Tietopohja maakunnallisen työterveyshuollon suunnitteluun Hirvonen Maria, Laaksonen Maire, Lappalainen Kirsi, Mäkitalo Jorma, Tarvainen Kimmo TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMISEN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN POHJA Nykyinen lainsäädäntö asettaa kaksi työterveyshuoltoon liittyvää järjestämisvelvollisuutta (kuva 1). Ensinnäkin, jokaisen työnantajan on työterveyshuoltolain nojalla järjestettävä työterveyshuolto työntekijöilleen. Maakuntauudistuksessa tämä tulee koskemaan sekä maakuntaa että kuntia työnantajan ominaisuudessa. Toiseksi, terveydenhuoltolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää työterveyshuollon tarjolla olo kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen työntekijöille, alueen yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville. Tämä järjestämisvastuu on säädetty sen varmistamiseksi, että kaikilla alueilla työterveyshuollon palveluja on saatavissa. Maakuntauudistuksessa tämä järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnalle. Laajemmin työnantajan vastuista huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä säädetään työturvallisuuslaissa. Kuva 1: Työterveyshuollon järjestämisen velvoitteet kunnan näkökulmasta 1
Työterveyshuolto koostuu lakisääteisesti pakollisista ennalta ehkäisevistä palveluista sekä vapaaehtoisesta työterveyshuollon sairaanhoidosta. Sekä työnantajan että kunnan (tulevaisuudessa maakunnan) järjestämisvelvollisuus koskee ensisijaisesti työterveyshuollon ennalta ehkäiseviä palveluja (työterveyshuoltolaki 12 ). Tämän lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen, ja kunta (tulevaisuudessa maakunta) alueen työpaikoille työterveyshuollon sairaanhoitoa (terveydenhuoltolaki 18, työterveyshuoltolaki 14 ). Työterveyshuoltolaissa 21.12.2001/1383 säädetään tavoista, joilla työnantaja voi työterveyshuoltopalvelut järjestää (7 ). Päävaihtoehdot ovat 1) hankkimalla palvelut kunnan terveyskeskukselta, 2) järjestämällä palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa, tai 3) hankkimalla palvelut palveluiden tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä (7 ). Kuvassa 2 on kuvattu kunnan vaihtoehdot huolehtia sille terveydenhuoltolain mukaan kuuluvasta järjestämisvastuusta alueen työpaikkoja, yrittäjiä ja omaa työtään tekeviä varten. Kuva 2: Kunnan vaihtoehdot järjestää ennaltaehkäiseviä (tth-lain 12 ) mukaisia palveluja tarjolle alueensa työpaikkojen työntekijöille tai alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtä tekeville (NYT). 2
Kuvassa 3 on kuvattu kunnan vaihtoehdot huolehtia työterveyshuollon järjestämisvelvollisuudestaan työnantajana 1.1.2019 alkaen. Kuva 3: Kunnan vaihtoehdot työnantajana työterveyshuoltopalvelujen järjestämisessä henkilöstölleen (1.1.2019 lähtien). Tarkemmin työterveyshuollon sisältöä ja toimintatapaa kuvataan valtioneuvoston asetuksessa (708/2013 Vna hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta). Asetuksen keskeisiä periaatteita ovat työterveysyhteistyö, työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö. Työterveyshuollon toimintatavassa korostetaan työterveyshuollon asiakaslähtöistä, luottamuksellista, eettistä, monitieteistä ja moniammatillista lähestymistapaa sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa. Muun terveydenhuollon ja työterveyshuollon toiminnallisen yhteistyön kannalta huomioitavaa on, että terveydenhuoltolaissa (34 ) säädetään terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sairaanhoitopiirin alueella. Järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken (28.12.2012/914). Työterveyshuolto on kuitenkin useimmiten jäänyt kokonaan vaille huomiota tässä suunnittelussa ja esimerkiksi siihen liittyvässä hoitoketjutyössä. Konkreettinen vastuu tehtävästä on nimetty sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikölle (35 ), jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 :n mukaisesti. Työterveyshuoltoa koskevat nykyiset ja tulevat muutokset Erityisesti kunnallisen työterveyshuollon toimintaan nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavat kilpailulainsäädännön vaatimukset, joihin liittyen kuntasektorin tuottamien palveluiden yhtiöittämisvelvoite koskee työterveyshuollon tuottamia vapaaehtoisia palveluja (käytännössä tarkoitetaan sairaanhoitopalveluja). Yhtiöittämisvelvoite ei koske työterveyshuoltolain (12 ) mukaisia ennalta ehkäiseviä palveluja. 3
Uusimpana säännöksenä tässä asiassa on kuntalain (150 ) muutos, jonka perusteella kunnallisen työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoite siirtyi vuoden 2019 alkuun. Kun kunta (tai kuntayhtymä) tuottaa työterveyshuoltopalveluita markkinoilla, sitä velvoitetaan siirtymäaikana eriyttämään kirjanpidossaan työterveyshuollon palvelut muista terveydenhuollon palveluista. Edelleen todetaan, että siirtymäaikana viranomaisten tulee varmistaa, että työterveyshuollon sairaanhoito- ja muista palveluista veloitetaan markkinaperusteinen hinta. Kuva 4: Kunnan vaihtoehdot työterveyshuoltopalvelujen tuottajana omille ja kuntakonsernin työntekijöille 1.1.2019 (tarkennettava, kun varmistuu) Työterveyshuollon palvelujen yhtiöittämisvelvoite tulee näin ollen voimaan samaan aikaan kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos. Maakunnallisen työterveyshuollon järjestämis- ja tuottamistapaa koskevat lainsäädännön tarkistukset ja niihin liittyvät käytännön järjestelyt (mm. henkilöstöä, tiloja ja käyttöomaisuutta koskevat järjestelyt) voidaan siis toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen yhteydessä. Siirtymäajalla on mahdollista välttää kunnan alueen työterveyshuollon palvelujen tuotannon katkoja ja niihin liittyviä toiminnan uudelleen käynnistämisen vaikeuksia, joita voisi syntyä, jos kunta nyt vetäytyisi työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen tuottamisesta. Jos kunta (kunnallinen työterveyspalveluntuottaja) tuottaisi vain ennalta ehkäiseviä työterveyshuollon palveluja asiakaskunnalleen, tältä palveluntuottajalta työterveyshuoltopalvelut hankkiva työnantaja ei halutessaan voisi järjestää sairaanhoitoa työntekijöilleen. Näiden työnantajien työntekijät olisivat eriarvoisessa asemassa verrattuna niihin työntekijöihin, joiden työnantaja hankkii palvelut muilta kuin kunnalliselta palveluntuottajalta. Sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 3 :n 2 momentin mukaisten työnantajalle maksettavien korvausten edellytyksenä on, että työnantaja hankkii ennalta ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon palvelut samalta palveluntuottajalta. 4
Valmisteilla olevassa lainsäädännössä työterveyshuolto on esillä niukasti. Valmisteltavassa alueuudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän rakennemuutoksessa kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvoitteet siirtyvät pääosin muodostettaville 18 maakunnalle (maakuntalaki 6 ja 7 ). Tämä koskee myös työterveyshuollon järjestämisvastuuta. Kuva 5: Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvelvollisuus siirtyy maakunnalle Kuva 6: Maakunnan mahdollisuudet järjestää työterveyshuoltopalvelut alueellaan 1.1.2019. 5
Maakunta voi tuottaa palvelut itse (maakuntalaki 8 ), yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palveluntuottajalta, jolloin järjestämisvastuu säilyy edelleen maakunnalla. Kuva 7: Maakunnan mahdollisuudet tuottaa työterveyshuoltopalveluja 1.1.2019. Maakunnan tulee varmistaa, että sen järjestämisvastuuta koskevia palveluita tuottavalla liikelaitoksella sekä palveluita tuottavilla yrityksillä, yhteisöillä tai säätiöillä on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palvelujen tuottamisesta. Maakuntalaissa käsitellään myös maakunnan toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla (118 ja 119 ). Lakiluonnoksessa/ hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (9 ), säädetään maakunnan lakisääteisten tehtävien järjestämisestä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen sovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä yhteensovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan palvelujen kesken. Maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanolaissa (3 ) sosiaalija terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1.1.2019. Tämä koskee myös työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvastuuta. Valinnanvapautta koskevassa lakiesityksessä todetaan, että palvelun tuottajan on kirjanpidossaan pidettävä erillään julkinen rahoitus, joka on annettu a) suoran valinnan vapauden palvelujen tuottamiseen ja b) työterveyshuollon palvelujen tuottamiseen (38 ). Maakuntauudistuksen voimaanpanoa koskevan lakiesityksen mukaan maakuntien on yhtiöitettävä valinnanvapauden piirissä oleva ja markkinoilla harjoitettava toiminta vuoden 2020 loppuun mennessä. Työterveyshuollon osalta säädökset todennäköisesti vielä täsmentyvät. 6
MAAKUNNAN PERUSTIEDOT: Pohjanmaan maakunta 1. Maakunnan työvoima, työlliset, työttömät, palkansaajat, yrittäjät, työvoiman ulkopuolella olevat sekä työpaikat Työvoimaa koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilaston vuotta 2015 koskevaa ennakkotietoa. Tarkasteltaessa tietoa työterveyshuoltopalvelujen järjestämisen näkökulmasta, palvelujen tarve on 69310 palkansaajalla ja 8492 yrittäjällä. Kuva 8: Pohjanmaan maakunnan väestön jakauma Väestötiedoista voi päätellä, että kokonaisuudessaan työterveyshuolto on maakunnan alueella järjestettävä noin 69300 palkansaajalle. Työterveyshuoltoa tulisi lisäksi olla tarjolla 8500: lle yrittäjälle. Yhteensä työterveyshuollon piirissä siis voi olla 42% maakunnan väestöstä. Suurella osalla heistä on käytettävissään myös työterveyshuollon sairaanhoidon palvelut. Työllisten osuus työvoimasta on jonkin verran koko maan väestön keskiarvoa suurempi, eläkkeellä olevien osuus on yhtä suuri kuin maassa keskimäärin. Työttömyysaste on selvästi maan keskiarvoa alempi. Kuva 9: Työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, Pohjanmaan ja koko väestön vertailu (%). 7
Pohjanmaan työttömyysaste on selvästi koko maan keskitasoa alempi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen viime vuotta koskevassa tilastossa. Työllisyysaste puolestaan on selvästi maan keskitasoa korkeampi ja toiseksi korkein Ahvenanmaan jälkeen. Kuva 10: Työllisyys- ja työttömyysaste v. 2016 (%). 1.1. Maakunnan työpaikat Pohjanmaan maakunnan työpaikkojen jakauma vastaa suurelta osin koko maan keskimääräistä jakaumaa niin yksityisen sektorin ja yrittäjienkin osalta. Kuntasektorin työpaikkoja on jonkin verran enemmän ja valtion työpaikkoja jonkin verran vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kuva 11: Pohjanmaan työpaikat vs. koko maa 2014 (maakunnissa työskentelevien henkilöiden lukumäärän mukaan). 8
Pohjanmaan maakunnassa toimi vuonna 2015 yhteensä 4385 työnantajaa. Heillä on työterveyshuoltoa koskeva järjestämisvelvollisuus työntekijöilleen. Kuva 12: Työnantajien lukumäärä maakunnissa 2015. 1.2 Mikä Pohjanmaan maakunnassa työllistää? Toimialoista kaksi merkittävintä työllistäjää Pohjanmaan maakunnassa ovat teollisuus ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolmanneksi yltää tukku- ja vähittäiskauppa. Valtakunnallisessa vertailussa Pohjanmaa profiloituu teollisuusmaakuntana (kuva 14). Terveydenhuollossa toisin kuin teollisuudessa työpaikat ovat pääosin julkisen sektorin työpaikkoja. SOTE- muutos tulee vaikuttamaan julkisen sektorin terveyden- ja sosiaalialan työhön merkittävästi. Muutoksen ennakoiminen jo nyt nykyisten työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa on tärkeää. Yhtä tärkeää on valmistella ratkaisuja, miten maakunta järjestää henkilöstönsä ja myös alueensa työterveyshuoltopalvelut 1.1.2019 jälkeen. Kuva 13: Pohjanmaan työlliset toimialoittain v. 2014 (lkm). 9
14: Työlliset toimialoittain Pohjanmaa vs. koko maa (%). Kuva 1.3 Yritystoiminta Pohjanmaan maakunnassa Tilastokeskuksen alueellisessa yritystoimintatilastossa Pohjanmaan maakunnassa teollisuus (17399 työllistä), tukku- ja vähittäiskauppa (6345 työllistä), rakentaminen (4355 työllistä) ja kuljetus (2900 työllistä) muodostavat työllistäjinä neljän kärjen ja edustavat yrityskooltaan maakunnan suurempia yrityksiä. Pohjanmaalla, kuten myös muualla Suomessa, pienten yritysten osuus yrityskannasta on kuitenkin suuri (alemmat kuvat). Alle kymmenen työntekijää työllistäviä mikroyrityksiä on 89 %, enemmän kuin maassa keskimäärin. Pienet yritykset ovat isompia yrityksiä useammin hankkineet työterveyshuollon palvelunsa kunnallisen sektorin palveluntuottajilta (terveyskeskuksilta, kunnallisilta liikelaitoksilta) niin Pohjanmaalla kuin koko maassa. Kaikkien näiden yritysten työterveyshuollon palveluntuottaja tulee muuttumaan 1.1.2019 alkaen. Maakunnalliset ratkaisut työterveyshuoltopalvelujen järjestämisessä tulevat olemaan merkittäviä Pohjanmaan maakunnan pienten yritysten kannalta. Kuva 15: Yritystoiminta v.2015 10
Kuva 16: Yritysten koko Pohjanmaan maakunnassa. Kuva 17: Mikroyritysten (alle 10 työntekijää) osuus toimipaikkojen lukumäärästä. 11
Määritelmiä: Työvoima Työvoimaan luetaan kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuuluvuus on ratkaistu eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella Työllinen Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Työllisyysaste Työllisten prosenttiosuus saman ikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä. Työttömyysaste Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Työpaikka Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa vastaavasti muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Rekisteripohjaisissa väestölaskennoissa ja työssäkäyntitilastossa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Tarkemman työpaikan sijaintitiedon puuttuessa on henkilöt kiinnitetty asuinkuntaansa. Valtaosalla yrittäjistä työpaikan sijaintikunta on henkilön asuinkunta. Toimipaikka Toimipaikalla tarkoitetaan taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samanlaisten hyödykkeiden tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla. Toimipaikkoja ovat esim. maatila, tehdas, myymälä, torikoju ja kioski. Julkishallinnon toimipaikkoja ovat mm. verotoimisto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus. Yrittäjä Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi. http://www.stat.fi/til/tyokay/kas.html http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/index.html 12
2. Työterveyshuollon asiakaskunta Työterveyshuoltoa koskevat tiedot pohjautuvat Työterveyshuolto Suomessa 2015 tutkimukseen. Pohjanmaan maakunnassa 2762 työnantajalla oli työterveyshuoltosopimus. Lisäksi 181 maatalousyrittäjää ja 158 yksinyrittäjää tai ammatinharjoittajaa oli tehnyt itselleen sopimuksen työterveyshuoltopalveluista. Työterveyshuolto Suomessa 2015 aineistossa työnantajien määrä on laskettu työterveyshuoltoyksiköiden ilmoittamista luvuista Laatuportaalissa ja luvuissa saattaa olla harhaa. Sopimusten lukumäärä, työnantajaasiakkaat, joilla on palkattua henkilökuntaa, muodostuu summasta vain lakisääteinen työterveyshuolto, sopimusten lukumäärä työnantaja-asiakkaat, joilla on palkattua henkilökuntaa ja sairaanhoidon sisältävien tth-sopimusten lukumäärä työnantaja-asiakkaat, joilla on palkattua henkilökuntaa. Pohjanmaan maakuntaan kuuluvan Isonkyrön työterveyshuollon palveluntuotanto on toteutettu Etelä-Pohjanmaassa toimivan työterveyshuoltoyksikön toimesta. Pohjanmaahan kuuluvien Pietarsaaren ja Uusi Kaarlepyyn kuntien työterveyshuollon palvelutuotanto on taasen toteutettu Keski-Pohjanmaalla toimivan kunnallisen työterveyshuollon osakeyhtiön toimesta. Nämä on hyvä huomioida kuvia tarkastellessa. Kuva 18: Työnantajien työterveyshuoltosopimukset Pohjanmaan maakunnassa. Tarkasteltaessa työnantajien työterveyshuoltosopimuksia työterveyshuollon palveluntuottajaryhmittäin havaitaan, että suurin osa työnantajista, joilla on palkattua henkilökuntaa, on tehnyt sopimuksen työterveyshuoltopalveluista lääkärikeskuksen kanssa. Kunnallisella liikelaitoksella/terveyskeskuksella on asiakkainaan suurin osa maakunnan maatalousyrittäjistä. Pohjanmaan yrittäjien työterveyshuolto jakautuu lääkärikeskusten ja kunnallisen liikelaitoksen kesken. Maakunnallisen työterveyshuollon järjestelyt tulevat erityisesti koskemaan alueen maatalousyrittäjiä. 13
Kuva 19: Työterveyshuoltosopimukset tuottajaryhmittäin Pohjanmaan maakunnassa. Työterveyshuoltosopimuksista merkittävä osa Pohjanmaan maakunnassa sisältää sairaanhoidon. Vain lakisääteinen työterveyshuolto on 2728 henkilöasiakkaalla (5 %). 83 % heistä on kunnallisen työterveyshuollon asiakkaita (kuva 21), siis hiukan useammin kuin maassa keskimäärin. Kuva 20: Työterveyshuoltojen henkilöasiakkaat Pohjanmaan maakunnassa. 14
Kuva 21: Työntekijöiden määrä, joilla vain lakisääteinen työterveyshuolto, Pohjanmaa vs. Koko maa, tuottajaryhmittäin. 2.1. Sairaanhoito työterveyshuollossa Myös Pohjanmaan maakunnassa sairaanhoitopalvelut ovat osa työterveyshuoltopalvelua valtaosalla työterveysyksiköiden asiakkaista (95 %). Maatalousyrittäjistä vain vajaa kolmannes on tehnyt sopimuksen myös sairaanhoitopalveluista. Yrittäjistä suurimmalla osalla (80 %) työterveyshuoltopalveluihin kuuluu myös sairaanhoito. Lääkärikeskukset ovat suurin työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen tuottaja (58 %) ja kunnallinen liikelaitos toiseksi suurin (32 %) (alempi kuva). Lääkärikeskusten osuus työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen tuottajana on vain hieman pienempi kuin maassa keskimäärin (62 %), kunnallisen liikelaitoksen osuus on puolestaan jonkin verran maan keskiarvoa (18 %) suurempi ja terveyskeskusten pienempi. Kuva 22: Työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä olevat henkilöasiakkaat Pohjanmaan maakunnassa 15
Kuva 23: Työntekijät, joilla työterveyshuolto sisältää sairaanhoidon, tuottajaryhmittäin, Pohjanmaa vs. Koko maa 2.2. Työterveyshuoltosopimukset ja henkilöasiakkaat alueittain Alueellinen palveluiden tarpeen arviointi on työterveyshuollon järjestämisen kannalta yksi olennainen tekijä. Osa palveluista voidaan tulevaisuudessa korvata digitaalisilla palveluilla, mutta myös lähipalveluja tarvitaan. Työterveyshuollossa työskentelevien osalta palvelujärjestelyt voivat edellyttää nykyistä liikkuvampaa ja monipaikkaisempaa työtä. Työterveyshuolto Suomessa tutkimuksessa työpaikkojen alueellinen jako ei noudata kuntarajoja. Pohjanmaan työpaikkakeskittymä on Vaasa, pienempiä alueellisia keskittymiä ovat Pietarsaari, Kristiinankaupunki ja Maalahti. Sairaanhoito on kattavasti osa työterveyshuoltopalvelua kaikilla alueilla, mutta Kristiinankaupungissa ja Maalahdessa huomattavalla osalla sopimuksen tehneistä on vain lakisääteinen palvelu (alempi kuva). 16
Kuva 24: Työnantajien työterveyshuoltosopimukset alueittain* ja työnantajatyypeittäin. Kuva 25: Työnantajien lakisääteisen työterveyshuollon piirissä olevat henkilöt, alueellinen jakauma* Kuva 26: Sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto, henkilöasiakkaiden alueellinen jakauma* 3. Työterveyshuoltohenkilöstö Työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä työskentelee työterveyslääkäreitä, työterveyshoitajia, työfysioterapeutteja, työterveyspsykologeja sekä avustavaa henkilökuntaa. Pohjanmaan maakunnan työterveyslääkäreiden ja terveydenhoitajien suhteellinen osuus työterveyshuollon henkilökunnasta on hiukan keskimääräistä korkeammalla tasolla muihin maakuntiin verrattuna. Henkilöstön osalta huomioitavaa (Kuva 27 ja 28) on Pohjanmaan maakuntaan kuuluvien Isonkyrön, Pietarsaaren ja Uusi Kaarlepyyn työterveyshuoltopalvelutuotannon toteuttaminen toisten maakuntien alueilla toimivien työterveyshuollon palveluntuottajien toimesta. Isokyrön osalta tth-palvelutuotanto toteutuu Etelä-Pojanmaalla toimivan tth palveluntuottajan toimesta. Pietarsaaren ja Uusi Kaarlepyyn tthpalveluntuotanto taasen toteutuu Keski-Pohjanmaalla toimivan tth palveluntuottajan toimesta. työterveyshuoltopalvelun tuotannon toteutuminen Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toimivan työterveyspalvelun tuottajan toimesta. Työterveyspsykologeja on vähän. Muiden ammattiryhmien osuudet ovat keskimääräisellä tasolla. Sosiaalialan työntekijöitä ei maakunnan työterveysyksiköissä ollut. 17
Kuva 27: Työterveyshuoltohenkilöstön suhteelliset osuudet maakunnittain (Lähde TTHS 2015) Tarkasteltaessa työterveyshuollossa toimivien ammattiryhmien määriä tuottajaryhmittäin havaitaan, että lääkäreiden osuus on suurin lääkärikeskusten työterveyshuollossa. Pohjanmaan alueella työterveyshuollossa työskentelevistä lääkäreistä suurin osa työskentelee lääkärikeskuksissa. Kaiken kaikkiaan työterveyshuollon moniammatillisen työryhmän eri jäsenet ovat parhaiten edustettuina lääkärikeskusten työterveyshuollossa. Työterveyshoitajien ja avustavan henkilökunnan suhteellinen osuus on suurin kunnallisissa liikelaitoksissa/osakeyhtiöissä. Kuva 28: Eri ammattiryhmien jakautuminen tuottajaryhmittäin jaoteltuna (Lähde TTHS 2015). 18
4. Työterveyshuollon tarve työikäisillä Työikäisen väestön työterveyshuollon tarvetta tarkastellaan ensin Työterveyslaitoksen ammattitautitilaston valossa. Sen rinnalla palvelutarvetta kuvaamassa on koettua työkykyä ja terveyttä kuvaava tutkimustieto (Työolobarometri, THL ATH tutkimus) sekä sairastavuus- ja työkyvyttömyystilastojen näkökulma (Kela, Eläketurvakeskus). Pohjanmaan tietoja verrataan koko maata koskeviin tietoihin. Osa tiedoista esitetään maakunnittain ja osa ELY-keskusten jaon mukaisena. 4.1 Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Ammattitautien toteaminen ja ehkäisy ovat työterveyshuollon keskeisiä tehtäviä yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Ammattitautien ja ammatti-tautiepäilyjen määrät ovat Pohjanmaan maakunnassa lähellä maan keskiarvoja. Ammattitautien määrä heijastaa sekä niitä aiheuttavia työoloja että niiden havaitsemista terveydenhuollossa, erityisesti työterveyshuollossa. Kuva 29: Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt maakunnittain, TTL 2014. Pohjanmaan maakunnassa ammattitautien tautiryhmistä korostuvat ihotaudit. Selittäviä tekijöitä voi olla useita. 19
Kuva 30: Ammattitautien tautiryhmät sairauksittain ja maakunnittain, TTL 2014. 4.2. Koettu työkyky Pohjanmaan työikäisten (20-64 vuotiaat) arvio omasta työkyvystään on selvästi maan keskitasoa parempi. Samoin usko siihen, että työkyky säilyy eläkeikään, oli Pohjanmaan vastaajilla muuta maata parempi. 20
Kuva 31: 20-64 vuotiaista työkykynsä heikentyneeksi kokevien osuus, Koko maa vs Pohjanmaa. Työolobarometrissa Pohjanmaalla oli työkykynsä työn ruumiillisten ja myös henkisten vaatimusten kannalta erittäin tai melko hyväksi kokevia on kuitenkin hieman vähemmän kuin muualla maassa keskimäärin. Kuva 32: Koettu työkyky työn ruumiillisten vaatimusten kannalta, Työolobarometri, Tiedot ELYkeskuksittain. (n=1631) Kuva 33: Koettu työkyky työn henkisten vaatimusten kannalta, Työolobarometri, tiedot ELY-keskuksittain (n=1631) Työolobarometri, työ- ja elinkeinoministeriö Työolobarometrissa on seurattu työelämän laadun kehittymistä palkansaajien näkökulmasta. Tutkimus antaa ajantasaisen kuvan muun muassa töiden organisoimisesta, työaika- ja palkkausjärjestelmistä, työssä oppimisesta ja vaikutusmahdollisuuksista, syrjinnästä, kiusaamisesta ja väkivallasta työpaikalla, sekä 21
työkyvystä. Lisäksi on tiedusteltu palkansaajien näkemyksiä työmarkkinoiden ja työelämän kehittymisestä. Tiedot kerätään syksyisin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä puhelinkyselynä. 4.3 Koettu terveys Pohjanmaan työikäiset (20-64 v) kokivat harvemmin terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi yhtä usein kuin maassa keskimäärin. Työikäisten sairastavuusindeksi Pohjanmaan maakunnassa on selvästi maan keskiarvoa alempi. Kuva 34: Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20-64-vuotiaat, 2015. 22
Kuva 35: THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu, 2013 THL:n sairastuvuusindeksi Indeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. Aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivityksen myötä. 23
4.4 Sairauspäiväraha ja työkyvyttömyyseläkkeet Sairauspäivärahaa saaneita 25-64 -vuotiaista Pohjanmaan maakunnassa oli hieman koko maan keskiarvoa enemmän. Tämä on ristiriidassa terveytensä ja työkykynsä hyväksi kokevien suuren määrän kanssa. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita oli selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin. Pohjanmaalla näitä on maakunnista toiseksi eniten. Nämä sairauspäivärahaa koskevat luvut kuvaavat tilannetta pitkittyneen työkyvyn alenemisen suhteen, jonka ehkäiseminen on ju uri työterveyshuollon erityisosaamista. Vastaavaa tietoa tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta ei ollut saatavissa. Kuva 36: Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä, 2015. 24
Kuva 37: Mielenterveysperusteisesti* sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä, 2015. Sairauspäivärahan tulkinta Sairauspäivärahaa ei saa lyhyistä, alle 10 arkipäivää kestäneistä poissaoloista, joita on kuitenkin selvästi enemmän kuin pitkittyneitä. Lyhyistä poissaoloista ei ole keskitettyä rekisteritietoa. Kelan rekisterimuuttujaa voi käyttää lähinnä ilmaisemaan pitkittynyttä työkyvyn alenemista, ja muuttuja toimii kohtalaisen hyvin myös tulevan työkyvyttömyyden ennakointimuuttujana. Diagnoosi kirjautuu päivärahan saajilla nykyisin kaikkiin tapauksiin, aikaisemmin se on ollut vain pienehköllä otoksella. 25
4.5Työkyvyttömyyseläkkeiden trendit Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrät ovat viime vuosina olleet laskussa (ylempi kuva). Trendi näkyy keskeisimmissä työkyvyttömyyseläkkeelle johtavissa sairauksissa koko maassa. Pohjanmaan maakunnassa (alempi kuva) mielenterveysperusteisten ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi vuosien 2013 ja 2014 välillä ja kääntyi lievään laskuun seuraavana vuonna 2015. Kehitys näyttää poikkeavan negatiivisesti koko maan kehityksestä. Nämä kaksi sairausryhmää ovat Pohjanmaallakin suurin työkyvyttömyyseläkkeelle johtava syy, joihin työkyvyttömyyden ehkäisyssä tulisi edelleen panostaa. Kuva 38: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairausryhmittäin, Koko maa, 2013-2015. Kuva 39: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairausryhmittäin, Pohjanmaa, 2013 2015. 26
Pohjanmaan maakunnassa työkyvyttömyyseläkettä saavia 25-64 vuotiaita on maakuntien välisessä vertailussa selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin. Samoin tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus tämän ikäryhmän työkyvyttömyyseläkkeistä (alempi kuva) on maan keskitasoa selvästi pienempi. Myös verenkiertoelinten sairaudet työkyvyttömyyseläkkeiden syinä ovat Pohjanmaalla harvinaisempia kuin maassa keskimäärin. Kuva 40: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 27
Kuva 41: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-64 vuotiaat (%) Kuva 42: Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-64 vuotiaat (%) 28
Kuva 43: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64- vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 29