29.12.2011 VNK1792/05/2011 Jakelussa mainituille Asia JÄSENEN NIMEÄMINEN KANSALLISEEN INDIKAATTORIVERKOSTOON Valtioneuvoston kanslia asettaa uuden kansallisen indikaattoriverkoston korvaamaan kestävän kehityksen indikaattoriverkon ja Findikaattori.fi-palvelun yhdyshenkilöverkoston. Indikaattoriverkoston asettamisen tavoitteena on koota kansallinen indikaattoriosaaminen yhteen ja varmistaa, että korkeatasoinen ja laaja-alainen indikaattorityö säilyy jatkossakin keskeisenä osana tietoon perustuvaa politiikkaprosessia Suomessa. Yhtenä tavoitteena on edistää näkemystenvaihtoa indikaattorityyppisen tiedon välittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä varmistaa monipuolinen tiedonsaanti eri alojen asiantuntijaorganisaatioista. Aktiivinen tiedonvaihto voi vähentää päällekkäistä työtä ja tuottaa synergia-etuja kun samoja ongelmia ei ratkaista useassa eri ryhmässä. Koordinoitu indikaattoreiden kehittäminen ja päivitys vähentää myös tilastojen tuottajien työmäärää. Asiantuntijaryhmän työn tausta ja tehtävät ilmenevät tämän kirjeen liitteenä olevasta asettamispäätösluonnoksesta. Valtioneuvoston kanslia pyytää alla mainittuja tahoja nimeämään ehdokkaansa asiantuntijaryhmän jäseniksi. Ehdokkaiksi toivotaan erityisesti niitä virkamiehiä ja tutkijoita, jotka ovat keskeisessä roolissa asettamispäätösluonnoksessa mainituissa indikaattorihankkeissa. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a :n mukaan asiantuntijaryhmässä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Jäseneksi tulee lain mukaan ehdottaa mahdollisuuksien mukaan sekä naista että miestä. Ehdotukset kansallisen indikaattoriverkoston jäseniksi pyydetään toimittamaan valtioneuvoston kanslialle sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@vnk.fi viimeistään 20.1.2012. Lisätietoja asiasta antaa erityisasiantuntija Ulla Rosenström (ulla.rosenstrom@vnk.fi, puh. 09 160 22353). Sirpa Kekkonen Ohjelmaneuvos Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia KÄYNTIOSOITE POSTIOSOITE PUHELIN FAKSI SÄHKÖPOSTI Snellmaninkatu 1, Helsinki PL 23, 00023 Valtioneuvosto (09) 16001, (09) 57811 (09) 1602 2165 kirjaamo@vnk.fi
2 (6) Liite Jakelu Tiedoksi Luonnos asettamispäätökseksi Ministeriöt Kansaneläkelaitos Suomen ympäristökeskus Suomen Kuntaliitto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus SITRA Metsäntutkimuslaitos Tilastokeskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Helsingin kaupungin tietokeskus Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos Valtion taloudellinen tutkimuslaitos TEKES Maa- ja metsätalousministeriön tietokeskus Työterveyslaitos Valtioneuvoston kanslia
3 (6) Liite PÄÄTÖSLUONNOS VNKxxx:xx/2011 xx.1.2012 Asia KANSALLLINEN INDIKAATTORIVERKOSTO Asettaminen Toimikausi Valtioneuvoston kanslia on tänään asettanut työryhmän toimimaan asiantuntijaverkostona, joka koordinoi kansallisia indikaattorihankkeita, vahvistaa indikaattoreihin liittyvää yhteistyötä sekä tukee Findikaattori.fi-palvelun kehittämistä. zz.1.2012 lukien kuluvan hallituskauden ajaksi. Tausta Suomessa on pitkä perinne yhteiskuntaa kuvaavien indikaattoreiden kehittämisestä eri hallinnonalojen yhteistyönä. Pisimpään yhteisiä lähes kaikkia hallinnonaloja koskevia indikaattoreita on kehitetty ympäristöministeriön johtamassa kestävän kehityksen indikaattoriverkossa. Indikaattoriverkon työ alkoi 1990-luvun lopulla YK:n kestävän kehityksen indikaattoreiden testaamisella, jota seurasi kansallisen kokoelman julkistaminen vuonna 2000. Työhön osallistuivat lähes kaikki ministeriöt ja sektoritutkimuslaitokset. Kansallisten kestävän kehityksen indikaattoreiden ohella monet sektorit ovat tehneet ja kehittävät edelleen omaa hallinnonalaa seuraavia indikaattorikokoelmia. Kokonaisuutena on todettavissa, että indikaattoriosaaminen on Suomessa korkealla tasolla. Valtioneuvoston kanslia ja Tilastokeskus lanseerasivat 15.10.2009 Findikaattori.fi nimisen internet-palvelun, joka tarjoaa ajantasaista ja kattavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä käyttäjäystävällisessä muodossa. Palvelu sisältää noin 100 yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavaa indikaattoria. Indikaattoreiksi valittiin ensisijaisesti sellaisia muuttujia, joita poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat usein. Palvelu tarjoaa kokonaisuuden, joka kertoo kattavasti Suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä. Hallitusohjelman toteuttamista tukevassa seurannassa on 2000-luvulla siirrytty indikaattoreiden käyttöön, joka tukee ilmiöpohjaista hallituspolitiikan arviointia organisaatio- ja toimenpideseurannan sijasta. Tämä on osaltaan lisännyt kiinnostusta indikaattoreihin ja asettanut paineita indikaattoreiden käytön kehittämiselle.
4 (6) Kansainvälisesti kestävän kehityksen mittaamiseen tähtäävää indikaattorityötä on tehty erityisesti YK:ssa ja EU:ssa. Viime vuosina kestävän kehityksen mittaamisessa on korostettu aiempaa vahvemmin sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä (mm. EU:n Beyond GDP - ja OECD:n Measuring Progress -hankkeet). Lisäksi indikaattorikokoelmien käytettävyyteen ja viestintään on kiinnitetty enemmän huomiota. Kanslian näkökulmasta keskeisimmät indikaattorikokoelmat, kestävän kehityksen indikaattorikokoelma ja Findikaattori.fi-palvelu, sisältävät huomattavan paljon samoja indikaattoreita. Käyttäjien ja tiedon tuottajien kannalta olisi yksinkertaisempaa, jos tiedon jakelua ja esittämistä koordinoitaisiin nykyistä tiiviimmin. Näiden kahden indikaattorikokoelman sisällön kehittämiseen on tähän asti osallistunut kaksi erillistä virkamiesryhmää, joiden jäsenistö on ollut osin samoja henkilöitä. Nämä kaksi ryhmää on tarkoitus korvata tässä päätöksessä asetettavalla uudella kansallisella indikaattoriverkostolla. Tavoitteet Tehtävät ja toiminta Indikaattoriverkoston asettamisen tavoitteena on koota kansallinen indikaattoriosaaminen yhteen ja varmistaa, että korkeatasoinen ja laaja-alainen indikaattorityö säilyy jatkossakin keskeisenä osana tietoon perustuvaa politiikkaprosessia Suomessa niin kansallisesti kuin alueellisesti. Tavoitteena on kehittää indikaattorityötä vastaamaan paremmin myös käyttäjien tarpeisiin. Erityisesti tavoitteena on kehittää edelleen hallitusohjelman toimeenpanoa tukevaa indikaattoreiden käyttöä. Tavoitteena on myös edistää kokemustenvaihtoa ja keskinäistä oppimista indikaattorityyppisen tiedon välittämiseen liittyvissä kysymyksissä eri alojen asiantuntijaorganisaatioista. Aktiivisella tiedonvaihdolla voidaan vähentää päällekkäistä työtä ja tuottaa synergia-etuja, kun samoja ongelmia ei ratkaista useassa eri ryhmässä. Koordinoitu indikaattoreiden kehittäminen ja päivitys kansallinen ja alueellinen taso huomioiden vähentää myös tilastojen tuottajien työmäärää. Synkroninen tarkastelu kansallisen ja alueellisen tason kesken palvelee kestävää kehitystä ja hyvinvointia kuvaavan kokonaiskuvan muodostamista kattavasti koko maa huomioiden, mutta samalla alueelliset erot tunnistaen. Verkoston keskeisinä tehtävinä on: Tehdä ehdotuksia Findikaattori-palvelun kehittämiseksi palvelun ohjausryhmälle huomioiden erillisiä indikaattorikokonaisuuksia ja -hankkeita (erityisesti VNK:n HYMY-hanke, kestävän kehityksen indikaattorit, hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman seuranta, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan indikaattorit, alueelliset kestävän kehityksen indikaattorit, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen INDIhanke, MMM:n luonnonvaramittarit, Helsingin seudun suunnat, ja kansallinen EU2020 seuranta); Seurata kansainvälisiä indikaattorihankkeita ja hyödyntää niitä kansallisessa työssä? Kehittää yhteiskunnallisen kehityksen mittareita ja seurantamenetelmiä kokonaisuutena vaikuttavampaan ja käyttökelpoisempaan suuntaan kansallisesti ja alueellisesti kiinnittäen erityisesti huomiota indikaattorien operaationalisointiin;
5 (6) Laatia kansalliselle kestävän kehityksen toimikunnalle ehdotus sen strategian seurannan ja arvioinnin uudistamisesta sekä mahdollisista uusista mittareista ja muista arviointityökaluista; Osallistua Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokouksiin laadittavien indikaattorilehtisten kommentointiin; Seurata ja mahdollisuuksien mukaan osallistua kestävän kehityksen ennakollisen arviointimallin edelleen kehittämiseen. Edistää eri indikaattorikokoelmien ja -välineiden tunnettuutta olemassa olevien viestintäkeinojen kautta (mm. sosiaalinen media, esitelmät). Edistää ELY -keskusten, maakunnan liittojen sekä muiden keskeisten aluetason toimijoiden käytössä olevien indikaattorikokoelmien synkronoiaa niin, että kokonaiskuvan muodostaminen aluetason kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin toteutumisesta helpottuu. Organisointi Lähtökohtana on, että indikaattoriverkostossa on jäseninä eri hallinnonalojen ja eri alojen tutkimuslaitosten edustajia sekä kuntien ja aluetason edustus. Verkoston jäsenet ovat: XXX Indikaattoriverkoston puheenjohtajana toimii ohjelmaneuvos Sirpa Kekkonen valtioneuvoston kansliasta ja varapuheenjohtajana ylitarkastaja Annika Lindblom ympäristöministeriöstä. Verkoston pääsihteerinä toimii erityisasiantuntija Ulla Rosenström valtioneuvoston kansliasta. Verkosto kokoontuu kuukausittain tai tarpeen mukaan. Verkosto voi kutsua kokouksiin asiantuntijoita. Kustannukset ja rahoitus Kansallisen indikaattoriverkoston työ tehdään virkatyönä. Kokouspalkkioita ei makseta. Kukin osallistujataho vastaa edustajiensa matka- ja muista kustannuksista. Mahdolliset julkaisut tuotetaan vain sähköisinä, josta julkaisemisesta aiheutuvat kustannukset jaetaan osallistuvien tahojen kesken. Mahdollisista muista kustannuksista tehdään erilliset valtioneuvoston kanslian päätökset. xxx n.n. yyy m.m. JAKELU puheenjohtaja jäsenet
6 (6) sihteerit TIEDOKSI kansliapäälliköt pääjohtajat valtiosihteeri alivaltiosihteeri ministeriöt VNK osastot/yksiköt/kirjaamo/viestintä HARE