ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Kunnanvaltuusto sivu 1. Oheisen liitteen mukaan

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Kunnanvaltuusto sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Ilmajoen kunnantalo Saapuvilla olleet jäsenet Oheisen liitteen mukaan Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen jäsenet Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski Pöytäkirjanpitäjänä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Viranhaltijoista kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, tekninen johtaja Paavo Perälä, henkilöstöpäällikkö Juha Kurikka, sivistystoimenjohtaja Kirsi Kinnunen, sosiaalijohtaja Tytti Luoto, yritysasiamies Rami Mattila Asiat :t Pöytäkirjan allekirjoitus Terhi Pirilä-Porvali puheenjohtaja Mika Sillanpää pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kirsti Yli-Ojanperä Kai Väli-Torala , klo Hallintotoimistossa Mika Sillanpää hallinto- ja talousjohtaja

2 ILMAJOEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika Kokouspaikka , kello Ilmajoen kunnantalo Käsiteltävät asiat Pykälä KV 59 Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 KV 60 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 KV 61 1 VESIMAKSUTAKSA VUODELLE KV 62 2 JÄTEVESIMAKSUTAKSA VUODELLE KV 63 KOIRAVERON MÄÄRÄ VEROVUODELTA KV 64 KV 65 KV 66 KV 67 KV 68 KV 69 KV 70 KV 71 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE ILMAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE VALTUUSTOALOITE KONNANMONTUN KUNNOSTAMISESTA 23 VALTUUSTOALOITE TEKNISEN TOIMEN VIRANHALTIJAN VASTUUSEEN SAATTAMISESTA AIHEETTOMIEN KULUJEN KUNNALLE AIHEUTTAMISESTA 25 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMISESTÄ AJAN TASALLE 29 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN KUNNASTA ALKOHOLITON KUNTA 31 VALTUUSTOALOITE TAKUUPALKASTA NELJÄSTÄ LAPSESTA PERHEPÄIVÄHOITAJILLE 33 KUNTALAISALOITE SILTALAN ASEMAKAAVA-ALUEELLA OLEVIEN LEPPÄTIEN JA PAJUKUJAN KATUVALOJEN RAKENTAMISESTA 36 KV 72 3 TEOLLISUUSTONTIN MYYMINEN JOUNI NEVALALLE 38 KV 73 4 TILAPÄISLUOTTO ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:LLE 40 KV 74 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 42

3 ILMAJOEN KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa torstaina 15. päivänä marraskuuta 2012, kello Pöytäkirja tarkastetaan , klo Puheenjohtaja Ilmajoella 7. päivänä marraskuuta 2012 Julkipanotodistus Terhi Pirilä-Porvali, merk. Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Todistaa: Ilmajoella Ilmoitustaulunhoitaja.

4 Kunnanvaltuusto KV 59 TODETAAN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 54 :n sekä kunnanvaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle ja samassa ajassa annettava yleisesti tiedoksi julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta on myös ilmoitettava niissä sanomalehdissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksestaan ilmoittaa. Kutsu valtuuston kokoukseen on tehdyn päätöksen mukaisesti julkaistu ilmoitustaululla, Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan www-sivuilla. Sen lisäksi on lähetetty kullekin valtuutetulle kutsu postitse. Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on saapuvilla. Kunnanvaltuuston kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksessa läsnä todettiin olevan 35 varsinaista tai varavaltuutettua. KV 60 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Kunnanvaltuusto valitsee jäsenistään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Aakkosjärjestyksen mukaan vuorossa ovat Raija Viitamäki ja Kai Väli-Torala, joita pyydetään varmistamaan, että heillä ei ole estettä pöytäkirjantarkistukseen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kirsti Yli-Ojanperä ja Kai Väli-Torala.

5 Kunnanvaltuusto

6 Kunnanvaltuusto KV 61 VESIMAKSUTAKSA VUODELLE 2013 YHT 353/2012/130 TEK , 154 Ilmajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan vesimaksutaksan ja se on tullut voimaan Uusi taksalaskenta perustuu vuoden 2013 talousarvioehdotukseen. Muutokset voimassa olevan taksalaskelmaan verrattuna ovat: - tulojen kasvu e - menojen kasvu e Vesimaksutaksalaskelma talousarvion laatimisohjeen mukaisen talousarvioraamin perusteella laadittuna vuodelle 2013 on seuraava: Menot: Käyttökustannukset Lakeuden Vesi Oy:n pääomakustannukset Kustannuslaskennalliset erät suunnitelmapoistot korot MENOT YHTEENSÄ e e e e euroa Tulot: Perusmaksut Käyttömaksut Liittymismaksutulot Altia Oyj:n tulot Lakeuden Vesi Oy:n tulot TULOT YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ e e e e e euroa euroa Normaalikulutusmaksu 0,98 e/m 3 (1,21 e/m 3 *alv 23%) Voimassa oleva taksa 0,98 e/m 3 (1,21 e/m 3 *alv 23%) Korotustarve 0 e/m 3 alv 0 % Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää kunnanhallitukselle sekä edelleen kunnanvaltuustolle tarkistetun vesimaksutaksan hyväksyttäväksi oheisen liitteen nro 1 mukaisina.

7 Kunnanvaltuusto Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) SLK , 18 Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle vesimaksutaksan hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) KH , 311 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) KV Liite 1 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Vesimaksutaksat pöytäkirjan liitteenä 1. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh )

8 Kunnanvaltuusto KV 62 JÄTEVESIMAKSUTAKSA VUODELLE 2013 YHT 354/2012/130 TEK Ilmajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan jätevesimaksutaksan ja se on tullut voimaan Uusi taksalaskenta perustuu vuoden 2013 talousarvioehdotukseen. Suurin muutos voimassa olevan taksan laskelmaan verrattuna on suunnitelmapoistojen kasvu euroa. Taksalaskennassa liittymismaksutuloihin ei ole laskettu hajaasutusalueen viemäriverkoston laajentamisen yhteydessä kerättäviä liittymismaksuja, jotka kohdistuvat vuoden 2013 investointeihin. Edellä mainitut liittymismaksut on kirjanpidollisesti merkittävä käyttötalouden tuloksi. Jätevesimaksulaskelma talousarvion laatimisohjeen mukaisen talousarvioraamin perusteella laadittuna vuodelle 2013 on seuraava: Menot: Käyttökustannukset Kustannuslaskennalliset erät suunnitelmapoistot korot MENOT YHTEENSÄ e e e euroa Tulot: Perusmaksut Käyttömaksut Liittymismaksutulot Teollisuuslaitosten käyttömaksut TULOT YHTEENSÄ YLIJÄÄMÄ e e e e euroa euroa Käyttömaksu 1,70 e/m 3 (2,09 e/m 3 *alv 23 %) Voimassa oleva taksa 1,70 e/m 3 (2,09 e/m 3 *alv 23 %) Korotustarve 0 e/m 3 alv 0 % Perusmaksua tarkistetaan 35 eurosta 40 euroon (alv 0 %) ja asemakaava-alueiden ulkopuolisella alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittymismaksua tarkistetaan eurosta euroon. Teknisen johtajan ehdotus:

9 Kunnanvaltuusto Tekninen lautakunta hyväksyy ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi tarkistetun jätevesimaksutaksan vuodelle 2013 liitteen nro 2 mukaisena. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) SLK , 19 Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle vesimaksutaksan hyväksyttäväksi teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) KH , 312 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) KV Liite 2 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Jätevesimaksutaksat pöytäkirjan liitteenä 2. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh )

10 Kunnanvaltuusto

11 Kunnanvaltuusto KV 63 KOIRAVERON MÄÄRÄ VEROVUODELTA 2012 YHT 408/2012/130 SLK , 20 Koirasta on sen mukaan kuin koiraverolaissa (590/79) säädetään suoritettava vuosittain koiraveroa sille kunnalle, jonka alueella koiraa edellisen kalenterivuoden (verovuoden) päättyessä on pysyvästi pidetty. Kunnanvaltuusto voi myös päättää, että kunnassa ei ole suoritettava koiraveroa. Valtuusto voi samalla päättää, että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koirasta laissa säädettyä ilmoitusta eikä siitä tarvitse kirjoittaa valvontalippua. Velvollinen suorittamaan koiraveroa on koiran omistaja, jonka omistuksessa koira on ollut verovuoden päättyessä. Alaikäisen lapsen puolesta verovelvollinen on lapsen holhooja. Koiraverolain 3 :n mukaan koiravero on enintään 50, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto päättää. Ilmajoen kunnassa on koiraveroa peritty vuosilta Vuosilta ei koiraveroa ole peritty. Verovuoden 2012 mahdollinen koiravero kannetaan vuonna Koirailmoitus on tällöin jätettävä viimeistään helmikuussa ja koiraveroliput lähetetään koiranomistajille toukokuussa. Koiria, joista koiravero on maksettava, arvioidaan olevan Ilmajoen kunnassa noin 850. Mikäli koiraveroksi määrättäisiin 33,64 koiralta, kertyisi koiraverosta verotuloa noin Vastaavasti verotuksesta aiheutuu kustannuksia, jotka johtuvat koirarekisterin ylläpidosta, laskutuksesta, postituksesta, ilmoittelusta, asiakaspalvelusta, perinnästä ja muusta työstä. Vuotuiset kustannukset ovat noin Minkä lisäksi koiraveron rekisteröinti-, laskutus- ja perintäjärjestelmän uudelleenluomisesta aiheutuisi noin :n suuruiset kertakulut, koska koiraveron perintään ei ole varauduttu järjestelmiä uudistettaessa. Mikäli koiravero määrätään, verotuksen hoitaa käytännössä kunnan taloustoimisto. Jotta koiraveron kertymällä olisi oleellista kunnallistaloutta tasapainottavaa merkitystä, koiraveron tulisi olla melko lähellä lain sallimaa ylärajaa. Kunnanvaltuusto on viime vuosina harkinnut oikeaksi olla perimättä koiraveroa. Hallinto- ja talousjohtaja ehdotus: Suunnittelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että koiraveroa ei kanneta verovuodelta 2012 ja että koiranomistaja ei ole velvollinen tekemään koirasta laissa säädettyä ilmoitusta (koirailmoitusta) eikä siitä tarvitse kirjoittaa valvontalippua.

12 Kunnanvaltuusto

13 Kunnanvaltuusto Lautakunta keskusteli myös mahdollisuudesta, että koiraverosta voitaisiin jatkossa tehdä päätös valtuustokaudeksi kerrallaan. Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh KH , 315 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

14 Kunnanvaltuusto KV 64 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2013 YHT 409/2012/145 SLK , 21 Kiinteistöverolaissa (654/92) säädetään kiinteistön sijaintikunnallemenevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alussa. Kiinteistövero suoritetaan kiinteistön sijaintikunnalle kiinteistön (edellisen vuoden) verotusarvon perusteella. Kaikki kiinteistöt eivät ole veronalaisia, vaan lain 3 ja 4 :issä on lueteltu osittain tai kokonaan kiinteistöverosta vapaat kiinteistöt, joita ovat mm. metsät ja maatalousmaat, yleiset vedet, torit, kadut ja yleiset tiet. Myös kunnan omalla alueellaan omistama kiinteistö on vapaa kiinteistöverosta. Kunnan omistamat yhtiöt ovat verovelvollisia omistamistaan kiinteistöistä. Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöverolaissa tonttia, tilaa ja muuta Suomessa olevaa itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä maarekisteriin, tonttikirjaan tai kiinteistörekisteriin. Lain säännöksiä sovelletaan myös vuokramaalla olevaan rakennukseen ja erottamattomaan määräalaan. Verovelvollinen on omistaja ja omistajan veroinen haltija. Kiinteistönomistaja on verovelvollinen vuokramaasta ja vuokralainen on verovelvollinen vuokramaalla omistamastaan rakennuksesta. Kunnanvaltuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samassa aikataulussa kuin muidenkin verojen perusteet. Kiinteistöveron tuotto Ilmajoella v on n. 1,116 milj.. Kiinteistöveron osuus on n. 3,5 % kunnan verotuloista. Tarkka luku kiinteistöverolle oli vuonna Kiinteistöverolain mukaan yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välille 0,60-1,35 ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32-0,75. Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen veroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Prosentit vahvistetaan prosentin sadasosan tarkkuudella. Yleistä kiinteistöveroprosenttia, sovelletaan maapohjaan ja niihin rakennuksiin, joiden osalta muuta ei ole määrätty. Kunnanvaltuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan veroprosentin normaaliprosenttia

15 Kunnanvaltuusto alemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Veroprosenteiksi voidaan määrätä myös nolla prosenttia. Kunta voi halutessaan vahvistaa erikseen veroprosentin myös muille asuinrakennuksille kuin vakituisille asunnoille. Tämä lähinnä vapaaajan rakennuksia koskeva veroprosentti voidaan kuitenkin määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Vaihteluväli tällä on 0,6-1,35 %. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti: Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Erillistä veroprosenttia sovelletaan rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos 1) asemakaava on ollut voimassa vähintään vuoden ennen kalenterivuoden alkua; 2) asemakaavan mukaan rakennuspaikan rakennusoikeudesta yli puolet on kaavoitettu asuntotarkoitukseen; 3) rakennuspaikalla ei ole asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta eikä sille ole maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 72 :ssä tarkoitetulla tavalla ryhdytty rakentamaan sellaista ennen kalenterivuoden alkua; 4) rakennuspaikalle on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 135 :ssä tarkoitettu käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) rakennuspaikka on liitettävissä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 10 :ssä tarkoitetulla tavalla; 6) rakennuspaikalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :ssä tai 58 :n 4 momentissa tarkoitettua rakennuskieltoa; ja 7) rakennuspaikka on saman omistajan omistuksessa. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverolla pyritään siihen, että asemaakaavoitetut tontit saataisiin rakennetuiksi. Rakentamattomia asemakaavoitettujen tonttien määrä on kartoitettu. Tontteja on Koskenkorvan, keskustan ja Ahonkylän asemakaava-alueilla yhteensä n. 300 kpl. Ilmajoella on peritty v rakentamattomista rakennuspaikoista kiinteistöveroa, jonka nettotuotto on n euroa vuositasolla. Kiinteistöverolain 14:n mukaan valtuusto voi määrätä erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Täksi veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 2,85.

16 Kunnanvaltuusto Vertailu Etelä-Pohjanmaan kuntien kiinteistöveroprosenteista vuonna 2012:

17 Kunnanvaltuusto Vakituinen asuinrakennus Muu asuinrakennus Rakentamattomat rak.paikat Yleinen kiinteistövero% Voimalaitos Alajärvi 0,90 0,40 1, Alavus 0,90 0,35 0,95 0 0,90 Evijärvi 1,00 0,55 1, Ilmajoki 0,70 0,40 0,80 3,00 1,40 Isojoki 0,70 0,32 0,80 0 1,00 Isokyrö 0,80 0,48 1, Jalasjärvi 0,80 0,50 1, Karijoki 0,80 0,50 1, Kauhajoki 0,80 0,45 1,00 3,00 1,40 Kauhava 0,80 0,40 1,00 0 2,50 Kuortane 0,80 0,35 0, Kurikka 0,70 0,45 0, Laihia 0,75 0,40 0,75 3,00 0 Lappajärvi 0,65 0,50 1, Lapua 0,95 0,40 0,95 3,00 2,85 Seinäjoki 1,10 0,45 1,05 3,00 2,85 Soini 0,80 0,50 1,10 0 0,85 Teuva 0,70 0,40 0, Töysä 0,90 0,35 0,95 0 0,80 Vimpeli 0,80 0,50 1, Ähtäri 1,10 0,50 1,10 0 2,85 keskiarvo 0,95 0,43 1,01 Vuodelle 2012 korotettiin kiinteistöveroprosenttia seuraavasti: *Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60 %:sta 0,70 %:iin (merkitsee n :n tuloa kunnalle). * Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,32 %:sta 0,40 %:iin (merkitsee :n tuloa kunnalle). * Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,75 %:sta 0,80 %:iin (merkitsee :n tuloa kunnalle). Todettakoon, että em. korotusten jälkeenkin Ilmajoen kunta säilyi rajanaapureihin verrattuna edullisimpana kuntana. Kyseiset korotusesitykset merkitsivät noin :n tuloa kunnalle. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2013 vahvistetaan seuraaviksi: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,70 vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero-

18 Kunnanvaltuusto prosentti 0,40 muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,80 yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,0 - voimalaitosten veroprosentti 1,40 Kiinteistöveroprosentit esitetään pysyvän ennallaan. Käsittely: Esittelijä antoi kokouksessa muutetun päätösehdotuksen siten, että korotetaan 0,1 %:lla yleistä kiinteistöveroprosenttia ja vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia. Korotus merkitsisi kunnalle n :n lisätuloa. Keskustelun kuluessa lautakunta yhtyi yleisen kiinteistöveron korotukseen esitetyllä tavalla, mutta vakituisten asuntojen veroprosentin kohdalla lautakunnan kanta poikkesi esitetystä muutoksesta. Suunnittelulautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2013 vahvistetaan seuraaviksi: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45 muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,80 yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,0 - voimalaitosten veroprosentti 1,40 Yleinen kiinteistöveroprosentti nousee täten 0,70:stä 0,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti nousee 0,40:stä 0,45 prosenttiin. Muut veroprosentit pysyvät ennallaan. (Lisätietoja: Hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) Kyseiset kiinteistöprosenttien nostoesitykset tarkoittavat yhteensä euroan tuloa kunnalle. (Yleinen n euron tulo ja vakituisen n euron tulo)

19 Kunnanvaltuusto

20 Kunnanvaltuusto KH , 314 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. Käsittely: Jari Mäki esitti Markku Ojalan kannattamana, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi määrätään 0 %. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, päätettiin suorittaa kädennostoäänestys. Äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Veli Haavisto, Pentti Luhtala, Kari Knuuttila, Paula Vannesluoma, Kai Väli-Torala, Johanna Reinilä ja Salme Hautala. Mäen esitystä kannattivat Eila Sihto, Jari Mäki ja Markku Ojala. Esittelijän ehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi äänin 7-3. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto vahvistaa kiinteistöveroprosentit vuodelle 2013 seuraaviksi: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 - vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45 - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,80 - yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,0 - voimalaitosten veroprosentti 1,40 Käsittely: Kunnanvaltuusto hyväksyi, että pykälä käsitellään kiinteistöverotulolajeittain. Jari Mäki esitti rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi 0 %. Markku Ojala kannatti Mäen esitystä. Jari Mäki esitti voimalaistosten veroprosentiksi 0 %. Markku Ojala kannatti Mäen esitystä.

21 Kunnanvaltuusto Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestyksen suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta vastaavat jaa ja ne, jotka kannattava Jari Mäen ehdotusta vastaavat ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus sai 31 jaa-ääntä ja Mäen ehdotus 4 ei-ääntä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen rakentamattoman rakennuspaikan ja voimalaitosten veroprosenteista äänin Muut kiinteistöverotulolajit kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti. Äänestysluettelo pöytäkirjan liitteenä. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

22 Kunnanvaltuusto KV 65 ILMAJOEN KUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE 2013 YHT 414/2012/145 SLK , 22 Kunnallisverosta säädetään tuloverolaissa. Vero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kuntien tulee ilmoittaa vuotta 2013 koskeva tuloveroprosentti verohallitukselle viimeistään Tuloveroprosentti määrätään neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Tuloveroprosentti on Ilmajoella 19,75 % vuonna Tuloveroprosenttia on edellisen kerran korotettu viime vuonna 0,25 %:lla, joka merkitsi n :n tuloa kunnalle. Kunnan talouden tilanne on edelleen melko tiukka, kuluvan vuoden vuosikate on Vuosikatteen kehitys on ollut seuraava: (vuosikate kuvaa sitä, miten paljon verotuloista, valtionosuuksista sekä muista tuloista jää investointeihin ja lainojen lyhennyksiin) tp tp tp tp ta Vuosikate Milj Kun otetaan huomioon, että vastaavana aikana kunnan nettoinvestoinnit ovat noin 30,5 milj. euroa ja lainan lyhennykset noin 13,6 milj. euroa, on kunta velkaantunut siten, että tämän hetken arvion mukaan velkaa on tämän vuoden lopussa arviolta lähes n /asukas. Koska myös tulevien taloussuunnitteluvuosien näkymät ovat kireät ja vuoden 2013 karsimaton talousarvioesitys on tällä hetkellä alijäämäinen, on kunnan taloudessa selkeästi tasapainottamisen tarvetta, mikä tarkoittaa joko menojen karsintaa tai tulojen lisäystä. Menojen karsinta on osoittautunut hyvin vaikeaksi tehtäväksi, sillä hallintokuntien menot ovat kasvussa johtuen mm. kunnan laajasta palvelutarjonnasta, palvelujen kysynnän ja kustannustason kasvusta sekä E-P:n sairaanhoitopiirin kasvusta. Verovuodelta 2011 Ilmajoen kunnallisverot kasvoivat 0,3 %. Kuluvan vuoden osalta arvio kunnallisveron tilitysten kasvusta Ilmajoella on 7,26 % edellisen vuoden tilityksiin verrattuna. Ensi vuodelle ennakoidaan Kuntaliiton taholta, että kunnallisveron tilitykset tulevat nousemaan n. 1,7 % vuoden 2012 tilityksiin nähden.

23 Kunnanvaltuusto Kunnan käyttötalouden kasvu vuosina on ollut huomattavasti korkeampi kuin kunnallisverotulojen tilitysten kasvu. Nettomenojen kasvu on vuositasolla seuraava: vuonna 2011 kasvu +7,8 % ja vuonna 2012 kasvu - 2,1 %. Tämänhetkisessä talousarvioesityksessä toimintakate (käyttötalouden menot - käyttötalouden tulot) kasvavat 9,1 %. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvaa 6,3 %. (Vrt. talousarvio 2012) Vuoden 2013 talousarvioesityksessä tällä hetkellä vuosikate on euroa ja tulos euroa negatiivinen (karsimaton lautakuntien esitys). Parhaillaan valmisteltavana olevassa vuoden 2013 talousarviossa on kunnallisveron kertymäksi arvioitu , jossa tämän vuoden arvioituun kunnallisveron toteutumaan nähden on 1,6 % nousua vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Tämänhetkisten ennakkotietojen mukaan verotulotasaus vuonna 2013 on (2012 vuonna ), muutos on - 5,2 %. Vuoden 2013 verotulotasaus perustuu valmistuvaan 2011 verotukseen. Tulovero-% Etelä-Pohjanmaa 2012 Keskiarvo 19,98 Alajärvi 20,50 Alavus 19,75 Evijärvi 21,00 Ilmajoki 19,75 Isojoki 21,00 Isokyrö 20,50 Jalasjärvi 20,50 Karijoki 20,50 Kauhajoki 21,00 Kauhava 20,25 Kuortane 20,00 Kurikka 18,00 Laihia 19,50 Lappajärvi 21,00 Lapua 20,00 Seinäjoki 19,75 Soini 21,00 Teuva 20,50 Töysä 20,25 Vimpeli 20,50 Ähtäri 20,75 Suomen keskiarvo oli 19,25 % vuonna Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus:

24 Kunnanvaltuusto Suunnittelulautakunta ehdottaa tuloveroprosentiksi 19,75 ja esittää sen edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Tuloveroprosentin ehdotetaan pysyvän ennallaan. Lisätietoja: Hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh Esityslistan liitteenä on viimeisin tuloslaskelma (tilanne ) KH , 316 Kunnanhallitus hyväksyy suunnittelulautakunnan esityksen ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto vahvistaa Ilmajoen tuloveroprosentiksi 19,75 vuodelle (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

25 Kunnanvaltuusto YHT 342/2010/117 KV 66 VALTUUSTOALOITE KONNANMONTUN KUNNOSTAMISESTA KH , 319 Risto Lahden, Terttu Salon, Kari Knuuttilan ja 15 muun valtuutetun jättämä valtuustoaloite kuuluu seuraavasti: Etenkin kesän lomien aikaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat Ilmajoella valitettavan niukat. Kunnastamme löytyy kuitenkin Konnanmonttu, josta voisi syntyä nykyistä huomattavasti viihtyisämpi ympärivuotinen ajanviettopaikka kaikille kuntalaisille. Tämä vaatii kuitenkin selkeitä panostuksia alueen suhteen. Tämän aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut vaativat, että ilmajoen kunta varaa ensi vuoden 2011 talousarvioon vaadittavat määrärahat laajan suunnittelutyön sekä kiireellisimpien toimenpiteiden aloittamiseksi. Laaja suunnittelu mahdollistaa kaikkien halukkaiden osallistumisen mukaan suunnittelutyöhön. Näin Konnanmontusta on mahdollista syntyä sellainen paikka, että jokainen kuntalainen kokee sen omakseen. Kiireellisimpinä toimenpiteinä mainittakoon vesistön kunnon parannusmahdollisuuksien kartoitus, sekä paikotusalueen, uimarannan sekä vesistön pohjan kunnostaminen. Mikäli suunnittelutyö toteutetaan huolellisesti, voimme muutaman vuoden sisällä päästä nauttimaan aivan uudesta ja houkuttelevasta Konnanmontusta lukuisine palveluineen. Sitä näkyä kehtaisi kyllä ulkopaikkakuntalaisillekin näyttää. Aloitteessaan valtuutetut ehdottavat, että kunta varaisi vuoden 2011 talousarvioon määrärahat nk. Konnanmontun kunnostamiseksi virkistyskäyttöön. Aloitteen mukaisen kunnostamistarpeen harkitseminen kuuluu vapaa-aikalautakunnan tehtäväalueelle. Teknisellä toimella on valmiudet toteuttaa hanke, mikäli se todetaan tarpeelliseksi ja siihen varataan määrärahoja talousarvioon. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh )

26 Kunnanvaltuusto KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Käsittely: Risto Lahti esitti Terttu Salon kannattamana, että aloite lähetetään nuoriso- ja liikuntalautakunnalle käsiteltäväksi. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestyksen suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta vastaavat jaa ja ne, jotka kannattava Risto Lahden ehdotusta vastaavat ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus sai 8 jaa-ääntä ja Lahden ehdotus 27 ei-ääntä. Valtuusto päätti, että aloite lähetetään nuoriso- ja liikuntalautakunnan käsittelyyn äänin Äänestysluettelo pöytäkirjan liitteenä. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh )

27 Kunnanvaltuusto YHT 43/2010/117 KV 67 VALTUUSTOALOITE TEKNISEN TOIMEN VIRANHALTIJAN VASTUUSEEN SAATTAMISESTA AIHEETTOMIEN KULUJEN KUNNALLE AIHEUTTAMISESTA KH , 317 Varavaltuutettu Matti Järviharju on jättänyt seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen: Ilmajoen kunnanvaltuuston on ryhdyttävä toimenpiteisiin Ilmajoen kuntaan kohdistuvan maineenmenetyksen ja perusteettomien kustannusten perimiseksi teon ja kustannusten aiheuttajalta. Kovan kädenväännön jälkeen ylihintaisen Ahonkylän päiväkodin rakentaminen aloitettiin suurin toivein. Kas kummaa; työt pysähtyivät lähes alkumetreille. Maanrakennustyöt päättyivät, kun ilmeni, että alueella, jossa piti olla pehmeätä maata, olikin kivenkovaa kalliota. Asiapapereista ei ilmennyt, että maakaapelit, vesi- ja viemärijohdot, telekaapelit ja niin edelleen tulisi rakentaa maanpäällisinä tai ilmajohtoina, kun maahan ei pääse, koska vastassa on kivenkova kallio. Oliko teknisen puolen johtaja syyllistynyt törkeään tekoon, joka aikaansaa työn viivästymistä ja huomattavia ylimääräisiä kustannuksia Ilmajoen kunnalle? Oli jätetty tekemättä maaperätutkimukset alueelta, jonne pitäisi asentaa maakaapelit, vesi- ja viemäriputket, telekaapelit ja niin edelleen. Oli syynä: Tahallisuus, ymmärtämättömyys, piittaamattomuus tai mikä syy tahansa; on kustannukset perittävä aiheuttajalta. Siinä tapauksessa jos teon tavoite on saada Ilmajoki "polvilleen" Seinäjokeen liittämiseksi, ei pelkkä vahingonkorvaus riitä, vaan on myös lähdettävä oikeustoimiin. Ilmajoki saa erittäin negatiivista kuuluisuutta, kun lähdetään rakentamaan puutteeliisin tiedoin ja jatkuvasti joudutaan rakentajan kanssa "käräjöimään". JÄRKEÄ RAKENTAMISEEN NIIN HINNALLISESTI KUIN TOTEUTUKSELLISESTI. Matti Järviharju esittää aloitteessaan, että: Ilmajoen kunnanvaltuuston on ryhdyttävä toimenpiteisiin Ilmajoen kuntaan kohdistuvan maineenmenetyksen ja perusteettomien kustannusten perimiseksi teon ja kustannusten aiheuttajalta.

28 Kunnanvaltuusto Järviharjun esittämä aloite kohdistuu ajallisesti joko vuoteen 2009 tai 2008 ja aloite kohdistuu Ahonkylän uuden päiväkodin rakentamiseen liittyviin kustannuksiin. Ympäristöministeriön antama ja Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva asetus muodostaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan: Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat A2, Määräykset ja ohjeet Määräyksen kohdassa 2: Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus määrätään, että rakennushankkeeseen ryhtyvän käytettävissä tulee olla riittävän ajoissa ja suunnittelutehtävän vaativuutta vastaavasti pätevyysvaatimukset täyttävät suunnittelijat. Määräystä täydentävässä ohjeessa todetaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä ei itsellään tarvitse olla maankäyttö- ja rakennuslain vaatimia edellytyksiä. Huolehtimisvelvollisuuden voi täyttää hankkimalla käyttöön riittävä asiantuntemus esimerkiksi konsulttisopimuksin taikka muin yksityisoikeudellisin sopimuksin. Määräyksen kohdassa 3.1: pääsuunnittelijan tehtävät ja vastuu kokonaisuudesta määrätään, että: Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta, niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Aloitteen mukaisten asiapapereiden, eli rakentamisen edellyttämien suunnitelmien asianmukaisuus on rakentamismääräyskokoelman A2 mukaisesti pääsuunnittelijan vastuulla ja kunta valitsi aikanaan kohteeseen suunnittelijat em. määräysten mukaisesti sekä on myöntänyt kunnan tilivelvollisille vastuuvapauden kyseisiltä tilikausilta, jolloin aloitteen mukaisille toimenpiteille ei ole perusteita. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) KV

29 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen.

30 Kunnanvaltuusto Asiantuntijana tekninen johtaja Paavo Perälä. (Lisätietoja tekninen johtaja Paavo Perälä, puh )

31 Kunnanvaltuusto YHT 343/2010/117 KV 68 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMISESTÄ AJAN TASALLE KH , 318 Risto Lahden, Terttu Salon, Kari Knuuttilan ja 13 muun valtuutetun jättämä valtuustoaloite kuuluu seuraavasti: Ilmajoki on kasvava ja kehittyvä kunta, jossa vireys näkyy suurina liikennemäärinä sekä laajentuvana tieverkkona. Kaikkien kuntalaisten turvallisuuden takaamiseksi tulee kunnan tienhoidon ohella pitää huolta myös liikenneturvallisuudesta. Tätä tehtävää ajatellen on kuntaan laadittu Liikenneturvallisuussuunnitelma, joka on laadittu viimeksi vuonna Tuolloin valmistelussa oli mukana myös Vaasan tiepiiri. Me aloitteen allekirjoittaneet vaadimme, että kunta aloittaa välittömästi järjestelyt seuraavan Tieturvallisuussuunnitelman aikaansaamiseksi. Laatimalla uuden turvallisuussuunnitelman erilaisten kuulemistilaisuuksien avulla mahdollistamme, että jokainen kuntalainen pystyy vaikuttamaan uuden suunnitelman sisältöön. Lisäksi kuulemistilaisuuksien järjestäminen madaltaa kuntalaisten kynnystä osallistua kunnallisiin tieasioihin, ja jokainen mielipide tulee huomioiduksi sekä ylöskirjatuksi. Aloitteessaan valtuutetut vaativat, että kunta aloittaa välittömästi järjestelyt seuraavan Tieturvallisuussuunnitelman aikaansaamiseksi ja perustelevat esitystään mm seuraavasti: Laatimalla uuden turvallisuussuunnitelman erilaisten kuulemistilaisuuksien avulla mahdollistamme, että jokainen kuntalainen pystyy vaikuttamaan uuden suunnitelman sisältöön. Lisäksi kuulemistilaisuuksien järjestäminen madaltaa kuntalaisten kynnystä osallistua kunnallisiin tieasioihin ja jokainen mielipide tulee huomioiduksi sekä ylöskirjatuksi. Kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä mm. kuntalaisaloitteita ja aloitteen mukainen kuulemismenettely on siten olemassa ja kuntalaisten käytettävissä. Tätä mahdollisuutta myös monet käyttävät. Liikenneturvallisuusasiat tulee huomioida kaikessa yhdyskuntasuunnittelussa, yhdyskuntapalveluiden käytössä ja kunnossapidossa. Liikenneturvallisuuden jatkuva ylläpito ja parantaminen on myös perusteltua huomioida omana kokonaisuutenaan siten, että on määritelty selkeitä kehittämistavoitteita, joita liikenneturvallisuuden pa-

32 Kunnanvaltuusto rantamiselle voidaan asettaa ja jotka kunnan tai valtion toimenpitein on toteutettavissa. Aloitteen mukaisen liikenneturvallisuussuunnitelman ajantasaistaminen on siten perusteltua huomioida esim. vuoden 2013 talousarviossa. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Asiantuntijana tekninen johtaja Paavo Perälä. Jari Mäki poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo (Lisätietoja tekninen johtaja Paavo Perälä, puh )

33 Kunnanvaltuusto YHT 344/2010/117 KV 69 VALTUUSTOALOITE ILMAJOEN KUNNASTA ALKOHOLITON KUNTA KH , 323 Matti Järviharju on jättänyt seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen. Ilmajoen kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, että: Tänä päivänä on paljon pahoinvointia lasten ja nuorten keskuudessa. Pahoinvointi johtuu monesta eri syystä ja on monesti vaikeasti syyt yksilöitävissä, ja löydettävissä vastalääke. Me aikuiset voimme monesti esimerkillämme ohjata lapsia ja nuoria oikeaan suuntaan. Tietenkin nousee esille kysymys? Mikä on oikea suunta? Mielestäni oikea suunta on raittiit ja terveelliset elämäntavat, jossa me voimme olla hyvänä esimerkkinä. Voimme olla myöskin huonoina esimerkkeinä, ja niitä on aivan liian paljon. Alkoholi saattaa joskus, pienen pienessä mitassa, olla jopa lääke. Mutta silloin sei ei ole lääke, jos jälkeenpäin on päänsärkyä ja muuta vaivaa. Nyt on korkea aika ilmajokisten päättäjien ynnä muiden isokenkäisten ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä toimenpiteisiin alkoholin ynnä muiden huumaavien aineiden käytön estämiseksi tai vähintäänkin rajaamiseksi. On korkea aika tehdä Ilmajoesta, maakunnan esimerkki, alkoholiton kunta. Alkoholiton kunta tarkoittaa sitä, että kunnan isännöimissä tilaisuuksissa, ei missään, ei tarjota alkoholipitoisia juomia. ILMAJOEN KUNNASTA TEHDÄÄN ALKOHOLITON KUNTA! Kunnanhallitus on käyttösuunnitelman yhteydessä todennut asiasta seuraavaa: Edustaminen kohdistuu kunnalle tärkeisiin yhteistyötahoihin ja sidosryhmiin. Se on tarkoitettu ensisijaisesti tilaisuuksiin, joissa kunnanhallitus on tilaisuuden isäntänä tai, joiden tarkoituksena on edistää suunnitteilla tai käynnissä olevaa hanketta. Edellä mainittuihin suhdetoiminta- ja edustusluonteisiin tilaisuuksiin saattaa kuulua esim. ruokailu ja siihen liittyvät ruokajuomat, mikä kuuluu normaalin vieraanvaraisuuden piiriin. Todettakoon, että aloitteessa tarkoitettuja ongelmia ei ole esiintynyt viime vuosien aikana.

34 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Käsittely: Juha Mäenpää esitti Heikki Kuulan kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestyksen suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen ehdotusta vastaavat jaa ja ne, jotka kannattava Juha Mäenpään ehdotusta vastaavat ei. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kunnanhallituksen ehdotus sai 27 jaa-ääntä ja Mäenpään ehdotus 6 ei-ääntä, yksi tyhjä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen äänin 27-6, yksi tyhjä. Äänestysluettelo pöytäkirjan liitteenä. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

35 Kunnanvaltuusto YHT 500/2010/117 KV 70 VALTUUSTOALOITE TAKUUPALKASTA NELJÄSTÄ LAPSESTA PERHEPÄIVÄHOITAJILLE KH , 322 Juha Mäenpää, Heikki Kuula, Matti Järviharju, Esa Niemistö, Matti Talvitie ja Hannu Siltaloppi ovat jättäneet seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen. Kuntaamme koskee taas positiivinen ongelma. Lasten hoitopaikkoja tulisi saada lisää ainakin keskustan ja Neiron alueelle. Rakennustarve vaikuttaa väistämättömältä. Perhepäivähoitajien palkkaamista tuleekin suosia vähäisten päivähoitopaikkojen takia. Perhepäivähoitajien palkka määräytyy lapsien lukumäärän mukaan seuraavan esimerkin mukaisesti: Palkka kunnallisen virkaehtosopimuksen mukainen Perhepäivähoitajien palkkaus muodostuu lasten lukumäärän ja hoitopäivän pituuden mukaan. Perhepäivähoitajan peruspalkka lukien: 1 hoitopaikka 396,36 /kk 2 hoitopaikkaa 792,72 /kk 3 hoitopaikkaa 1189,08 /kk 4 hoitopaikkaa 1585,44 /kk 4,5 hoitopaikkaa 1783,62 /kk Mikäli hoitopaikka on varattu enintään viideksi tunniksi päivässä maksetaan tästä paikasta 198,18 euroa kuukaudessa. Alle 2- vuotiaan lapsen hoidosta maksetaan peruspalkan lisäksi 54,87 euron korotus kuukaudessa. Korvaus maksetaan sen kuun loppuun saakka, jolloin lapsi täyttää kaksi vuotta. Lapsesta maksettavaan palkkaan vaikuttavat myös lapsen pitkäaikaissairaudet tai vammaisuus. Erityistä tukea tarvitsevista lapsista maksettavat korvaukset on luokiteltu neljään ryhmään hoidon vaativuuden mukaa. Ilmajoen kunnan tulisikin ottaa käyttöön palkkamalli jossa hoitajalle maksetaan ns. takuupalkka, peruspalkka, jonka mukaan palkka maksetaan sovittujen hoitopaikkojen lukumäärän (esim. 4) mukaan riippumatta siitä, onko hoitajalle aina voitu osoittaa sovittu määrä lapsia (määrä tarkistetaan toimintakausittain kunkin vuoden elokuun alusta). Näin kynnys lähteä perhepäivähoitajan työhön madaltuisi huomattavasti. Peruspalkka eli hoitopaikasta maksettava korvaus ja

36 Kunnanvaltuusto Sisältää työkokemuslisän muutoksen 2 prosenttia Hinnoittelutunnus 1. 12PPH001 Perhepäivähoitajalla on vähintään soveltuva ammatillinen tutkinto 2. 12PPH002 Perhepäivähoitajalla ei ole 1 kohdan mukaista tutkintoa Hoitopaikkavaraus yli 5 tuntia päivässä , , , ,83 Hoitopaikkavaraus enintään 5 tuntia päivässä , , , ,42 Perhepäivähoitajan palkkausta pitää perusteellisesti miettiä kokonaisuutena, koska siihen liittyy myös hoitajan oman lapsen sijoittamista hoitoryhmään. Omasta lapsesta maksettava korvaus on tärkeä osa palkkausta ajatellen aloittelevia perhepäivähoitajia. Lisäksi pitää ajatella koko kasvatusalan henkilöstön palkkoja suhteessa tehtävään ja koulutustasoon. Eräs ongelma nuorten uusien hoitajien saamisessa on se, että mikäli hoitajalla itsellään on omia alle kouluikäisiä lapsia, lasketaan nämä mukaan päivähoitoasetuksessa säädettyyn samaan aikaan hoidossa olevien lasten enimmäismäärään (4½). Kunnat ovat ratkaisseet perhepäivähoitajan omasta lapsesta maksettavia korvauksia eri tavoin. Osa kunnista on sijoittanut hoitajan omia lapsia ryhmään ja paikallisesti sopineet asiasta. Osa kunnista on maksanut hoitajalle oman lapsen hoitamisesta kuntalisää, summa vaihtelee muutamassa sadassa eurossa. Iso osa kunnista ei maksa hoitajille omien lasten hoitamisesta edelleenkään mitään. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinalakimiehen näkemys asiaan on selkeä. Perhepäivähoitaja ei voi olla omaa lastaan hoitaessaan työ-suhteessa kuntaan eikä hänellä tästä syystä voida maksaa palkkaa oman lapsen hoitamisesta. Jos kunta haluaa maksaa oma lapsen läsnäolosta jotakin, sitä ei KVTES, perhepäivähoitajaliite ja päivähoidon järjestämistä koskeva säännöstö tunne eikä se siten ole näiden tes-määräysten ja lainsäännösten mukaista palvelussuhteesta johtuvaa palkkaetuutta eikä kyse ole päivähoitopaikan järjestämisestä. Myös kuntaliiton erityisasiantuntija yhtyi tähän näkemykseen. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva valtuustoaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi.

37 Kunnanvaltuusto (Lisätietoja: varhaiskasvatusjohtaja Vivi-Ann Koskimäki, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. (Lisätietoja: varhaiskasvatusjohtaja Vivi-Ann Koskimäki, puh )

38 Kunnanvaltuusto YHT 467/2010/117 KV 71 KUNTALAISALOITE SILTALAN ASEMAKAAVA-ALUEELLA OLEVIEN LEPPÄTIEN JA PAJUKUJAN KATUVALOJEN RAKENTAMISESTA KH , 321 Hannu ja Terttu Siltaloppi sekä 18 muuta ovat jättäneet seuraavansisältöisen kuntalaisaloitteen: Leppätie, joka muodostuu kahdesta vaarallisesta mutkasta aiheuttaa pimeällä tieosuudella riskitekijöitä. Samoin Pajukuja erkanee Leppätiestä mutkaisella osuudellaan. Myös Palonkylän koululaiset käyttävät liikkuessaan näitä teitä. Me allekirjoittaneet Leppätien ja Pajukujan asukkaat vaadimme katuvalojen rakentamista näille teille. Aloitteen allekirjoittajat toteavat Leppätien muodostuvan kahdesta vaarallisesta mutkasta, jotka aiheuttavat pimeällä riskitekijöitä ja samoin Pajukuja erkanee Leppätiestä mutkaisella osuudella. Aloitteessaan asukkaat vaativat katuvalaistuksen rakentamista näille teille. Tekninen lautakunta on päättänyt (72 / ) katujen valaistuksen priorisointiperusteista ja niiden mukainen valaistusohjelma laaditaan vuoden 2013 talousarvion täytäntöönpanoa varten. Aloitteen mukaiset kaavatiet tulevat siten mukaan valaistusohjemaan ja toteutuksen ajankohta määräytyy em. valaistusohjelman mukaisen kiireellisyysjärjestyksen ja talousarvioon varattavien määrärahojen mukaan. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä oleva kuntalaisaloite on asiaselostuksessa esitetyillä perusteilla tullut loppuun käsitellyksi. (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh ) KV Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen.

39 Kunnanvaltuusto (Lisätietoja: tekninen johtaja Paavo Perälä, puh )

40 Kunnanvaltuusto YHT 451/2012/521 KV 72 TEOLLISUUSTONTIN MYYMINEN JOUNI NEVALALLE KH , 307 Jouni Nevalalla on tarve lisämaan saamiseen nykyisen puoliksi omistamansa tontin vierestä Vakavuoren alueella. Jaakko ja Jouni Nevala omistavat nyt korttelissa 314 osan tontista 1. Tontille on rakennettu varastorakennus, jonka kerrosala on 351 k-m 2, joten kauppakirjan mukainen rakentamisvelvoite on täytetty. Nyt on neuvoteltu lisäalueesta, jonka pinta-ala on n m 2. Myytävä alue on merkitty alla olevaan karttaan. Tontin loppuosa tulisi lisämaaksi nykyiseen tonttiin, joten koko tontilla on jo olemassa kaavan mukaista rakentamista, näin ollen valtuuston päättämät kaupan ehdot on täytetty. Lisämaakaupassa on oleellista myös uudisrakennuksen sijoittamisen tietty vapaus niin, että rakennus voidaan sijoittaa toiminnan kannalta järkevästi, eikä sitä sidota uuden kaupan mukaiseen alueeseen, vaikka rakentamisvelvoitteen mukaisen rakennuksen koko määräytyykin ostettavan alueen pinta-alan mukaan.

41 Kunnanvaltuusto Tilan Keidas myyntihintaa ei ole päätetty. Tilan ostohinta ja sijainti huomioon ottaen on sen käypä hinta 1,68 /m 2, joka on sama hinta kuin muulla osalla korttelialuetta. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää tilan myyntihinnaksi 1,68 /m 2 ja hyväksyy liitteenä nro 1 olevan kauppakirjan. Valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen tekemään kauppakirjaan mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset. Päätös on voimassa 6 kuukautta. Asiantuntijana kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KV Liite 3 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Kauppakirja pöytäkirjan liitteenä 3. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh o )

42 Kunnanvaltuusto YHT 417/2012/142 KV 73 TILAPÄISLUOTTO ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT RY:LLE KH , 327 Ilmajoen Musiikkijuhlat ry, joka hallinnoi Ilmajoen Ooppera-areenan kulttuuri- ja virkistysalueen investointihanketta, anoo saapuneella kirjeellään, että kunta myöntäisi ,45 euron väliaikaisrahoitusta hankkeen loppuunsaattamiseen mennessä. Ely-keskukselta on maksamatta rahoitusosuutta ko. hankkeeseen. Ilmajoen musiikkijuhlat ry pyytää, että Ilmajoen kunta olisi hankkeelle myötämielinen ja lainaisi tarvittavat ,45, jotta hanke saataisiin saatettua loppuun ja Ilmajoen Musiikkijuhlat ry voisi hakea lopun Ely-keskuksen rahoitusosuudesta. Ely-keskuksen maksuosuus käytettäisiin kunnan lainan maksamiseen. Koska velkakirjassa oleva velka-aika ylittää tilikauden ( ), tulee velkakirja hyväksyä valtuustossa. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan velkakirjan tilapäisluotosta. Luotto tulee olla kokonaisuudessaan suoritettu kunnan ilmoittamalle tilille mennessä. Ilmajoen Musiikkijuhlien tulee toimittaa tilipäätöksensä valtuustolle. Kunnanhallitus edellyttää, että valtuustolla tulee olla välitilinpäätös/osavuosikatsaus kuluvalta vuodelta käytössään. Jari Mäki poistui esteellisenä kokouksesta (Ilmajoen Musiikkijuhlat ry) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh ) KV Liite 4 Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen.

43 Kunnanvaltuusto Kokouksessa jaettiin Ilmajoen Musiikkijuhlien tuloslaskelmaote Aulis Hahtola poistui kokouksesta esteellisenä (Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n hallitus) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Velkakirja pöytäkirjan liitteenä 4. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )

44 Kunnanvaltuusto KV 74 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Kunnanvaltuustolle saatetaan tiedoksi seuraavaa: Kunnallisvaalien 2012 tulos (esityslistan oheismateriaalina) Suvi Salomäen kuntalaisaloite (esityslistan oheismateriaalina) Merkittiin tiedoksi. Lisäksi kokouksessa merkittiin tiedoksi: - Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite kunnanhallituksen esityslistan julkaisemisesta www-sivuilla. - Juha Mäenpään valtuustoaloite alkoholitarjoilun rajoittamisesta Ilmajoen kunnan isännöimissä tilaisuuksissa. (Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh )