M I E L E N AVA I N - H A N K E KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUKSEN SUOSITUKSET
KIRJOITTAJAT: Päivi Rissanen (Mielen avain -hanke) Niina Sinkkonen (Mielen avain -hanke) Tia Sohlman (Mielen avain -hanke) Marjo Kurki (Mielen avain -hanke) TYÖRYHMÄ: Pia Alarto (kokemusasiantuntija) Kari Haavisto (Sosiaali- ja terveysministeriö) Outi Hietala (Kuntoutussäätiö) Petri Karoskoski (Tampereen aikuiskoulutuskeskus) Tuula Kieseppä (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) Marjo Kurki (Mielen avain -hanke) Lauri Kuosmanen (Vantaan kaupunki) Mikael Söderström (Mielen avain -hanke) Kristian Wahlbeck (Mielenterveysseura) Paino: Edita, 2015
Esipuhe Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (v. 2009 2015) tavoitteena on kokemusasiantuntijuuden kehittäminen siten, että kokemusasiantuntijat saadaan mukaan mielenterveysja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tämän suunnitelman mukaisesti Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan kuuluva Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke Mielen avain on kehittänyt kokemusasiantuntijakoulutusta vuodesta 2011 alkaen. Kehittämistyö on perustunut jo aikaisemmin kehitettyihin hyviin käytäntöihin, joita on rohkeasti lähdetty testaamaan Mielen avain -hankkeessa. Kehittämistyön tuloksena olemme kouluttaneet 84 kokemusasian tuntijaa Etelä-Suomen alueella. Työ on ollut valtavan antoisaa ja olen vakuuttunut, että Mielen avain -hanke tullaan muistamaan tulevaisuudessa erityisesti kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisestä. Halusimme laatia kokemusasiantuntijakoulutuksiemme hyvät käytännöt suosituksiksi, jotka voivat ohjata uusien koulutusten laatua. Suosituksia on ollut laatimassa asiantuntijatyöryhmä, jonka arvokas työpanos on ollut korvaamatonta. Toivomme lämpimästi, että nämä suositukset omalta osaltaan vievät eteenpäin kokemusasiantuntijatoimintaa ja muuttavat palvelujärjestelmää aidosti asiakaslähtöisemmäksi. Vantaalla 2.3.2015 Marjo Kurki, hankejohtaja, Mielen avain -hanke 3
Suositusten tausta Kokemusasiantuntijatoiminta ja -koulutus ovat Suomessa suhteellisen uutta. Eri järjestöt ja organisaatiot ovat järjestäneet erimittaisia ja -sisältöisiä koulutuksia mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä heidän läheisilleen 1990 -luvulta alkaen. Uudet suositukset perustuvat Mielen avain -hankkeessa kehitettyyn moduulimuotoiseen kokemusasiantuntijakoulutusmalliin. Suositukset sisältävät ryhmänohjaajien, kouluttajien sekä kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia siitä millainen on toimiva koulutusmalli. Suositusten laadinnan työryhmänä on toiminut Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisen ohjausryhmä. Suosituksissa käydään läpi kokemusasiantuntijuuteen liittyviä keskeisiä käsitteitä, kokemusasiantuntijakoulutusmallin taustaa, periaatteita, arvoja ja sisältöjä sekä kokemusasiantuntijoiden tehtäviä ja rooleja. Suositukset on suunnattu kaikille, jotka järjestävät koulutusta kokemusasiantuntijoille, työskentelevät mielenterveys- tai päihdetyössä julkisella tai kolmannella sektorilla tai kouluttavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Tavoitteena on yhtenäistää kokemusasiantuntijakoulutusten sisältöä sekä levittää hyväksi koettuja käytäntöjä. 4
Keskeiset käsitteet Kokemusasiantuntijatoimintaan liittyvät käsitteet ja käytännöt eivät ole vielä vakiintuneita Suomessa. Suosituksissa määritellään muutamia keskeisiä käsitteitä. Mielen avain -hankkeessa kokemusasiantuntijuus nähdään ylä- tai sateenvarjokäsitteeksi, jonka alla ovat erilaiset kokemusasiantuntijoiden tehtävät ja roolit sekä vertaistuki. Lisäksi kokemusasiantuntijatoimintaa pidetään konkreettisena keinona osallisuuden vahvistamisessa. KOKEMUSASIANTUNTIJA Kokemusasiantuntija tarkoittaa ihmistä, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja/tai päihdeongelmasta joko sitä sairastavana, kuntoutujana, palvelunkäyttäjänä tai läheisenä. Hänellä on kokemustietoa siitä, miltä tuntuu sairastua ja sairastaa, olla hoidossa ja kuntoutuksessa. Kokemusasiantuntija tietää, mikä häntä itseään ja/tai hänen omaistaan on auttanut, ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen tai hänen omaisensa kuntoutumiseen ja selviytymiseen. Kokemusasiantuntijalla on halu kehittää palveluita tai auttaa muita oman kokemuksensa pohjalta. Kokemusasiantuntijana toimiminen edellyttää myös riittävän pitkälle edennyttä kuntoutumisprosessia. Kokemus ei yksin riitä tekemään ihmisestä kokemusasiantuntijaa, joten kokemusasiantuntijakoulutuksen merkitys on suuri. (STM 2009.) Kokemusasiantuntijan tehtäviä ovat esimerkiksi: ryhmänohjaaja vertaisryhmässä tai työntekijän työparina tukihenkilö kokemuskouluttaja oppilaitoksissa, koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa tiedottaja antamalla haastatteluja medioihin tai toimittamalla lehteä tai radio-ohjelmaa tai toimimalla sosiaalisessa mediassa palvelujen kehittäjä ohjausryhmissä, työryhmissä, suunnittelu- ja kehittämisryhmissä kokemusarvioija tutkimushankkeissa vertaisvastaanotto (Falk ym. 2013.) 5
VERTAISTUKI Vertaistuki tarkoittaa vastavuoroista kokemusten vaihtamista, jossa samankaltaisia asioita kokeneet tai samankaltaisessa elämäntilanteessa eläneet ihmiset tukevat toisiaan. Vertaistuki on yksilöiden halua jakaa kokemuksia ja tietoa toisia kunnioittavassa ilmapiirissä, tasa-arvoisesti. (Nylund 2005, THL 2009.) KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUSMALLI Kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen perustuu ajatukseen, että yksilö tarvitsee omakohtaisen kokemuksen rinnalle tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotta voi toimia erilaisissa kokemusasiantuntijatehtävissä. Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutusmalli pohjautuu Tampereen Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen sekä Pohjanmaan Välittäjä -hankkeen kokemusasiantuntija koulutusten hyviin käytäntöihin. Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksen tavoitteet ovat: 1. Antaa valmiuksia toimia kokemusasiantuntijana yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa 2. Lisätä osallisuutta 3. Tukea ja vahvistaa kuntoutumisprosessia 4. Vaikuttaa asenteisiin ja leimautumiseen 6
SUOSITUKSET Seuraavassa esitetään suosituksia liittyen koulutuksen järjestämiseen ja sen sisältöön. Esimerkkien avulla halutaan tuoda esille kokemusten pohjalta hyväksi havaittuja tapoja ratkaista koulutuksen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. 7
1. Yhteinen lähtötilanne ja näkemys Kokemusasiantuntijakoulutusmallin perustana on uudenlainen tapa ajatella ja sen tiedostaminen on tärkeää. Mallin pohjalla oleva ajattelutapa sisältää käsityksen perinteisestä poikkeavista työntekijän ja asiakkaan rooleista. Tärkeänä pidetään valta-asetelmien kyseenalaistamista, voimautumisen kokemusta, osallisuutta ja tasavertaisuutta. KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUKSEN LUONNE Koulutus ei ole ammattitutkinto. Osa koulutuksen käyneistä on kuitenkin hakeutunut myöhemmin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatilliseen koulutukseen. Kokemusasiantuntijakoulutusryhmä ei myöskään ole psykoterapia- eikä kuntoutusryhmä, vaikka sillä on osallistujiin voimauttava ja kuntouttava vaikutus. Suosittelemme, että osallistujilla on mahdollisuus keskustella koulutuksen aikana heränneistä tunteista läheisen, ammattiauttajan tai ryhmänohjaajan kanssa. Jo olemassa olevien hoitosuhteiden on hyvä jatkua koulutuksen rinnalla, mikäli se on yksilön tilanteen kannalta tarpeellista. Kokemusasiantuntijuus sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkuus eivät ole toisiansa pois sulkevia, vastakkaisia asioita. 8
2. Kokemusasiantuntija ammattilainen työparityöskentely Suosittelemme, että kokemusasiantuntija ja ammattilainen vastaavat työparina koulutuksen kaikista vaiheista. Työparityöskentelyn tulee perustua aitoon yhteistyöhön ja tasavertaisuuteen. Kumpikin osapuoli tuo työskentelyyn oman asiantuntemuksensa. Samalla mallinnetaan osallistujille uudenlaista työtapaa käytännössä. Taustaorganisaation on järjestettävä ohjaajille riittävä tuki, työnohjaus sekä aikaa keskustella koulutuksen etenemisestä. Mielen avain -hankkeessa kokemusasiantuntija ja ammattilainen vastasivat yhdessä, työparina osallistujavalinnoista ja ryhmän ohjaamisesta. Mielen avain -hankkeessa koulutusten ohjaajille järjestettiin yhteisiä projektikonsultaatiotapaamisia, joiden tavoitteena oli tukea ohjaus- ja koulutustehtävissä sekä kehittämistyötä. Vastaavan ryhmänohjaajan rooli oli koulutuksen koordinointi, kouluttaminen, aikatauluista huolehtiminen sekä yhteydenpito osallistujiin ja ulkopuolisiin kouluttajiin. Kokemusasiantuntija antoi osallistujille esimerkin kokemusasiantuntijana toimimisesta. 9
3. Hakuprosessi ja valintakriteerit Suosittelemme, että hakukriteerit ovat avoimet ja selkeät. Koko hakuprosessin ajan on noudatettava sensitiivisyyttä. Diagnoosien kysymistä ei voida tässä yhteydessä pitää tarkoituksenmukaisena. Hakulomakkeessa kysytään hakijalta esimerkiksi: 1. Miksi arvelet hyötyväsi koulutuksesta? 2. Mitä esteitä osallistumisellesi mahdollisesti on? 3. Miten arvelet suhtautuvasi toisten tarinoihin ja taustoihin? Haastattelutilanne perustuu dialogiseen keskusteluun, jossa rakennetaan yhdessä ymmärrystä siitä miten hakija hyötyisi koulutuksesta. Haastatteluissa painotetaan motivaatiota ja halua toimia ryhmässä. On hyvä tuoda esiin koulutukseen sisältyviä asioita, kuten kasvua autettavasta auttajaksi ja koulutusprosessin vaatimuksia. Suosittelemme, että hakijoille annetaan mahdollisimman realistinen kuva kokemusasiantuntijatoiminnan nykytilanteesta. On syytä välttää liian suurien odotuksien herättämistä esim. kokemusasiantuntijakoulutuksen työllistävästä vaikutuksesta. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen on järjestelmässämme vielä melko uutta, eikä toiminnan systemaattisuudesta voida puhua. Haastattelutilanteessa kysytään hakijalta esimerkiksi: 1. Mitä ajattelet kokemusasiantuntijuudesta? 2. Miten voisit hyödyntää omaa kokemustasi? 10
Suosittelemme, että heille, jotka eivät tule valituiksi, ilmoitetaan asiasta puhelimitse sensitiivisyyttä noudattaen. Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksiin haettiin kirjallisella hakulomakkeella, joka palautettiin verkossa tai postitse. Kuntoutujille ja omaisille oli laadittu erilaiset lomakkeet. Hakemusten perusteella osa hakijoista valittiin henkilökohtaiseen haastatteluun. Haastattelijoina olivat vastaavat tulevan ryhmän ohjaajat. Osallistujavalinnoissa valintakriteereinä olivat hakijan motivaatio osallistua koulutukseen, halu työstää ja jakaa kokemuksia sekä toimia yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Edellytyksenä pidettiin myös riittävää etäisyyttä omiin kokemuksiin ja niiden käsittelemistä tai työstämistä. Kokemus on osoittanut, että kokemusasiantuntijakoulutuksen sisältö ja aiheet, sekä toisten kokemusten kuuleminen voivat herättää vaikeita tunteita ja muistoja. 11
4. Ryhmän rakenne ja koko Suosittelemme, että koulutusryhmä muodostetaan mahdollisimman heterogeeniseksi niin, että se koostuu eri-ikäisistä mielenterveys- ja päihdekuntoutujista sekä heidän läheisistään. Taustojen erilaisuus lisää ryhmän kokemustietoa, mahdollistaa näkökulmien laajentamisen, vähentää ennakkoluuloja ja muuttaa asenteita. Koulutusryhmän kokoa kannattaa pohtia huolella etukäteen. Järjestävän tahon on otettava huomioon käytettävissä olevat resurssit, tilat ja odotettavissa oleva hakijoiden määrä. 12
Suosittelemme, että hakijoista valitaan henkilöitä myös vara sijoille. Heistä voi koulutuksen alkuvaiheessa ottaa osallistujia keskeyttäneiden tilalle. Mielen avain -hankkeen koulutuksissa ryhmien koko on vaihdellut 8 hengestä 20 henkeen. Erikokoisissa ryhmissä on hyvät ja huonot puolensa. Suurempi ryhmä vaati suuret kokoontumistilat, ryhmäytyminen oli haastavampaa ja omien kokemusten jakaminen suuressa ryhmässä koettiin joskus vaikeammaksi. Pienemmistä ryhmistä muodostui tiiviimpiä ja jäsenet kiinnittyvät ryhmään helpommin. Tällöin ryhmästä irtaantuminen voi olla haastavampaa. 13
5. Koulutuksen aloittaminen Suosittelemme, että kokemusasiantuntijakoulutuksen alussa laaditaan koulutusryhmän arvot ja säännöt yhdessä, ja niitä konkretisoidaan käytännössä. Ohjaajien on kiinnitettävä huomiota ryhmäytymiseen. Heidän on omattava perustiedot ryhmän toiminnasta, vaiheista ja lainalaisuuksista sekä valmius käsitellä ryhmäläisten ryhmän jäsenten mahdollisia ennakkoluuloja ja asenteita koulutukseen osallistuvien erilaisia taustoja kohtaan. Tarvittaessa ryhmän ohjaajan on keskusteltava ongelmatilanteesta osallistujien kanssa kahden kesken. Ryhmässä noudatetaan tasavertaista vuorovaikutusta ja toisten kunnioittamista. Koulutus on osallistujille vapaaehtoista, mutta ryhmän jäseniltä odotetaan sitoutumista. Poissaoloista ilmoitetaan ohjaajalle koulutuksen alussa sovitulla tavalla. Sekä osallistujilta, että ohjaajilta ja kouluttajilta odotetaan yhdessä luotujen arvojen ja sääntöjen mukaista käyttäytymistä ja toimintaa. Ohjaajan tulee osoittaa omalla toiminnallaan, että sovituista säännöistä pidetään kiinni. Suosittelemme, että osallistujilta kerätään kirjalliset sitoumukset vaitiolosta. Luottamuksellisuuden merkityksestä on hyvä keskustella ja korostaa, että koulutuksen aikana kuultavat asiat jäävät ryhmän sisälle. Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutusmallin arvot olivat dialogisuus, molemmin puoleinen kunnioitus, luottamuksellisuus, tasavertaisuus, sitoutuminen, rohkeus, positiivisuus, yhteistyö, osallisuus, avoimuus ja pyrkimys stigman vähentämiseen sekä ymmärryksen ja tiedon lisäämiseen. Sääntönä oli, että koulutukseen ei tulla päihtyneenä. 14
Koulutusten alussa ryhmissä oli vastakkainasettelua ja jakautumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kesken. Ryhmän sisäisen luottamuksen ja turvallisuuden lisääntyessä ennakkoluulot vähenivät. Huomio kiinnittyi ryhmän jäseniä yhdistäviin asioihin ja siihen, mitä annettavaa heillä on toisilleen. Suosittelemme, että koulutuksen järjestäjä kiinnittää huomiota koulutuspaikkaa valitessaan tilan merkitykseen osallistujien kannalta. On huomioitava, että koulutuspaikka herättää ja aktivoi osallistujissa erilaisia tunteita ja muistoja, joita on käsiteltävä. Mielen avain -hankkeen oppilaitoksissa tapahtuneissa koulutuksissa nousivat esiin osallistujien muistot aikaisemmasta opiskelusta, mutta myös koulukiusaamisesta. Myönteistä oli, kun osallistujat saivat kokemuksen siitä, että he kuuluvat suurempaan joukkoon, opiskelijoihin. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa järjestettävä kokemusasiantuntijakoulutus mahdollistaa kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen mielenterveys- ja päihdetyön opetuksessa ja voi vähentämään kuntoutujiin kohdistuvia negatiivisia asenteita ja virheellisiä käsityksiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloissa toteutettu koulutus herätti osallistujissa muistoja palvelutilanteista. Tiloissa työskentelevien ammattilaisten saattoi olla aluksi vaikea suhtautua siihen, että entiset tai nykyiset asiakkaat tulivat tiloihin uudenlaisessa roolissa. Uusista asetelmista syntyi kuitenkin vuoropuhelua, joka taas muutti asenteita puolin ja toisin. 15
6. Koulutussuunnitelma ja koulutuksen rakenne Suosittelemme, että koulutussuunnitelma on laadittu valintaprosessia aloitettaessa. Näin hakijat voivat pohtia koulutuksen sisällön ja rakenteen soveltuvuutta heille. Suunnitelmaan kannattaa jättää väljyyttä, jotta sisältöä voidaan muokata ryhmän palautteen ja tarpeiden mukaisesti. Suosittelemme, että koulutuksen aikana tehdään yhteistyötä eri tahojen, kuten oppilaitosten, kuntasektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tutustumiskäynnit tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua ja edistävät uusia yhteistyömahdollisuuksia. Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutusmalli oli moduulimuotoinen. Se koostui neljästä erillisestä osiosta, joilla kaikilla oli oma sisältö ja laajempi tavoite. Moduulimuotoisuus mahdollisti koulutuksen joustavuuden ja räätälöimisen alueellisten tai ryhmän tarpeiden mukaan. 16
Mielen avain -hankkeen moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutus MODUULI MODUULI 1 Mitä on kokemusasiantuntijuus? Kesto kaksi kuukautta SISÄLTÖ z Kokemusasiantuntijuuteen ja kokemusasiantuntijatehtäviin perehtyminen zoman tarinan kertomiseen perehtyminen zryhmäytymisen tukeminen z ATK-taitojen kartoitus ja sähköisen oppimisalustan käytön opettelu zluentoaiheita: minkälainen olen oppijana? perustietoa ryhmistä ja ryhmäilmiöistä kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet virittäytyminen oman elämäntarinan työstämiseen ja kertomiseen MODUULI 2 Tietoa kokemuksen rinnalle Kesto kaksi kuukautta MODUULI 3 Minä kokemusasiantuntijana Kesto kaksi kuukautta MODUULI 4 Kokemusasiantuntijuus käytännössä zkokemusasiantuntijatoiminnassa tarvittavan tiedon kartuttaminen z Sähköisen oppimisalustan hyödyntäminen zluentoaiheita: mielenterveys- ja päihdetyö sosiaalilainsäädännön perusteet ja kuntoutujan oikeudet psyykkiset häiriöt, psykiatriset sairaudet ja päihdesairaudet suomalainen hoito- ja kuntoutusjärjestelmä kehityspsykologia psykoterapiat, psykoterapeuttisuus zomien valmiuksien ja tavoitteiden selkiyttäminen ja työstäminen zoman elämäntarinan työstämiseen ja kertomiseen valmistautuminen zluento- ja ryhmätyöaiheita: vuorovaikutustaidot mediataidot vertaisryhmän ohjaaminen työparityöskentely kokemusasiantuntija mukana palvelujen kehittämisessä kokemustutkimus tukihenkilötoiminta omaistoiminta zverkostoituminen oman alueen toimijoiden kanssa zkokemusasiantuntijatehtävissä toimimisen harjoittelu zseminaarin (tai tiedotustilaisuuden) suunnittelu ja järjestäminen Kesto kaksi kuukautta 17
7. Koulutuksen sisältö ja opetusmenetelmät Suosittelemme, että kokemusasiantuntijakoulutuksen opintomenetelminä käytetään vuorovaikutuksellisia luentoja, oman tarinan työstämistä ja käytännön harjoitteita. Suosittelemme tapaamisten, kehittämispäivien, koulutuspäivien tai koulutusjaksojen järjestämistä yhdessä ammattilaisten kanssa. Näin voidaan luoda verkostoja sekä pohjaa yhteistyömahdollisuuksille. Lisäksi suosittelemme, että koulutusryhmät osallistuvat ammattilaisille suunnattuihin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustapahtumiin. Informaatioteknologian käytön hyödyntäminen on tärkeää, koska se lisää osallistumismahdollisuuksia. Erityisesti pari- ja pienryhmätyöskentely on menetelmänä toimiva. Pienryhmässä on mahdollista oppia hyödyntämään ja käyttämään omia vahvuuksia. On huomattava, että luovien ja tunteita herättävien menetelmien, kuten kuvan käytön, draamaharjoitusten ja valokuvauksen käyttäminen vaatii ammattitaitoa ja sensitiivisyyttä. Vuorovaikutustaitojen sekä kokoustekniikan opettelu on olennaista kokemusasiantuntijana toimimisessa. Koulutuksessa on hyvä harjoitella myös puheeksi ottamisen ja motivoivan työtavan perusteita. Kokemusasiantuntija voi joutua tekemisiin julkisuuden ja median kanssa. Näin ollen on tärkeä käydä läpi median kanssa toimimisen periaatteita. Omien rajojen asettaminen, itsestä huolehtiminen ja itsensä suojeleminen ovat tärkeitä asioita kaikissa kokemusasiantuntijatehtävissä. Oman kokemuksen ja teoreettisen tiedon yhdistämiseen liittyvistä asioista on keskusteltava ja korostettava kokemuksellisuuden säilyttämistä. 18
Mielen avain -hankkeessa on hyviä kokemuksia kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten yhteisistä koulutusjaksoista. Ne tukevat erityisesti kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten valmiuksien kehittymistä uudenlaiseen työtapaan. Kokemusasiantuntijatehtävissä toimineiden kokemusasiantuntijoiden vierailut tuovat esimerkkien voimaa koulutuksessa oleville osallistujille. Koulutuksissa käsiteltiin myös preventiivistä näkökulmaa, mielenterveyden peruskysymyksiä, mielenterveyttä suojaavia ja vaarantavia tekijöitä sekä niiden tunnistamista. Tähän liittyen käsiteltiin lastensuojelun perusteita ja ylisukupolvisuuden käsitettä. Ne koskettivat osaa osallistujista oman elämän kautta. Koulutukseen kuului kokemusasiantuntijatehtävissä toimimisen harjoittelua. Koulutuksen loppuvaiheessa osallistujia tuettiin tutustumaan kokemusasiantuntijatehtäviin käytännössä. 19
8. Oma tarina Suosittelemme, että osallistujat perehdytetään huolella oman tarinan kertomiseen ja sen teoreettiseen viitekehykseen. Kokemusasiantuntijan tehtäviin kuuluu usein oman tarinan kertominen ja tarina on kokemusasiantuntijan tärkeä työkalu. Tarinan kertominen tarkoittaa, että kokemusasiantuntija kertoo omakohtaisen kokemuksen siitä, millaista on olla ja elää psyykkisen sairauden ja/tai päihdeongelman kanssa tai niistä kärsivän läheisenä. Kokemusasiantuntijuudella ja tarinan kertomisella on erilaisia merkityksiä sekä kuulijoille että kokemusasiantuntijalle. Tarinoiden kautta on mahdollista löytää yhteinen kieli, lisätä ymmärrystä ja tietoa, tuoda inhimillisyyttä sekä nostaa esiin konkreettisia asioita, jotka vaikuttavat jaksamiseen tai selviämiseen. Suosittelemme, että tasavertaisen ilmapiirin luomiseksi koulutus käynnistetään ryhmänohjaajien omilla tarinoilla. 20
Teoreettista taustaa oman tarinan kertomiselle voi hakea erilaisista lähestymistavoista. 1. Kognitiivisen psykologian teoria: Ajatusten ja kokemusten pukeminen sanalliseen muotoon joko kertoen tai kirjoittaen jäsentää omaa maailmaa ja antaa asioille merkityksiä. 2. Fenomenologiasta: Jokaisen kokemus on ainutkertainen, mutta niistä löytyy kaikille yhteisiäkin elementtejä omien kokemusten jakaminen auttaa itseä ja toisia ymmärtämään omaa tilannettaan paremmin. 3. Hahmopsykologia: Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa yksittäiset elämäntapahtumat ovat tärkeitä, mutta vasta elämäntarinan kertominen mahdollistaa kokonaisuuden hahmottamisen. Tarinan kertoja havaitsee, että psyykkisestä sairaudesta huolimatta elämässä on paljon muuta, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen. 4. Psykoterapeuttinen ajatusmalli: Tarinan kirjoittaminen antaa kokemustaustalle muodon ja hahmon, se antaa tarvittavaa näkökulmaa ja etäisyyttäkin omiin kokemuksiin, omaan elämänhistoriaan. Paha siirtyy mielestä paperille. Jokaisen kokemusasiantuntijan on tärkeä löytää itselle sopiva tapa hahmottaa ja kertoa oma tarinansa sekä toimia kokemusasiantuntijana. Tapoja hahmottaa tai esittää oma tarina on oman elämäntarinan kirjoittamisen lisäksi esimerkiksi merkityksellisten tapahtumien hahmottaminen aikajanana tai elämän viivana, niin sanottu Jellinekin käyrä, mind map, valokuvat, taide tai käsillä tekeminen. 21
TARINAN KIRJOITTAMINEN Kokemusasiantuntijalle tarinan kirjoittaminen voi toimia terapeuttisena tapana käsitellä menneisyyttä tai elämän vaikeita asioita. Se voi auttaa ymmärtämään ja jäsentämään omaa tai läheisen elämää tai sairautta, sekä luoda pohjaa muutokselle. Kirjoittaessaan yksilö työstää muistojaan, jolloin ne ovat tulkintoja menneistä tapahtumista nykyisyyden näkökulmasta. Kirjoittamalla elämästään ihminen eläytyy kokemaansa uudelleen ja samalla luo menneisyyteen järjestystä. Tarinallisesta näkökulmasta sanottuna kertomuksen avulla on mahdollista löytää suunta kohti uudenlaista tulevaisuutta eli oman tarinan kulkua ja suuntaa voi muuttaa. Tarina myös muuttuu ajan kuluessa. Koulutuksessa on painotettava sitä, että osallistujien on tarinan kirjoittamisvaiheessa tärkeä huolehtia omasta jaksamisestaan. Tarinan työstämiseen on varattava riittävästi aikaa ja pidettävä välillä taukoja. Tarvittaessa on tärkeää pystyä purkamaan syntyneitä tunteita ryhmänohjaajan, läheisen tai ammattiauttajan kanssa. Myös oman tarinan kertominen vaikuttaa kertojaan. Tämän vuoksi kannattaa kuunnella itseään ja pohtia, mitä haluaa kertoa. Myös julkisuuteen tulemisella on oma merkityksensä. Lisäksi arkojen asioiden kertomisella voi olla vaikutusta omalle tulevaisuudelle. Tässä on otettava huomioon eettisyys esimerkiksi huumetaustaan liittyen. Tarinan kirjoittaminen ja esittäminen voi olla vaikeaa. Usein taustalla ovat muistot ja kokemukset esimerkiksi koulun äidinkielen tunneilta tai esitelmän pitämisestä. Monelle kokemusasiantuntijakoulutuksessa saatu palaute on ollut korjaava kokemus: tarina onkin ollut hyvä sekä elävästi ja sujuvasti esitetty. Koulutuksessa on tärkeää, että ilmapiiri oli kannustava ja rakentava. 22
Osallistujaa tuetaan miettimään miten omista asioista tai kokemuksesta kerrotaan. On tärkeää, että tarinasta välittyy toivo. Esityksessä huomioidaan tunteet ja dramaattiset yksityiskohdat. Tarinassa voi nostaa esiin sekä hyviä, että huonoja kokemuksia, mutta asiat on esitettävä rakentavasti, ei repivästi. Kuulijan kannalta tarina tulisi jäsentää selkeäksi siten että kuulija saa ajateltavaa ja toivoa omaan, läheisen tai asiakkaansa vaikeaan tilanteeseen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen näkökulmasta tarinan kertomisen merkitys on se, että kokemusasiantuntija tietää mitkä tekijät ovat hänen toipumiseensa vaikuttaneet. Hänellä on sellaista asiantuntijuutta, jota sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla ei yleensä ole. 23
9. Pedagoginen ote Suosittelemme, että vieraileville kouluttajille kerrotaan etukäteen ryhmän toiveista koulutuspäivän teemaan liittyen ja tarkennetaan dialogisuuden merkitystä. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa on tarjottava korkeatasoista ja ajantasaista asiantuntijatietoa. Koulutuksessa hyödynnetään erilaisia opetusmateriaaleja. Osallistujille voidaan jakaa kirjallisuus- ja linkkilista heti koulutuksen alussa vapaaehtoista syventymistä varten. Etätehtävien suorittamisesta tai oppimismenetelmien käyttämisestä ei saa muodostua kynnyskysymystä, vaan koulutuksessa on hyväksyttävä erilaisia suoritustapoja. Joustavuutta, rohkaisua ja erilaisia tapoja toteuttaa opittavia asioita sekä vahvuuksien löytämistä on hyvä korostaa koulutuksen aikana. Huomioitavaa on, että ryhmässä saattaa olla henkilöitä, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. Tällöin korostuvat joustavuus ja erilaiset tavat opetusmenetelmissä. Mielen avain -hankkeessa ulkopuolisia kouluttajia perehdytettiin huomioimaan keskustelun ja kokemuksien merkitys luennolla. Kouluttajille annettiin taustatietoa koulutuksesta, aiheeseen liittyvistä toiveista ja siitä onko aihetta käsitelty aiemmin. Tarvittaessa osallistujille monistettiin etukäteen perehdyttäväksi koulutusaiheen materiaaleja. Materiaalit olivat myös yhteisellä sähköisellä oppimisalustalla, jossa ne olivat osallistujien saatavilla. 24
10. Koulutusryhmän päättäminen Suosittelemme, että kokemusasiantuntijakoulutuksessa huomioidaan koulutuksen ja ryhmän tapaamisten määräaikaisuus. Tämä tarkoittaa, että alusta alkaen tulee painottaa, että koulutus päättyy. Kokemusasiantuntijakoulutuksessa käsitellään ja jaetaan vaikeita, henkilökohtaisia asioita ja tunnelmia, joita ei välttämättä jaeta jokapäiväisessä elämässä. Koulutus voi olla osallistujille ajoittain rankka, mutta ryhmän vertaistuellinen voima kannattelee ryhmän jäseniä ja antaa toivoa. Ryhmän muodostama tuki sekä koulutuksen aikana koettu voimaantuminen tekevät koulutuksesta ja ryhmästä osallistujille merkityksellisen. Ryhmän päättämisen valmistelu onkin syytä aloittaa hyvissä ajoin. Koulutuksen jälkeen voidaan järjestää erilaisia yhteisiä tapaamisia. Mielen avain -hankkeen järjestämissä koulutuksissa kokemusasiantuntijaryhmän yhteydenpitoa ja jatkuvuutta on pyritty tukemaan järjestämällä koulutusten päättymisen jälkeen alueellisia, teemallisia kokemusasiantuntijatapaamisia. Lisäksi alueilla on järjestetty täydennyskoulutusta esimerkiksi ammattilaisille sekä kokemusasiantuntijoille tarkoitettu motivoivan lähestymistavan menetelmäkoulutus. Suosittelemme, että kokemusasiantuntijakoulutuksen päättyessä järjestetään päättäjäiset ja osallistujille annetaan todistus koulutukseen osallistumisesta. Koulutusryhmän päättäjäiset ovat merkityksellinen tilaisuus, johon uudet, koulutetut kokemusasiantuntijat voivat kutsua mukaan läheisiään ja verkostoaan sekä pitää esityksiä. 25
11. Arviointi Suosittelemme, että jokaisen koulutuskerran jälkeen kerätään palaute kirjallisesti ja koulutusta muokataan palautteen sekä ryhmän tarpeiden pohjalta. Jatkuvan ja systemaattisen palautteen kerääminen on tärkeää sekä sen hetkisen koulutuksen laadunvarmistamiseksi että jatkokehittämiseksi. Ryhmätapaamisissa korostetaan palautteen merkitystä. Ryhmän ohjaajien tulee järjestää mahdollisuuksia palautteen antamiselle ja saamiselle. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon tietosuoja ja eettisyys. Suosittelemme, että koulutuksen jälkeen toteutetaan seurantakyselyjä, jotta saadaan arviointitietoa koulutuksen vaikutuksista ja tehtävissä toimimisesta. Mielen avain -hankkeessa arviointi toteutettiin palautelomakkeen avulla. Osallistujilla oli mahdollisuus arvioida koulutuspäivän ilmapiiriä, kouluttajan onnistumista ja teeman tärkeyttä itselle. Kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuneille on tehty seurantakyselyjä, jossa on kysytty kokemusasiantuntijatehtävissä toimimisesta, maksetuista palkkioista sekä siitä miten hyvin koulutus on antanut valmiuksia tehtävissä toimimiseen. Kyselyjen perusteella tiedetään, että kokemusasiantuntijat kokevat koulutuksen ja sen antamien valmiuksien merkityksen tärkeänä. 26
Lähteet Falk H, Kurki M, Rissanen P, Kankaanpää S, Sinkkonen N. 2013. Kuntoutujasta toimijaksi kokemus asiantuntijuudeksi. Työpaperi 39/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mielen avain -hankkeen moduulimuotoinen kokemusasiantuntijakoulutusmalli ja sen jalkauttaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Innokylä. https://www.innokyla.fi/web/verstas619660/etusivu/-/verstas/perustiedot Nylund, M. 2005. Vertaisryhmät kokemuksen ja tiedon jäsentäjinä. Teoksessa Nylund & Yeung (toim.) Vapaaehtoistoiminta: Anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino 2005. STM. 2009. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. THL. 2009. Vertaistuen toimintamuotoja THL: Neuvoa antavat -sivusto. Julkaistu 28.3.2008, Päivitetty 3.2.2009. Tarinan merkityksestä Narratiivinen lähestymistapa: Holma Juha. 1999. Psykoosi on kertomuksen etsimistä kokemuksille. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa: Furmanin Ben. 1997. Koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen lapsuus. WSOY, Helsinki. Oman elämäntarinan ja sen kertomisen merkitys kertojalle itselleen ja toisille: Hänninen Vilma. 1999. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Valkonen Jukka. 2007. Psykoterapia, masennus ja sisäinen tarina. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 77/2007. 27