkinasektori: nimelliset yksikkötyökustannukset 8
Miksi teollisuuden nimelliset yksikkötyökustannukset huono mittari? Hintakehitys ollut Suomessa poikkeavaa 110 Tehdasteollisuuden tuotannon hinta Suomi Kilpailijamaat kauppapainoilla Euroalue Indeksi, 1999 = 100, europohjainen, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo 100 90 80 70 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Bruttoarvonlisäyksen implisiittinen deflaattori samassa valuutassa. Lähteet: Eurostat, BEA, BLS ja Suomen Pankin laskelmat. 26505 9
Miksi myös koko talouden nimelliset yksikkötyökustannukset ongelmallinen mittari? Vientihinnat laskeneet suhteessa tuontihintoihin 115 Ulkomaankaupan vaihtosuhde, indeksi, 2007 = 100 110 105 Ruotsi Suomi Euroalue 100 95 Iso-Britannia 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio ja Tilastokeskus. 26308 10
Tehdasteollisuuden kannattavuus suhteessa kauppakumppanimaihin 110 Tehdasteollisuuden arvonlisä jaettuna työkustannuksilla, Suomi suhteessa kauppakumppanimaihin Indeksi, 1999 = 100, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo 100 90 80 70 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 Kauppapainoinen indeksi. 26505 Lähteet: Eurostat, BEA ja Suomen Pankin laskelmat. 11
Yksikkötyökustannukset tehdasteollisuudelle välituotteita tuottavilla toimialoilla* 150 140 130 120 110 100 Suomi Kauppakumppanimaat, euroina** Indeksi, 1999 = 100 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 *) Tehdasteollisuuden ulkopuolella. Toimialat painotettu osuuksilla Suomen tehdasteollisuuden välituotekäytöstä. **) Kauppakumppanimaat painotettu osuuksilla Suomen ulkomaankaupasta. Tarkemmat tiedot: Jarkko Kivistö, Euro & talous 3/2013. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 31515 12
Suhteelliset palkat koko taloudessa 140 Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti, Suomi suhteessa kehittyneisiin kauppakumppanimaihin* samassa valuutassa Indeksi, 1999 =100 130 120 110 100 90 80 1970 1980 1990 2000 2010 *) Kauppakumppanit painotettu osuuksilla Suomen ulkomaankaupasta (kaksoispainoilla). Vertailussa: muut EU15-maat, US, JP ja NO. 31568 Lähteet: Macrobond, Reuters ja Suomen Pankin laskelmat. 13
Teollisuuden työllisyys ja koko talouden suhteellinen palkkataso 1,5 Tehdasteollisuuden osuus työllisistä, poikkeama trendistä (vasen asteikko) Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin (käännetty oikea asteikko) % Indeksi, 1999 = 100 80 1 90 0,5 100 0 110-0,5 120-1 130-1,5 140 1975 1985 1995 2005 2015 Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 31568 14
Teollisuuden työllisyys ja kannattavuus 1 0,5 0-0,5-1 -1,5 Tehdasteollisuuden osuus työllisistä, poikkeama trendistä (vasen asteikko) Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus (oikea asteikko) % Indeksi, 1999 = 100 105 100 95 90 85 80 75 70 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 31568 15
12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Vaihtotase ja koko talouden suhteellinen palkkataso Vaihtotase (vasen asteikko) Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin (käännetty oikea asteikko) % suhteessa BKT:hen Indeksi, 1999 = 100 80 90 100 110 120 130 140 1985 1995 2005 2015 Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 31568 16
Vaihtotase ja teollisuuden kannattavuus Vaihtotase (vasen asteikko) Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus (oikea asteikko) 12 % suhteessa BKT:hen Indeksi, 1999 = 100 110 10 105 8 6 100 4 95 2 90 0 85-2 -4 80-6 75-8 70 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 31568 17
Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve? Minkälainen pitäisi olla kustannuskilpailukyvyn taso, jotta 1. vaihtotase olisi lievästi ylijäämäinen? 2. teollisuuden työllisyys olisi pitkän aikavälin trendillään? Vastaus: 10 15 % nykyistä parempi 18
Kiitos! 19