ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Suunnittelulautakunta sivu 1. Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Suunnittelulautakunta sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Lahti Tapani, puheenjohtaja Kuula Heikki Mannersuo Martti, vpj Mantere Sari Filppula Juhani, varajäsen Poissa Muut saapuvilla olleet Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Markku Koskela Esittelijä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Pöytäkirjanpitäjänä arkistosihteeri Heleena Keihänen Asiat :t Pöytäkirjan allekirjoitus Tapani Lahti puheenjohtaja Heleena Keihänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Heikki Kuula Martti Mannersuo , virka-aikana Hallintotoimistossa Heleena Keihänen arkistosihteeri

2 ILMAJOEN KUNTA Suunnittelulautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika , kello Kokouspaikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu SLK 16 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 SLK 17 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 SLK 18 VESIMAKSUTAKSA VUODELLE SLK 19 JÄTEVESIMAKSUTAKSA VUODELLE SLK 20 KOIRAVERON MÄÄRÄ VEROVUODELTA SLK 21 SLK 22 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE ILMAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE SLK 23 TALOUSARVIOESITYKSEN 2013 KÄSITTELY / KÄYTTÖTALOUS 16 SLK 24 TALOUSARVION INVESTOINTIOSA JA RAKENTAMISOHJELMA VUOSILLE SLK 25 MUUT ASIAT 21 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa tiistaina 30 päivänä lokakuuta 2012 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 18. päivänä lokakuuta 2012 Tapani Lahti, merk.

3 Suunnittelulautakunta SLK 16 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. SLK 17 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Kuula ja Martti Mannersuo.

4 Suunnittelulautakunta SLK 18 VESIMAKSUTAKSA VUODELLE 2013 YHT 353/2012/130 TEK 154 Ilmajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan vesimaksutaksan ja se on tullut voimaan Uusi taksalaskenta perustuu vuoden 2013 talousarvioehdotukseen. Muutokset voimassa olevan taksalaskelmaan verrattuna ovat: - tulojen kasvu e - menojen kasvu e Vesimaksutaksalaskelma talousarvion laatimisohjeen mukaisen talousarvioraamin perusteella laadittuna vuodelle 2013 on seuraava: Menot: Käyttökustannukset Lakeuden Vesi Oy:n pääomakustannukset Kustannuslaskennalliset erät suunnitelmapoistot korot MENOT YHTEENSÄ e e e e euroa Tulot: Perusmaksut Käyttömaksut Liittymismaksutulot Altia Oyj:n tulot Lakeuden Vesi Oy:n tulot TULOT YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ e e e e e euroa euroa Normaalikulutusmaksu 0,98 e/m 3 (1,21 e/m 3 *alv 23%) Voimassa oleva taksa 0,98 e/m 3 (1,21 e/m 3 *alv 23%) Korotustarve 0 e/m 3 alv 0 % Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää kunnanhallitukselle sekä edelleen kunnanvaltuustolle tarkistetun vesimaksutaksan hyväksyttäväksi oheisen liitteen nro 1 mukaisina.

5 Suunnittelulautakunta Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) SLK 18 Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle vesimaksutaksan hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh )

6 Suunnittelulautakunta SLK 19 JÄTEVESIMAKSUTAKSA VUODELLE 2013 YHT 354/2012/130 TEK 155 Ilmajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan jätevesimaksutaksan ja se on tullut voimaan Uusi taksalaskenta perustuu vuoden 2013 talousarvioehdotukseen. Suurin muutos voimassa olevan taksan laskelmaan verrattuna on suunnitelmapoistojen kasvu euroa. Taksalaskennassa liittymismaksutuloihin ei ole laskettu hajaasutusalueen viemäriverkoston laajentamisen yhteydessä kerättäviä liittymismaksuja, jotka kohdistuvat vuoden 2013 investointeihin. Edellä mainitut liittymismaksut on kirjanpidollisesti merkittävä käyttötalouden tuloksi. Jätevesimaksulaskelma talousarvion laatimisohjeen mukaisen talousarvioraamin perusteella laadittuna vuodelle 2013 on seuraava: Menot: Käyttökustannukset Kustannuslaskennalliset erät suunnitelmapoistot korot MENOT YHTEENSÄ e e e euroa Tulot: Perusmaksut Käyttömaksut Liittymismaksutulot Teollisuuslaitosten käyttömaksut TULOT YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ e e e e euroa euroa Käyttömaksu 1,70 e/m 3 (2,09 e/m 3 *alv 23 %) Voimassa oleva taksa 1,70 e/m 3 (2,09 e/m 3 *alv 23 %) Korotustarve 0 e/m 3 alv 0 % Perusmaksua tarkistetaan 35 eurosta 40 euroon (alv 0 %) ja asemakaava-alueiden ulkopuolisella alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittymismaksua tarkistetaan eurosta euroon. Teknisen johtajan ehdotus:

7 Suunnittelulautakunta Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi tarkistetun jätevesimaksutaksan vuodelle 2013 liitteen nro 2 mukaisena. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) SLK Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle vesimaksutaksan hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh )

8 Suunnittelulautakunta SLK 20 KOIRAVERON MÄÄRÄ VEROVUODELTA 2012 YHT 408/2012/130 Koirasta on sen mukaan kuin koiraverolaissa (590/79) säädetään suoritettava vuosittain koiraveroa sille kunnalle, jonka alueella koiraa edellisen kalenterivuoden (verovuoden) päättyessä on pysyvästi pidetty. Kunnanvaltuusto voi myös päättää, että kunnassa ei ole suoritettava koiraveroa. Valtuusto voi samalla päättää, että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koirasta laissa säädettyä ilmoitusta eikä siitä tarvitse kirjoittaa valvontalippua. Velvollinen suorittamaan koiraveroa on koiran omistaja, jonka omistuksessa koira on ollut verovuoden päättyessä. Alaikäisen lapsen puolesta verovelvollinen on lapsen holhooja. Koiraverolain 3 :n mukaan koiravero on enintään 50, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto päättää. Ilmajoen kunnassa on koiraveroa peritty vuosilta Vuosilta ei koiraveroa ole peritty. Verovuoden 2012 mahdollinen koiravero kannetaan vuonna Koirailmoitus on tällöin jätettävä viimeistään helmikuussa ja koiraveroliput lähetetään koiranomistajille toukokuussa. Koiria, joista koiravero on maksettava, arvioidaan olevan Ilmajoen kunnassa noin 850. Mikäli koiraveroksi määrättäisiin 33,64 koiralta, kertyisi koiraverosta verotuloa noin Vastaavasti verotuksesta aiheutuu kustannuksia, jotka johtuvat koirarekisterin ylläpidosta, laskutuksesta, postituksesta, ilmoittelusta, asiakaspalvelusta, perinnästä ja muusta työstä. Vuotuiset kustannukset ovat noin Minkä lisäksi koiraveron rekisteröinti-, laskutus- ja perintäjärjestelmän uudelleenluomisesta aiheutuisi noin :n suuruiset kertakulut, koska koiraveron perintään ei ole varauduttu järjestelmiä uudistettaessa. Mikäli koiravero määrätään, verotuksen hoitaa käytännössä kunnan taloustoimisto. Jotta koiraveron kertymällä olisi oleellista kunnallistaloutta tasapainottavaa merkitystä, koiraveron tulisi olla melko lähellä lain sallimaa ylärajaa. Kunnanvaltuusto on viime vuosina harkinnut oikeaksi olla perimättä koiraveroa. Hallinto- ja talousjohtaja ehdotus: Suunnittelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että koiraveroa ei kanneta verovuodelta 2012 ja että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koirasta laissa säädettyä ilmoitusta (koirailmoitusta) eikä siitä tarvitse kirjoittaa valvontalippua.

9 Suunnittelulautakunta Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta keskusteli myös mahdollisuudesta, että koiraverosta voitaisiin jatkossa tehdä päätös valtuustokaudeksi kerrallaan. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh

10 Suunnittelulautakunta SLK 21 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2013 YHT 409/2012/145 Kiinteistöverolaissa (654/92) säädetään kiinteistön sijaintikunnallemenevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kiinteistövero suoritetaan kiinteistön sijaintikunnalle kiinteistön (edellisen vuoden) verotusarvon perusteella. Kaikki kiinteistöt eivät ole veronalaisia, vaan lain 3 ja 4 :issä on lueteltu osittain tai kokonaan kiinteistöverosta vapaat kiinteistöt, joita ovat mm. metsät ja maatalousmaat, yleiset vedet, torit, kadut ja yleiset tiet. Myös kunnan omalla alueellaan omistama kiinteistö on vapaa kiinteistöverosta. Kunnan omistamat yhtiöt ovat verovelvollisia omistamistaan kiinteistöistä. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöverolaissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä maarekisteriin, tonttikirjaan tai kiinteistörekisteriin. Lain säännöksiä sovelletaan myös vuokramaalla olevaan rakennukseen ja erottamattomaan määräalaan. Verovelvollinen on omistaja ja omistajan veroinen haltija. Kiinteistönomistaja on verovelvollinen vuokramaasta ja vuokralainen on verovelvollinen vuokramaalla omistamastaan rakennuksesta. Kunnanvaltuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samassa aikataulussa kuin muidenkin verojen perusteet. Kiinteistöveron tuotto Ilmajoella v on n. 1,116 milj.. Kiinteistöveron osuus on n. 3,5 % kunnan verotuloista. Tarkka luku kiinteistöverolle oli vuonna Kiinteistöverolain mukaan yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välille 0,60-1,35 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32-0,75. Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen veroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Prosentit vahvistetaan prosentin sadasosan tarkkuudella. Yleistä kiinteistöveroprosenttia, sovelletaan maapohjaan ja niihin rakennuksiin, joiden osalta muuta ei ole määrätty. Kunnanvaltuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan veroprosentin normaaliprosenttia alemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Veroprosenteiksi voidaan määrätä myös nolla prosenttia.

11 Suunnittelulautakunta Kunta voi halutessaan vahvistaa erikseen veroprosentin myös muille asuinrakennuksille kuin vakituisille asunnoille. Tämä lähinnä vapaaajan rakennuksia koskeva veroprosentti voidaan kuitenkin määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Vaihteluväli tällä on 0,6-1,35 %. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti: Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Erillistä veroprosenttia sovelletaan rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos 1) asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua; 2) asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen; 3) rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 72 :ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua; 4) rakennuspaikalle on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 135 :ssä tarkoitettu käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 10 :ssä tarkoitetulla tavalla; 6) rakennuspaikalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :ssä tai 58 :n 4 momentissa tarkoitettua rakennuskieltoa; ja 7) rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverolla pyritään siihen, että asemaakaavoitetut tontit saataisiin rakennetuiksi. Rakentamattomia asemakaavoitettujen tonttien määrä on kartoitettu. Tontteja on Koskenkorvan, keskustan ja Ahonkylän asemakaava-alueilla yhteensä n. 300 kpl. Ilmajoella on peritty v rakentamattomista rakennuspaikoista kiinteistöveroa, jonka nettotuotto on n euroa vuositasolla. Kiinteistöverolain 14:n mukaan valtuusto voi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Täksi veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 2,85. Vertailu Etelä-Pohjanmaan kuntien kiinteistöveroprosenteista vuonna 2012: Vakituinen asuinrakennus Muu asuinrakennus Rakentamattomat rak.paikat Yleinen kiinteistövero% Voimalaitos

12 Suunnittelulautakunta Alajärvi 0,90 0,40 1, Alavus 0,90 0,35 0,95 0 0,90 Evijärvi 1,00 0,55 1, Ilmajoki 0,70 0,40 0,80 3,00 1,40 Isojoki 0,70 0,32 0,80 0 1,00 Isokyrö 0,80 0,48 1, Jalasjärvi 0,80 0,50 1, Karijoki 0,80 0,50 1, Kauhajoki 0,80 0,45 1,00 3,00 1,40 Kauhava 0,80 0,40 1,00 0 2,50 Kuortane 0,80 0,35 0, Kurikka 0,70 0,45 0, Laihia 0,75 0,40 0,75 3,00 0 Lappajärvi 0,65 0,50 1, Lapua 0,95 0,40 0,95 3,00 2,85 Seinäjoki 1,10 0,45 1,05 3,00 2,85 Soini 0,80 0,50 1,10 0 0,85 Teuva 0,70 0,40 0, Töysä 0,90 0,35 0,95 0 0,80 Vimpeli 0,80 0,50 1, Ähtäri 1,10 0,50 1,10 0 2,85 keskiarvo 0,95 0,43 1,01 Vuodelle 2012 korotettiin kiinteistöveroprosenttia seuraavasti: *Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 %:sta 0,70 %:iin (merkitsee n :n tuloa kunnalle). * Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,32 %:sta 0,40 %:iin (merkitsee :n tuloa kunnalle). * Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,75 %:sta 0,80 %:iin (merkitsee :n tuloa kunnalle). Todettakoon, että em. korotusten jälkeenkin Ilmajoen kunta säilyi rajanaapureihin verrattuna edullisimpana kuntana. Kyseiset korotusesitykset merkitsivät noin :n tuloa kunnalle. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2013 vahvistetaan seuraaviksi: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,70 vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,40 muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,80 yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0

13 Suunnittelulautakunta rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,0 - voimalaitosten veroprosentti 1,40 Kiinteistöveroprosentit esitetään pysyvän ennallaan. Käsittely: Esittelijä antoi kokouksessa muutetun päätösehdotuksen siten, että korotetaan 0,1 %:lla yleistä kiinteistöveroprosenttia ja vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia. Korotus merkitsisi kunnalle n :n lisätuloa. Keskustelun kuluessa lautakunta yhtyi yleisen kiinteistöveron korotukseen esitetyllä tavalla, mutta vakituisten asuntojen veroprosentin kohdalla lautakunnan kanta poikkesi esitetystä muutoksesta. Suunnittelulautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2013 vahvistetaan seuraaviksi: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45 muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,80 yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,0 - voimalaitosten veroprosentti 1,40 Yleinen kiinteistöveroprosentti nousee täten 0,70:stä 0,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti nousee 0,40:stä 0,45 prosenttiin. Muut veroprosentit pysyvät ennallaan. (Lisätietoja: Hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

14 Suunnittelulautakunta SLK 22 ILMAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE 2013 YHT 414/2012/145 Kunnallisverosta säädetään tuloverolaissa. Vero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kuntien tulee ilmoittaa vuotta 2013 koskeva tuloveroprosentti verohallitukselle viimeistään Tuloveroprosentti määrätään neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Tuloveroprosentti on Ilmajoella 19,75 % vuonna Tuloveroprosenttia on edellisen kerran korotettu viime vuonna 0,25 %:lla, joka merkitsi n :n tuloa kunnalle. Kunnan talouden tilanne on edelleen melko tiukka, kuluvan vuoden vuosikate on Vuosikatteen kehitys on ollut seuraava: (vuosikate kuvaa sitä, miten paljon verotuloista, valtionosuuksista sekä muista tuloista jää investointeihin ja lainojen lyhennyksiin) tp tp tp tp ta Vuosikate Milj Kun otetaan huomioon, että vastaavana aikana kunnan nettoinvestoinnit ovat noin 30,5 milj. euroa ja lainan lyhennykset noin 13,6 milj. euroa, on kunta velkaantunut siten, että tämän hetken arvion mukaan velkaa on tämän vuoden lopussa arviolta lähes n /asukas. Koska myös tulevien taloussuunnitteluvuosien näkymät ovat kireät ja vuoden 2013 karsimaton talousarvioesitys on tällä hetkellä alijäämäinen, on kunnan taloudessa selkeästi tasapainottamisen tarvetta, mikä tarkoittaa joko menojen karsintaa tai tulojen lisäystä. Menojen karsinta on osoittautunut hyvin vaikeaksi tehtäväksi, sillä hallintokuntien menot ovat kasvussa johtuen mm. kunnan laajasta palvelutarjonnasta, palvelujen kysynnän ja kustannustason kasvusta sekä E-P:n sairaanhoitopiirin kasvusta. Verovuodelta 2011 Ilmajoen kunnallisverot kasvoivat 0,3 %. Kuluvan vuoden osalta arvio kunnallisveron tilitysten kasvusta Ilmajoella on 7,26 % edellisen vuoden tilityksiin verrattuna. Ensi vuodelle ennakoidaan Kuntaliiton taholta, että kunnallisveron tilitykset tulevat nousemaan n. 1,7 % vuoden 2012 tilityksiin nähden.

15 Suunnittelulautakunta Kunnan käyttötalouden kasvu vuosina on ollut huomattavasti korkeampi kuin kunnallisverotulojen tilitysten kasvu. Nettomenojen kasvu on vuositasolla seuraava: vuonna 2011 kasvu +7,8 % ja vuonna 2012 kasvu - 2,1 %. Tämänhetkisessä talousarvioesityksessä toimintakate (käyttötalouden menot - käyttötalouden tulot) kasvavat 9,1 %. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvaa 6,3 %. (Vrt. talousarvio 2012) Vuoden 2013 talousarvioesityksessä tällä hetkellä vuosikate on euroa ja tulos euroa negatiivinen (karsimaton lautakuntien esitys). Parhaillaan valmisteltavana olevassa vuoden 2013 talousarviossa on kunnallisveron kertymäksi arvioitu , jossa tämän vuoden arvioituun kunnallisveron toteutumaan nähden on 1,6 % nousua vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Tämänhetkisten ennakkotietojen mukaan verotulotasaus vuonna 2013 on (2012 vuonna ), muutos on - 5,2 %. Vuoden 2013 verotulotasaus perustuu valmistuvaan 2011 verotukseen. Tulovero-% Etelä-Pohjanmaa 2012 Keskiarvo 19,98 Alajärvi 20,50 Alavus 19,75 Evijärvi 21,00 Ilmajoki 19,75 Isojoki 21,00 Isokyrö 20,50 Jalasjärvi 20,50 Karijoki 20,50 Kauhajoki 21,00 Kauhava 20,25 Kuortane 20,00 Kurikka 18,00 Laihia 19,50 Lappajärvi 21,00 Lapua 20,00 Seinäjoki 19,75 Soini 21,00 Teuva 20,50 Töysä 20,25 Vimpeli 20,50 Ähtäri 20,75 Suomen keskiarvo oli 19,25 % vuonna Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta ehdottaa tuloveroprosentiksi 19,75 ja esittää sen edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Tuloveroprosentin ehdotetaan pysyvän ennallaan.

16 Suunnittelulautakunta Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh

17 Suunnittelulautakunta SLK 23 TALOUSARVIOESITYKSEN 2013 KÄSITTELY / KÄYTTÖTALOUS YHT 395/2012/130 SLK 13 Talous- ja hallintotoimen johtosäännön mukaan suunnittelulautakun nan tehtäväalueena on talousarvion suunnittelu ja valmistelu kunnanhallitukselle sekä tarpeellisten suunnitteluohjeiden antaminen kunnanhallituksen toimesta muille hallintokunnille. Vuonna 2006 käyttöönotetun talousarvion laadintakäytännön mukaan käytössä on tulosalueittainen käyttötalouden raami, jossa on määritelty tulosalueittainen euromäärä (netto), jota ei tule ylittää talousarvioesityksessä mennessä saapuivat hallintokunnista käyttötalousesitykset: Netto: tilinpäätös tilinpäätös raami esitys Tulosalueittainen tarkastelu: Keskusvaalilautakunta raami: 0 esitys: 0 Tarkastuslautakunta raami: esitys: ylitys: 460 Kunnanvaltuusto raami: esitys: Yleishallinto: raami: esitys: Ylitys: Ruoka- ja puhtauspalvelut raami: esitys: Elinkeinotoiminta raami:

18 Suunnittelulautakunta esitys: ylitys: Suunnittelulautakunta raami: esitys: 0 Maaseutulautakunta raami: 0 esitys: 0 Tekninen hallinto raami: esitys: Kaavoitus- ja mittaustoimi raami: esitys: Liikenneväylät ja muut yleiset alueet raami: esitys: ylitys: Kiinteistötoimi raami: esitys: Tekniset palvelut raami: esitys: Palo- ja pelastustoimi raami: esitys: Vesihuolto raami: esitys: Rakennusvalvonta raami: esitys: ylitys: 3.900

19 Suunnittelulautakunta Ympäristönsuojelu raami: esitys: Lakeuden jätelautakunta raami: 0 esitys: 0 Sosiaalitoimi raami: esitys: ylitys: JIK ky raami: esitys: ylitys: Peruskoulutus raami: esitys: ylitys: Päivähoito raami: esitys: ylitys: Lukiokoulutus raami: esitys: ylitys: Ammatti- ja korkeakoulutus raami: esitys: Kirjasto- ja kulttuuritoimi raami: esitys: ylitys: 1.860

20 Suunnittelulautakunta Ilmajoki-opisto raami: esitys: erous: Nuoriso- ja liikuntalautakunta raami: esitys: ylitys: Todettakoon, että kolme suurinta raamin ylittäjää kunnan käyttötaloudessa ovat 1) Päivähoito , 2 ) Peruskoulutus ja 3) sosiaalitoimi Esityslistan oheismateriaalina ovat tuloslaskelma sekä lautakunnittaiset talousarvioesitykset. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta aloittaa talousarviokäsittelyn käyttötalouden osalta. Lautakunta päätti jatkaa talousarvion valmistelua edelleen, käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Martti Mannersuo poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17:30. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh SLK Suunnittelulautakunnan jäseniä pyydetään ottamaan kokoukseen mukaan asiassa aiemmin jaettu materiaali. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta jatkaa käyttötalousesityksen käsittelyä. Mika Sillanpää esitteli käyttötalousarvion tilannetta ja siihen tulleita tarkennuksia. Suunnittelulautakunta päätti jatkaa käyttötalousarvion valmistelua edelleen. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh

21 Suunnittelulautakunta YHT 402/2012/130 SLK 24 TALOUSARVION INVESTOINTIOSA JA RAKENTAMISOHJELMA VUOSILLE TEK Teknisen johtajan ehdotus: Asia esitellään kokouksessa. Talousarvion investointiosa ja rakentamisohjelma ehdotus (luonnos) on esityslistan oheismateriaalina. Käsittely: Teknisen johtajan kokouksessa tekemä päätösehdotus: Lautakunta tutustuu talousarvion investointiosaan ja rakentamisohjelmaluonnokseen ja merkitsee sen tiedoksi. Asia käsitellään seuraavassa kokouksessa, kun luonnokseen on tehty tarvittavat täydennykset. Lautakunta keskusteli vilkkaasti talousarvion investointiosasta ja rakentamisohjelmaluonnoksesta vuosille ja merkitsi asian tiedoksi tässä vaiheessa. Käsittelyä päätettiin jatkaa seuraavassa kokouksessa. Asiantuntijoina tämän asian käsittelyn kohdalla olivat vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen ja tiemestari Kirsi Latvala. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) SLK 24 Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta merkitsee esityslistan viiteaineistona olevan investointiohjelman tässä vaiheessa tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

22 Suunnittelulautakunta SLK 25 MUUT ASIAT Seuraava kokous pidetään klo alkaen.