ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 22 Kunnanhallitus sivu 1 Kokousaika 5.11.2012, kello 17.00 19.56 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Haavisto Veli, puheenjohtaja Hautala Salme Knuuttila Kari, II vpj Luhtala Pentti Mäki Jari Ojala Markku, I vpj Reinilä Johanna Vannesluoma Paula Väli-Torala Kai Sihto Eila, vj Viitamäki Raija Muut saapuvilla olleet Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Terhi Pirilä-Porvali sekä varapuheenjohtaja Markku Koskela, poistui :n 331 käsittelyn jälkeen klo 19.55 Esittelijänä kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski Pöytäkirjanpitäjänä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Asiantuntijoina henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka 332 klo 17.19-18.04 sekä kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola :t 307 ja 330 klo 18.05-18.28 Asiat :t 305-332 Pöytäkirjan allekirjoitus Veli Haavisto puheenjohtaja Mika Sillanpää pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu 12.11.2012 Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Johanna Reinilä Paula Vannesluoma 13.11.2012, virka-aikana Hallintotoimistossa Mika Sillanpää hallinto- ja talousjohtaja
ILMAJOEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika Kokouspaikka 5.11.2012, kello 17.00 Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu KH 305 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KH 306 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 KH 307 TEOLLISUUSTONTIN MYYMINEN JOUNI NEVALALLE 3 KH 308 KH 309 KH 310 1 LAUSUNTO REIJO JA RIITTA PENTINMÄEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA 5 LAUSUNTO ILMAJOEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON YMPÄRISTÖLUVAN LUPAMÄÄRÄYKSIEN TARKISTAMISESTA 8 NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNNAN TAKSAT JA MAKSUT 11 KH 311 VESIMAKSUTAKSA VUODELLE 2013 13 KH 312 JÄTEVESIMAKSUTAKSA VUODELLE 2013 15 KH 313 TALOUSARVIOESITYKSEN 2013 KÄSITTELY / KÄYTTÖTALOUS 17 KH 314 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2013 22 KH 315 KOIRAVERON MÄÄRÄ VEROVUODELTA 2012 27 KH 316 KH 317 KH 318 KH 319 KH 320 ILMAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE 2013 29 VALTUUSTOALOITE TEKNISEN TOIMEN VIRANHALTIJAN VASTUUSEEN SAATTAMISESTA AIHEETTOMIEN KULUJEN KUNNALLE AIHEUTTAMISESTA 32 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMISESTÄ AJAN TASALLE 34 VALTUUSTOALOITE KONNANMONTUN KUNNOSTAMISESTA 36 KUNTALAISALOITE KESKINENTIE-TUOMITIEN KIERTOLIITTYMÄN VALAISEMISEKSI 37
ILMAJOEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA KH 321 KH 322 KH 323 KUNTALAISALOITE SILTALAN ASEMAKAAVA-ALUEELLA OLEVIEN LEPPÄTIEN JA PAJUKUJAN KATUVALOJEN RAKENTAMISESTA 39 VALTUUSTOALOITE TAKUUPALKASTA NELJÄSTÄ LAPSESTA PERHEPÄIVÄHOITAJILLE 40 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN KUNNASTA ALKOHOLITON KUNTA 43 KH 324 KUNNALLISVAALIEN 2012 TULOS 45 KH 325 KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA 46 KH 326 KOSKENKORVAN URHEILUTALON VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN/SOPIMUSEHTOJEN MUUTTAMINEN 49 KH 327 TILAPÄISLUOTTO ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:LLE 51 KH 328 ESITYS SALOMÄKI A:N TÄRKEÄN POHJAVESIALUEEN GEOLOGISESTA RAKENNESELVITYKSESTÄ 52 KH 329 ILKAN POJAT RY:N PALLOILUHALLIHANKE 54 KH 330 KAAVOITUSKATSAUS 2012 58 KH 331 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 60 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa tiistaina 13. päivänä marraskuuta 2012 virkaaikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 1. päivänä marraskuuta 2012 Veli Haavisto, merk.
Kunnanhallitus 5.11.2012 2 KH 305 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KH 306 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Ehdotus: Kunnanhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Aakkosjärjestyksen mukaan vuorossa ovat Markku Ojala ja Paula Vannesluoma, joita pyydetään varmistamaan, että heillä ei ole estettä pöytäkirjantarkastukseen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Johanna Reinilä ja Paula Vannesluoma
Kunnanhallitus 5.11.2012 3 KH 307 TEOLLISUUSTONTIN MYYMINEN JOUNI NEVALALLE YHT 451/2012/521 Jouni Nevalalla on tarve lisämaan saamiseen nykyisen puoliksi omistamansa tontin vierestä Vakavuoren alueella. Jaakko ja Jouni Nevala omistavat nyt korttelissa 314 osan tontista 1. Tontille on rakennettu varastorakennus, jonka kerrosala on 351 k-m 2, joten kauppakirjan mukainen rakentamisvelvoite on täytetty. Nyt on neuvoteltu lisäalueesta, jonka pinta-ala on n. 3.018 m 2. Myytävä alue on merkitty alla olevaan karttaan. Tontin loppuosa tulisi lisämaaksi nykyiseen tonttiin, joten koko tontilla on jo olemassa kaavan mukaista rakentamista, näin ollen valtuuston päättämät kaupan ehdot on täytetty. Lisämaakaupassa on oleellista myös uudisrakennuksen sijoittamisen tietty vapaus niin, että rakennus voidaan sijoittaa toiminnan kannalta järkevästi, eikä sitä sidota uuden kaupan mukaiseen alueeseen, vaikka rakentamisvelvoitteen mukaisen rakennuksen koko määräytyykin ostettavan alueen pinta-alan mukaan.
Kunnanhallitus 5.11.2012 4 Tilan Keidas 145-419-3-184 myyntihintaa ei ole päätetty. Tilan ostohinta ja sijainti huomioon ottaen on sen käypä hinta 1,68 /m 2, joka on sama hinta kuin muulla osalla korttelialuetta. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää tilan 145-419-3-184 myyntihinnaksi 1,68 /m 2 ja hyväksyy liitteenä nro 1 olevan kauppakirjan. Valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen tekemään kauppakirjaan mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset. Päätös on voimassa 6 kuukautta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Kunnanhallitus 5.11.2012 5 KH 308 LAUSUNTO REIJO JA RIITTA PENTINMÄEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA YHT 382/2012/615 YMP 16.10.2012, 116 Reijo ja Riitta Pentinmäki ovat jättäneet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee maidontuotantotoimintaa Ilmajoen kunnan Lahdenkylässä tilalla Pentinmäki RN:o 9:2, osoitteessa Hyövällinkyläntie 190, 61330 Koskenkorva. Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta 29.10.2012 mennessä. Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajennusta. Tilalla on nykyisin 49 lypsylehmää, 41 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjayksilöä. Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta. Vanha navetta jää käyttöön. Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa on tilat 74 lypsylehmälle, 101 hieholle ja 30 alle kuuden kuukauden ikäiselle nuorkarjayksilölle. Tilalla tullaan pitämään lietelannalla uudessa pihatossa pidettäviä 74 lehmää ja 7 hiehoa sekä vanhassa navetassa pidettävää 44 hiehoa. Vanhassa navetassa pidettäviä 50 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk) sekä uudessa pihatossa pidettävää 10 vasikkaa (alle 6 kk) tullaan pitämään kuivikelantamenetelmällä siten, että virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Lietelanta tullaan separoimaan. Separoitavan lietteen nestemäinen jae tullaan varastoimaan lietesäiliössä ja kuivajae kuivalantalassa. Tilakeskuksessa on katettu 760 m 3 :n virtsa-/lietesäiliö, avoin 750 m 3 :n virtsasäiliö ja 1000 m 3 :n kuivalantala. Tilalle rakennetaan uusi kelluvalla katteella katettava 1500 m 3 :n lietesäiliö. Yhteensä lietetilavuutta tulee pumppukaivon (120 m 3 ) kanssa 3130 m 3. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laakasiiloihin n. 1500 tn/v. Säilörehun puristeneste johdetaan keräilykaivoon ja levitetään pellolle. Maitohuoneen pesuvedet (150 m 3 ) ja eläinsuojan muut pesuvedet (50 m 3 ) johdetaan liete- ja virtsasäiliöihin. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa 113,85 ha, joista 6,99 ha sijaitsee pohjavesialueella. Eläinsuojat sijaitsevat noin 3 km:n etäisyydellä Koskenkorvan taajamasta. Eläinsuojien lähiympäristö on lähinnä avointa peltoaluetta. Alueella sijaitsee muitakin eläinsuojia, alue on maatalouspainotteista. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Etäisyyttä lähimpänä sijaitsevaan pohjavesialueeseen on noin 1,3 km, Salonmäki A. Lähin vesistö on noin 850 m:n etäisyydellä virtaava pienvesistö, Nahkaluoma.
Kunnanhallitus 5.11.2012 6 Lähialueella (noin 400 metrin etäisyydellä eläinsuojista) on 5 asuinrakennusta, joista lähimmät sijaitsevat lyhimmillään noin 80 metrin (olemassa olevasta eläinsuojasta), 150 metrin (olemassa olevasta eläinsuojasta ja 215 metrin (rakennettavasta eläinsuojasta) etäisyydellä eläinsuojista. Laajennus suuntautuu poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta on tutustunut Reijo ja Riitta Pentinmäen ympäristölupahakemukseen, ja päättää antaa lausuntonaan seuraavaa: Ympäristölautakunta toteaa, että alueen maankäyttöratkaisua (suunnittelutarveratkaisu), ei ole vielä tehty. Maankäyttöratkaisusta päättää tekninen lautakunta. Ympäristölautakunta ei ota tässä lausunnossaan kantaa tulevaan maankäytön ratkaisuun, vaan tarkastelee lupahakemusta ympäristönsuojelulainsäädännön kannalta. Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä maidontuotantotoiminnan laajentamiselle tilalle Pentinmäki RN:O 9:2. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille. Käytettäessä Ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002 ohjeistusta uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia häiriintyvästä kohteesta taulukkoa, etäisyydet täyttyvät. Mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 260 metriä normaaleissa olosuhteissa. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä olemassa olevan eläinsuojan laajennus, naapurustossa ei asutusaluetta, laajennus suuntautuu poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta ja kyseessä on navetta. Toisaalta suurempaa etäisyyttä edellyttävä seikka tässä hankkeessa on, että tilan kaikkia lantavarastoja ei ole katettu. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Kunnanhallitus 5.11.2012 7 Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lannan levitysalaa (6,99 ha) sijaitsee pohjavesialueella. Näillä peltoalueilla tulee lannan levityksessä huomioida pohjavedensuojelusuunnitelmassa annetut määräykset pohjaveden suojelusta. Pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelma v. 2005. Ympäristölautakunta viittaa suunnitelman kohtaan 7.2 sekä suojelusuunnitelman karttoihin 7 ja 8 (kuivalannan, lietelannan ja hajaasutuksen jätevesien levityskieltoalueet). Eläinsuojan wc-vedet on esitetty johdettavaksi umpisäiliöön. Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastausja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys voidaan toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksessä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Päätösehdotus hyväksyttiin. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri, puh. 06-4191346, 044-4191346 ja e-mail sari.paananen@ilmajoki.fi) ------------- KH 5.11.2012 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy lausunnon ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri Sari Paananen, puh. 06-4191 346)
Kunnanhallitus 5.11.2012 8 KH 309 LAUSUNTO ILMAJOEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON YMPÄRISTÖLUVAN LUPAMÄÄRÄYKSIEN TARKISTAMISESTA YHT 378/2012/615 YMP 30.10.2012, 124 Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksien tarkistamista on haettu 18.12.2009 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Hakemusta on täydennetty ja päivitetty 31.8.2012. Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta 25.10.2012 mennessä. Lausunnon antamiseen on haettu lisäaikaa ympäristölautakunnan osalta 31.10.2012 saakka ja kunnanhallituksen osalta 6.11.2012 saakka. Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ilmajoen kunnan Peltoniemenkylässä, Saarakkalantien varressa. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 6 500 asukkaan jätevedet. Lisäksi puhdistamolla käsitellään mm. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaan, Lakeuden Etappi Oy:n ja Ilmajoen Osuusmeijerin esikäsitellyt jätevedet. Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkessa Kyrönjokeen Ilmajoen keskustaajaman alapuolella. Puhdistamon toiminnalla on Länsi- Suomen ympäristölupaviraston v. 2001 myöntämä ympäristölupa. Puhdistamon toiminta ei ole muuttunut kyseisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Puhdistamon biologis-kemiallisessa rinnakkaissaostusperiaatteella toimivassa prosessissa käsitellään jätevesiä 3 000 3 500 m 3 /vrk. Vuonna 2011 Kyrönjokeen johdettiin puhdistettujen jätevesien mukana vuorokaudessa keskimäärin 19,6 kg orgaanista ainetta, 2,4 kg fosforia, 94,3 kg typpeä ja 39,2 kg kiintoainetta. Puhdistamon toiminnassa syntyy lietettä noin 2 000 t vuodessa ja se viedään käsiteltäväksi Lakeuden Etappi Oy:n jätteenkäsittelylaitokselle. Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta on tutustunut esitettyyn lupahakemukseen ja päättää antaa lausuntonaan seuraavaa: Jätevedenpuhdistamon toiminta on ollut tehokasta ja lupaehtojen mukainen puhdistustaso on pystytty saavuttamaan. Puhdistettujen jätevesien purkamisesta Kyrönjokeen ei ole todettu erityisiä haittavaikutuksia. Ympäristölautakunta on antanut lausuntonsa 4.2.2009 alueen vesienhoitosuunnitelmasta. Lausunnossaan ympäristölautakunta toi esille huolensa Kyrönjoen kuormittumisesta. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt tavoitteet on asetettu korkealle, mutta se on nähty tarpeelliseksi ottaen huomioon Kyrönjoen nykyinen tila. Kyrönjoki
Kunnanhallitus 5.11.2012 9 kuuluu pääosin käyttöluokitukseen välttävä, joten 90,7 %:n osalta pyrkimys hyvään tilaan on haasteellinen. Tavoitteen saavuttamiseksi on kaikkien toimijoiden kannettava vastuunsa Kyrönjoen kuormittamisen estämiseksi. Vesienhoitosuunnitelmassa mainitaan yhdyskuntien osalta, että yksittäisten puhdistamoiden saneeraustarpeet määritellään tapauskohtaisesti lupamenettelyssä. Typenpoiston tarpeeseen ympäristölautakunta esittää kantanaan, että typenpoiston tarvetta tulee arvioida purkuvesistön todellisen tilan perusteella. Typenpoiston investointien ja purkuvesistön tilassa saavutettavien parannuksien suhdetta tulee arvioida realistisesti ennen lupapäätöksen antamista. Vesienhoitosuunnitelmassa mainitaan myös siitä, että vesihuollon maksuissa tulee pyrkiä siihen, että pitkällä aikavälillä maksut kattaisivat vesihuoltolaitoksen investoinnit ja käyttökustannukset mukaan lukien puhdistamoiden ja vesihuoltoverkostojen saneeraustoimenpiteet. Vuotovesien vähentämiseksi verkoston saneerauksiin tulisi kiinnittää huomiota, samaten hulevesien hallintaan. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä että Kyrönjoen tila ei heikkene nykyisestä, ja että vesienhoitosuunnitelman suuntaviivat otetaan huomioon lupamenettelyssä. Hyväksyttiin lausunto ehdotuksen mukaisesti. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri, puh. 06-4191346, 044-4191346 ja e-mail sari.paananen@ilmajoki.fi) ------------- KH 5.11.2012 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy ympäristölautakunnan esityksen kunnan lausunnoksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: ympäristöinsinööri Sari Paananen, puh. 06-4191 346)
Kunnanhallitus 5.11.2012 10
Kunnanhallitus 5.11.2012 11 KH 310 NUORISO- JA LIIKUNTALAUTAKUNNAN TAKSAT JA MAKSUT YHT 356/2012/130 NLL 10.9.2012, 13 Talousarvion laadintaohjeiden mukaan taksoissa yleisohjeena on aiheuttamisperiaatteen noudattaminen. Taksat ja maksut valmistelaan talousarvion kanssa samanaikaisesti. Niitä koskevien perusteltujen esitysten on oltava valmiina viimeistään 28.9.2012, mutta ne on jo aiemmin otettava huomioon tuloperusteina. Taksat ja maksut esitetään suunnittelulautakunnan kautta edelleen hallitukselle ja valtuustolle. Vuoden 2011 vahvistetun tilinpäätöksen mukaan liikuntatoimen tulot olivat tuolloin käytössä olleiden taksojen pohjalta yli 21.000 pienemmät kuin nyt vuodelle 2013 asetetun raamin edellyttämät tulot. Liitteenä olevassa liikuntatoimen taksa- ja maksuesityksessä on esitetty korotettavaksi joitakin Ilmajoki-hallin käyttömaksuja lähinnä aikuisten ryhmien osalta. Myös kuntosalimaksuihin esitetään tehtäväksi joitakin korotuksia. Taksa- ja maksuesitys käy ilmi tarkemmin liitteestä. Ehdotus: Nuoriso- ja liikuntalautakunta hyväksyy osaltaan liitteenä olevat taksa- ja maksuesitykset, ja saattaa ne edelleen suunnittelulautakunnan kautta kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle käsiteltäväksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (lisätiedot vapaa-aikatoimenjohtaja Matti Antila puh 06 4191 297, matti.antila@ilmajoki.fi) ------------- SLK 10.10.2012, 14 Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle taksat ja maksut hyväksyttäväksi Nuoriso- ja liikuntalautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ------------ KH 5.11.2012 Ehdotus:
Kunnanhallitus 5.11.2012 12 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen. Liite 1 Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taksat pöytäkirjan liitteenä 1. (Lisätietoja: vapaa-aikatoimenjohtaja Matti Antila, puh. 06-4191 297)
Kunnanhallitus 5.11.2012 13 KH 311 VESIMAKSUTAKSA VUODELLE 2013 YHT 353/2012/130 TEK 18.9.2012, 154 Ilmajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan vesimaksutaksan 14.11.2011 86 ja se on tullut voimaan 1.1.2012. Uusi taksalaskenta perustuu vuoden 2013 talousarvioehdotukseen. Muutokset voimassa olevan taksalaskelmaan verrattuna ovat: - tulojen kasvu + 54 060 e - menojen kasvu + 7 170 e Vesimaksutaksalaskelma talousarvion laatimisohjeen mukaisen talousarvioraamin perusteella laadittuna vuodelle 2013 on seuraava: Menot: Käyttökustannukset Lakeuden Vesi Oy:n pääomakustannukset Kustannuslaskennalliset erät suunnitelmapoistot korot MENOT YHTEENSÄ 403 490 e 249 640 e 145 300 e 28 200 e 825 630 euroa Tulot: Perusmaksut Käyttömaksut Liittymismaksutulot Altia Oyj:n tulot Lakeuden Vesi Oy:n tulot TULOT YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ 106 000 e 725 000 e 92 000 e 18 000 e 22 000 e 963 000 euroa 138 000 euroa Normaalikulutusmaksu 0,98 e/m 3 (1,21 e/m 3 *alv 23%) Voimassa oleva taksa 0,98 e/m 3 (1,21 e/m 3 *alv 23%) Korotustarve 0 e/m 3 alv 0 % Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää kunnanhallitukselle sekä edelleen kunnanvaltuustolle tarkistetun vesimaksutaksan hyväksyttäväksi oheisen liitteen nro 1 mukaisina.
Kunnanhallitus 5.11.2012 14 Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300) ---------------- SLK 24.10.2012, 18 Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle vesimaksutaksan hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300) ------------- KH 5.11.2012 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 4191 300)
Kunnanhallitus 5.11.2012 15 KH 312 JÄTEVESIMAKSUTAKSA VUODELLE 2013 YHT 354/2012/130 TEK 18.9.2012 155 Ilmajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan jätevesimaksutaksan 14.11.2011 87 ja se on tullut voimaan 1.1.2012. Uusi taksalaskenta perustuu vuoden 2013 talousarvioehdotukseen. Suurin muutos voimassa olevan taksan laskelmaan verrattuna on suunnitelmapoistojen kasvu + 20 490 euroa. Taksalaskennassa liittymismaksutuloihin ei ole laskettu hajaasutusalueen viemäriverkoston laajentamisen yhteydessä kerättäviä liittymismaksuja, jotka kohdistuvat vuoden 2013 investointeihin. Edellä mainitut liittymismaksut on kirjanpidollisesti merkittävä käyttötalouden tuloksi. Jätevesimaksulaskelma talousarvion laatimisohjeen mukaisen talousarvioraamin perusteella laadittuna vuodelle 2013 on seuraava: Menot: Käyttökustannukset Kustannuslaskennalliset erät suunnitelmapoistot korot MENOT YHTEENSÄ 646 320 e 331 800 e 28 200 e 1.006.320 euroa Tulot: Perusmaksut Käyttömaksut Liittymismaksutulot Teollisuuslaitosten käyttömaksut TULOT YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ 74 000 e 750 000 e 60 000 e 207 000 e 1.091.800 euroa 84.680 euroa Käyttömaksu 1,70 e/m 3 (2,09 e/m 3 *alv 23 %) Voimassa oleva taksa 1,70 e/m 3 (2,09 e/m 3 *alv 23 %) Korotustarve 0 e/m 3 alv 0 % Perusmaksua tarkistetaan 35 eurosta 40 euroon (alv 0 %) ja asemakaava-alueiden ulkopuolisella alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittymismaksua tarkistetaan 2.500 eurosta 2.600 euroon. Teknisen johtajan ehdotus:
Kunnanhallitus 5.11.2012 16 Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi tarkistetun jätevesimaksutaksan vuodelle 2013 liitteen nro 2 mukaisena. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300) ------------------- SLK 24.10.2012, 19 Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle vesimaksutaksan hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300) ------------ KH 5.11.2012 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)
Kunnanhallitus 5.11.2012 17 KH 313 TALOUSARVIOESITYKSEN 2013 KÄSITTELY / KÄYTTÖTALOUS YHT 395/2012/130 SLK 10.10.2012, 13 Talous- ja hallintotoimen johtosäännön mukaan suunnittelulautakunnan tehtäväalueena on talousarvion suunnittelu ja valmistelu kunnanhallitukselle sekä tarpeellisten suunnitteluohjeiden antaminen kunnanhallituksen toimesta muille hallintokunnille. Vuonna 2006 käyttöönotetun talousarvion laadintakäytännön mukaan käytössä on tulosalueittainen käyttötalouden raami, jossa on määritelty tulosalueittainen euromäärä (netto), jota ei tule ylittää talousarvioesityksessä. 17.9.2012 mennessä saapuivat hallintokunnista käyttötalousesitykset: Netto: tilinpäätös 2010 50.760.443 tilinpäätös 2011 54.702.818 raami 2013 56.277.060 esitys 2013 58.442.520 Tulosalueittainen tarkastelu: Keskusvaalilautakunta raami: 0 esitys: 0 Tarkastuslautakunta raami: 35.380 esitys: 35.840 ylitys: 460 Kunnanvaltuusto raami: 256.680 esitys: 208.880 Yleishallinto: raami: 1.976.560 esitys: 1.999.390 Ylitys: 22.830 Ruoka- ja puhtauspalvelut raami: 2.307.960 esitys: 2.259.980
Kunnanhallitus 5.11.2012 18 Elinkeinotoiminta raami: 302.510 esitys: 338.300 ylitys: 35.790 Suunnittelulautakunta raami: 14.240 esitys: 0 Maaseutulautakunta raami: 0 esitys: 0 Tekninen hallinto raami: 246.970 esitys: 246.970 Kaavoitus- ja mittaustoimi raami: 75.030 esitys: 50.800 Liikenneväylät ja muut yleiset alueet raami: 736.500 esitys: 738.200 ylitys: 1.700 Kiinteistötoimi raami: 1.645.590 esitys: 1.645.590 Tekniset palvelut raami: 31.620 esitys: 27.230 Palo- ja pelastustoimi raami: 954.680 esitys: 954.680 Vesihuolto raami: + 1.106.000 esitys: +1.115.040 Rakennusvalvonta
Kunnanhallitus 5.11.2012 19 raami: 101.370 esitys: 105.270 ylitys: 3.900 Ympäristönsuojelu raami: 67.580 esitys: 67.580 Lakeuden jätelautakunta raami: 0 esitys: 0 Sosiaalitoimi raami: 4.516.780 esitys: 5.036.260 ylitys: 519.480 JIK ky raami: 27.277.480 esitys: 27.281.170 ylitys: Peruskoulutus raami: 8.490.180 esitys: 9.178.990 ylitys: 668.810 Päivähoito raami: 5.507.440 esitys: 6.242.520 ylitys: 735.080 Lukiokoulutus raami: 1.081.370 esitys: 1.160.660 ylitys: 79.290 Ammatti- ja korkeakoulutus raami: 172.130 esitys: 172.130
Kunnanhallitus 5.11.2012 20 Kirjasto- ja kulttuuritoimi raami: 422.890 esitys: 424.750 ylitys: 1.860 Ilmajoki-opisto raami: 768.680 esitys: 808.300 erous: 39.620 Nuoriso- ja liikuntalautakunta raami: 606.740 esitys: 628.530 ylitys: 21.790 Todettakoon, että kolme suurinta raamin ylittäjää kunnan käyttötaloudessa ovat 1) Päivähoito 735.080, 2 ) Peruskoulutus 688.810 ja 3) sosiaalitoimi 519.480. Esityslistan oheismateriaalina ovat tuloslaskelma sekä lautakunnittaiset talousarvioesitykset. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta aloittaa talousarviokäsittelyn käyttötalouden osalta. Lautakunta päätti jatkaa talousarvion valmistelua edelleen, käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Martti Mannersuo poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17:30. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191 201. --------------- SLK 24.10.2012 23 Suunnittelulautakunnan jäseniä pyydetään ottamaan kokoukseen mukaan asiassa aiemmin jaettu materiaali. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta jatkaa käyttötalousesityksen käsittelyä.
Kunnanhallitus 5.11.2012 21 Mika Sillanpää esitteli käyttötalousarvion tilannetta ja siihen tulleita tarkennuksia. Suunnittelulautakunta päätti jatkaa käyttötalousarvion valmistelua edelleen. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191 201. ------------ KH 5.11.2012 Ehdotus: Kunnanhallitus aloittaa talousarvion 2013 käyttötalouden käsittelyn. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191 201)
Kunnanhallitus 5.11.2012 22 KH 314 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2013 YHT 409/2012/145 SLK 24.10.2012, 21 Kiinteistöverolaissa (654/92) säädetään kiinteistön sijaintikunnallemenevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kiinteistövero suoritetaan kiinteistön sijaintikunnalle kiinteistön (edellisen vuoden) verotusarvon perusteella. Kaikki kiinteistöt eivät ole veronalaisia, vaan lain 3 ja 4 :issä on lueteltu osittain tai kokonaan kiinteistöverosta vapaat kiinteistöt, joita ovat mm. metsät ja maatalousmaat, yleiset vedet, torit, kadut ja yleiset tiet. Myös kunnan omalla alueellaan omistama kiinteistö on vapaa kiinteistöverosta. Kunnan omistamat yhtiöt ovat verovelvollisia omistamistaan kiinteistöistä. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöverolaissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä maarekisteriin, tonttikirjaan tai kiinteistörekisteriin. Lain säännöksiä sovelletaan myös vuokramaalla olevaan rakennukseen ja erottamattomaan määräalaan. Verovelvollinen on omistaja ja omistajan veroinen haltija. Kiinteistönomistaja on verovelvollinen vuokramaasta ja vuokralainen on verovelvollinen vuokramaalla omistamastaan rakennuksesta. Kunnanvaltuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samassa aikataulussa kuin muidenkin verojen perusteet. Kiinteistöveron tuotto Ilmajoella v. 2011 on n. 1,116 milj.. Kiinteistöveron osuus on n. 3,5 % kunnan verotuloista. Tarkka luku kiinteistöverolle oli 1.116.407 vuonna 2011. Kiinteistöverolain mukaan yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välille 0,60-1,35 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32-0,75. Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen veroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Prosentit vahvistetaan prosentin sadasosan tarkkuudella. Yleistä kiinteistöveroprosenttia, sovelletaan maapohjaan ja niihin rakennuksiin, joiden osalta muuta ei ole määrätty. Kunnanvaltuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan veroprosentin normaaliprosenttia
Kunnanhallitus 5.11.2012 23 alemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Veroprosenteiksi voidaan määrätä myös nolla prosenttia. Kunta voi halutessaan vahvistaa erikseen veroprosentin myös muille asuinrakennuksille kuin vakituisille asunnoille. Tämä lähinnä vapaaajan rakennuksia koskeva veroprosentti voidaan kuitenkin määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Vaihteluväli tällä on 0,6-1,35 %. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti: Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Erillistä veroprosenttia sovelletaan rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos 1) asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua; 2) asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen; 3) rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 72 :ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua; 4) rakennuspaikalle on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 135 :ssä tarkoitettu käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 10 :ssä tarkoitetulla tavalla; 6) rakennuspaikalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :ssä tai 58 :n 4 momentissa tarkoitettua rakennuskieltoa; ja 7) rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverolla pyritään siihen, että asemaakaavoitetut tontit saataisiin rakennetuiksi. Rakentamattomia asemakaavoitettujen tonttien määrä on kartoitettu. Tontteja on Koskenkorvan, keskustan ja Ahonkylän asemakaava-alueilla yhteensä n. 300 kpl. Ilmajoella on peritty v. 2001-2012 rakentamattomista rakennuspaikoista kiinteistöveroa, jonka nettotuotto on n. 11.000 euroa vuositasolla. Kiinteistöverolain 14:n mukaan valtuusto voi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Täksi veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 2,85.
Kunnanhallitus 5.11.2012 24 Vertailu Etelä-Pohjanmaan kuntien kiinteistöveroprosenteista vuonna 2012: Vakituinen asuinrakennus Muu asuinrakennus Rakentamattomat rak.paikat Yleinen kiinteistövero% Voimalaitos Alajärvi 0,90 0,40 1,00 0 0 Alavus 0,90 0,35 0,95 0 0,90 Evijärvi 1,00 0,55 1,15 0 0 Ilmajoki 0,70 0,40 0,80 3,00 1,40 Isojoki 0,70 0,32 0,80 0 1,00 Isokyrö 0,80 0,48 1,00 0 0 Jalasjärvi 0,80 0,50 1,00 0 0 Karijoki 0,80 0,50 1,00 0 0 Kauhajoki 0,80 0,45 1,00 3,00 1,40 Kauhava 0,80 0,40 1,00 0 2,50 Kuortane 0,80 0,35 0,95 0 0 Kurikka 0,70 0,45 0,90 0 0 Laihia 0,75 0,40 0,75 3,00 0 Lappajärvi 0,65 0,50 1,10 0 0 Lapua 0,95 0,40 0,95 3,00 2,85 Seinäjoki 1,10 0,45 1,05 3,00 2,85 Soini 0,80 0,50 1,10 0 0,85 Teuva 0,70 0,40 0,70 0 0 Töysä 0,90 0,35 0,95 0 0,80 Vimpeli 0,80 0,50 1,10 0 0 Ähtäri 1,10 0,50 1,10 0 2,85 keskiarvo 0,95 0,43 1,01 Vuodelle 2012 korotettiin kiinteistöveroprosenttia seuraavasti: *Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 %:sta 0,70 %:iin (merkitsee n. 81.700 :n tuloa kunnalle). * Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,32 %:sta 0,40 %:iin (merkitsee 158.000 :n tuloa kunnalle). * Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,75 %:sta 0,80 %:iin (merkitsee 1.700 :n tuloa kunnalle). Todettakoon, että em. korotusten jälkeenkin Ilmajoen kunta säilyi rajanaapureihin verrattuna edullisimpana kuntana. Kyseiset korotusesitykset merkitsivät noin 241.400 :n tuloa kunnalle. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2013 vahvistetaan seuraaviksi:
Kunnanhallitus 5.11.2012 25 yleinen kiinteistöveroprosentti 0,70 vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,40 muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,80 yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,0 - voimalaitosten veroprosentti 1,40 Kiinteistöveroprosentit esitetään pysyvän ennallaan. Käsittely: Esittelijä antoi kokouksessa muutetun päätösehdotuksen siten, että korotetaan 0,1 %:lla yleistä kiinteistöveroprosenttia ja vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia. Korotus merkitsisi kunnalle n. 289.000 :n lisätuloa. Keskustelun kuluessa lautakunta yhtyi yleisen kiinteistöveron korotukseen esitetyllä tavalla, mutta vakituisten asuntojen veroprosentin kohdalla lautakunnan kanta poikkesi esitetystä muutoksesta. Suunnittelulautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2013 vahvistetaan seuraaviksi: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45 muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,80 yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,0 - voimalaitosten veroprosentti 1,40 Yleinen kiinteistöveroprosentti nousee täten 0,70:stä 0,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti nousee 0,40:stä 0,45 prosenttiin. Muut veroprosentit pysyvät ennallaan. (Lisätietoja: Hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191 201) ---------------
Kunnanhallitus 5.11.2012 26 Kyseiset kiinteistöprosenttien nostoesitykset tarkoittavat yhteensä 185.000 euroan tuloa kunnalle. (Yleinen n. 82.000 euron tulo ja vakituisen n. 103.000 euron tulo) KH 5.11.2012 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Käsittely: Jari Mäki esitti Markku Ojalan kannattamana, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi määrätään 0 %. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, päätettiin suorittaa kädennostoäänestys. Äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Veli Haavisto, Pentti Luhtala, Kari Knuuttila, Paula Vannesluoma, Kai Väli-Torala, Johanna Reinilä ja Salme Hautala. Mäen esitystä kannattivat Eila Sihto, Jari Mäki ja Markku Ojala. Esittelijän ehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 7-3. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191 201)
Kunnanhallitus 5.11.2012 27 KH 315 KOIRAVERON MÄÄRÄ VEROVUODELTA 2012 YHT 408/2012/145 SLK 24.10.2012, 20 Koirasta on sen mukaan kuin koiraverolaissa (590/79) säädetään suoritettava vuosittain koiraveroa sille kunnalle, jonka alueella koiraa edellisen kalenterivuoden (verovuoden) päättyessä on pysyvästi pidetty. Kunnanvaltuusto voi myös päättää, että kunnassa ei ole suoritettava koiraveroa. Valtuusto voi samalla päättää, että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koirasta laissa säädettyä ilmoitusta eikä siitä tarvitse kirjoittaa valvontalippua. Velvollinen suorittamaan koiraveroa on koiran omistaja, jonka omistuksessa koira on ollut verovuoden päättyessä. Alaikäisen lapsen puolesta verovelvollinen on lapsen holhooja. Koiraverolain 3 :n mukaan koiravero on enintään 50, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto päättää. Ilmajoen kunnassa on koiraveroa peritty vuosilta 1980-1990. Vuosilta 1991-2011 ei koiraveroa ole peritty. Verovuoden 2012 mahdollinen koiravero kannetaan vuonna 2013. Koirailmoitus on tällöin jätettävä viimeistään helmikuussa ja koiraveroliput lähetetään koiranomistajille toukokuussa. Koiria, joista koiravero on maksettava, arvioidaan olevan Ilmajoen kunnassa noin 850. Mikäli koiraveroksi määrättäisiin 33,64 koiralta, kertyisi koiraverosta verotuloa noin 28.594. Vastaavasti verotuksesta aiheutuu kustannuksia, jotka johtuvat koirarekisterin ylläpidosta, laskutuksesta, postituksesta, ilmoittelusta, asiakaspalvelusta, perinnästä ja muusta työstä. Vuotuiset kustannukset ovat noin 9.000. Minkä lisäksi koiraveron rekisteröinti-, laskutus- ja perintäjärjestelmän uudelleenluomisesta aiheutuisi noin 10.000 :n suuruiset kertakulut, koska koiraveron perintään ei ole varauduttu järjestelmiä uudistettaessa. Mikäli koiravero määrätään, verotuksen hoitaa käytännössä kunnan taloustoimisto. Jotta koiraveron kertymällä olisi oleellista kunnallistaloutta tasapainottavaa merkitystä, koiraveron tulisi olla melko lähellä lain sallimaa ylärajaa. Kunnanvaltuusto on viime vuosina harkinnut oikeaksi olla perimättä koiraveroa. Hallinto- ja talousjohtaja ehdotus: Suunnittelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että koiraveroa ei kanneta verovuodelta 2012 ja että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koirasta laissa säädettyä ilmoitusta (koirailmoitusta) eikä siitä tarvitse kirjoittaa valvontalippua.
Kunnanhallitus 5.11.2012 28 Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta keskusteli myös mahdollisuudesta, että koiraverosta voitaisiin jatkossa tehdä päätös valtuustokaudeksi kerrallaan. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191201 ------------- KH 5.11.2012 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191 201)
Kunnanhallitus 5.11.2012 29 KH 316 ILMAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE 2013 YHT 414/2012/145 SLK 24.10.2012, 22 Kunnallisverosta säädetään tuloverolaissa. Vero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kuntien tulee ilmoittaa vuotta 2013 koskeva tuloveroprosentti verohallitukselle viimeistään 17.11.2012. Tuloveroprosentti määrätään neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Tuloveroprosentti on Ilmajoella 19,75 % vuonna 2012. Tuloveroprosenttia on edellisen kerran korotettu viime vuonna 0,25 %:lla, joka merkitsi n. 375.000 :n tuloa kunnalle. Kunnan talouden tilanne on edelleen melko tiukka, kuluvan vuoden vuosikate on + 2.160.440. Vuosikatteen kehitys on ollut seuraava: (vuosikate kuvaa sitä, miten paljon verotuloista, valtionosuuksista sekä muista tuloista jää investointeihin ja lainojen lyhennyksiin) tp tp tp tp ta 2012 2008 2009 2010 2011 Vuosikate Milj. +2.221 +3.052 +3.556 +0.993 +2.160 Kun otetaan huomioon, että vastaavana aikana kunnan nettoinvestoinnit ovat noin 30,5 milj. euroa ja lainan lyhennykset noin 13,6 milj. euroa, on kunta velkaantunut siten, että tämän hetken arvion mukaan velkaa on tämän vuoden lopussa arviolta lähes n. 3.130 /asukas. Koska myös tulevien taloussuunnitteluvuosien näkymät ovat kireät ja vuoden 2013 karsimaton talousarvioesitys on tällä hetkellä alijäämäinen, on kunnan taloudessa selkeästi tasapainottamisen tarvetta, mikä tarkoittaa joko menojen karsintaa tai tulojen lisäystä. Menojen karsinta on osoittautunut hyvin vaikeaksi tehtäväksi, sillä hallintokuntien menot ovat kasvussa johtuen mm. kunnan laajasta palvelutarjonnasta, palvelujen kysynnän ja kustannustason kasvusta sekä E-P:n sairaanhoitopiirin kasvusta. Verovuodelta 2011 Ilmajoen kunnallisverot kasvoivat 0,3 %. Kuluvan vuoden osalta arvio kunnallisveron tilitysten kasvusta Ilmajoella on 7,26 % edellisen vuoden tilityksiin verrattuna. Ensi vuodelle ennakoidaan Kuntaliiton taholta, että kunnallisveron tilitykset tulevat nousemaan n. 1,7 % vuoden 2012 tilityksiin nähden.
Kunnanhallitus 5.11.2012 30 Kunnan käyttötalouden kasvu vuosina 2008-2012 on ollut huomattavasti korkeampi kuin kunnallisverotulojen tilitysten kasvu. Nettomenojen kasvu on vuositasolla seuraava: vuonna 2011 kasvu +7,8 % ja vuonna 2012 kasvu - 2,1 %. Tämänhetkisessä talousarvioesityksessä toimintakate (käyttötalouden menot - käyttötalouden tulot) kasvavat 9,1 %. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvaa 6,3 %. (Vrt. talousarvio 2012) Vuoden 2013 talousarvioesityksessä tällä hetkellä vuosikate on +898.500 euroa ja tulos 2.124.430 euroa negatiivinen (karsimaton lautakuntien esitys). Parhaillaan valmisteltavana olevassa vuoden 2013 talousarviossa on kunnallisveron kertymäksi arvioitu 32.000.000, jossa tämän vuoden arvioituun kunnallisveron toteutumaan nähden on 1,6 % nousua vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Tämänhetkisten ennakkotietojen mukaan verotulotasaus vuonna 2013 on 5.191.000 (2012 vuonna 5.421.000 ), muutos on - 5,2 %. Vuoden 2013 verotulotasaus perustuu valmistuvaan 2011 verotukseen. Tulovero-% Etelä-Pohjanmaa 2012 Keskiarvo 19,98 Alajärvi 20,50 Alavus 19,75 Evijärvi 21,00 Ilmajoki 19,75 Isojoki 21,00 Isokyrö 20,50 Jalasjärvi 20,50 Karijoki 20,50 Kauhajoki 21,00 Kauhava 20,25 Kuortane 20,00 Kurikka 18,00 Laihia 19,50 Lappajärvi 21,00 Lapua 20,00 Seinäjoki 19,75 Soini 21,00 Teuva 20,50 Töysä 20,25 Vimpeli 20,50 Ähtäri 20,75 Suomen keskiarvo oli 19,25 % vuonna 2012. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus:
Kunnanhallitus 5.11.2012 31 Suunnittelulautakunta ehdottaa tuloveroprosentiksi 19,75 ja esittää sen edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Tuloveroprosentin ehdotetaan pysyvän ennallaan. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191201. ------------ Esityslistan liitteenä on viimeisin tuloslaskelma (tilanne 26.10.2012) KH 5.11.2012 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh. 06-4191 201)
Kunnanhallitus 5.11.2012 32 YHT 43/2010/117 KH 317 VALTUUSTOALOITE TEKNISEN TOIMEN VIRANHALTIJAN VASTUUSEEN SAATTAMISESTA AIHEETTOMIEN KULUJEN KUNNALLE AIHEUTTAMISESTA Varavaltuutettu Matti Järviharju on 1.2.2010 jättänyt seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Ilmajoen kunnanvaltuuston on ryhdyttävä toimenpiteisiin Ilmajoen kuntaan kohdistuvan maineenmenetyksen ja perusteettomien kustannusten perimiseksi teon ja kustannusten aiheuttajalta. Kovan kädenväännön jälkeen ylihintaisen Ahonkylän päiväkodin rakentaminen aloitettiin suurin toivein. Kas kummaa; työt pysähtyivät lähes alkumetreille. Maanrakennustyöt päättyivät, kun ilmeni, että alueella, jossa piti olla pehmeätä maata, olikin kivenkovaa kalliota. Asiapapereista ei ilmennyt, että maakaapelit, vesi- ja viemärijohdot, telekaapelit ja niin edelleen tulisi rakentaa maanpäällisinä tai ilmajohtoina, kun maahan ei pääse, koska vastassa on kivenkova kallio. Oliko teknisen puolen johtaja syyllistynyt törkeään tekoon, joka aikaansaa työn viivästymistä ja huomattavia ylimääräisiä kustannuksia Ilmajoen kunnalle? Oli jätetty tekemättä maaperätutkimukset alueelta, jonne pitäisi asentaa maakaapelit, vesi- ja viemäriputket, telekaapelit ja niin edelleen. Oli syynä: Tahallisuus, ymmärtämättömyys, piittaamattomuus tai mikä syy tahansa; on kustannukset perittävä aiheuttajalta. Siinä tapauksessa jos teon tavoite on saada Ilmajoki "polvilleen" Seinäjokeen liittämiseksi, ei pelkkä vahingonkorvaus riitä, vaan on myös lähdettävä oikeustoimiin. Ilmajoki saa erittäin negatiivista kuuluisuutta, kun lähdetään rakentamaan puutteeliisin tiedoin ja jatkuvasti joudutaan rakentajan kanssa "käräjöimään". JÄRKEÄ RAKENTAMISEEN NIIN HINNALLISESTI KUIN TOTEUTUKSELLISESTI. Matti Järviharju esittää aloitteessaan, että: Ilmajoen kunnanvaltuuston on ryhdyttävä toimenpiteisiin Ilmajoen kuntaan kohdistuvan maineenmenetyksen ja perusteettomien kustannusten perimiseksi teon ja kustannusten aiheuttajalta.
Kunnanhallitus 5.11.2012 33 Järviharjun esittämä aloite kohdistuu ajallisesti joko vuoteen 2009 tai 2008 ja aloite kohdistuu Ahonkylän uuden päiväkodin rakentamiseen liittyviin kustannuksiin. Ympäristöministeriön 8.5.2002 antama ja Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva asetus muodostaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan: Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat A2, Määräykset ja ohjeet 2002. Määräyksen kohdassa 2: Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus määrätään, että rakennushankkeeseen ryhtyvän käytettävissä tulee olla riittävän ajoissa ja suunnittelutehtävän vaativuutta vastaavasti pätevyysvaatimukset täyttävät suunnittelijat. Määräystä täydentävässä ohjeessa todetaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä ei itsellään tarvitse olla maankäyttö- ja rakennuslain vaatimia edellytyksiä. Huolehtimisvelvollisuuden voi täyttää hankkimalla käyttöön riittävä asiantuntemus esimerkiksi konsulttisopimuksin taikka muin yksityisoikeudellisin sopimuksin. Määräyksen kohdassa 3.1: pääsuunnittelijan tehtävät ja vastuu kokonaisuudesta määrätään, että: Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta, niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Aloitteen mukaisten asiapapereiden, eli rakentamisen edellyttämien suunnitelmien asianmukaisuus on rakentamismääräyskokoelman A2 mukaisesti pääsuunnittelijan vastuulla ja kunta valitsi aikanaan kohteeseen suunnittelijat em. määräysten mukaisesti sekä on myöntänyt kunnan tilivelvollisille vastuuvapauden kyseisiltä tilikausilta, jolloin aloitteen mukaisille toimenpiteille ei ole perusteita. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)
Kunnanhallitus 5.11.2012 34 YHT 343/2010/117 KH 318 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMISESTÄ AJAN TASALLE Risto Lahden, Terttu Salon, Kari Knuuttilan ja 13 muun valtuutetun 21.9.2010 jättämä valtuustoaloite kuuluu seuraavasti: Ilmajoki on kasvava ja kehittyvä kunta, jossa vireys näkyy suurina liikennemäärinä sekä laajentuvana tieverkkona. Kaikkien kuntalaisten turvallisuuden takaamiseksi tulee kunnan tienhoidon ohella pitää huolta myös liikenneturvallisuudesta. Tätä tehtävää ajatellen on kuntaan laadittu Liikenneturvallisuussuunnitelma, joka on laadittu viimeksi vuonna 2000. Tuolloin valmistelussa oli mukana myös Vaasan tiepiiri. Me aloitteen allekirjoittaneet vaadimme, että kunta aloittaa välittömästi järjestelyt seuraavan Tieturvallisuussuunnitelman aikaansaamiseksi. Laatimalla uuden turvallisuussuunnitelman erilaisten kuulemistilaisuuksien avulla mahdollistamme, että jokainen kuntalainen pystyy vaikuttamaan uuden suunnitelman sisältöön. Lisäksi kuulemistilaisuuksien järjestäminen madaltaa kuntalaisten kynnystä osallistua kunnallisiin tieasioihin, ja jokainen mielipide tulee huomioiduksi sekä ylöskirjatuksi. Aloitteessaan valtuutetut vaativat, että kunta aloittaa välittömästi järjestelyt seuraavan Tieturvallisuussuunnitelman aikaansaamiseksi ja perustelevat esitystään mm seuraavasti: Laatimalla uuden turvallisuussuunnitelman erilaisten kuulemistilaisuuksien avulla mahdollistamme, että jokainen kuntalainen pystyy vaikuttamaan uuden suunnitelman sisältöön. Lisäksi kuulemistilaisuuksien järjestäminen madaltaa kuntalaisten kynnystä osallistua kunnallisiin tieasioihin ja jokainen mielipide tulee huomioiduksi sekä ylöskirjatuksi. Kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä mm. kuntalaisaloitteita ja aloitteen mukainen kuulemismenettely on siten olemassa ja kuntalaisten käytettävissä. Tätä mahdollisuutta myös monet käyttävät. Liikenneturvallisuusasiat tulee huomioida kaikessa yhdyskuntasuunnittelussa, yhdyskuntapalveluiden käytössä ja kunnossapidossa. Liikenneturvallisuuden jatkuva ylläpito ja parantaminen on myös perusteltua huomioida omana kokonaisuutenaan siten, että on määritelty selkeitä kehittämistavoitteita, joita liikenneturvallisuuden pa-
Kunnanhallitus 5.11.2012 35 rantamiselle voidaan asettaa ja jotka kunnan tai valtion toimenpitein on toteutettavissa. Aloitteen mukaisen liikenneturvallisuussuunnitelman ajantasaistaminen on siten perusteltua huomioida esim. vuoden 2013 talousarviossa. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)
Kunnanhallitus 5.11.2012 36 KH 319 VALTUUSTOALOITE KONNANMONTUN KUNNOSTAMISESTA YHT 342/2010/117 Risto Lahden, Terttu Salon, Kari Knuuttilan ja 15 muun valtuutetun 21.9.2010 jättämä valtuustoaloite kuuluu seuraavasti: Etenkin kesän lomien aikaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat Ilmajoella valitettavan niukat. Kunnastamme löytyy kuitenkin Konnanmonttu, josta voisi syntyä nykyistä huomattavasti viihtyisämpi ympärivuotinen ajanviettopaikka kaikille kuntalaisille. Tämä vaatii kuitenkin selkeitä panostuksia alueen suhteen. Tämän aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut vaativat, että ilmajoen kunta varaa ensi vuoden 2011 talousarvioon vaadittavat määrärahat laajan suunnittelutyön sekä kiireellisimpien toimenpiteiden aloittamiseksi. Laaja suunnittelu mahdollistaa kaikkien halukkaiden osallistumisen mukaan suunnittelutyöhön. Näin Konnanmontusta on mahdollista syntyä sellainen paikka, että jokainen kuntalainen kokee sen omakseen. Kiireellisimpinä toimenpiteinä mainittakoon vesistön kunnon parannusmahdollisuuksien kartoitus, sekä paikotusalueen, uimarannan sekä vesistön pohjan kunnostaminen. Mikäli suunnittelutyö toteutetaan huolellisesti, voimme muutaman vuoden sisällä päästä nauttimaan aivan uudesta ja houkuttelevasta Konnanmontusta lukuisine palveluineen. Sitä näkyä kehtaisi kyllä ulkopaikkakuntalaisillekin näyttää. Aloitteessaan valtuutetut ehdottavat, että kunta varaisi vuoden 2011 talousarvioon määrärahat nk. Konnanmontun kunnostamiseksi virkistyskäyttöön. Aloitteen mukaisen kunnostamistarpeen harkitseminen kuuluu vapaa-aikalautakunnan tehtäväalueelle. Teknisellä toimella on valmiudet toteuttaa hanke, mikäli se todetaan tarpeelliseksi ja siihen varataan määrärahoja talousarvioon. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh. 06-4191 300)