Vesienhoidon kuuleminen 1.10.2014 31.3.2015 Yhteenveto Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tulleesta palautteesta koskien Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen toimenpideohjelmaehdotuksia Yleistä: - Toimenpideohjelmat voisivat mennä enemmän paikalliselle tasolle ja kiinnostaviin yksityiskohtiin, nyt ne jäivät nykytilan kuvauksen ja keinojen esittelyn tasolle. - Toimenpideohjelmissa toistetaan turhaan jo suunnitelmassa kuvattuja asioita tai kuvaillaan sellaisia taustatekijöitä, jotka eivät kuulu toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelmassa tulee keskittyä avaamaan toimenpiteitä tarkemmin, kohdentaa ne tiettyihin vesistöihin tai vesistön osiin sekä kuvata vastuutahot, resurssit ja sidosryhmät sekä toteutusaikataulut. On vaikea nähdä, että nykymuotoinen liian yleisellä tasolla oleva toimenpideohjelma johtaisi konkretiaan. - Toimenpideohjelmien liitteenä tulisi olla luettelo ainakin hyvää huonommassa tilassa olevista vesimuodostumista ja niiden valuma-alueista 3. jakovaiheen tasolla. Lounais-Suomen pohjavesien toimenpideohjelma: - s. 11 taulukkoon 4 tulee päivittää, että Porin kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys Ulasoorin-Vähärauman, Karjarannan, Ahlaisten, Lampin ja Harjakankaan pohjavesialueiden osalta valmistui lokakuussa 2014. - s. 37 mainitut liukkaudentorjuntaan käytettävät aineet (natrium- ja kaliumkloridi) ovat teiden liukkauden torjunnassa käytettäviä aineita. Tavallinen tiesuola ei täytä lentoasemilla käytettäville aineille kansainvälisillä normeilla asetettuja vaatimuksia. Finavia on jo parinkymmenen vuoden ajan käyttänyt asetaatti- ja formiaattipohjaisia aineita, jotka eivät aiemmin käytetyn urean tavoin aiheuta ravinnekuormitusta ja luetaan ympäristölle haitattomiksi nk. vaihtoehtoisiksi liukkaudentorjunta-aineiksi. - Vuonna 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella selvitettiin sellaisia tieosuuksia, joilla olisi mahdollista ottaa käyttöön kaliumformiaatti vaihtoehtoisena liukkaudentorjuntakeinona. Selvityksessä suositeltiin KFO:n käyttöönottoa neljälle pohjavesialueella, joiden kloridipitoisuus on kohonnut selvästi luonnontilaisesta. Kyseisillä alueilla pyritään siirtymään kaliumformiaatin käyttöön hoitourakoiden kilpailutuksen tahtiin. Koska kohteet sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyillä tieosuuksilla, kaivataan vielä lisää seurantatietoa mm. KFO:n käytön liikenneturvallisuusvaikutuksista. - s. 59 todetaan, että pohjaveden suojelusta aiheutuvat kustannukset rahoitetaan valtion budjettivaroin, lukuun ottamatta kuntien katualueisiin kohdistuvia pohjavedensuojelukustannuksia. Kaikki Finavian toiminta mukaan lukien ympäristönsuojelun toimenpiteet, rahoitetaan kokonaisuudessaan asiakkailta eli matkustajilta ja lentoyhtiöiltä perittävin varoin. Valtion rahoitusta Finavia ei saa toimintaansa. - Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitys tulisi korostua suunnitelmassa nykyistä enemmän. - Toimenpideohjelmaa tulee tarkentaa (s. 38) valtatien 8 parantamishankkeiden osalta koskien Eurajoen Kämpän pohjavesialueen suojausta (riskialue, kloridi): tavoite tulee muotoilla tekstiin siten, että myös Eurajoen Kämpän pohjavesialueen suojaus toteutetaan vuoden 2016 loppuun mennessä.
- Lounais-Suomen pohjavesien toimenpideohjelmassa 2009-2015 ehdotettiin pohjavesisuojausten rakentamista noin 22 km. Tästä on toteutunut ainoastaan 0,9 km (Palokankaan pohjavesialueella Honkajoella), joten kyseinen toimenpide-ehdotus on siis siirtymässä miltei entisenlaisenaan vuosivälille 2016-2021. - Vt8-hankkeeseen välillä Raisio-Nousiainen sisältyy pohjavesisuojausten rakentamista kaikkiaan noin kolmella valtatiekilometrillä Maskussa Karevansuon, Humikkala-Alhon ja Linnavuoren pohjavesialueiden kohdalla. Suojaukset valmistuvat v. 2016 loppuun mennessä. Vt 8 pohjavesisuojausten vaikuttavat aikaa myöten myös Humikkala-Alhon kemiallisen tilan parantumiseen huonosta hyväksi. Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelma: - Viitaten s. 35 esitettyyn lainaukseen Kokemäenjoen sedimenttien saastuneisuudesta, tulisi läjitysalueiden turvallisuuden hallintaan kiinnittää vesiensuojeluehdotuksessa enemmän huomiota erityisesti silloin, kun Kokemäenjoesta ruopataan sedimenttejä. Eri raskasmetalleja yhdessä ei juuri koskaan ole käsitelty, ei myöskään ehdottamassanne toimenpideohjelmassa. Täydentäviä toimenpiteitä tulisi esittää haitallisten aineiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi. - Ehdotusta varten ei ole kerätty tarpeeksi tietoa Kokemäenjoen kemiallisesta tilasta. Harjavallassa tulisi Kokemäenjoesta tutkia sedimentin uraani (ja torium?) ja radioaktiiviset tytäraineet sekä arseeni ja raskasmetallit. Norilsk Nickelin Harjavallan jalostamolla on käsitelty Talvivaaran uraania sisältäviä nikkelituotteita ja NN Harjavalta on saanut ympäristöluvan uraanin talteenotolle vuonna 2012. - Myös ilmapäästöjä olisi pitänyt ehdotuksessa käsitellä laajemmin. Kokemäenjoki virtaa ohi Harjavallan suurteollisuuspuiston, mikä tekee vuosittain suuria ilmapäästöjä raskasmetalleja sekä arseenia. Vesienhoidon toimenpiteinä tulisi selvittää, ovatko ilmanlaskeumat yksi selittävä tekijä Kokemäenjoen korkeille nikkelin taustapitoisuuksille (4 mikrog/litra). - Tulevalla seurantajaksolla tulisi toteuttaa reaaliaikaisia mittauksia, jossa Kokemäenjoen vesistön eri kohdista mitataan nikkelin, elohopean, kadmiumin ja kuparin kulkeumaa kohti Selkämerta. Cemis Oulun Kajaanin mittaustekniikan yksikössä on kehitetty metallimittari, jolla voidaan mitata vedestä miljardisosan pitoisuuksia kuparia, lyijyä ja elohopeaa. Reaaliaikainen mittaus voisi jatkossa olla myös viranomaisten vaatimuksena. - Tiedottamisen parantaminen valvonnan ja tarkkailun tuloksista häiriöpäästötilanteissa on erinomaisen tärkeää, mikä kävi ilmi myös viime kesän Kokemäenjoen nikkelipäästön yhteydessä ja se tulisi myös huomioida vesienhoidon suunnittelun yhteydessä. Päästöjen vaikutusten vähättely ja kankea asenne tiedottamisessa sekä ylimieliset lausunnot häiritsevät kriisin hoitoa ja tilanteen rauhoittamista. Eurajoen Lapinjoen - Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma: - Euran jätevedenpuhdistamoa on laajennettu ja laajennetaan tiettävästi tarkoituksena puhdistaa Euran kunnan ja teollisuuden jätevedet laitoksella jatkossakin, eikä johtaa niitä 2030-luvulla muualle, kuten toimenpideohjelmassa mainitaan. - Rauman pistemäisenä fosforikuormittajana on kuvattu kalankasvatuslaitos, jonka toiminta on loppunut vuosia sitten. Myös hajakuormitusarviossa on todennäköisesti korjattavaa, koska metsävaltaisilla alueilla on yhtä suuria fosforin hajakuormituslukemia kuin seudun intensiivisimmässä viljelykäytössä olevilla peltoalueilla (kuva 5). - Rauman edustan merialueen sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia koskeva teksti perustuu yhden selvityksen tuloksiin. Alueelta löytyy kuitenkin eri tarpeisiin tehtyjä tutkimustuloksia ja selvityksiä jo 1980-luvulta alkaen.
- Pohjanläheisen veden happipitoisuuden vähenemisestä johtuva sisäinen kuormitus on todennäköisesti oletettua suurempi ja laajempi ongelma myös Selkämeren rantavesien syvänteissä, erityisesti rihmalevämaton vaivaamilla pohjilla, jotka menevät helposti hapettomiksi. Ravinnedynamiikan lisäksi pohjan hapettomuudella on merkittävä vaikutus myös pohjan eläimistöön. - Vesivarojen käyttöön ja vesistövaikutuksiin liittyen voisi tarkentaa, että Rauman Veden osuus Raumalle johdettavasta raakavedestä on noin kymmenesosa kokonaismäärästä ja pääosa menee metsäteollisuuden tarpeisiin. - Narvijärvi ei ole säännöstelty järvi (luusuassa on kiinteä pohjapato). - Suunnitelmassa mainittu onnettomuus- ja häiriötilanteiden hallinta on jatkossa entistä tärkeämpää ja vesienhoitoa tulisikin kehittää enemmän riskien hallintaan ja ennakointiin: suuret häiriöt ja onnettomuuspäästöt voivat aiheuttaa vesien tilassa merkittäviä ja pitkäaikaisia seurauksia. - Ekologinen luokittelu on liian karkea, koko Rauman edustan merialue on jätevesien purkualuetta lukuun ottamatta samassa luokassa (hyvä), vaikka rantavesillä ja ulapalla on selkeä ero. Lopulta hämärtyy se, pitääkö Rauman edustalla ja Selkämerellä vielä tehdä jotain toimenpiteitä, sillä ekologinen hyvä tila on jo jätevesien purkualuetta lukuun ottamatta saavutettu, mikä ei kuitenkaan vastaa virkistyskäyttäjien käsitystä merialueen tilasta. - Eurajoen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Onko luokittelussa otettu huomioon, että jokivedestä on mitattu korkeita bisfenoli- ja rakasmetallipitoisuuksia (uusimmat raskasmetallimittaukset on syksyltä 2014) ja pohjasedimentistä on myös mitattu korkeita haittaainepitoisuuksia, jotka suunnitellun Eurajoen yläjuoksun ruoppauksen seurauksena voivat vapautua vesi- ja maaekosysteemeihin. Lisäksi on tiedossa, että joen alajuoksulla on happamia sulfaattimaita. - Vesimuodostumien nimeäminen ei ole onnistunut, esim. Rauman edusta tarkoittaa vain puhdistettujen jätevesien purkualuetta, mikä ei vastaa todellista käsitystä Rauman edustasta (laajempi merialue). - Suunnitelmassa mainitaan taustakuormitus Saaristomereltä Selkämerelle, mutta tuorein tieto rv Arandan Pohjanlahdelle tekemien tutkimusmatkojen tuloksista ja viimeisimmistä virtausten mallinnuksista (mm. Kämäri ym. 2013) puuttuu. Selkämerelle on virrannut ravinteikkaampaa vettä ensisijaisesti Ahvenenmeren kautta. - Raumalla sijaitseva Varttikarin Suntin alue osana Nurmeslahti-kokonaisuutta tulee ottaa vesienhoitosuunnitelmaan mukaan kiireellisimpinä toteuttavien listalle. Luonnontila on alueella heikentynyt nopeasti (umpeenkasvu, rehevöityminen). Alue Haapasaarentiestä merelle päin on erittäin merkityksellinen mm. vesilintujen pesimisalue ja muuttojen aikainen levähdys- ja ruokailupaikka. Väylä on ollut vahva kalojen nousureitti ja alue on rauhallinen, mm. perhosten suosima alue. Rauman kaupunki suhtautuu myötämielisesti kunnostusajatukseen. Rauman kaupungilta saadun tiedon mukaan alue on ollut liitettynä kunnostussuunnitelmaan, mutta vielä ei ole tehty mitään konkreettisia toimenpiteitä. Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma: - Kappaleen 2 sivun 17 tekstiin toimenpideohjelma-alueen laajuudesta tulee lisätä, että osa tarkastelualueesta kuuluu myös Hämeen ELY-keskuksen alueeseen. - Purilanjoen vesistö (82.028) tulisi ottaa mukaan toimenpideohjelmaan omana vesimuodostumana. Purilanjoki on alueellisesti merkittävä vesistö, mm. arvokkaan lajiston ja virtavesityyppien vuoksi. Vesistön ekologista tilaa tulisi parantaa virtavesikunnostuksilla, toteuttamalla valuma-alueelle vesiensuojelutoimia ja purkamalla vesistön vaellusesteet. Purilanjoen vedenlaatua tulisi seurata säännöllisesti. - Alueen voimalaitoksille tulee määrittää tarvittaessa oikeusteitse minivirtaamavelvoite, joka perustuu tarvittavaan ympäristövirtaamaan. Voimalaitospadot tulee lisäksi varustaa kalatiellä, joka
mahdollistaa vesistön luontaisten vaelluskalalajien liikkumisen. Mikäli edellä mainitut asiat on mahdotonta yhteensovittaa taloudellisesti nykymuotoisen voimatalouskäytön kanssa, tulee tällöin selvittää mahdollisuudet voimalaitosten ja vesialueiden lunastamiseen ja patojen purkamiseen, jolloin alkuperäiset patoaltaisiin hautautuneet tai voimalaitosuoman/-putken kuivattamat koskialueet voidaan palauttaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Paimionjoen pääuoman ja Kiskonjoen Koskenkosken voimalaitoksiin. Myös esimerkiksi Aurajoen padot ovat tulevaisuudessa mahdollisia purkamiskohteita. - Paimionjoen ekologisen tilan parantaminen vaatii muutoksia nykyiseen joen säännöstelyyn ja voimalaitosten käyttöön. Lähtökohtaisesti vesienhoidon toimenpideohjelmassa tulisi ajatella vesistön etuja eikä voimalaitosyhtiön mahdollisia taloudellisia tappioita etenkin kun voimalaitoksen lupaehdoissa on velvoitteita mainittu. Kaikkiin Paimionjoen voimalaitoksiin tulisi mahdollisimman nopeasti saada minimijuoksutusvelvoite. Jatkuva ympäristövirtaama Paimionjoen Askalankoskessa mahdollistaisi mm. useiden kalalajien lisääntymisen alueella, parantaisi Paimionjokilaakson Natura-alueen luontoarvoja, vähentäisi voimakkaan virtaaman säännöstelyn aiheuttamaa eroosiota voimalaitoksen alapuolisella jokiosuudella ja parantaisi maisema- ja virkistyskäyttöarvoja alueella. - Toimenpideohjelmasta tulisi poistaa tehokkaampaan vesivoiman hyväksikäyttöön viittaavat tavoitteet (kohdassa vesistöjen kunnostusta, säännöstelyä ja rakentamista koskevat toimenpiteet). Vesienhoidon suunnitelmissa ei ole tarpeen tavoitella tehokkaampaan vesivoiman hyväksikäyttöä, vaan päinvastoin pyrkiä virtavesien ennallistamiseen. - Laajoen Korvensuunkoskella on noussut esille voimalaitoksen uudelleen käyttöönotto. Jos voimalaitos otetaan uudelleen käyttöön, tulee alueelle rakentaa kalatie ja turvattava riittävä veden virtaama siinä. - Toimenpideohjelmaan tulee kirjata selkeästi pienvesien suojelu- ja kunnostustarve ja tavoitteet niiden hoitoon ja suojeluun. Valmisteilla oleva pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia tulee mainita toimenpideohjelmassa ja toimenpideohjelman tulee tukea sen tavoitteita. - Haja-asutuksen vesienhoidon toimenpiteiksi tulisi lisätä vaihtoehtoiset käymälät vesivessoille ja niiden käyttöönoton tehostaminen. - Vesieliöstön kulkua helpottaviin toimenpiteisiin tulisi lisätä Hirvijoelle Kankaisten padon purkaminen ja Sahapadon muuttaminen pohjapadoksi. - Hirvijoelle tulisi lisätä toimenpiteeksi vesien pidättäminen valuma-alueella (pohjapadot, kosteikot ym.) - Saaristomeren alueella merkittäviä vaellusesteitä on lukuisia, joista vain osa on merkittynä karttoihin. Myös jokien sivujoissa ja puroissa on lukuisia pienempiä vaellusesteitä, joilla on merkittävä vaikutus vesistöjen ekologiseen tilaan. Toimenpiteeksi tulisi lisätä tietojen päivittäminen huonokuntoisista vesistörakenteista ja patojen turvallisuusriskeistä. Suunnitelmassa tulisi mainita vesienhoidon keinona tarpeettomien tai vähäistä hyötyä tuottavien patojen purkaminen. - Alueen vaelluskalajokien muiden vaelluskalojen kuin taimenen esiintymistiedot tulisi koota yhteen ja arvioida jokien merkitystä näiden lajien kannalta. Ainakin lohen, vaellussiian, vimman, toutaimen, ankeriaan ja ympyräsuisen nahkiaisen tilanne tulisi selvittää. - Tärkeimmät lisääntymisalueet tulisi selvittää ainakin hyödyntämisuhan alla oleviin hiekka ja soraesiintymiin liittyvien lajien, kuten silakan, kari- ja saaristosiian, kampelan ja muikun kaltaisten lajien osalta. - Sivulla 22 esitetystä keskeisten kysymysten kartasta puuttuu mm. seuraavat merkittävät (täydelliset) vaellusesteet: Sauvonjoen alaosan pato (maastokartalla Haaviston mylly) ja Hirvijoen Pyykosken pato. Sauvonjoen vaelluseste tulisi merkitä myös kappaleessa 4.2 esitettyyn karttaan vaellusesteistä (kuva 7).
- Kappale 8.3: s. 78 mainittua vaelluskalojen liikkumiseen liittyvää tavoitetta tulisi täydentää seuraavasti: Vaelluskalojen ja muiden vesieliöiden vapaa liikkuminen vesistöissä tulee mahdollistaa purkamalla tarpeettomia patoja ja rakentamalla kalateitä. Kalojen lisääntymismahdollisuudet sekä sisävesissä että merialueella tulee turvata. - Kappale 8.3: s. 78 Tulokaslajien vaikutuksia merialueen ekologiseen tilaan tulee seurata. Tarkoitetaanko tässä tulokaslajille vieraslajia vai sekä tulokaslajeja että vieraslajeja? Kohtaa tulee muokata selkeämmäksi. - s. 78 mainittua tulokaslajeihin liittyvää tavoitetta tulee täydentää seuraavasti: Tulokaslajien vaikutuksia merialueen ekologiseen tilaan tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten estämiseksi tai leviämiseksi. - Sivulla 79 esitetään Kiskonjoelle säännöstelyn kehittämistä vesimäärien vaihtelun tasaamiseksi. Kappaleeseen tulisi lisätä, että myös Perniönjoella tulee tavoitella vaihtelevien vesimäärien ja tulvien tasaamista, vaikka joki ei olekaan säännöstelty. Perniönjoen vesimäärien tasaaminen tulisi toteuttaa lisäämällä valuma-alueen vedenpidätysrakenteita koko Perniönjoen alueella. - Kappaleessa 8.4.2 s. 82 todetaan Raisionjoen-Ruskonjoen tilatavoitteiden ja arvioitujen toteuttamiskelpoisten toimenpidekokonaisuuksien osalta, että virtaamien palauttaminen vastaamaan luonnonmukaista ei ole mahdollista, eikä mahdollisesta vedenoton lopettamisesta huolimatta patojen madaltaminen tai poistaminenkaan ole mahdollista aiheuttamatta merkittävää haittaa jokirannan käytölle. Raision kaupunki on jo teettänyt yleissuunnitelman patojen muutostöistä ja suunnitelma on tarkoitus toteuttaa. Patojen poistaminen ja/tai madaltaminen on mahdollista ja Raisionjoen-Ruskonjoen nykyiset padot tulee mahdollisuuksien mukaan purkaa ja korvata luonnonmukaisilla koskirakenteilla eli ennallistamalla kosket. - Vesienhoitosuunnitelmassa ei kohdenneta Vehmaan alueelle juurikaan toimenpiteitä, vaikka alueen vedet kärsivät rehevöitymisestä ja alueella on paljon mm. kotieläintiloja. Alueella tulisi tehdä laskeutusaltaita ojiin, lisätä veden virtaamaa kauttaaltaan Vehmassalmessa ja poistaa sinne kertynyttä ja esim. veneilyä haittaavaa kiintoainesta. - Luokittelukartat ovat puutteellisia Vehmaan osalta (ei luokiteltuja vesistöjä)