Liite 2 / Kvalt 28.12.2005 RISTIJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2005, MRL 7 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). 1. Maankäyttö- ja rakennuslaki Ympäristölainsäädäntö on uudistunut vuoden 1996 jälkeen suuresti: uudet luonnonsuojelu- ja metsälait astuivat voimaan vuoden 1997 alussa, maankäyttö- ja rakennuslaki vuoden 2000 alussa ja ympäristönsuojelulaki 1.3.2000. 2. Suunnittelujärjestelmän yleiskuvaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä rakentuu ylhäältä alaspäin tarkentuvasta suunnittelusta siten, että ylimmällä valtakunnan tasolla ovat alemmantasoista suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Seuraava suunnittelutaso on maakunnan taso. Tällä tasolla suunnittelun väline on maakuntakaava, jolla pyritään ohjaamaan yleispiirteisesti alueidenkäyttöä maakunnassa. Kuntatasolla alueidenkäytön suunnittelun muotoja on kaksi, yleiskaava ja asemakaava.suunnittelujärjestelmän hierarkkisuudesta johtuen tarkempi suunnitelma syrjäyttää yleisemmän tason suunnitelman. 3. Maankäytön suunnittelutilanne Ristijärvellä I Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa päätöksessä, valtioneuvosto 30.11.2000, alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraavasti: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset ja luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kaavoitukseen nähden yleisenä lähtökohtana on, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vaikuttavat suoraan maakuntakaavoitukseen (velvoittavia) ja välillisesti kuntakaavoitukseen. II Maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaava syrjäyttää seutukaavallisen suunnittelutason. Maakunnallinen suunnittelu koostuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntakaavasta ja alueellisesta kehittämisohjelmasta. Maakuntakaavan keskeisin tehtävä on alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteiden esittäminen ja maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten aluevarausten osoittaminen. Maakun-
2 takaavassa sovitetaan yhteen maakunnalliset ja paikalliset tarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelma on täysin uusi suunnitelmamuoto, vaikka se vastaa pitkälti seutusuunnitelmia ja maakuntien kehittämisstrategioita. Maakuntasuunnitelma on strategiapainotteinen ja siinä osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Kainuun maakuntakaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto ovat olleet maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja -asetuksen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä ajalla 15.11.2004-17.12.2004. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. III Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sitominen. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Yleiskaavan hyväksyminen kuuluu kunnanvaltuustolle, eikä kaavan hyväksymistä koskevaa päätöstä tarvitse enää alistaa valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Konkreettinen rakentamisen ohjaus yleiskaavalla on mahdollista ranta-alueilla sekä kylä- ja maaseutualueilla. Näissä tapauksissa yleiskaava voi olla suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Voimassa olevat yleiskaavat: Ristijärven kirkonkylän yleiskaava Iijärven ja Ristijärven rantayleiskaava Rakennuslain mukainen kunnanvaltuuston hyväksymä Saukkovaaran osayleiskaava. Kemilän osayleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 18.5.2005 Kemilän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan, jossa on osoitettu Möttölänniemen kylään tukeutuvaa pysyvää asumista Hietaniemen alueelle. Kyseisen kaavan perusteella myönnetään suoraan rakennusluvat. Vireillä oleva yleiskaava: Saukkovaaran yleiskaava laaditaan pysyvän asumisen ja matkailupalvelujen tarpeita varten siten, että erityyppiset toiminnot aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä toisilleen. Tällä hetkellä vaaran lakialueella sijaitsevat hotelli-ravintola, matkailuvaunualue huoltorakennuksineen, lomamökkejä, hiihtostadion ja ulkoilureittejä. Saukkovaaralle ei ole tarkoitus laatia jatkossa asemakaavaa, vaan rakennusluvat tullaan myöntämään oikeusvaikutteisen yleiskaavan perusteella. Yleiskaavaluonnos paalutetaan maastoon touko- kesäkuussa 2005, minkä jälkeen se asetetaan nähtäville. Saadun palautteen pohjalta laaditaan yleiskaavaehdotus.
IV Asemakaava 3 Maankäyttö- ja rakennuslain ainoa detaljikaavamuoto on nimeltään asemakaava. Rakennuskaavan ja rantakaavan muuttumisessa asemakaavaksi ja ranta-asemakaavaksi on kysymys suuressa määrin pelkästään kaavamuodosta käytettävän nimityksen muutoksesta. Rakennuslain mukaiset rakennuskaavat ja rantakaavat ovat edelleen voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina asemakaavoina. Asemakaavoituksen tarkoituksena on alueiden yksityiskohtainen järjestäminen. Kunnan on laadittava asemakaava ja pidettävä se ajan tasalla siten kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta sekä laatii että hyväksyy omat asemakaavansa, eikä asemakaavoja enää alisteta valtion viranomaisen vahvistettaviksi. Voimassa olevat asemakaavat: Kirkonkylän asemakaava Kirkonkylän asemakaava-alueella on muutostarpeita suunnitteilla olevien rakennushankkeiden ja kaavan osittaisen vanhentuneisuuden vuoksi. Asemakaavan muutosta vaatii mm. Ristijärven ydinkeskustassa sijaitseva Osuuskauppojen kortteli, jonne on suunnitteilla kerrostaloasuntoja, liiketiloja ja senioriakatemia. Kirkonkylän asemakaava-alueelle halutaan suurempia omakotitalotontteja, mikä aiheuttaa muutoksia myös tonttijakoon. Putkolanniemen alueen maankäyttöä halutaan tehostaa. Kirkonkylän asemakaavaa on muutettu viimeksi Kalliopellon alueella vuonna 2004. Kyseiselle alueelle on rakennettu kesällä 2005 rivitaloasuntoja. Voimassa olevat ranta-asemakaavat: Liusko ja Kuusirannan ranta-asemakaava Aittolahden ranta-asemakaava Multiniemen ranta-asemakaava Kemilän ranta-asemakaava, joka on kumottu Kemilän osayleiskaava-alueella. 4. Maankäytön suunnittelutarpeet Ristijärvellä Maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukainen suunnittelutarvealue on korvannut rakennuslain taaja-asutus käsitteen. Suunnittelutarvealueet ovat alueita, joilla edellytetään yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua. Ristijärven kunnan rakennusjärjestyksessä on määritelty suunnittelutarvealueiksi keskustaajaman ja Saukkovaaran osayleiskaava-alueet lukuun ottamatta asemakaava-alueita. 5. Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus Kaavoitusmenettelyä koskevat perussäännökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus ja osallisuus. Osallisia kaavoitusprosessissa ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Kunnan kaavoitusmenettely: 4 Kunnan toiminta Osallisen vaikutusmahdollisuus Vireilletulo. - Kunnan päätös kaavan laatimisesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta. - Vireilletulosta ilmoittaminen Mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnoksen laadinta. Mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen kaavaa valmisteltaessa, kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnos nähtäville Kaavaehdotuksen laadinta luonnoksen ja mielipiteiden perusteella. Kaavaehdotus nähtäville Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus muistutusten tekemiseen, kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisten lausunnot kaavaehdotuksesta Muutoksia ehdotukseen UUSI NÄHTÄVILLÄPITO Kunnanvaltuuston kaavan hyväksymispäätös Valitus kaavapäätöksestä Oulun hallintooikeuteen. - Kunnallisvalitus OULUN HALLINTO- OIKEUS Jatkovalitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen KORKEIN HALLINTO- OIKEUS Lainvoimainen päätös, päätöksen voimaantulosta ilmoittaminen
6. Rakennusjärjestys 5 Maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten lisäksi on noudatettava rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan 1.2.2002. Rakennusjärjestyksessä on annettu paikallista rakentamista koskevia ohjeita mm. tarvittavista luvista, sallitun rakentamisen määrästä ja laadusta, rakennuspaikasta, vesihuollosta ja ympäristönsuojelusta. Ristijärvellä 20.12.2005 Liisa Korhonen aluearkkitehti