EU rahoituksen merkitys Varsinais Suomessa toiveet ja uhat 2013 Maakuntajohtaja Juho Savo Ma 12.10.2009 Turun kaupunginkirjaston Studio
Kooste EU:n ohjelmakaudesta 2000-2006 Varsinais-Suomessa OHJELMAT: Tavoite 2 Tavoite 3 VALMA, ELMA Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA Saaristo Interreg IIIA Kansalliset EQUAL Leader+
Kooste EU:n ohjelmakaudesta 2000-2006 Varsinais-Suomessa Yhteensä: 3263 hankepäätöstä 226 m (EU+valtio)
KAIKKI HANKKEET: EU-ohjelmakauden 2000-2006 hankkeiden lukumääräinen jakautuminen ohjelmittain % (N=3263) Tavoite 2 (siirtymäkausi) 33,9 % Leader+ 10,4 % Tavoite 3 10,2 % Kansalliset 7,6 % Interreg IIIA Saaristo 1,9 % Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA 1,3 % EQUAL 1,9 % ELMA 2,5 % VALMA (alueellinen maaseutuohjelma) 30,2 %
KAIKKI HANKKEET: EU-ohjelmakauden 2000-2006 hankkeiden euromääräinen jakautuminen ohjelmittain % (N=3263) Tavoite 3 29,1 % VALMA (alueellinen maaseutuohjelma) 20,9 % ELMA 1,0 % EQUAL 5,8 % Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA 1,5 % Interreg IIIA Saaristo 2,1 % Kansalliset 6,4 % Leader+ 3,2 % Tavoite 2 (siirtymäkausi) 30,1 %
Tukihankkeiden euromääräinen jakautuminen seutukunnittain/asukas (%), 2000-2006 Seutukunta Asukasluku Seutukunnalle EUohjelmakaudella 2000 2006 jaettu hankerahoitustuki Seutukunnalle EUohjelmakaudella 2000 2006 jaettu hankerahoitustuki/asuk as Itä Turku 29 500 11 931 938 euroa 404 euroa/asukas Loimaan seutu 37 125 16 203 764 euroa 435 euroa/asukas Salon seutukunta 62 528 13 459 170 euroa 215 euroa/asukas Turunmaan seutu 22 888 26 668 656 euroa 1165 euroa/asukas Turun seutukunta 285 682 30 770 832 euroa 108 euroa/asukas Vakka Suomen seutukunta 41 070 35 920 524 euroa 875 euroa/asukas Varsinais Suomi 449 293 91 381 073 euroa 203 euroa/asukas [1] Asukasluvut ohjelmakauden alkupuolella. Lähde: Väestörekisterikeskus 31.12.2001.
Painopistejakauma toimintalinjoittain: 2000 2006 Elinkeinoelämä: 1879 hanketta; 93 m Osaaminen: 623 hanketta; 71,7 m Itämeren keskus: 96 hanketta; 11,5 m Hyvinvointi: 344 hanketta; 31,1 m Ympäristö: 233 hanketta; 9,8 m Painopisteet on määritelty yhteisesti hyväksytyssä maakuntaohjelmassa.
Tukihankkeiden luku- ja euromääräinen jakautuminen toimintalinjoittain KAIKKI HANKKEET: Hankkeiden lukumäärän suhteellinen jakautuminen V-S:n maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaan jaoteltuna EU-ohjelmakaudella 2000-2006 KAIKKI HANKEET: Hankkeiden euromääräinen jakautuminen V-S:n maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaan jaoteltuna EU-ohjelmakaudella 2000-2006 Ympäristö 6,6 % Hyvinvointi 8,9 % Itämeren keskus 2,3 % Muut hankkeet 8,6 % Osaaminen 17,3 % Muut hankkeet 15,6 % Ympäristö 4,3 % Hyvinvointi 10,4 % Itämeren keskus 3,5 % Osaaminen 27,0 % Elinkeinoelämä 56,3 % Elinkeinoelämä 39,3 %
Jako viranomaisittain: 2000-2006 TEkeskus /mos TEkeskus /yos TEkeskus /tos VSL LOS Lääninhallitus Saaristomeren merenkul kupiiri STM Turun tiepiir i Hankkeet (kpl) 1415 640 388 526 124 158 6 3 2 Summa 57 m 40,4 m 74,4 m 30,5 m 12,6 m 9,0 m 0,7 m 0,53 m 0,6 m
Jako seutukunnittain: 2000-2006 Loimaan seutu Salon seutu Turun seutu Turunmaan seutu Vakka Suomen seutu Koko maakunna n kattavat hankkeet Hankkeet (kpl) 507 348 632 567 640 579 Summa 16,2 m 13,5 m 42,7 m 26,7 m 36,0 m 91,4 m
Ohjelmakausi 2007 2013 EU ohjelmat jäivät Varsinais Suomessa samalle eurotasolle kuin edellisellä ohjelmakaudella EU ohjelmat käynnistyivät myöhässä, osittain syynä Suomen oman EURA2007 seurantajärjestelmän perustaminen Ohjelmakauden alkuvaihe 2008 oli kuitenkin lupaava, kunnes talouslama muutti tilanteen ja hanketoiminta väheni.
Ohjelmakausi 2007 2013 Rahoitustilanne lokakuussa 2009 (milj. ) Seutukunta Hankkeita kpl Tukisumma Kokonaiskustannukset Vakka Suomi 99 4,5 9,9 Turunmaa 74 4,2 8,6 Loimaa 86 4,8 11,3 Turku 81 8,1 13,9 Salo 41 1,7 4,2 Yhteensä 381 23,3 47,9 Lisäksi koko maakunnan kattavia hankkeita on yhteensä 109 kpl. Näiden hankkeiden tukisumma on yhteensä 19,6 ja kokonaiskustannukset 26.
Ohjelmakausi 2007 2013 Hankerahoituksen jako ohjelmittain lokakuussa 2009, milj. Ohjelmat Hankkeita kpl Tukisumma Kokonaiskustannukset EAKR 90 6,7 8,5 ESR 35 7,1 8,6 Maaseutuohjelma 253 13,8 33,5 Maakunnankehittämisraha 84 6,5 12,2 Yhteensä 462 34,1 62,8
Tilanne ihan nyt! Valtakunnallinen matalasuhdanne ja kuntien talousahdinko on näkynyt hankehakemusten vähenemisenä. Kaikissa rakennerahasto ohjelmissa (EAKR ja ESR) ja kansallisissa rahoitusohjelmissa on edelleen käyttämättömiä varoja tälle vuodelle. Varsinais Suomen rahoittajatahot tekevät syksyn aikana seutukuntiin yhteisiä käyntejä. Ajatuksena on keskustella ja neuvoa seutukuntia nykytilanteessa. TEM uuden ohjeistuksen mukaan uusissa hankepäätöksissä riittää 15 % kuntaosuudeksi vuosina 2009 ja 2010. Koko ohjelmakaudelle 2007 2013 tavoitellaan kuitenkin edelleen 25 % kuntarahoitusosuutta. Tämä ohjeistus koskee alueellisia EAKR ja ESR ohjelmia.
Haasteita 2013 + 12.10.2009 Aikataulut auki NUTS ja suuralueiden rooli Kansallinen strategia ja ohjelma alueet Suomen kaksijakoinen positio? Itä ja Pohjois Suomi nostettu erityisasemaan Maailmanlaajuisuus Kilpailuetu asiat / perinteinen aluepolitiikka Uuden komissaarin nimi ja linjaukset Pohjapaperien merkitykset (Barca)
Tavoitteiden suhde ohjelmiin ja ohjelmien hierarkia Lissabonin tavoitteet 12.10.2009 Puiteohjelma -t&k Muut erityisohjelmat + innovaatiot Yli 125% + globaali integraatio +? Haasteelliset + interreg + pilotit + ymp. + t&k fasiliteetit + työvoiman erityisosaaminen Alle 75% + maaseutu + accessibility + yritysten muutostuki + työvoiman osamainen Maatalous + tuotantotuki + ympäristö investoinnit
Tavoitteiden suhde ohjelmiin ja ohjelmien hierarkia Lissabonin tavoitteet 12.10.2009 Puiteohjelma -t&k Muut erityisohjelmat + innovaatiot Nettomaksajien ja TEM:n linjaus Yli 125% + globaali integraatio +? Haasteelliset + interreg + pilotit + ymp. + t&k fasiliteetit + työvoiman erityisosaaminen Alle 75% + maaseutu + accessibility + yritysten muutostuki + työvoiman osamainen Maailman kauppajärjestön kautta Maatalous + tuotantotuki + ympäristö investoinnit
Lähtökohtia ratkaisuille 2013 + 12.10.2009 Lissabonin sopimuksen territoriaalinen koheesio noteeraa erityisesti pohjoiset harvaan asutut alueen erityisalueina rakennepoliittiselle tuelle Juridinen perusta jo liittymissopimuksessa vuodelta 1995 Suomen tavoite 6 alueen harvaanasutuille alueille Erottaa Itä ja Pohjois Suomen muusta maasta
Barcan raportti (onko pohjana?) Oli ensimmäinen komission lanseeraama uuden rakennerahaston esitys Ohjannee keskustelua 2009 10 Huippukokouksen tulisi linjata 2010? Vaikuttaa nykyisen ohjelman välitarkistukseen Uudet MEP:it avainpaikalla prosessissa, jossa lopulliset päätökset tehdään kuitenkin vasta huippukokouksessa 2011
Barcan esitykset (1) Koheesiopolitiikan keskittäminen Uusi strateginen viitekehys (periaatteet, indikaattorit, tavoitteet) Sopimussuhde toiminnan tulokset ja todennetut sitoumukset Rahoituksen ehdollisuus tavoitteiden arviointi Täydentävä, innovatiivinen ja joustava rahoitus
Barcan esitykset (2) Kokeellisuus ja paikallisten toimijoiden kannustaminen Oppimisen edistäminen ja vaikutusten arviointi Komissio osaamiskeskukseksi Hallinnon yksinkertaistaminen Korkean tason poliittinen valvontajärjestelmä
Todennäköisesti näin (1/2): Ns. taloudellisesti köyhät alueet tulevat säilymään rakennepolitiikan pääkohteena Raja alueyhteistyö ja transnationaalinen ohjelmatyö sekä naapuruus ja kumppanuusohjelmatyö ulkorajoilla säilyvät (INTERREG ; ENPI). Tähän sisältyy myös makro alue ajattelu. Sosiaalinen osallistuminen Barcan raportin mukaisesti painokkaammin näkyviin
Todennäköisesti näin (2/2): Rakennepolitiikan ohjelmiin sisällytetään EU:n horisontaalisiapolitiikkoja kuten kestävän kehityksen, ilmasto, energia, tasa arvo ja innovaatiopolitiikan osiot Tavoiteohjelmien alueet NUTS 2 tasoisia Suomessa Itä Ja Pohjois Suomi perinteisen (köyhyys) rakennepolitiikan ohjelma alueita Muulta osin EU ohjelmat rakentuvat pääosin teemapohjaisesti koko EU:n kattavina
Makro alueet Itämeri strategia korostaa makro aluetason ohjelmanpolitiikan edistämistä Suunnitteilla osin uusia makro alueita (Tonavan alue, Alpit, eri merialueita ) Ei sovellu eikä tule korvaamaan nykyisiä tavoiteohjelmia NUTS 2 tasolla (painetta kyllä on) Etäännyttäisi kehittämistyön kansalaisista näkymättömäksi toiminnaksi (liian kauas!) Sovellettavissa osin INTERREG B ja C rakenteisiin
INTERREG alueet Nykyiset INTERREG A alueet ovat pääosin jo maantieteellisillä ylärajoilla toimivuuden suhteen Sama tilanne on pääosin ENPI ohjelmarakenteessa, kokemuksia toki kerätään Itämeri ohjelma tulee suhteellisesti vahvistumaan
Kansallisia linjauksia Nykyisiin hallintomalleihin ja rutiineihin tehtävä tehostavia uudistuksia. EAKR, ESR ja MSO uudelleen alueelliseen integraatioon (mkl ja ely). Keskushallinnon roolin on merkittävästi vähennyttävä, pikkutarkka ohjaus käsittämätöntä Keskushallinnon roolin oltava vain tukeva ja avustava
Varsinais Suomen omasta 12.10.2009 näkökulmasta (1/3) Kuulumme alueena nyt EU:n eliittiin Teemme kaikkemme, että emme BTV indikaattorin (BKT, työllisyys, väestökehitys) perusteella vajoa 2010 2011 tilastoissa köyhyyden vuoksi tuettavien joukkoon asia ei kuitenkaan itsestäänselvyys! Alueen kehittämiseen 7 vuoden ohjelmakaudella saatu 226 miljoonan euron kehittämispanos on niin merkittävä, että sitä tarvittaisiin myös 2013 jälkeen
Varsinais Suomen omasta 12.10.2009 näkökulmasta (2/3) Mikään kokemus ei osoita, että vastaavaa kehittämispanosta alueelliseen kehittämiseen voisi saada suoraan valtion budjetista Itämeri alueen yhteisen strategian toteuttamiseen kohdistuvaa rahoitusta on mahdollista ja tavoiteltavaa lisätä (ja pysyä siinä jatkossakin aktiivisena toteuttajana) Yleiset Lissabonin strategia tyyppiset julistukset eivät käytännössä vaikuta rahoituspäätöksiin (lähes kaikki kehittämishankkeet lisäävät ns. kilpailukykyä)
Varsinais Suomen omasta näkökulmasta (3/3) Jokainen aiempi ohjelmakauden alku on tuonut lisää monimutkaisuutta, hallintoa ja valvontabyrokratiaa. Nyt pitäisi palata yksinkertaisiin ohjelmiin, joissa päätöksenteko ja vastuu kehittämisestä pidetään korkeintaan NUTS 2 (suuralue) tasolla EU:n legitimiteetin kannalta ohjelmapohjaista rahoitusta on voitava saada/hakea koko EU:n alueella huomion siirtäminen vain syrjäseutujen tekohengitykseen johtaa umpikujaan (myös taloudellisesti)
Kiitos huomiosta keskustelu jatkuu