Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA

Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Järvenpään Sosku osahankkeen erilaiset yhteiskehittämisen foorumit

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kokemusasiantuntijat lapsiperheiden tukena. Toivosta turvaa hanke

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

Mieli 2009 suunnitelma Kuntien mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden Kuntien erityistason mielenterveys- ja päihdepalvel

Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen lastensuojelulaitosten ja lasten- ja

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä

ARVIOINTISUUNNITELMA

Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät Case Järvenpää

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Verkottaja-päivät, Helsinki, Markku Salo, YTT, vapaa tutkija ja toimittaja.

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

Kokemusarviointi. Päivi Rissanen

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

YHTEISKEHITTÄMISELLÄ VAIKUTTAVAMPAA TUKEA ELINTAPOIHIN OUTI HIETALA, VTT & ERIKOISTUTKIJA-KEHITTÄJÄ INSPIROU

Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

ASUNTO ENSIN, VAAN EI ASUNTO VAIN

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

Case Fattaluuta: Vertaisena virastoviidakossa. Terveysneuvontapäivät

Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot

FSHKY:N SOSKU-HANKE Aalto Marianna ja Heino Satu

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Etsivä nuorisotyö Nuori Tampere

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

Aikuisten palvelut

Sosiaalipalvelut Terveystalo/Kymsote

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa

4. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen perhetyössä ja perhekuntoutuksessa RÄTY, PORVOO

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö Ari Nieminen (Diak), Helka Raivio (THL) & Jaana Eubanks (Vantaa)

Jalkautumisen hyödyt, haasteet ja ratkaisut

Yhteenveto ennakkotehtävästä. LARK6-hankkeen workshop

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

1. Mikä on suhteesi kuntoutukseen osallistuvaan kuntoutujaan?

Turun Kaupunkilähetys ry

1. Millä alueella toimit? Helsingin alue Kuopion alue Turun alue 2. Minkä ammattialan edustaja olet?

Avokuntoutuksen aika on tullut

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖRYHMÄ - TILANNEKATSAUS. Marja Heikkilä

Järjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä

1. Millä alueella toimit? 2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (syksy 2011)?

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

Kehittäjäasiakastoiminta

ARVIOINTISUUNNITELMA

Palauta täytetty kysely Kelan tutkijalle kotikäynnin yhteydessä.

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Transkriptio:

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry

Ideoinnista toteutukseen Kaste-rahoituksen kautta Keski-Uudellemaalle on syntynyt verkosto, jossa mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaiset sekä kuntoutuksesta kokemusta omaavat vertaiset/kokemusasiantuntijat ovat jakaneet asiantuntemustaan, kokemustaan ja osaamistaan työpajakokoontumisissa. Ammattilais-vertaisyhteistyön kehittäminen ja juurruttaminen palveluihin ja työkulttuuriin edellyttää koordinointia. Järvenpäässä tätä varten perustettiin vetoryhmä, johon osallistui esimiehiä, työntekijöitä ja vertais/kokemusasiantuntijoita. Valtakunnallisen Sosku-hankkeen kautta on Järvenpäässä aloitettu Jaettu asiantuntemus-valmennus. Valmennus on tarkoitettu ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneet työskentelemään yhdessä asiakkaiden kanssa sekä kuntoutuksesta omakohtaista kokemusta omaaville vertaisille. Tavoitteena on osallistujien valmentaminen yhteistyöhön sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseksi. Koulutuksen aikana muodostetut ammattilais-vertaistyöparit voivat kokeilla erilaisia työmuotoja.

Ammattilais-vertaisyhteistyönä on mielenterveys- ja päihdepalveluissa aloitettu kaksi avoryhmää, johon voivat osallistua sekä mielenterveys- että riippuvuusongelmissa ja elämänvaihekriiseissä tukea tarvitsevat asiakkaat. Kolmas ryhmä on päihdehoitoryhmä, joka on riippuvuusongelmien käsittelyyn kohdennettu avoryhmä. Ryhmiin ohjaudutaan matalalla kynnyksellä mielenterveys- ja päihdetyön yksikön päivystyksestä ja vastaanotoilta. Yhteistyö on aloitettu ryhmän suunnitteluvaiheesta ja se on rakentunut hyvälle yhteistyösuhteelle, avoimuudelle, luottamukselle ja roolien selkeydelle. Kokemusasiantuntija tarvitsee työnohjauksen, vaikka ryhmän jälkeen tilanteita puretaankin ammattilaisen kanssa. Ryhmän säännöt ja toimintatapa on luotu ryhmäläisten kanssa, salassapito, luottamuksellisuus, turvallisuus, kuntoutumiseen suuntautuminen, eri kuntoutumismuotojen arvostaminen ja niihin tasa-arvoinen suhtautuminen. Ryhmäkuntoutuksen sisältö rakentuu ryhmäläisten esille tuomista ajatuksista, tunteista ja kokemuksista. Ryhmään osallistuvat ovat alusta alkaen voineet tuoda esille toiveitaan keskusteluaiheiksi. Näitä toiveita on toteutettu alustuksina keskusteluteemoina sekä asiantuntijavierailuina. Ryhmään osallistuvien omaa luovuutta on rohkaistu ja osaamiselle annettu näyttämö. Ryhmässä on saatu nauttia mm. laulusta, elävästä musiikista ja kirjallisista tuotoksista. Kuntoutujan pitämä logoterapialuento puhutteli monia.

Eri näkökulmista yhteiseen päämäärään Ryhmäläiset ovat palautteessaan nostaneet vertaistuen merkityksen ensisijaiseksi. Vertaistukea saa sekä kokemusasiantuntijalta että muilta ryhmäläisiltä eli moninkertaisesti. Asiantuntijatiedon ja näkemyksen lisäksi saa kokemustietoa. Ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan työskentely on koettu toinen toisiaan täydentävänä ja tukevana. Kokemusasiantuntija vahvistaa toivoa tuomalla omalla läsnäolollaan näkyväksi muutostyöskentelyn ja kuntoutumisen onnistumisen. Yhteistyönä ohjattu ryhmä voi madaltaa kynnystä hoitoon ja ryhmään tuloon. Asiakkaiden motivaation vahvistaminen tehokkaampaa kahdesta näkökulmasta toteutettuna. Kokemusasiantuntija voi puhua suoraan, kyseenalaistaminen helpompaa, kuntoutuja tietää, että kokemusasiantuntija näkee läpi.

Yhteistyössä vastuu on selkeästi ammattilaisella. Verrattuna vertaisryhmään ammattilainen tuo tietonsa ja asiantuntemuksensa ryhmään hoitoa ja kuntoutusta koskevissa asioissa. Kokemusasiantuntijalla omasta itsestä huolenpitäminen ja oman taustan muistaminen on tärkeää ja osoittaa ryhmäläisille, että ei kannata jäädä yksin, vaikka vointi ja elämäntilanne olisivat kohentuneet. Marjo Tolonen 2016