Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439
Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa Asiakasmäärä 756 / 655.000 kpl Verkkopituus 138 / 79.600 km Verkkopituus asiakasta kohden 16 /395 m/asiakas Siirretty energia 20 / 10.000 GWh/v Maakaapelointiaste 0,8 / 99,7 % Jakelumuuntamoiden lukumäärä 59 / 27.014 kpl Keskimääräinen keskeytysaika 0,1 /30,0 h/v Lisäksi ympäristöolosuhteissa huomattavia eroja Tiedot perustuvat Energiaviraston tilastoihin 1.1.2016
Neljä väärinkäsitystä sähkön siirtohinnoista
Mistä siirtohinta muodostuu Verkko-omaisuus (investoinnit, käyttö ja kunnossapito) verkko rakennetaan asiakkaiden siirtotarpeen mukaan, ottaen huomioon sähköturvallisuus ei riipu juurikaan siirrettävästä energiasta käyttöikä keskimäärin 40 a verkon käyttötoiminta, operointi, huollot, viankorjaus Verkostohäviöt Verkkoyhtiön ostaa verkossa syntyvät energiahäviöt markkinoilta (snt/kwh) Mittaus ja siirron laskutus mittaus laskutus Siirtoverkkomaksut kantaverkon (Fingrid Oyj) siirtomaksut Hallinto tehosta ja energiasta riippumaton 10 % 6 % 32 % Investoinnit Rahoitus Käyttö 30 % Häviöt FG 22 % Kustannukset riippuvat pääosin verkon rakenteesta ja siirtokapasiteetista (=tehosta) 4 Lähde: Jakeluverkkoyhtiöiden tariffirakenteiden kehitysmahdollisuudet (LUT 2012)
Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen Sisältyy siirtolaskuun Lähde Energiavirasto
Sähkölämmitysasiakkaan sähkön hintakehitys
Sähkölämmitysasiakkaan siirtolaskun kehitys
Neljä väärinkäsitystä sähkön siirtohinnoista
Uusi sähkömarkkinalaki 2013 ja toimitusvarmuusinvestoinnit 100 80 Sähkömarkkinalaki 51 : Jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava, ja sitä on ylläpidettävä siten, että [...] jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella verkon käyttäjälle yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä; jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta muulla [...] alueella verkon käyttäjälle yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. 60 40 20 0 Keskijänniteverkon maakaapelointiaste % Pienjänniteverkon maakaapelointiaste % Toimitusvarmuusinvestoinnit Toimitusvarmuusinvestoinnit tehty vuoden 2028 loppuun mennessä Investoinnit 2014-2028 yhteensä 8,6 mrd Painopiste ensin taajamissa, 2020-luvulla haja-asutusalueella
M 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Arvio sähkönjakeluverkonhaltijoiden investointimääristä 2010-2019 (Inflaatiokorjattu, 2 %/a) Etäluettavat mittarit Pylväsmuuntamot Suuret kaapeliverkon muuntamot (>200 kva) Pienet kaapeliverkon muuntamot ( 200 kva) Jakokaapit KJ-kaapelit KJ-ilmajohdot PJ-kaapelit PJ-ilmajohdot 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Muut
Verkkoinvestoinnit 2014-2016 (Kokonaisliikevaihto vuonna 2015 1,5 Mrd.eur) 900 800 700 600 500 M 400 300 200 100 0 2014 2015 2016
Toimitusvarman verkon asiakasmäärä (kokonaisasiakasmäärä 3,4 milj.) 2 400 000 2 300 000 2 200 000 2 100 000 2 000 000 1 900 000 1 800 000 2014 2015 2016
45 Kaapelointiaste [%] 40 35 30 25 20 15 10 2014 2015 2016 PJ-verkko KJ-verkko
Neljä väärinkäsitystä sähkön siirtohinnoista
Verkkotoiminta on tiukasti säänneltyä ylihinnoittelu ei ole mahdollista - Hinnoittelun kolme elementtiä Investoinnit Investointien rahoittaminen mahdollistetaan tasapoiston avulla Tasapoisto määräytyy olemassa olevan verkon jälleenhankinta-arvon (JHA) ja keskimääräisen pitoajan perusteella Tasapoiston avulla on mahdollista uusia verkko samanlaiseksi pitoajan jälkeen Kustannukset Hinnoittelu kattaa tehokkaasta toiminnasta aihetuvat kustannukset Yrityskohtainen tehostamistavoite Tuotto Tuotto perustuu verkkotoimintaan sitoutuneeseen pääomaan Viranomainen määrittää sallitun tuottotason Sallittu tuotto määräytyy riskittömän koron perusteella ns. WACC mallin avulla (WACC = pääoman painotettu keskikustannus) Sallittu tuotto ei perustu liikevoittoon (liikevoitto-% ei ole pääomavaltaisessa liiketoiminnassa olennainen mittari)