METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2002
2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2002 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKATSAUS 3 Toiminta-ajatus ja organisaatio 3 Toimintalinjat 3 Ohjaustapa 4 Toiminnan rahoitus 4 Resurssit 4 Toimitilat ja investoinnit 4 Yhteistyösopimukset 5 Kotimainen tutkimusyhteistyö 5 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 6 2.1 Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen 6 Tutkimustiedon tuottaminen 6 Tutkimustiedon välitys 8 Kansainvälinen toiminta 8 Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta 9 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 10 Tukipalvelut 10 2.2 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen 11 Yhteiset tavoitteet 11 Rahoitus 12 2.3 Kannattavuus 15 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 17 3.1 Tilinpäätöslaskelmat 17 Tuotto- ja kululaskelma 17 Tase 18 Talousarvion toteutumalaskelma 20 3.2 Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot 21 3.3 Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 31 Tuotto- ja kululaskelma 31 Tase 31 Talousarvion toteutuminen 32 Määrärahojen käyttö 33 4. SISÄINEN VALVONTA 34 5. ALLEKIRJOITUKSET 35 LIITTEET
3 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2002 1. TOIMINTAKATSAUS Toiminta-ajatus ja organisaatio Toimintalinjat Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on lain (1114/1999) mukaan edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/1999) painottaa tutkimustulosten käytäntöön vientiä tehtävien hoidossa. Metlan työjärjestys on vuodelta 2001. Metlan strategiassa määritellyn Palvelumetlavision mukaisesti Metla on kansainvälisesti toimiva metsäntutkimuksen huippuyksikkö, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa, kansallista ja kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä koko metsäklusteria. Strategian mukaan laitoksen toiminta-ajatus on tiivistetty muotoon: Metla rakentaa metsäalan tulevaisuutta tutkimuksen keinoin. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii asiantuntijana metsäalaan liittyvissä kysymyksissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Metlan valtakunnallinen organisaatio perustuu yhtymämalliin. Toimintavuonna laitoksen organisaation muodostivat viisi tulosaluetta ja yhdeksän tulosyksikköä (liite 1). Tulosalueita ovat tutkimustiedon tuottaminen, tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta, tutkimustiedon välitys, kansainvälinen toiminta ja tukipalvelut. Tulosyksiköitä ovat Joensuun ja Vantaan tutkimuskeskukset sekä seitsemän maakunnallista tutkimusasemaa. Tutkimustoiminnan perusyksikkö on hanke. Ongelmakeskeiset tutkimusaiheet on koottu tutkimusohjelmiin, joita tulosohjataan määräajan itsenäisinä tulosyksikköinä tutkimuskeskusten ja -asemien tavoin. Tutkimusohjelmilla Metla vastaa ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin, sekä tavoittelee laajaa yhteistyötä laitoksen sisällä ja sen ulkopuolella. Toimintavuonna Metlassa oli käynnissä kahdeksan tutkimusohjelmaa. Laitoksen toimintalinjoista vastaavan johtokunnan ja johtoryhmän kokoonpanot esitetään liitteessä 2. Metlan toimintalinjat määritellään tutkimuksen painoalojen avulla. Tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttivat toimintavuonna erityisesti Kansallisen metsäohjelman tietotarpeet. Tutkimuksen painoaloja olivat Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät, julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla, valtakunnan metsien inventointi, Etelä-Suomen metsien uudistaminen, suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö, metsätalouden suunnittelu sekä metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset. Tutkimusohjelmien lisäksi jatkettiin lyhyemmän aikavälin tutkimusta käytännön metsätalouden ja metsäpolitiikan ajankohtaisia tietotarpeita varten.
4 Ohjaustapa Toiminnan rahoitus Resurssit Toimitilat ja investoinnit Metsäntutkimuslaitoksen ohjaustapa on tulosohjaus. Luonnonsuojelualueiden osalta Metlaa tulosohjaa ympäristöministeriö. Asiakasrahoitteisen toiminnan, yhteisrahoitteisten hankkeiden ja EU-hankkeiden osalta noudatettiin nettobudjetointia. Metlan vuonna 2002 saama kokonaisrahoitus oli 44,5 milj. euroa (liite 3). Kokonaisrahoitus oli samansuuruinen kuin edellisenä vuotena. Oman budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 83 %, joka oli neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Eri ministeriöiden kautta tuli 15 % (6,3 milj. euroa) rahoituksesta. Vajaa kolme prosenttia (1,3 milj. euroa) rahoituksesta tuli erilaisten tutkimusyhteistyösopimusten perusteella. Erä oli samansuuruinen kuin kahtena edellisenä toimintavuotena. Budjetin ulkopuolinen rahoitus on budjetoitu toimintamenoihin vuodesta 2001 lähtien. Toimintavuoden 2002 lopussa Metlalla oli hallinnassaan 88 000 hehtaaria valtion metsiä, joista 7 700 hehtaaria luonnonsuojelualueita ja 4 800 hehtaaria opetusmetsiä (liite 4). 1.1.2002 siirrettiin Metsähallituksen hallintaan 62 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Tuolloin siirtyi 16 henkilöä vanhoina työntekijöinä Metsähallitukseen ja 0,5 milj. euroa rahaa heidän palkkauksiin ja luonnonsuojelualueiden hoitoon. Henkilöstön määrä oli henkilötyövuosina (htv) mitaten 998, joka oli tasan sama luku kuin edellisenä vuotena. Toimintamenomomentilta palkattiin 841 htv, joka oli 5 htv vähemmän kuin vuonna 2001. Työministeriön momenteilta palkattiin 89 htv, jossa oli vähennystä myös 5 htv edellisvuoteen. Muulla rahoituksella palkattiin 68 htv, joka oli 10 htv enemmän kuin vuonna 2001. Vakinaista henkilöstöä oli Metlan palveluksessa toimintavuoden lopussa 745 henkilöä (liite 5), joka oli 6 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2001. Palkkausjärjestelmän uudistaminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa vaan on edelleen kesken. Sitä jatketaan. Tavoiteaikatauluna on saada järjestelmä käyttöön vuoden 2004 aikana. Joensuun tutkimuskeskuksen rakentamishankkeen arkkitehtuurikilpailu järjestettiin alkuvuodesta 2002. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto SARC Oy, tekijänä arkkitehti Antti-Matti Siikala. Rakennuksen jatkosuunnittelu käynnistettiin välittömästi kilpailun ratkaisun jälkeen kesäkuussa. Suunnitteluvaihe kestää toukokuun loppuun 2003. Rakentaminen alkaa maarakennus- ja perustamistöillä jo ennen suunnitteluvaiheen päättymistä huhtikuussa 2003. Rakennus valmistuu lokakuussa 2004. Hankkeen rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt ja se käsittää 145 hengen työpisteen rakentamisen sekä toiminnalle välttämättömät tutkimus-, laboratorio- ja aputilat sekä tarvittavat yhteiset henkilöstö- ja sosiaalitilat. Rakennukseen tulee toimitiloja myös Joensuun kaupungille ja yliopistolle. Hankkeen kokonaislaajuus
5 Yhteistyösopimukset on 7 670 m2 ja kokonaiskustannusarvio on 13,3 miljoonaa euroa. Rakennuksesta tulee Suomen suurin puurakenteinen toimistorakennus. Kertomusvuotena aloitettiin myös puhe- ja tietoliikennejärjestelmien uudistaminen. Puheverkkoratkaisun innovatiivisuus perustuu dataverkkoon ja Volp-tekniikkaan. Investointiin käytettiin 0,4 milj. euroa vuonna 2002. Toimintavuonna solmittiin 3 yhteistyösopimusta. Maaliskuussa Metla solmi aiesopimuksen Saariselän matkailukeskuksen ydinalueen siirtämisestä Metsähallituksen hallintaan sekä valtion maiden hallinnan ja käytön tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen kesken. Samoin laitos teki Metsähallituksen kanssa huhtikuussa sopimuksen keskinäisestä tutkimusyhteistyöstä sekä Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustoiminnasta Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla. Metsäntutkimuslaitos, Lapin yliopisto ja Metsähallitus sopivat toimintavuoden syyskuussa Metsäntutkimuslaitokseen perustettavan luontomatkailututkimuksen professorin viran yhteiskäytöstä. Vastaavanlaiset neuvottelut olivat toimintavuonna käynnissä Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan kanssa yksityismetsätalouden professorin viran tiimoilta, mutta asiassa ei vielä vuonna 2002 päästy sopimukseen. Kotimainen tutkimusyhteistyö Kotimaista tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa lisättiin. Laitoksella on yhteistyösopimukset Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan sekä Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen, Joensuun yliopiston, Oulun yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. Metsäntutkimuslaitos osallistuu myös hallinnonalojen ja sektoreiden rajat ylittäviin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin. Järjestelmä, jonka avulla Metlan ulkopuoliset tutkijat voivat osallistua laitoksen tutkimushankkeisiin ja käyttää laitoksen tutkimustiloja ja -laitteita, on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi. Sitä jatkettiin entisessä laajuudessa. Tulosyksiköiden johtajat antavat riittävän tieteellisen ammattitaidon omaavalle ulkopuoliselle tutkijalle luvan työskennellä Metlassa enintään kolme vuotta kerrallaan. Vastaavasti Metlan tutkijat voivat antaa opetusta dosentteina ja tuntiopettajina yliopistoissa. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen laitoksen tutkimushankkeissa. Laitos osallistui myös opetusministeriön rahoittamaan tutkijakoulutusohjelmaan. Kotimaista tutkimusyhteistyötä tehostettiin niiden metsäoppilaitosten kanssa, joiden metsät siirtyivät Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan vuonna 1996. Tavoitteena on sekä lisätä tutkimustulosten tarjontaa käytännön koulutusorganisaatioille mahdollisimman ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntämiseksi että harjoittaa oppilaitosten metsissä niihin soveltuvaa koetoimintaa, joka voi palvella myös opetuksessa näytekoealoina ja yleisemminkin.
6 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tutkimustiedon tuottaminen Vuonna 2002 Metlan työohjelmassa oli 225 tutkimushanketta, jotka jakaantuivat hanketyypin mukaan seuraavasti: Hanketyyppi lkm Tutkimusohjelmiin kuuluvat hankkeet 65 Yhteisrahoitteiset hankkeet (YRT) 59 EU-hankkeet 29 Erillishankkeet 72 Yhteensä 225 Toimintavuonna aloitettiin 77 uutta tutkimushanketta ja saatettiin loppuun 45 tutkimushanketta. Elokuun alusta maa- ja metsätalousministeriöstä siirrettiin Metlaan puutavaranmittauslain operatiiviset toiminnot. Tutkimusohjelmilla, joita on perustettu Metlan tutkimustoiminnan painoaloille, oli vuonna 2002 käytettävissä seuraavat resurssit: Tutkimusohjelma Htv. Metsänuudistaminen Etelä-Suomessa (EMU, 1998-2002) 752 500 19 Valtakunnan metsien inventointi (VMI, 1998-2004) 1 525 400 35 Julkinen tuki ja kilpailu metsäalalla (JUK,1998-2002) 567 600 12 Suometsien kestävä käyttö (SUO, 1999-2003) 1 692 300 40 Metsätalouden suunnittelu (MTS, 1999-2005) 518 100 12 Metsänkasvatuksen vaihtoehdot (MOT, 2000-2004) 1 388 400 33 Suomen metsien hiilivarat (HMS, 2001-2005) 617 500 13 Puunkäytön mahdollisuudet (PKM, 2002-2006) 453 000 11 Yhteensä 7 514 800 175 Vuoden 2002 lopussa päättyi kaksi tutkimusohjelmaa, Etelä-Suomen metsien uudistaminen sekä Kilpailu ja julkinen tuki metsäalalla. Tutkimusohjelma Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset välievaluoitiin. Resurssitarkastelua varten Metlan tutkimushankkeet on koottu 25 tutkimusaiheryhmäksi. Liitteessä 6 esitetään tutkimusrahoituksen (sis. ulkopuolinen rahoitus) jakautuminen tutkimusaiheryhmiin vuonna 2002 ja keskiarvo vuosien 1993-2002 rahoituksesta. Seuraavassa kuvassa esitetään samat tiedot suuruusjärjestyksessä pelkästään Metlan toimintamenomomentin rahoituksen osalta. Rahan arvon muuttumista ei ole huomioitu luvuissa.
TUTKIMUKSEN TULOSALUEEN KÄYTTÄMÄ METLAN TOIMINTAMENOMOMENTIN RAHOITUS ( 1 000 ) TUTKIMUSAIHERYHMITTÄIN 7 Metsäekosysteemi ja ympäristömuutokset 2178 3 510 Metsägenetiikka ja metsänjalostus 1671 2 510 Metsien terveydentila, taudit ja tuholaiset 2 105 1898 Puuntutkimus ja puutavaran mittaus Metsien inventointi 616 1 380 1 370 1417 Metsän uudistaminen Metsän kasvatus 883 1 285 1 242 1296 Metsätalouden ympäristövaikutukset Metsäluonnon monimuotoisuus Metsämaa ja sen hoito 584 670 763 779 995 926 Metsien monikäyttö Taimituotanto Metsäsuunnittelu 408 427 436 712 644 641 Metsäpolitiikka Metsätilastot Metsäteollisuus ja sen tuotteet Tietojärjestelmät Puun jalostus- ja energiakäyttö Puunkorjuu ja kaukokuljetus Metsäsektorin pienyritykset ja työvoima Kansainväliset metsäasiat Metsätalouden kannattavuus Informaatio yms. Puukauppa Kasvupaikkojen kuvaus ja luokitus 547 388 506 424 418 327 405 415 390 257 376 314 297 171 273 177 272 191 188 57 142 141 112 162 V.2002 VV.1993-2002 KESKIARVO 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Tutkimuskeskusten ja tutkimusasemien toiminnan kehittyminen tukemaan niiden painoalojen mukaisia profiileja on edennyt sekä uusien tutkimushankkeiden että myös painoaloille perustettujen uusien virkojen ansiosta. Yliopistoyhteistyö on tiivistynyt yhteisten professorin virkojen ja yhteisrahoitteisten tutkimusten kautta. Metsäalan innovaatiotoiminnan organisointia pohdittiin useiden sidosryhmien
8 kanssa. Lopullinen suunnitelma käytännön toiminnasta ei valmistunut vuoden 2002 kuluessa. Tutkimustiedon välitys Tutkimustulosten käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta parannettiin kehittämällä Metlan julkaisusarjoja ja verkkosivuja (uusia tuotteita ja tutkimusten vuosiraporttien avaaminen ulkopuolisille) sekä aloittamalla henkilökunnan viestintäkoulutus. Palautteen ja uusien ideoiden keräämiseksi perustettiin verkkoon palautelaatikko. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustuloksia julkaistiin vuonna 2002 liitteen 7 mukaisesti. Toimintavuonna Metla julkaisi 202 referee-menettelyn läpikäynyttä julkaisua. Kansainvälisiä julkaisuja oli 162 eli 82 %. Kansainvälisistä sarjoista suosituimmat julkaisumäärällä mitattuna olivat Scandinavian Journal of Forest Research, Forest Ecology and Management, Canadian Journal of Forest Research ja Silva Fennica. Kokonaisjulkaisumäärä oli 1 088 julkaisua, joista suurimman osan muodostivat referoimattomat julkaisut, 466 kappaletta. Lehtiartikkeleita oli 195 ja muita julkaisuja 225 kappaletta. Tieteellisten julkaisujen ohella Metlassa tehtiin käytännön metsätaloutta palvelevia katsauksia ja oppaita. Tällaisia valmistui toimintavuoden aikana 15 kappaletta (liite 8). Metsäntutkimuslehdestä ilmestyi toimintavuonna neljä numeroa. Asiakaslehdessä julkaistaan myös kaikkien ilmestyneiden Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja -sarjan julkaisujen tiedot. Kansainvälinen toiminta Metlan tutkijoiden kansainvälinen toiminta vilkastui monessa suhteessa edellisvuosiin verrattuna: Vuosi 2002 merkitsi EU:n tutkimuksen osalta valmistautumista uuteen, kuudenteen puiteohjelmaan. Metlan tutkijat olivat mukana kaikkiaan 33:ssa aie-ehdotuksessa (Expression of Interest), niistä neljässä koordinaattorina. Metlassa oli lisäksi edelleen käynnissä useita viidennen puiteohjelman hankkeita, metsien terveydentilan seurantaan liittyviä ns. viranomaishankkeita, sekä hankkeita, joita tuetaan EU:n eri rahastoista. Metlan tutkijat olivat aktiivisesti mukana myös tutkimuksen verkostoitumista edistävässä COST-ohjelmassa (kts liite 9). Kansainvälisistä asiantuntijoista koostuva Metlan tieteellinen neuvosto, Scientific Advisory Board (SAB), kokoontui ensimmäisen kerran lokakuussa 2002. Tämä, jo Metlan kansainvälisen evaluointiryhmän 1998 suosittelema uusi elin merkitsi tärkeää avausta myös Metlan kansainvälisen strategian kannalta. SABin jäsenet ovat Ruotsista, Saksasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä. Kotkassa kokoontui jo neljättä kertaa FAOn koollekutsuma kansainvälinen metsäninventoinnin asiantuntijakokous. Kokousjärjestelyistä vastasi, kuten edellisilläkin kerroilla Metla, mikä osoittaa arvostusta Metlan asiantuntemusta kohtaan metsäninventoinnin alalla. Metlan tutkijat avustivat edellisvuosien tapaan maa- ja metsätalousministeriötä kansainvälisiin metsäpolitiikan prosesseihin liittyvässä päätöksenteossa. Toimin-
9 taa tehostettiin kertomusvuonna käynnistämällä tutkijoista koostuva asiantuntijaverkosto. Metlan tutkimuskeskuksiin ja -asemille nimettiin yhdyshenkilöt edistämään tiedonkulkua kansainvälisissä asioissa. Metlan tutkijoiden työskentelyä ulkomailla ja ulkomaisten tutkijoiden ja harjoittelijoiden työskentelyä Metlassa pyritään edistämään. Tätä tarkoitusta varten käytiin pitkän tähtäyksen neuvotteluja Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen, CIMOn kanssa. Metlan professori Risto Seppälä päätti toisen toimintavuotensa Maailman metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton IUFROn presidenttinä. Metlan tutkijoiden osuus on edelleen merkittävä myös mm. IUFROn divisioonissa ja hankkeissa. Lisäksi Metlalla on runsaasti yhteyksiä ja yhteistyötä muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n, EU:n, FAO:n ja Euroopan metsäinstituutin EFI:n kanssa. Tutkimusmetsä- ja laboratoriotoiminta Ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2002 tulostavoitteiden toteutuminen esitetään liitteessä 14. Metsäntutkimuslaitoksen bruttobudjetoidun toiminnan tulot tehtävittäin vuonna 2002 olivat seuraavat: Tehtävä Tilinpäätös Talousarvio Vertailu Puunmyynti 1 399 505 1 800 000-400 495 Taimien ja siementen myynti 237 688 286 000-48 312 Maanvuokratulot 797 103 538 000 259 103 Rakennusten vuokrat 178 716 168 000 10716 Muut tulot 119 610 134 000-14 390 Yhteensä 2 732 622 2 926 000-193 378 Tutkimusmetsien tulokertymätavoite vuodelle 2002 oli 2,9 milj.. Toteutunut tulokertymä jäi 2,732 milj.euroon, eli jonkin verran suunniteltua pienemmäksi. Suurimmaksi vajaus jäi puunmyyntitulojen kohdalla, jossa kauppojen ja hakkuiden jaksottuminen vaihtelee vuodesta toiseen. Tutkimusmetsä- ja koetoimintapalveluja monipuolistettiin kehittämällä JOUSIjärjestelmä, joka mahdollistaa tutkimusmetsien luonnonvaratietojen ja kenttäkoetietojen selaamisen yksittäiselle käyttäjälle sekä kartta- että tekstimuodossa. Tutkimusmetsien kiinteistörakenteen parantaminen jäi pääosin Metsähallitukselta tulevaisuudessa saatavien lisämaiden varaan. Kenttäkokeiden evaluoinnin tuottamien tulosten perusteella tehostettiin koesarjoilla tehtäviä mittauksia ja edistettiin mittausaineistojen hyväksikäyttöä mm.
10 edellyttämällä evaluoinnissa hyväksytyille kokeille hoito- ja käyttösuunnitelmat. Kenttäkokeilla tehtävien mittausten ja näytteenoton laatutason parantamiseksi kehiteltiin kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmää. Laboratoriotoimintaa kehitettiin tutkimuskeskusten ja asemien tutkimustoiminnan erikoistumistavoitteiden mukaisesti. Verkostoitumista muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa suunniteltiin. Keskuslaboratorion laatujärjestelmä akreditoitiin, ja laatujärjestelmien kehittäminen laajeni Vantaan tutkimuskeskuksessa sijaitsevasta keskuslaboratoriosta tutkimusasemien laboratorioihin. Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Talousarviossa asetettiin nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi 4,2 milj. euroa siten, että asiakasrahoitteinen toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Tehtävä Tilinpäätös Talousarvio Vertailu Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot 1 025 773 1 514 500-488 727 EU-hankkeiden rahoitusosuus 1 147 941 1 043 300 104 641 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 1 391 035 1 093 400 297 635 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 459 193 252 400 206793 Muut tulot 1 063 025 252 400 810 625 Yhteensä 5 086 967 4 156 000 930 967 EU-, YRT- ja TAU-hankkeiden arvioidut tulot ylittyivät yhteensä 29%. ART:n tulos jäi 32% alijäämäiseksi verrattuna talousarvioon. Tilivuoden päättyessä ARTtuloksi kirjaamista odottavia varte.ennakoita oli yhteensä 249 000 euroa. Tulot kirjataan vartteiden luovutuksen jälkeen. Muut tulot olivat pääasiassa valtiokonttorin eläkemaksujen palautuksia. Tukipalvelut Vuonna 2002 kokonaiskustannukset ja kokonaishenkilötyövuodet ja tulot jakaantuivat seuraavasti: Pääkaupunkiseutu Muut TA 2002 Toteutuma TA 2002 Toteutuma Kustannukset 48% 50% 52% 50% Tulot 25% 27% 75% 73% HTV:t 45% 45% 55% 55%
11 Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2002 bruttomenojen, tulojen ja henkilötyövuosien toteutuma tulosalueittain Bruttomenot, milj. Tulosalue Talous- Toteutunut v. 2001 Yhteensä arvio siirtyneet Tutkimus 23,9 25,2 0,0 25,2 Tutkimusmetsät ja laboratoriotoiminta 4,7 4,8 0,1 4,9 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,1 0,6 0,0 0,6 Tukipalvelut 10,8 9,3 1,9 11,2 Yhteensä 40,5 39,9 2,0 41,9 Tutkimuksen suuntaamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota Kansallinen metsäohjelma 2010:n tietotarpeiden tuottamiseen, maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaamiseen ja metsäalan yrittäjyyteen. Nämä kysymykset otettiin huomioon Metlan tutkimuksen asiantuntijaryhmän tekemissä linjauksissa, kun uusia tutkimushankkeita hyväksyttiin laitoksen työohjelmaan ja kun uusia virkoja, mm. uudet professorin virat, perustettiin tai vanhoja virkoja täytettiin uudelleen. 2.2 Tulossopimuksen tavoitteiden toteutuminen Yhteiset tavoitteet Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisen, vuoden 2002 tulossopimuksen mukaisesti Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätösasiakirja laaditaan siten, että se sisältää tulossopimuksen raportointitiedot. Seuraava esitys on jäsennelty tulossopimuksen mukaisesti. 1) Joensuun tutkimuskeskuksen toiminnallinen ja rakenteellinen kehittäminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstön kehittämistä ja vahvistamista on jatkettu Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskusten hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Vakituisen henkilöstön tavoitemäärä oli 72. Helmikuussa 2003 Joensuun vakituisen henkilöstön määrä oli 69, jonka lisäksi täyttövaiheessa oli kolme tutkijan tointa. Näin ollen 2002 tavoite saavutettiin heti vuoden 2003 alussa. Joensuun tutkimuskeskuksen uusien toimitilojen rakentaminen on myös edennyt suunnitelman mukaisesti. Rakentaminen alkaa keväällä ja rakennus valmistuu syksyllä 2004. 2) Tutkimusyksiköiden toimintaa on kehitetty tutkimusyksikkötyöryhmän esitysten pohjalta painottaen erityisesti henkilöstörakenteen kehittämistä ja tutkimusten suuntaamista yksiköiden vahvistetuille painoaloille. Professorien virkojen osalta vuonna 2002 Joensuun tutkimuskeskuksessa on täytetty yrityksen taloustieteen ja kansainvälisen metsätalouden professorien virat. Vantaan tutkimuskeskuksesta siirrettiin Joensuun tutkimuskeskukseen metsänhoidon ja Parkanon tutkimus-
12 asemalle suometsätieteen professorien virat. Molempien virkojen täyttöprosessi on meneillään. Muhoksen tutkimusasemalle perustettu metsien uudistumisen ekologian professorin viran täyttäminen, joka on yhteinen Oulun yliopiston kanssa, esitellään johtokunnalle huhtikuussa pidettävässä kokouksessa. Rovaniemen tutkimusasemalle Lapin yliopiston ja Metsähallituksen kanssa yhteinen luontomatkailun professorin virka saatiin täytettyä helmikuun 2003 alusta. Muuten henkilöstörakennetta on kehitetty muuttamalla vapautuneita muun henkilöstön virkoja tutkijoiden toimiksi. Joensuun lisäksi kehitystä on tapahtunut erityisesti Rovaniemellä, Muhoksella ja Parkanossa. Vantaan tutkimuskeskuksen toimintamenomomentilta palkatun vakituisen henkilöstön määrä pieneni vuodesta 2001 24:llä. Määräaikaisten henkilötyövuosikertymä pieneni vastaavasti kymmenellä ja kokonaishenkilötyövuosikertymä kolmellakymmenellä. 3) Puutavaranmittauslain muutokset tulivat voimaan 1.8.2002 lukien, josta alkaen Metla on hoitanut sille lain mukaan siirtyneet puutavaranmittaustehtävät. (4) Metla ja Metsähallitus tekivät 6.3.2002 keskinäisen aiesopimuksen valtion maiden hallinnan ja käytön tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Sopimuksen perusteella valmisteltiin tutkimusmetsien tilusrakenteen parantamista ja tutkimusmetsävajauksen korjaamista. Rahoitus 5) Tulokertymä ja henkilötyövuodet sekä vertailu talousarvioon nähdään seuraavasta taulukosta: Tulokertymä milj. Henkilötyövuodet Tulosalue Talous- Toteutunut Talous- Toteutunut arvio arvio Tutkimus 2,4 3,0 576 592 Tutkimusmetsät ja laboratoriotoiminta 2,9 2,7 111 101 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,5 1,0 20 12 Tukipalvelut 0,3 1,1 150 136 Yhteensä 7,1 7,8 857 841 (6) Joensuun tutkimuskeskuksessa aloitettu viisivuotinen tutkimusohjelma Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki, Suonenjoen tutkimusasemalla käynnistynyt tutkimushanke Viljelymetsätalouden teknologia, organisointi ja logistiikka, Parkanon tutkimusasemalla aloitettu tutkimushanke Suometsien uudistaminen sekä Vantaalla käynnistynyt tutkimushanke Kangasmetsien ravinnedynamiikka ja ravinteisuuden hoito ovat esimerkkejä yksiköiden profiileihin sopivista ja niitä vahvistavista uusista tutkimushankkeista. Vuoden 2003 työohjelmaan hyväksyttiin syksyllä 19 yksiköiden profiilien vahvistamista tukevaa
13 uutta tutkimushanketta. Täydellinen lista vanhoista ja uusista tutkimuksista löytyy osoitteesta www.metla.fi/list/uudet-hankkeet.htm. (7) Tutkimuksen evaluointijärjestelmää on uudistettu tutkimuksen asiantuntijaryhmän, johtoryhmän ja johtokunnan linjausten mukaisesti. Osittain uudistetussa järjestelmässä uudet tutkimushankkeet evaluoidaan käytännön relevanssin ja tieteellisen tason kannalta niiden käynnistyessä. Tuloksia ja resurssien käyttöä arvioidaan ja tuloksista tiedotetaan Internetissä vuosisuunnittelun yhteydessä. Järjestelmän mukaan tutkimusohjelmat väli- ja loppuevaluoidaan. Erilliset hankkeet evaluoidaan määrävälein tehtävissä tieteenalaevaluoinneissa. Evaluointiohjeet ovat valmistuneet ja ne otetaan käyttöön vuonna 2003. (8) Maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan erikseen sopimat ajankohtaiset tutkimukset ja muut tietotarpeet raportoidaan liitteessä 10. (9) Tutkimushankkeiden (tutkimushankkeet sekä yhteis- ja asiakasrahoitteiset hankkeet) suorien asiakaskontaktien ohella tietotarpeita ja asiakastyytyväisyyttä on selvitetty tutkimusohjelmien ohjausryhmissä, keräämällä palautetta Metlan nettisivuista, avaamalla asiakkaille tarkoitettu aloitelaatikko, osallistumalla metsäkeskusten yhteisen, ns. YTY-ryhmän toimintaan (esim. hanke Tutkimustietoa metsäkeskuksiin), sekä solmimalla yhteistyön puitesopimus Metlan ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa. Asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän kehittäminen aloitettiin viestintä ja viestinnän tietopalvelut hankkeessa. (10) Metla osallistui aktiivisesti EU:n viidennen puiteohjelman viimeisiin rahoitushakuihin (21 hakemusta joista toistaiseksi 6 on hyväksytty jatkoneuvotteluihin). Llisäksi uuden kuudennen puiteohjelman aiehakuihin osallistui Metlan tutkija kaikkiaan 33 ehdotuksessa, joista 4 oli Metlan koordinoimia. Valmisteilla on myös useita hakemuksia kuudennen puiteohjelman ensimmäiselle hakukierrokselle. Yhteistyötä FAO:n kanssa on kehitetty asiantuntijavaihdon ja Kotka IV inventointikokouksen muodossa. Yhteyttä on pidetty aktiivisesti myös EFI:iin IUFROon sekä JRC:hen. Kansainvälisen toiminnan asiantuntijaverkoston toimintatavoista on sovittu yhteisessä kokouksessa MMM:n kanssa ja verkoston toiminta jatkuu tältä pohjalta. Esitys kansaivälisen toiminnan mittareiksi on hyväksytty ja mittaristoa käytetään raportoinnissa vuosittain tarvittavien tilastojen valmistuttua. Mittarissa käytetyt tunnukset ovat liitteessä 9.
14 Kansainvälisen toiminnan kehitys 250,00 200,00 150,00 100,00 Mittari 50,00 0,00 2000 2001 2002 Vuosi (11) Osapuolten välisiä tilussiirtoja Metsähallitukselta Metsäntutkimuslaitokselle valmisteltiin ja Metsäntutkimuslaitoksen osalta Saariselän matkailukeskuksen ydinosan hallinnansiirto Metsähallitukselle toteutettiin. Metlan tutkimusmetsiä ja kenttäkokeita sekä niihin liittyvää perusaineistoa pyrittiin tarjoamaan Metlan ulkopuolisten tutkimusprojektien käyttöön. Tähän tavoitteeseen liittyen suunniteltiin EU-rahoitusta tutkimusmetsien ja kenttäkokeiden kansainvälistä käyttöä varten. Metsäntutkimuslaitoksen sisäistä käyttöä varten valmistui JOUSI -järjestelmä, jonka avulla jokainen metlalainen voi saada Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsistä ja kokeista erilaisia raportteja ja karttatulosteita. Kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmää kehiteltiin työryhmässä, jonka toimikausi päättyy vuoden 2003 lopussa. (12) Keskuslaboratorion laatukäsikirja viimeisteltiin. Vuoden aikana saatettiin loppuun Keskuslaboratorion laatujärjestelmän akreditointi Mittatekniikan keskuksen kautta, sekä kehitettiin laboratoriotoiminnan sisäistä rahoitusjärjestelmää. 13) Palkkausjärjestelmän uudistamista on valmisteltu nopeutetulla aikataululla. Menossa on tehtävien vaativuuden arviointi eri tulosyksiköiden vaativuuden arviointiryhmissä. Ryhmien koulutus toteutetaan alkuvuodesta 2003. Syksyllä on vuorossa henkilökohtaisen suorituksen arvioinnit ja niihin liittyvä koulutus mukaan lukien kehityskeskustelujen käyminen. Tämän hetkisen aikataulun mukaan uusi palkkausjärjestelmä saadaan käyttöön vuoden 2004 puolivälissä edellyttäen, että henkilöstöjärjestöjen kanssa saadaan neuvoteltua asiaa koskevat virka- ja työehtosopimukset.
15 2.3 Kannattavuus Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2002 (1000 ) Talousarvio Toteutunut TUOTOT 2 872 2 546 KUSTANNUKSET ERILLISKUSTANNUKSET Muuttuvat kustannukset - henkilökustannukset 1 115 929 - matkat 70 53 - aineet ja tarvikkeet 155 176 - ostetut palvelut 180 152 - muut 30 53 Erilliskustannukset yhteensä 1 550 1 363 KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 322 1 183 Osuus yhteiskustannuksista 580 483 Korot 1 153 1 259 Poistot 83 196 Kokonaiskustannukset yhteensä 3 366 3 301 ALIJÄÄMÄ - 494-755 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista, % 46 46 Alijäämä tuotoista, % - 17-30 Tuotot %:a kok.kust. 85 77 Työministeriön osuus laskelman kustannuksista on 137. Bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotot olivat 2,5 milj..vähennystä edelliseen vuoteen oli 18 %:ia ja tavoitteeseen 11 %:ia. Vähennys johtuu puun myyntitulojen vuotuisesta vaihtelusta. Erilliskustannukset olivat 1,4 milj.. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 50 %:ia ja tavoitteeseen 12 %:ia. Vähennys johtuu kustannusvastaavuuslaskelman perusteiden muuttamisesta tarkemmin vastaamaan tuottojen hankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Osuus yhteiskustanuksista 0,5milj., joka lasketaan henkilökustannusten suhteessa pieneni edelliseen vuoteen 51 %:ia ja tavoitteeseen 17 %:ia. Pääomakustannukset (korot ja poistot) 1,5 milj. vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 51 %:ia ja lisääntyivät tavoitteeseen verrattuna 18 %:ia. Muutokset johtuvat pääomakustannusten laskentapohjan muutoksesta.
16 Alijäämä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 79 %:ia ja suureni tavoitteeseen verrattuna 53 %:ia. Käyttöjäämä tuloista oli 46 %:ia, alijäämä tuloista -30 %:ia ja tuotot kattoivat 77 %:ia kokonaiskustannuksista. Kaikissa tunnusluvuissa oli parannusta edelliseen vuoteen, mutta tavoitteita ei saavutettu kaikilta osin. Tunnuslukujen muutokset johtuvat suurimmaksi osaksi kustannusvastaavuuslaskennan perusteiden muutoksesta. Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskema vuosilta 2000-2002 esitetään liitteessä 11. Asiakasrahoitteisen toiminnan (ART) kustannusvastaavuuslaskelma v. 2002 TALOUSARVIO TOTEUTUNUT TULOT 1514500 1025773 KUSTANNUKSET ERILLISKUSTANNUKSET - Aineet ja tarvikkeet 84000 86758 - Henkilöstökustannukset 842000 556986 - Muut erilliskustannukset 193000 117944 - Varte-enn.hankkeiden palkat 1) -112939 - Varte-enn.hankkeiden muut ek. 1) -31991 Erilliskustannukset yhteensä 1119000 616758 KÄYTTÖJÄÄMÄ 395500 409015 Käyttöjäämä tuloista % 26 40 Osuus yhteiskustannuksista 438000 230904 Korot 3000 14555 Kokonaiskustannukset yhteensä 1560000 862217 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) -45500 163556 Tunnusluvut Ylijäämä/Alijäämä tuloista % -3 16 Tuotot % kokonaiskustannuksista 97 119 1) keskeneräisten varte- ja siemenhankkeiden v. 2002 saatuja ennakkomaksuja vastaavat kustannukset vähennetään v. 2002 kustannuksista Vaikka ART:n euromääräistä tulostavoitetta ei saavutettu, toiminta oli muutoin kannattavaa, joten tulostavoite saavutettiin siltä osin. Tilikauden ylijäämä oli yli 163 000 toisin kuin talousarviossa, jossa se ennakoitiin 46 000 alijäämäiseksi Nettobudjetoidun asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma vuosilta 2000-2002 esitetään liitteessä 12.
17 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMIEN TARKASTELU 3.1. Tilinpäätöslaskelmat TUOTTO- JA KULULASKELMA euroa euroa 1.1.-31.12.2002 1.1.-31.12.2001 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 2 740 281,40 3 415 414,69 Vuokrat ja käyttökorvaukset 1 009 040,57 954 063,97 Muut toiminnan tuotot 4 539 085,18 8 288 407,15 4 122 825,20 8 492 303,86 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana 2 867 581,98 3 119 421,95 Varastojen lisäys(-) ja vähennys (+) 13 480,20-9 625,72 Henkilöstökulut 33 463 494,99 34 002 913,03 Vuokrat 2 908 316,04 2 815 818,11 Palvelujen ostot 4 309 188,96 4 963 913,28 Muut kulut 2 705 184,71 2 728 386,61 Valmistevarastojen lisäys(-)tai vähennys(+) -133 343,21 3 616,06 Valmistus omaan käyttöön (-) -526 275,11-1 225 878,57 Poistot 4 142 125,32 4 126 216,46 Sisäiset kulut 220 229,80 49 969 983,68 192 025,35 50 716 806,56 JÄÄMÄ I -41 681 576,53-42 224 502,70 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoituskulut -47 757,54-47 757,54 0,00 0,00 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 76 348,61 19 218,33 Satunnaiset kulut -88 849,76-12 501,15-827,15 18 391,18 JÄÄMÄ II -41 741 835,22-42 206 111,52 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 8 210,27 4 300,43 Perityt arvonlisäverot 717 059,94 733 992,81 Suoritetut arvonlisäverot -2 418 292,99-1 693 022,78-2 583 255,85-1 844 962,61 TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ -43 434 858,00-44 051 074,13
18 TASE VASTAAVAA 31.12.2002 31.12.2001 KANSALLISOMAISUUS Maa- ja vesialueet 767 225,55 826 256,83 Rakennusmaa- ja vesialueet 88 635,05 88 635,04 Rakennukset 38 326,43 894 187,03 744 254,28 1 659 146,15 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 192 497,65 123 604,17 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 40 139 026,88 40 115 014,30 Rakennusmaa- ja vesialueet 7 493 149,59 7 624 591,59 Rakennukset 27 208 008,78 31 344 064,89 Rakennelmat 495 720,79 565 537,96 Rakenteet 452 171,40 177 333,65 Koneet ja laitteet 3 746 285,87 4 056 071,83 Kalusteet 234 150,87 264 764,29 Muut aineelliset hyödykkeet 5 634,30 5 634,30 Ennakkomaksut ja keskener. hank. 748 563,16 80 522 711,64 839 780,15 84 992 792,96 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 10 486,52 9 149,42 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 81 619 882,84 86 784 692,70 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 111 969,80 125 450,00 Keskeneräinen tuotanto 472 494,77 334 314,09 Valmiit tuotteet/tavarat 146 705,03 731 169,60 151 542,50 611 306,59 LYHYTAIKSET SAAMISET Myyntisaamiset 848 472,36 694 270,78 Muut lyhytaikaiset saamiset 844 097,69 902 151,71 Ennakkomaksut 2 908,05 1 695 478,10 0,00 1 596 422,49 RAHAT,PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatili 4 791,20 4 791,20 5119,07 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 2 431 438,90 2 212 848,15 VASTAAVAA YHTEENSÄ 84 051 321,74 88 997 540,85
19 VASTATTAVAA 31.12.2002 31.12.2001 OMA PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 73 664 590,27 73 664 590,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos 9 010 314,19 10 256 779,47 Pääoman siirrot 37 799 081,60 42 804 608,85 Tilikauden kulujäämä -43 434 858,00 77 039 128,06-44 051 074,13 82 674 904,46 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Pitkäaikaiset velat 249 221,40 116 639,57 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 569 694,37 178 296,02 Ostovelat 829 320,66 276 117,00 Tilivirastojen väliset tilitykset 815 282,73 722 576,74 Edelleen tilitettävät erät 521 824,99 542 116,20 Siirtovelat 3 994 800,00 4 422 377,99 Muut lyhytaikaiset velat 32 049,53 6 762 972,28 64 512,87 6 205 996,82 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 7 012 193,68 6 322 636,39 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 84 051 321,74 88 997 540,85
20 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 1.1.-31.12.2002 Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- 2 001 2 002 2 002 talousarvio Suurempi Pienempi (-) Tuloarviotilit 11.04.01 733 340 716 021 716 021 0 12.30.32 3 257 318 2 926 000 2 732 622-193 378 12.39.04 370 12.39.10 4 035 3 536 3 536 Tuloarviotilit yhteensä 3 995 063 3 647 756 3 452 179-193 378 Menoarviotilit 24.50.66 50 456 58 866 58 866 28.80.24 719 2 582 2 582 28.81.23 2 515 390 2 382 515 2 382 515 28.81.24.2 0 891 891 29.88.50. 1 048 949 1 022 650 1 022 650 30.01.21 0 69 660 69 659 30.04.27 530 347 507 419 507 419 30.32.21. 35 779 963 36 299 000 36 299 000 30.32.74. 420 470 420 000 420 000 30.32.77 109 322 109 000 109 000 30.32.87 63 912 67 000 67 000 34.06.02 2 144 358 2 168 297 2 168 297 34.06.02.1. 1 929 778 1 947 761 1 947 761 34.06.02.2 214 580 220 536 220 536 34.06.77.1. 857 758 127 822 101 679 35.20.22.1 588 658 386 382 386 832 35.20.74 67 275 33 637 33 637 Menoarviotilit yhteensä 44 177 577 43 655 721 43 630 027 Tilikauden alijäämä -40 182 514-40 177 848 Erittely siirretyistä määrärahoista on liitteessä 11.
21 3.2. Tilinpäätöksen liitteenä annettavat tiedot Liite 1: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Metsäntutkimuslaitoksessa yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. Vähäiset omaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 1000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Kansallisomaisuus Rakennukset Käyttöomaisuus Asuinrakennukset Toimistorakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Rakennelmat Rakenteet Toimistokoneet ja laitteet Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Muut koneet laitteet Kalusteet 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Liite 2: Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelka Henkilöstökulut ja luontoisedut 1.1.2002-31.12.2002 euroa Palkat ja palkkiot 27 278 200 Luontoisedut 11 493 Eläkekulut 4 250 988 Muut henkilösivukulut 1 922 814 Yhteensä 33 463 495 Palkat ja palkkiot sisältää palkkioita 114 325 euroa. Tulospalkkioita ei ole maksettu. Lomapalkkavelat 1.1.2002 31.12.2002 Muutos euroa Lomapalkkavelat 3 610 030 3 260 795-349 235 Henkilösivukuluvelka 812 348 734 005-78 343 Lomapalkkavelka yhteensä 4 422 378 3 994 800-427 578
22 Liite 3: Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset, euroa Hankintameno sisältää kaikki kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeet, joiden taloudellinen pitoaika ei tilikauden alussa ollut vielä loppunut, vaikka niiden hankintameno olisi jo kokonaan poistettu. Kansallisomaisuus Metsäalueet Rakennusmaa- Rakennukset Keskeneräiset Yhteensä ja vesialueet hankinnat Hankintameno 1.1.2002 826 257 88 635 831 525 1 746 417 Lisäykset 201 862 201 862 Vähennykset 260 893 752 611 1 013 504 Hankintameno 31.12.2002 767 226 88 635 78 914 934 775 Kertyneet poistot 1.1.2002 87 271 87 271 Vähennysten kertyneet poistot 52 620 52 620 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 5 937 5 937 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot 31.12.2002 40 588 40 588 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2002 767 226 88 635 38 326 894 187 Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Yhteensä oikeudet Hankintameno 1.1.2002 231 700 231 700 Lisäykset 114 278 114 278 Vähennykset Hankintameno 31.12.2002 345 978 345 978 Kertyneet poistot 1.1.2002 108 095 108 095 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 45 385 45 385 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot 31.12.2002 153 480 153 480 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2002 192 498 192 498
23 Käyttöomaisuus Aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennus- Rakennukset Rakennelmat Rakenteet vesialueet maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1.2002 40 115 014 7 624 592 38 978 303 733 173 399 998 Lisäykset 33 804 11 023 644 712 24 784 420 470 Vähennykset 9 791 142 465 3 263 172 32 911 261 286 Hankintameno 31.12.2002 40 139 027 7 493 150 36 359 843 725 046 559 182 Kertyneet poistot 1.1.2002 7 634 240 167 634 222 665 Vähennysten kertyneet poistot 925 280 18 241 134 593 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 2 442 875 79 933 18 939 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot 31.12.2002 9 151 835 229 326 107 011 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2002 40 139 027 7 493 150 27 208 008 495 720 452 171 Käyttöomaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja Kalusteet Taide- Keskeneräiset Yhteensä laitteet esineet hankinnat Hankintameno 1.1.2002 8 334 325 494 369 5 634 839 780 97 525 188 Lisäykset 1 193 986 59 900 629 290 3 017 969 Vähennykset 140 512 3 607 720 507 4 574 251 Hankintameno 31.12.2002 9 387 799 550 662 5 634 748 563 95 968 906 Kertyneet poistot 1.1.2002 4 278 252 229 605 12 532 396 Vähennysten kertyneet poistot 95 284 3 607 1 177 005 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 1 457 282 90 513 4 089 542 Tilikauden suunnite1masta poikkeavat poistot 1 263 1 263 Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot 31.12.2002 5 641 513 316 511 15 446 196 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2002 3 746 286 234 151 5 634 748 563 80 522 710
24 Käyttöomaisuus Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineettomat Yhteensä oikeudet Hankintameno 1.1.2002 9 149 9 149 Lisäykset 1 337 1 337 Vähennykset Hankintameno 31.12.2002 10 486 10 486 Kertyneet poistot 1.1.2002 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot 31.12.2002 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2002 10 486 10 486 Liite 4: Kansallis- ja käyttöomaisuuden arvonkorotukset Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2002 tilinpäätökseen ei sisälly kansallis- ja käyttöomaisuuteen liittyviä arvonkorotuksia. Liite 5: Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet lainat eriteltyinä Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2002 tilinpäätökseen ei sisälly lainoja.
25 Liite 6: Myönnetyt varainhoitovuoden päättyessä voimassa olleet valtiontakaukset, valtion takuut ja muut vastuu sitoumukset Muut vastuusitoumiset (euroa) Sitoumus 31.12.2002 Leasingvastuut yhteensä Tilikaudella 2003 maksettavat 187 835 Myöhemmin maksettavat 301 154 Yhteensä 488 989 Liite 7: Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muunnettaessa viraston ja laitoksen ulkomaanrahan määräiset velat, saamiset ja muut sitoumukset Suomen rahaksi Valuuttamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin noteeraamaan vuodenvaihteen valuuttakurssia. Liite 8: Hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet sekä muut osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit Arvopaperin nimi Kpl Kirjanpitoarvo Osingot yht. euroa 1303 Muu osakkeet Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy 8 3 498 Pohjanmaan Puhelinosuuskunta 6 2 523 Vaasan Puhelin Oy 2 1 278 Pohjois-Hämeen Puhelin Oy 3 1 506 Hämeen Puhelin Oy 2 975 Forssan seudun Puhelin Oy 1 706 1303 Muut osakkeet yhteensä 10 486
26 Liite 9: Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa oleva kansallisomaisuus, jota ei ole merkitty taseeseen LUONNONSUOJELUALUEET Kunta Kunta Kylä Kylä Tila/määräala Rn : o nro nro 40 Dragsfjärd 408 Kulla Stormossen 1 : 166 835 Tammisaari 893 Valtion metsäm Solbölen ja Knopön lehtojensuojelualue 2 : 1 573 Parainen 421 Granvik Stormossen 1 : 55 407 Lapinjärvi 893 Valtion metsäm Ilveskallion luonnonsuojelualue 2 : 1 576 Padasjoki 415 Vesijako Vesijaon luonnonpuisto 299 Kuorevesi 893 Valtion Matolammin luonnonsuojelualue 933 Vilppula 893 Valtion Elämänmäen luonnonsuojelualue 246 Kerimäki 407 Hälvä Hytermäsaari 6 : 1 246 Kerimäki 408 Jouhenniemi Pieni-Hytermä 5 : 6 248 Kesälahti 408 Willala Lönnrotin petäjäalue 26 : 12 618 Punkaharju 893 Valtion metsäm Punkaharjun ls-alue 2 : 1 230 Karvia 413 Suomijärvi Mäntyniemi 9 : 9 422 Lieksa 893 Valtion metsäm Kolin kansallispuisto 2 : 2 422 Lieksa 893 Valtion metsäm Kolin kansallispuiston laajennus 276 Kontiolahti 893 Valtion metsäm Kolin kansallispuiston laajennus 45 Eno 893 Valtion metsäm Kolin kansallispuiston laajennus 494 Muhos 403 Muhos Liimanninkosken lehtojensuojelualue 2 : 1 699 Rovaniemen mlk 893 Valtion metsäm Kaihuavaaran lehtojensuojelualue 2 : 5 47 Enontekiö 893 Valtion metsäm Mallatunturin luonnnonpuisto 3 : 1 47 Enontekiö 893 Valtion metsäm Saanan luonnonsuojelualue 2 : 2 47 Enontekiö 893 Valtion metsäm Saanan lehtojensuojelualue 2 : 9 Taseeseen merkitsemättömästä kansallisomaisuudesta on huomattava osa luovutettu Metsähallitukselle vuonna 2002. Liite 10: Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä 42 f :n 2 momentissa tarkoittamalla tavalla Tuotannontekijän hankinnasta aiheutuneiden menojen ja suoritteiden myynnistä saatavien tulojen kirjaamisperusteet talousarviokirjanpidossa siltä osin kuin ne eroavat liikekirjanpidon kirjaamisperusteesta (suoriteperuste) Talousarviokirjanpidon tili Tulo-/menolaji Kirjausperuste talousarviokirjanpidossa Menoarviotilit 30.32.21. Toimintamenot (S 2v) loma-ajan palkka maksuperuste
27 Liite 11: Erittely seuraavaan vuoteen siirretyistä määrärahoista Siirrettyjen määrärahojen tilit Alkusaldo Kertymä Loppusaldo 1.1.2002 vuoden alusta 31.12.2002 4.00.24.50.66 938 938 0 4.01.24.50.66 50 456 50 456 0 4.02.24.50.66 50 599 4.01.29.88.50 437 347 437 347 0 4.02.29.88.50 141 733 4.01.30.04.26 34 253 34 253 0 4.00.30.04.27. 70 075 70 075 0 4.01.30.04.27 297 771 229 867 67 904 4.02.30.04.27 147 576 4.01.30.32.21. 2 733 873 2 733 873 0 4.02.30.32.21. 1 446 569 4.00.30.32.74. 3 239 3 239 0 4.01.30.32.74 77 196 46 429 30 767 4.02.30.32.74 44 985 4.01.30.32.77 24 807 24 807 0 4.02.30.32.77 45 366 4.02.30.32.87 566 4.00.34.06.77.1 40 969 40 969 0 4.01.34.06.77.1 619 307 203 760 415 547 4.00.35.20.22.1. 3 052 3 052 0 4.01.35.20.22 20 497 20 497 0 4.02.35.20.22.1 13 975 4.01.35.20.74 8 166 8 166 0 4.02.45.20.74 33 637 Siirretyt määrärahat yhteensä 4 421 946 3 907 728 2 439 224
28 Liite 12: Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö ja käytöstä aiheutuneet menot Valtuudet, niiden käytöstä aiheutuneet menot vuonna 2002, (1 000 euroa) Valtuudet ja niiden käyttö Valtuuksien käytöstä aiheutuneet menot Valtuus- Määrä Käytetty Jäljellä 2001 2002 2003 2004 2005 2006 yhteensä laji 30.32.87 Maan hankkiminen Käytettävissä olevat valtuudet 0158400 Maan hankkiminen MUU 130 66-64 66 130 Yhteensä 130 66-64 66 130 Liite 13: Tilinpäätöksen täsmäytyslaskelma Täsmäytyslaskelma 1.1.-31.12.2002 euroa 1. Kulujäämä -43 434 858,00 2. Kirjaukset, jotka ovat mukana tuotto- ja kulujäämässä, mutta eivät talousarvion yli/alijäämässä Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, joita ei kirjata talousarviokirjanpitoon 3 071 701,10 Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talouskirjanpidon tililuokassa kirjaamista odottavien erien tileille -8 712,47 Liikekirjanpidon tuotot, kulut ja tekniset kirjaukset, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa siirrettyjen määrärahojen tileille 1 229 816,19 Liikekirjanpidon tuotot ja kulut, jotka on kirjattu talousarviokirjanpidon tililuokassa ulkopuolisen rahoituksen tilille 0,00 3. Kirjaukset, jotka eivät ole mukana tuotto-/kulujäämässä mutta ovat mukana talousarvion alijäämässä. Debet- / Kredit + -1 035 795,20 4. Yhteensä -40 177 848,38 5. Talousarvion alijäämä 40 177 848,38 6. Ero 0,00
29 Liite 14: Oman pääoman muutokset, euroa OMA PÄÄOMA 2 002 2 001 Valtion pääoma 1.1.1998 73 664 590 73 664 590 Edellisten tilikausien pääoman muutos 1.1. 10 256 779 6 718 084 Tilinavaussiirto (Tilikauden kulujäämä) -44 051 074-38 720 076 Tilinavaussiirto (Pääoman siirrot) 42 804 609 42 258 771 Edellisten tilikausiden pääoman muutos 31.12. 9 010 314 10 256 779 Pääoman siirrot 1.1. 42 804 609 42 258 771 Tilinavaussiirrot -42 804 609-42 258 771 Siirrot valtion yleiseltä postisiirtomenotililtä 50 968 851 52 475 497 Siirrot valtion yleiselta postisiirtotulotililtä -9 826 685-9 868 606 Tilivirastojen väliset hallinnan siirrot -3 343 084 197 718 Pääoman siirrot 31.12. 37 799 082 42 804 609 Tilikauden kulujäämä 1.1. -44 051 074-38 720 077 Tilinavaussiirto 44 051 074 38 720 077 Tilikauden kulujäämän siirto taseeseen -43 434 858-44 051 074 Tilikauden kulujäämä 31.12. -43 434 858-44 051 074 Valtion pääoma yhteensä 31.12. 77 039 128 82 674 904
30 Liite 15: Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2002 tilinpäätökseen ei sisälly tuotto- ja kululaskelmaan kirjattavaa talousarvion ulkopuolista rahoitusta. Liite16: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Metsäntutkimuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite17: Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset Metsäntutkimuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä tiliviraston hallinnoimia rahastoituja varoja, säätiötä ja yhdistyksiä. Liite 18: Arviomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut Metsäntutkimuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä.
31 3.3.Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Tuotto- ja kululaskelma Tase Tuotto- ja kululaskelman mukaan Toiminnan tuotot olivat yhteensä 8,3 milj. euroa. Tuotot olivat 0,2 milj. euroa pienemmät kuin vuonna 2001. Maksullisen toiminnan osuus tuotoista oli 2,7 milj. euroa ja ne vähenivät 0,7 milj. euroa edellisestä vuodesta lähinnä yleisen taloudellisen tilanteen vaikutuksesta kysyntään. "Vuokrat ja käyttökorvaukset"-erässä ei tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen. "Muut toiminnan tuotot" olivat 4,5 milj. euroa ja ne lisääntyivät 0,4 milj. euroa edellisen vuoden tasosta. Toiminnan kulut olivat kertomusvuonna lähes 50 milj. euroa, vähentyen 0,7 milj. euroa vuodesta 2001. Suurin kuluerä oli Henkilöstökulut, jotka olivat toimintavuonna 33,5 milj. euroa ja niiden osuus toiminnan kuluista oli 67 %. Henkilöstökulujen kehitykseen vaikutti 0,5 milj. euron vähennys luonnonsuojelualueiden hallinnansiirroista, 0,4 milj. euron vähentyminen lomapalkkaveloissa sekä 0,4 milj. euron lisäys henkilöstörakenteen muutosten ja palkantarkistusten toteuttamisesta. Henkilöstökulujen kokonaisvähennys oli 0,5 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluiden ostot olivat 4,3 milj. euroa. Ne vähenivät suurten rakennushankkeiden valmistumisen vuoksi edelleen 0,7 milj. euroa edellisestä vuodesta. Palveluiden ostoihin sisältyi rakennus- ja korjaustoiminnan menoja 0,7 milj. eurona lähinnä Kolin sekä Kolarin ja Suonenjoen tutkimusasemien hankkeista. Rakentamistoiminta näkyi myös kohdan Valmistus omaan käyttöön erässä. Vuokrakulut olivat 2,9 milj. euroa nousten 0,1 milj.euroa vuodesta 2001 lähinnä Joensuun tutkimuskeskuksen lisätilojen vuokraamisen vuoksi. Poistot olivat 4,1 milj. euroa ja pysyivät edellisen vuoden tasolla. Rahoituskulut olivat 0,08 milj. euroa, Ne johtuivat viivästyskoroista, jotka maksettiin riitautetuista rakennusvirheiden lisätöistä Kolilla. Satunnaisina tuottoina näkyivät kertatulona Metsänjalostussäätiön rahoitustuki ja ne nousivat 0,06 milj. eurolla vuodesta 2001. Satunnaiset kulut olivat 0,09 milj. euroja ja ne aiheutti luonnonsuojelualueiden hallinnansiirron yhteydessä siirtyneiden henkilöiden loma-ajanpalkat ja lomarahat. Tilikauden kulujäämä oli 43,4 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kulujäämä oli pienentynyt 0,6 milj. eurolla. Negatiivinen jäämä on katettu talousarviorahoituksella, joka ei sisälly toiminnan tuottoihin. Kansallisomaisuus jätettiin valtiolla pääsääntöisesti arvostamatta aloittavaan taseeseen 1.1.1998. Tämän ajankohdan jälkeen hankittu kansallisomaisuus on arvostettu. Huomattava osa taseeseen merkitsemättömästä kansallisomaisuudesta luovutettiin luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen hallinnan siirtojen yhteydessä Metsähallitukselle. Taseeseen sisältyvän kansallisomaisuuden osalta hallinnan siirtojen vähennys oli n. 1 milj. euroa. Kun ympäristöministeriön hallinnan siirtojen kautta kansallisomaisuutta kasvatettiin 0,2 milj. eurolla, kokonaisvähennys oli 0,8 milj. euroa. Käyttöomaisuuden loppusumma oli 80,5 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,5 milj. euroa lähinnä hallinnan siirtojen ja poistojen johdosta. Taseessa käyttö-