ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA Strategian päivitys Rovaniemen valtuustoseminaari 19.-20.3.2012 Kimmo Vähäjylkkä AIRIX Ympäristö Oy
2 TAUSTA
Strategian toteutus 2004-2006 PROSESSI Rovaniemen maalaiskunnan ja Rovaniemen kaupungin yhdistyessä toteutettu projekti Toteutus vuosina 2004-2006 Runsas vuorovaikutus mm. asukaskuulemisten kautta (kyläkierrokset) Nuorten osallistuminen kaikissa prosessin vaiheissa TULOKSENA Uuden Rovaniemen kasvusuunnat: kävelykehä, pyöräilykehä, uudet asumisen alueet Palvelualueet Matkailun kehittämisvyöhykkeet, periaatteet matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi Raami kaavoitusohjelmalle ja muulle maankäytölle
4 TAVOITTEET
Strategiapäivityksen tavoitteet Ajantasaistaa vuonna 2006 valmistunut strategia keskeisiltä osin Tarkastella strategian toteutumista yleisesti ja esitettyjen indikaattorien osalta Tuottaa sisältöä Rovaniemen kaavoitusohjelmaan ja sen toteuttamiseen Tarkastella esitettyä keinovalikoimaa ja keinojen toimivuutta Laajentaa tarkastelua alue- ja yhdyskuntatalouteen Toteuttaa vuorovaikutteinen prosessi, jossa päättäjät, kaupungin viranomaiset ja muut keskeiset suunnittelutahot pääsevät arvioimaan alueiden käytön strategian vaikutuksia ja toimivuutta sekä osallistumaan strategiatyön kehittämiseen Luoda strategiasta jatkuvasti päivitettävä työkalu maankäytön seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen 5
6 TOTEUTUS
Strategiapäivityksen työvaiheet 1.Strategian toteutuman arviointi Yleisen aluekehityksen arviointi Strategiaan valittujen indikaattorien arviointi Strategiamäärittelyt ja niiden tarkastaminen 2. Selvitysten ja karttojen päivitykset Kaupan palveluverkkoselvityksen päivitys Matkailuselvityksen päivitys Karttapäivitykset 3. Tavoitteiden, keinojen ja toimenpideohjelman tarkistaminen Strategian tavoitteiden ja esitettyjen keinojen arviointi Toimenpideohjelman tarkistus 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 7
8 MENNYT KEHITYS
Yleisindikaattorit Väestö (Tilastot: Tilastokeskus 2010) 9
10
11
12
1 2 3 C D 4 5 E 6 F G 7 H 8 9 I 10 J Tavoitteiden toteutuminen, yhteenveto Asuminen 1. Koko uusi Rovaniemi on säilynyt asuttuna ja palvelukyläverkosto kehittynyt (-1) 2. Rovaniemen kaupunkitaajama on kehittynyt Lapin elinvoimaisena maakuntakeskuksena (+11) 3. Maaseutualueet ja niiden kyläkeskukset ovat kehittyneet Rovaniemellä virkeinä ja elinvoimaisina (-3) 4. Rovaniemelle on varattu riittävästi houkuttelevia ja viihtyisiä asuinalueita maakunnasta, muualta maasta ja ulkomailta saapuville tulomuuttajille (+1) 5. Kaupungin taajama-alueet ovat liittyneet saumattomasti toisiinsa muodostaen tiiviin ja eheän yhdyskuntarakenteen (+2) 6. Loma-asuntoalueita on riittävästi ja ne ovat helposti saavutettavissa (-1) 7. Keskusta on kehittynyt eheäksi ja vetovoimaiseksi ihmisten kohtaamisten paikaksi, jossa on tarjolla monipuolisia palveluja ja tapahtumia (+7) 8. Vähintään 90 % kaikista yli 75-vuotiaista asuu kotona tai kodinomaisessa palveluasumisessa (-1) Arvioi kehitystä ++ / + / 0 / - / -- 13
1 2 3 C D 4 5 E 6 F G 7 H 8 9 I 10 J TAVOITTEET Elinkeinot, työpaikat ja palvelut 9. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt ja työttömyysaste alentunut merkittävästi (+8) 10. Rovaniemen aluerakenteessa on varattu riittävästi tilaa yritysten kasvulle ja sijoittumisalueita elinkeinotoiminnan monipuoliselle kehittymiselle (+6) 11. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulupalvelut ovat tehostuneet tasapuolisesti koko kunnan alueella, julkiset peruspalvelut ovat säilyneet palvelualueiden keskuskylillä (-2) 12. Ammatillisesti koulutettujen määrä on lisääntynyt kasvavilla ja työvoimakysytyillä aloilla (+5) 13. Matkailutoiminta on kasvanut erityisesti keskustan, Ounasvaaran, napapiirin ja Ounasjoen muodostamalla matkailuvyöhykkeellä (-1) 14. Yritysten määrä on kasvanut (+7) Arvioi kehitystä ++ / + / 0 / - / -- 14
1 2 3 C D 4 5 E 6 F G 7 H 8 9 I 10 J TAVOITTEET Arvioi kehitystä ++ / + / 0 / - / -- Liikenne 15. Valtatien 4 tasoa ja liikenneturvallisuutta on parannettu (-2) 16. Alempiasteisten teiden liikennekelpoisuus on turvattu, päällystetyn tieverkon kunto säilytetty ja liikenneturvallisuutta parannettu (-5) 17. Joukkoliikennettä on kehitetty lisäämällä joukkoliikenteen vuoroja (-4) 18. Ratayhteys Rovaniemeltä Venäjän rajalle, osana Barentsin liikennekäytävää on parantunut (-6) 19. Barentsin käytävästä on muodostunut tavaraliikenteen logistinen pääväylä ja tunnettu matkailureitti (-7) 20. Uusi siltayhteys Viirinkangas/Rantavitikka Pöykkölä/Paavalniemi on rakennettu palvelemaan kaupungin sisäistä liikennettä (-10) 21. Rovaniemen lentoasemalta on lisätty suoria kansainvälisiä yhteyksiä (-6) 22. Lentoasemaa on kehitetty kansainvälisten ja kotimaan lentorahtiyhteyksien keskuksena (-4) 23. Kevyt liikenne on lisääntynyt mm. kevyen liikenteen verkoston rakentamisen myötä (-2) 15
1 2 3 C D 4 5 E 6 F G 7 H 8 9 I 10 J TAVOITTEET Virkistys ja hyvinvointi 24. Rovaniemelle on luotu monipuolinen virkistysalueverkosto luonnon monimuotoisuuden kokemiseen, monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, urheiluun, kalastukseen sekä matkailua palveleviin toimintoihin (+3) 25. Terveyteen ja hyvinvointiin perustuvat palvelut ja niistä riippuvainen matkailu ovat kasvaneet (-1) 26. Virkistysalueet ovat säilyneet mahdollisimman luonnonmukaisina (+4) 27. Vapaa-ajan reitistöjen laatutaso on parantunut, reitit palvelevat sekä matkailijoita että Rovaniemen asukkaita (+5) 28. Ihmisten hyvinvointi on parantunut, sairastavuus on vähentynyt ja sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet (+1) 29. Rovaniemen vetovoima on kasvanut ja imago parantunut, tunnettuus kotimaassa ja kansainvälisesti on lisääntynyt (+6) Arvioi kehitystä ++ / + / 0 / - / -- 16
1 2 3 C D 4 5 E 6 F G 7 H 8 9 I 10 J ROVANIEMEN KEHITYKSEN ARVIOINTI Yhteenveto Asumismahdollisuuksia on lisätty keskustan läheisyydessä strategian mukaisesti Taajamarakenne on eheytynyt kuntaliitoksen ja strategian toteuttamisen jälkeen Keskusta ja sen palvelut ovat kehittyneet, samalla on parantunut Rovaniemen vetovoimaisuus, imago ja asema Lapin maakuntakeskuksena Kylien suhteellinen asema on heikentynyt, palvelut on kuitenkin saatu ylläpidettyä palvelualueilla Palvelujen tarjontaa palvelukylillä ei ole riittävästi selvitetty, myös asunto- ja tonttitarjontaa (markkinointia) tulisi kehittää Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen (uudet investoinnit) ovat kehittyneet myönteisesti. Matkailun viimeaikainen kehitys on huolestuttavaa Liikenneinvestoinnit ovat kehittyneet heikosti, mutta näihin on ollut kaupungin toimesta vaikea vaikuttaa Hyvinvointi on lisääntynyt ja virkistäytymismahdollisuudet ovat parantuneet. Eriarvoisuus voi olla jossain määrin lisääntynyt 17
18 PÄIVITYKSEN KESKEISET TULOKSET
Visio 19
Asuminen 20
Elinkeinojen kehittäminen 21
Liikenne 22
23
Virkistyspalvelut 24
Matkailu 25
Päivitetty matkailu- ja virkistysvyöhykekartta Matkailuvyöhykkeitä vahvistettu (matkailukeskustan ja kylien välinen yhteistyö) Kylien matkailutarjontaa korostettu Matkailun ydinvyöhyke: keskusta Ounasvaara napapiiri Matkailun kakkosvyöhyke: Pohtimolampi Sonka Sinettä Nivankylä Ylikylä keskusta; napapiirin retkeilyalue keskusta Matkailun kolmosvyöhyke: Lohiniva Sinettä; Oikarainen Vanttauskoski Autti Matkailukeskustan realisointi keskustan osayleiskaavatyössä
Palvelut 27
Palvelukylien määrittely Vuoden 2006 alueiden käytön strategiassa palvelukylistä on määritetty seuraavaa: Haja-asutusalueille voidaan perustaa monipalvelupisteitä Palvelualueilla vähintään keskuskylissä tulee säilyttää perustasoiset palvelut: koulu, kaupallinen palvelu sekä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon peruspalvelu, myös päivähoito ja esiopetus tulee tarjota jokaisella palvelualueella (paikan päällä tai tuotuna palveluna) Palvelualueiden keskuskylät (2011): Meltaus Sinettä Vikajärvi Muurola Kivitaipale Vanttauskoski 28
29
Kunta- ja aluetalous 30
Keskeisen alueen strategisia linjauksia Tiivistyvää asumista: keskustan ruutukaava-alue Asumisen laajenemissuuntia Ranuantien suunta Pöyliöjärvi Salmivaara, Kemijokivarsi Ounasjokivarsi Teollisuustoimintaa, työpaikkoja Radanvarren laajenemisalueet Kaupallisia palveluja, matkailualueita Saarenkylä Syväsenvaara Napapiiri lentokenttä Ylikylä Energiahuolto, Mustikkamaan biovoimalaitoksen alue Kehätieyhteys: Eteläkeskus Ylikylä lentokenttä Siltayhteys Viirinkangas Ojanperä Viheryhteyksien merkitys erittäin tärkeää asuin- ja viheralueita yhdistävä 31
32
33
34 STRATEGIAN VAIKUTUKSET
Yhteenveto Strategia ohjaa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen, mikä on edullisempaa kuntatalouden kannalta suhteessa hajarakentamiseen Voidaan hyödyntää olemassa olevaa infraverkkoa sekä palveluja Ei lisää merkittävästi kuljetuskustannuksia Väestölisäys (7155 asukasta) vuoteen 2030 tuo sekä tuloja että menoja kaupungille Alle 15-vuotiaita + n. 1370 henkilöä Tarve esim. uusille opetuspalveluille Yli 64-vuotiaita + 7210 henkilöä Kasvava tarve uusille ikäihmisten palveluille Työikäisiä 25-64v. -1410 henkilöä Mm. verotulot vähenevät Väestölisäys näkyy etenkin kasvavina verotuloina sekä toisaalta kasvavina palvelumenoina Valtaosa eli jopa 70 90 % kustannuksista kertyy vuosien kuluessa kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvista menoista (Ympäristöministeriö 2008). Yläraja* /as./20v. Täydentävä Irrallaan Haja Menot 27200 27700 27700 Tulot 28400 28400 25000 Nettovaikutus 1200 700-2700 Alaraja* /as./20v. Täydentävä Irrallaan Haja Menot 42200 43200 44700 Tulot 43800 43800 37000 Nettovaikutus 1600 600-7700 (Ympäristöministeriö 2008) 35 *) pääomitettu 20 vuodelle, 5 % korkokannalla
Suurten hankkeiden vaikutuksia Rovaniemelle 36