Strateginen painopiste: osaaminen ja koulutus 1
Osaaminen ja koulutus Kymmenen vuoden tavoite: Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasaarvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteet: Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. 2
Kärkihanke 2: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita ja toimintaprosesseja. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. 3
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkintojärjestelmän uudistusta koskeva lainsäädäntö hyväksytty Tavoitteena työelämäyhteistyön vahvistaminen, tutkintojen laadun varmistaminen ja tutkintotoimikuntien työn yhtenäistäminen Opetushallituksen yhteyteen näyttötutkintosihteeristö Laki voimaan 1.8.2016 Tutkintorakenteen kehittäminen, tutkintojen laaja-alaistaminen ja tutkintojen määrän pienentäminen etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa Tutkintorakennetta kehittämään asetettu työelämän ohjausryhmä Näyttötutkintojärjestelmään liittyvä mahdollisuus tarjota opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja niille, joilla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia, esim. maahanmuuttajat Laki voimaan 1.8.2015
Mikä muuttuu näyttötutkintojärjestelmässä Tutkintotoimikuntien tehtävät täsmentyvät uusissa tehtävissä korostuvat näyttötutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen ja laadunvarmistus Tutkintotoimikuntien kokoonpanoon pieniä muutoksia Näyttötutkinnon järjestäjistä ja niiden tehtävistä säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin Säännökset järjestämissopimuksista Perustetaan näyttötutkintosihteeristö Arvioinnista ja arvioijille asetetuista edellytyksistä säädetään Arvioijien asemaa vahvistetaan ja arvioinnin oikaisua koskevat säännökset uudistuvat
Tutkintotoimikuntien asettaminen ja kokoonpano Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimialoista ja alueista Asetetaan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan Enintään seitsemän jäsentä kuhunkin Perustellusta syystä yhdeksän jäsentä Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa Jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia Opetusalan edustajalla tulisi olla opetuskokemusta, mutta opetusalan edustaja voi toimia myös muissa tehtävissä kuin opettajana Opetushallitus voi tutkintotoimikunnan esityksestä nimetä tutkintotoimikuntaan pysyviä asiantuntijoita Eivät osallistu päätöksentekoon Voidaan kuulla myös muita asiantuntijoita
Tutkintotoimikuntien tehtävät Sopia näyttötutkintojen järjestämisestä Varmistaa näyttötutkintojen järjestämisen laatua Kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja näyttötutkintoja Antaa todistukset suoritetuista näyttötutkinnoista ja tutkinnon osista Käsitellä tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset
Näyttötutkintojärjestelmän ja näyttötutkintojen kehittäminen Tutkintotoimikunnat tekevät Opetushallitukselle esityksiä ammatillisten tutkintojen sisällön kehittämiseksi Tutkintotoimikunnat osallistuvat vastuullaan olevien tutkintojen perusteiden laadintaan Osallistumalla perusteiden laadintatyöryhmään Lausumalla tutkinnon perusteiden luonnoksesta Tutkintotoimikunnat osallistuvat myös ammatillisen tutkintorakenteen kehittämiseen yhteistyössä koulutustoimikuntien kanssa
Laadun varmistaminen Tutkintotoimikunnat huolehtivat ja valvovat että Tutkintotilaisuudet järjestetään näyttötutkinnon järjestämissopimuksen ja -suunnitelman mukaisesti Tutkintotilaisuuksissa noudatetaan tutkinnon perusteita Tutkintotoimikunnat voivat varmistaa erilaisin keinoin näyttötutkintojen järjestämisen käytännön toteutuksen laatua Esim. vierailu- ja arviointikäynnit näyttötutkinnon järjestäjän luokse, kyselyt näyttötutkinnon suorittajille ja tutkintosuoritusten arvioijille Näyttötutkintojen järjestämisestä koottua tietoa hyödynnettäisiin kehittämistyössä esimerkiksi järjestämällä tarvittavia koulutustilaisuuksia
Näyttötutkinnon järjestäjät Näyttötutkinnon järjestäjänä voi toimia koulutuksen järjestäjä (ammatillinen perus- tai lisäkoulutus) taikka muu yhteisö tai säätiö Riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset näyttötutkinnon laadukkaaseen järjestämiseen Riittävä näyttötutkintojärjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus Tehtävänä järjestää riittävästi tutkintotilaisuuksia niiden tarpeeseen nähden Tutkinnon suorittajalla tulee olla mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto kohtuullisessa ajassa. Laadunhallinta Tulee arvioida ja kehittää järjestämiensä tutkintotilaisuuksien laatua Tulee osallistua tutkintotoimikuntien toteuttamaan laadunvarmistukseen
Näyttötutkintojen järjestämissopimus Näyttötutkintojen järjestäminen edellyttää jatkossakin järjestämissopimusta Tutkintotoimikunta voi tehdä näyttötutkintojen järjestämissopimuksen Jos näyttötutkinnon järjestäjä täyttää sille säädetyt edellytykset Tutkinnoille tai tutkinnon osille on alueellinen tai valtakunnallinen tarve Tutkintotoimikunnan tulee tehdä järjestämissopimuksia siten, että tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilaisuuksia Tulee huolehtia myös siitä, että maksut sekä osallistujille että koulutuksen järjestäjille ovat kohtuullisia
Näyttötutkintosihteeristö Tehtävänä tukea tutkintotoimikuntia sen lakisääteisissä tehtävissä ohjata ja neuvoa näyttötutkinnon järjestäjiä Keskeinen toimija näyttötutkintojärjestelmän laadun ja näyttötutkinnon järjestämissopimusten yhdenmukaisuuden varmistamisessa
Näyttötutkintosihteeristö Päätoiminen Pääsihteeri ja riittävä määrä alakohtaisia asiantuntijasihteereitä Toimii Opetushallituksen yhteydessä Sihteeristön perustaminen ei tuo julkiseen talouteen lisäkustannuksia, vaan kustannukset katetaan nykyisten näyttötutkintomaksujen kertymää uudelleen suuntaamalla Edellyttää tutkintotoimikuntien määrällistä vähentämistä, joka tehdään osana ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä Sihteeristö edistää sitä, että tutkintotoimikunnat voivat keskittyä varmistamaan työelämälähtöisyyden toteutumista näyttötutkintojen suunnittelussa ja järjestämisessä
Näyttötutkintosihteeristön tehtävät Valmistelee näyttötutkintojen järjestämissopimukset tutkintotoimikuntien kokouksiin Avustaa tutkintotoimikuntia sen arvioinnissa, onko näyttötutkinnon järjestäjiksi aikovilla näyttötutkintojen järjestämiseen riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset Arvioi sopimusluonnoksen ja sen liitteenä olevan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman tutkinnon perusteiden, yleisten järjestämisedellytysten ja ammattialan näkökulmasta yhdessä tutkintotoimikunnan kanssa Varmistaa näyttötutkinnon järjestämissopimusmenettelyn yhteneväisyyden eri tutkintotoimikuntien välillä
Näyttötutkintosihteeristön tehtävät Edustajat toimivat määrättyjen tutkintotoimikuntien sihteereinä ja valmistelevat kokoukset yhdessä tutkintotoimikunnan puheenjohtajan kanssa Sihteereinä myös tutkintotoimikuntien kokouksissa Varmistaa, että tutkintotoimikunnalle allekirjoitettavaksi toimitetut tutkinto-todistukset vastaavat tutkinnon perusteita ja ovat muuten ohjeiden ja määräysten mukaisia Huolehtii osaltaan näyttötutkintojärjestelmän tietovarannosta Työstää palautetietoa, jota hyödynnetään näyttötutkintojärjestelmän kehittämisessä Sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella
Osaamisen arviointi Toteuttajina näyttötutkinnon järjestäjän nimeämät arvioijat Edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa Itsenäisten ammatinharjoittajien edustaja voi korvata työnantaja- tai työntekijäarvioijan, jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla toimitaan tyypillisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana Jos suoritettava tutkinto tai tutkinnon osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus ei ole mahdollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja opetusalaa Riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito ja riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin Vähintään yksi arvioijista on suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen Arvioinnista päättävät arvioijat yhdessä tutkinnon osittain Arvioijaryhmä esittää tutkintosuoritusten arvioinnin tutkintotoimikunnalle
Tutkintotodistusten antaminen Tutkintotoimikunnan tulee antaa tutkintotodistus, kun henkilö on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostamiseksi vaadittavat tutkinnon osat Tutkinnon osan hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus pyydettäessä Todistukset tutkinnoista ja tutkinnon osista annetaan arvioinnin mukaisina
Tutkintotodistusten antaminen Jos tutkintotoimikunnalla on aihetta epäillä, että Arviointi on virheellinen tai Arviointia ei ole toteutettu näyttötutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan välisessä sopimuksessa edellytetyllä tavalla Tutkintotoimikunta voi Määrätä uuden arvioinnin Perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan uudet arvioijat Uudet arvioijat voitaisiin määrätä esimerkiksi jos arviointi on suoritettu virheellisesti, arvioinnissa ei ole noudatettu yhdenvertaisuutta tutkinnon suorittajien kesken tai jos arvioija on ilmeisen esteellinen arvioimaan näyttötutkintosuoritusta
Arvioinnin oikaiseminen Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta tutkintosuoritukseensa Tutkinnon suorittaja pyytää arvioinnin oikaisua ensivaiheessa arvioinnista päättäneiltä arvioijilta Kirjallinen pyyntö 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa
Arvioinnin oikaiseminen Jos tutkinnon suorittaja on edelleen tyytymätön arviointiin, voi hän vaatia tutkintotoimikunnalta oikaisua arvioijien oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen Oikaisua vaaditaan kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Jos päätös on ilmeisesti virheellinen, tutkintotoimikunta voi Määrätä uuden arvioinnin Perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan uudet arvioijat
Tutkintorakenteen kehittäminen TUTKE lainsäädännön toimeenpano käynnissä Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi Tehtävät: laatia yleiset puitteet ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja ammatillisten tutkintojen kehittämiseksi erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta laatia yleiset toimialoittaiset tavoitteet ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehittämiseksi ottaen huomioon ammatillisten perustutkintojen kehittäminen ja niiden osalta tehtävät ratkaisut ohjata ammatti- ja erikoisammattitutkintorakenteen kehittämistä ja seurata uudistuksen toteutumista arvioida erikoisammattitutkintojen suhdetta korkeakoulututkintoihin ja korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksiin arvioida tarve osaamispisteiden käyttöönotolle näyttötutkinnoissa sekä niiden vaikutukset näyttötutkintojärjestelmälle