ERITYISPEDAGOGIIKAN OPETUSOHJELMA

1 ERITYISPEDAGOGIIKAN OPETUSOHJELMA 2013-2014 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot KTKO101 JOHDATUS YLIOPISTO-OPISKELUUN JA HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN LAATIMINEN osaa - toimia sitoutuneesti yliopistoyhteisössä - etsiä itsenäisesti opiskeluun liittyvää tietoa - arvioida ja kuvata omaa ammatillista kasvuaan Opiskelutapa: Luennot 12 t ja pienryhmätyöskentely 36 t sekä yksilöohjaus 2 t ja oman ehopsin laatiminen. Opintojakso tehdään KK -tutkinnon suorittamisen aikana (1.-3. vuosi). Ajoitus: alkaen 1. opiskeluvuoden syksyllä, HOPSiin liittyvä yksilö- ja pienryhmätyöskentely jatkuu KK-tutkinnon valmistumiseen saakka. ERIO010 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPINNOT osaa - hahmottaa tieto- ja viestintätekniikan merkityksen opiskelussaan - käyttää keskeisimpiä työvälineohjelmistoja (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka) itsenäisesti opintojensa apuna - käyttää Optima -oppimisympäristöä ja Korppi -opintotietojärjestelmää itsenäisesti opintojensa apuna. Opiskelutapa: Demonstraatiot 16t ja oppimistehtävät, itsenäinen työskentely 65 t. Ajoitus: 1. vuosi ERIO020 JOHDATUS TILASTOMENETELMIIN osaa - perustiedot tilastotieteen menetelmistä - soveltaa perusmenetelmiä ja -testejä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Opiskelutapa: Luennot 24t, demonstraatiot 6 t ja oppimistehtävät, itsenäinen työskentely 51 t. Opintojakso integroidaan aineopintovaiheen tutkimusmenetelmäopintoihin. Ajoitus: 3. syksy

2 ÄIDINKIELEN VIESTINTÄ: PUHEVIESTINTÄ JA KIRJOITUSVIESTINTÄ Laajuus: yht. 4 op Vastuuyksikkö: Kielikeskus / Opettajankoulutuslaitos Ajoitus: 1.vuosi PUHEVIESTINTÄ Laajuus: 2 op Yleistä: Kasvatustieteen pedagogisia perusopintoja tekevät, kotiryhmissä mukana olevat erityispedagogiikan koulutuksen opiskelijat opiskelevat lukuvuonna 2013-2014 osin kurssin OKLV210 Äidinkielen viestintä ja vuorovaikutusosaaminen I yhdessä luokanopettajaopiskelijoiden kanssa. Muiden koulutusten opiskelijat sekä ne EPopiskelijat, jotka ovat suorittaneet kasvatustieteen perusopinnot aikaisemmin, valitsevat puheviestinnän kurssin Kielikeskuksen tarjonnasta (suositellaan kurssia XPVK001 Erityispedagogiikan puheviestintä). OKLV210 Äidinkielen viestintä ja vuorovaikutusosaaminen I - ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen opettajaksi kehittymisessä ja opettajan ammatissa - osaa havainnoida opetustilanteiden vuorovaikutusta - osaa analysoida viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä ja muotoja koulussa ja akateemisessa yhteisössä - tietää pedagogisten vuorovaikutussuhteiden rakentumisen ja kehittymisen periaatteita Opiskelutapa: Luennot, pienryhmäopetus Luettava kirjallisuus ja artikkelit sovitaan opintojaksolla. Integrointi seuraaviin opintojaksoihin: KTKP110 Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet, KTKP102 Kasvatustieteen psykologiset perusteet, OKLP410 Kasvun ja oppimisen ohjaaminen. Arviointi: Hyväksytty - hylätty Vastuuyksikkö: Opettajankoulutuslaitos XPVK001 Erityispedagogiikan puheviestintä : - tuntee puheviestinnän peruskäsitteitä ja kykenee analysoimaan puheviestintätilanteen osatekijöitä - osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta vuorovaikutusosaamisesta ja tietää omat vahvuutensa sekä kehitettävät puolensa viestijänä - osaa valmistautua puheviestintätilanteisiin tarkoituksenmukaisesti, jäsentää ja havainnollistaa sanottavaansa sekä kohdentaa viestinsä erilaisille kuuntelijoille - tietää ryhmän toiminnan periaatteet ja kykenee arvioimaan sekä omaa osallistumistaan että ryhmän toimintaa - ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen yliopisto-opiskelun, tieteellisen toiminnan ja työelämän kannalta sekä haluaa kehittää omaa vuorovaikutusosaamistaan. Opiskelutapa: Luento ja keskustelu, erilaiset puheviestintätaitojen harjoitukset ja oppimistehtävä. Vastuuyksikkö: Kielikeskus KIRJOITUSVIESTINTÄ Laajuus: 2 op Yleistä: Kirjoitusviestinnässä on sekä tietyn tiedekunnan opiskelijoille suunnattuja että kaikkien tiedekuntien opiskelijoille avoimia kursseja. Tarkista, mitä kursseja tutkintoosi kuuluu ja valitse kurssi omien oppimistarpeidesi mukaan kielikeskuksen tarjonnasta. Tavoite: Oppimisen tavoitteena on, että kukin kirjoittaja tiedostuu omista taidoistaan ja kirjoitustaitojensa kehittämistarpeista. Samalla hän tutustuu erilaisten tekstien piirteisiin ja oppii analysoimisen kautta myös kehittämään omia tekstejään. Sisältö: Kirjoitusviestinnän kursseilla perehdytään suomenkielisten tekstien laadintaan, harjoitellaan sekä opiskelutekstien että työelämän tekstien kirjoittamista ja paneudutaan tekstien kielen huoltamiseen. Koska kirjoittaminen on käytännöllinen taito, sitä opiskellaan käytännön kautta.

Opiskelutapa: Ks. Kielikeskuksen kielikompassi. Vastuuyksikkö: Kielikeskus 3 RUOTSIN KIELI: XRU0502/XRU0503 AKADEMISK SVENSKA, SKRIFTLIG OCH MUNTLIG - osaa viestiä pääosin ymmärrettävästi omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä - hallitsee riittävän oman alan ja yleiskielen sanaston rutiininomaisesta tilanteesta suoriutumiseen - löytää ja ymmärtää pääkohdat oman tieteenalansa tekstistä - ymmärtää yleistä sekä alakohtaista puhuttua ruotsia - osaa kirjoittaa yhtenäistä ja ymmärrettävää oman alansa tekstiä - osaa pitää suullisen alustuksen oman alan aiheesta - osaa ääntää ymmärrettävästi - osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on aloitteellinen - osaa varmistaa ymmärtäneensä keskustelua ja pyytää täsmennystä sanottuun - osaa hyödyntää kielellisiä ja sisällöllisiä apuvälineitä, kuten sanakirjoja, kielioppeja ja Internetiä. Esitiedot: Lukiokurssi tai vastaavat tiedot (taitotaso B1). Mikäli olet epävarma riittääkö kielitaitosi akateemisen ruotsin kurssille, voit tehdä tasotestin ja siitä saamasi tuloksen mukaisesti osallistua joko suoraan Akademisk svenska - kurssille tai parantaa kielitaitoasi valmentavilla kursseilla (XRUX005, XRUX006 tai XRU0008). Tasotestistä löydät lisätietoa Kielikompassista > opetus > ruotsi > tasotesti. Kurssin suositeltava ajankohta 2. tai 3. opintovuotena. Sisältö: Tutkintoon vaadittava ruotsin kielen taito (laki 424/2003, asetus 481/2003). - arkipäivän viestintätilanteisiin ja alakohtaisiin teemoihin liittyvää harjoittelua pienryhmissä ja pareittain - oman alan ruotsinkieliseen sanastoon perehdyttäminen eri tietolähteiden avulla - oman suullisen alustuksen pitäminen ja kirjallisten esitysten laatiminen. Opiskelutapa: Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista, itseopiskelutehtävien tekemistä, suullsen alustuksen pitämistä ja kirjallisen loppukokeen läpäisemistä. Arviointi: Perustuu yleiseurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikkoon ja valtionhallinnon virkamiehiltä vaadittavaan tutkintoon. Kurssi arvioidaan arvosanoilla TT (viitekehyksen B1) ja HT (viitekehyksen B2-C1). Oppimista seurataan ja arvioidaan jatkuvan näytön, alustuksen ja kirjallisten töiden avulla. Itse- ja vertaisarviointia tapahtuu parin kanssa ja ryhmässä. Vastuuyksikkö: Kielikeskus Ajoitus: 2. tai 3. vuosi VIERAS KIELI: XENK002 ACADEMIC READING AND COMMUNICATION SKILLS Tavoite: By the end of the course you can - select and apply strategies in different reading, speaking and listening situations, distinguishing between formal and informal situations in academic and workplace contexts - work purposefully in groups, negotiating and building on the contributions of others to complete tasks - present information clearly and persuasively to others - locate and retrieve information in your field from a variety of resources (e.g. libraries catalogues, databases, Internet) - identify the purposes of texts, analysing and evaluating how writers structure and organise ideas to shape meaning for particular audiences and readers - compare and summarise information from different texts and use it to form your ideas, arguments and opinions - use dictionaries and online tools critically for developing your vocabulary and field-specific vocabulary - be aware of different cultural norms and communication styles that may lead to misunderstanding or conflict.

Sisältö: This course is designed to develop academic reading, communication and presentation skills for academic and professional contexts relating to your own field and future profession. Effective strategies for critical reading and research reporting are also included. Arviointi: 1-5. Attendance and active participation, successful completion of assignments. Vastuuyksikkö: Kielikeskus Ajoitus: 2. vuosi 4 Kasvatustieteen perusopinnot / Varhaiskasvatustieteen perusopinnot KTKP110 KASVATUSTIETEEN FILOSOFISET JA HISTORIALLISET PERUSTEET - tunnistaa, minkälaisia maailmankatsomuksellisia valintoja ja arvositoumuksia kasvatus edellyttää - näkee yhtymäkohtia kasvatuksellisten käytäntöjen ja käsitteellisten edellytysten välillä. Opiskelutapa: ks. tiedekunnan yhteisten perusopintojen toteutus: VEO varhaiskasvatustieteen opiskelijoiden tapaan, EP/EO luokanopettajaopiskelijoiden tapaan, EA ja AEK kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. Myös VEO/EP -opiskelijat voivat halutessaan tehdä kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. 1) PUOLIMATKA, T. 2010. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat minuuden rakentamisen filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä. 2) RINNE, R. KIVIRAUMA J. & LEHTINEN, E. 2000 (tai uudemmat). Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY. TAI SILJANDER, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: Otava (EP/EO: Hyväksytty / hylätty) Ajoitus: 1. syksy KTKP102 KASVATUSTIETEEN PSYKOLOGISET PERUSTEET - osaa kuvailla kehitys- ja kasvatuspsykologian keskeiset käsitteet ja teoreettiset perusteet - osaa selittää ihmisen oppimista motivationaalisena ja vuorovaikutuksellisena prosessina - osaa tulkita ihmisen elämän tapahtumia laajemmassa kehityksellisessä perspektiivissä ja kykenee myös määrittelemään, mitä työssä oppimisella ja työhön liittyvällä identiteetillä tarkoitetaan. Opiskelutapa: ks. tiedekunnan yhteisten perusopintojen toteutus: VEO varhaiskasvatustieteen opiskelijoiden tapaan, EP/EO luokanopettajaopiskelijoiden tapaan, EA ja AEK kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. Myös VEO/EP -opiskelijat voivat halutessaan tehdä kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. 1) LEHTINEN, E. & KUUSINEN, J. 2001. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. TAI LEHTINEN, E., KUUSINEN, J. & VAURAS, M. 2007. Kasvatuspsykologia. Luvut 1-8. Helsinki: WSOY. 2) ETELÄPELTO, A., COLLIN, K. & SAARINEN, J. (toim.) 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY. TAI NURMI, J-E., AHONEN, T., LYYTINEN, H., LYYTINEN, P., PULKKINEN, L. & RUOPPILA, I. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY. (EP/EO: Hyväksytty / hylätty) Ajoitus: 1. syksy

5 KTKP103 KASVATUSTIETEEN SOSIOLOGISET PERUSTEET - tietää keskeisiä kasvatussosiologian käsitteitä ja teoreettisia ajattelutapoja - kykenee erittelemään erilaisia lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden ilmiöitä sekä antamaan niistä esimerkkejä - osaa selittää ja tulkita perheen, koulun ja muiden kasvatusinstituutioiden merkitystä yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Opiskelutapa: ks. tiedekunnan yhteisten perusopintojen toteutus: VEO varhaiskasvatustieteen opiskelijoiden tapaan, EP/EO luokanopettajaopiskelijoiden tapaan, EA ja AEK kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. Myös VEO/EP -opiskelijat voivat halutessaan tehdä kasvatustieteen sivuaineopiskelijoiden tapaan. 1)ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000 tai uudemmat. Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 1-2, 5-6, 8, 11) TAI ANTIKAINEN, A. 1998. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Helsinki: WSOY. 2) ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000 (tai uudemmat). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 3 4, 7, 9 10) TAI SUORANTA, J., KAUPPILA, J., REKOLA, H., SALO, P. & VANHALAKKA, M. 2008 (2. korjattu ja uudistettu painos). Aikuiskasvatuksen risteysasemalla. Johdatus aikuiskasvatukseen. Joensuun yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. (EP/EO: Hyväksytty / hylätty) Ajoitus: 1. kevät OKLP410 KASVUN JA OPPIMISEN OHJAAMINEN (EP, EO) Laajuus: 6 op OKL:n opiskelijat, 5 op EP/EO-opiskelijat - kuvailee opettajuutta ja opettajan tarvitsemaa tietoa, - tunnistaa kasvun ja oppimisen ohjaamisen perusasioita ja soveltaa niitä kouluopetukseen, - soveltaa esteettömän opetuksen ja eriyttämisen keinoja inklusiivisen oppimisyhteisön luomiseen. Sisältö: Kasvun ja oppimisen ohjaaminen koululuokassa. Opiskelutavat: Luennot 20 t, kotiryhmät 16 t, opintotehtävä, tentittävä kirjallisuus (n. 500 s.) Opintojakso toteutetaan yhteistyössä erityispedagogiikan yksikön kanssa. WOOLFOLK, A. Educational Psychology (10., 12. tai uudempi painos) 10. p. luvut 1, 4, 6 9 ja 11 12. p. luvut 1, 4, 7-11 lisäksi erityispedagogiikan opiskelijat valitsevat yhden seuraavista teoksista: SALOVIITA, T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. Jyväskylä: PS-Kustannus; SALOVIITA,T.2013. Luokka haltuun! Parhaat keinot toimivaan opetukseen. Jyväskylä: PS-Kustannus Arviointi: Hyväksytty - hylätty Vastuuhenkilö Timo Saloviita (OKL), Anja Rantala (Erityispedagogiikan yksikkö) Tenttipäivät: Kirjallisuus tentitään tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä joulu-, tammi-, helmi- tai kesäkuussa. Ajoitus: 1. syksy VARP001 JOHDATUS VARHAISKASVATUSTIETEESEEN JA -TUTKIMUKSEEN (VEO)

6 - tunnistaa tieteellisen ajattelun ja tiedeinstituution erityispiirteitä sekä osaa eritellä tutkimusprosessin vaiheet - omaa edellytykset etsiä varhaiskasvatusalaan liittyvää tieteellistä tietoa, rajata tutkimustehtävä pienimuotoista tutkimuskokeilua varten sekä toteuttaa pienryhmässä tehtävän mukainen tutkimusprosessi - kykenee yllä mainittuja tietoja ja taitoja soveltaen käyttämään hyväkseen varhaiskasvatusalan tutkimusta asiantuntijuutensa rakentamisessa niin pedagogina kuin tieteentekijänä. Opiskelutapa: Luennot 8t, ryhmäopetus/-ohjaus 10 t ja oppimistehtävän tekeminen, itsenäinen työskentely 63 t. 1) AALTOLA, J. & VALLI, R. 2001 (tai uudempi). Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus. 2) KARILA, K., KINOS, J. & VIRTANEN, J. (toim.) 2001. Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. Jyväskylä: PSkustannus. 3) Artikkeleita sopimuksen mukaan. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos/ Varhaiskasvatus Ajoitus: 1.kevät VARP002 KEHITYS, OPPIMINEN JA OPPIMISEN OHJAAMINEN VARHAISVUOSINA (VEO) - omaa perustiedot lapsen persoonallisuuden, sosioemotionaalisen kehityksen ja kognitiivisen kehityksen etenemisestä - tuntee tiedon, kasvatuksen, oppimisen ja ohjaamisen käsitteet varhaiskasvatuksessa - tuntee lapsilähtöisen kasvatusajattelun ja ohjaamisen periaatteita - omaa valmiuksia tukea lapsen kehitystä ja ohjata lapsen oppimista. Opiskelutapa: Luennot 14 t, ryhmäopetus 6t ja oppimistehtävän tekeminen, itsenäinen työskentely. 1) DOWLING, M. 2005. Young children s personal, social and emotional development. London : Paul Chapman. (s. 1-99) 2) KELTIKANGAS-JÄRVINEN, L. 2004. Temperamentti: Ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY. (s. 1 263) 3) KINOS, J. 2002. Kohti lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen teoriaa. Kasvatus 33(2), 119-132. 4) Artikkeleita sopimuksen mukaan. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Varhaiskasvatus Ajoitus: 1. syksy VARP003 JOHDATUS LAPSUUDEN SOSIOLOGIAAN (VEO) - osaa tarkastella lapsuutta yhteiskunnallisena ilmiönä ja tuntee keskeiset lapsuutta ja lasten asemaa rakentavat sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät - ymmärtää lapsuuden, varhaiskasvatuksen ja muun yhteiskunnan muuttuvat keskinäiset yhteydet - on perehtynyt lapsuuden historiaan, lapsuuden instituutioihin sekä lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin - ymmärtää erilaisia lapsuuksia ja osaa tarkastella yhteiskuntaa lasten näkökulmasta. Opiskelutapa: Luennot 12 t, ryhmäopetus 8 t ja oppimistehtävän tekeminen, itsenäinen työskentely 61 t. 1) ALANEN, L. & KARILA, K. (toim.) 2009. Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino.

(s. 9 88) 2) Suomalainen lapsi 2007. Helsinki: Tilastokeskus. 3) Artikkeleita sopimuksen mukaan. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Varhaiskasvatus Ajoitus: 1.syksy 7 KASP010 KASVATUSTIETEELLINEN TUTKIMUS I (EP) - tuntee tieteellisen ajattelun perusteet ja sen erot arkiajatteluun - tuntee kasvatustieteelliseen tutkimukseen liittyvät tieteenfilosofiset peruskäsitteet - osaa kuvata tutkimusprosessin vaiheet ja niihin liittyvät päätöksenteon perusteet - osaa eritellä ja vertailla määrällistä ja laadullista tutkimusta - osaa poimia tutkimusraportista keskeisen informaation ja tulkita sitä. Opiskelutapa: Luennot 16 t sekä luento- ja kirjallisuustentti (tentitään yhtä aikaa). Suoritetaan teos: ESKOLA, J. & SUORANTA, J. 1998 (tai uudemmat). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Lisäksi valitaan yksi seuraavista teoksista: ALKULA, T., PÖNTINEN, S. & YLÖSTALO, P. 1994 (tai uudemmat). Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Helsinki: WSOY. (sivut 1 219) TAI METSÄMUURONEN, J. 2003 tai 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp. Luvut I ja V kokonaan, luku II: kappaleet 8-12. TAI METSÄMUURONEN, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: opiskelijalaitos. Helsinki: International Methelp. Luku I: kappaleet 1-7, luku II: kappaleet 10-14, luku V kokonaan. Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatus Ajoitus: 1.syksy KASP020 KASVATUSAJATTELU JA KOULUTUSPOLITIIKKA (AEK, EA) - osaa määritellä ja kuvailla erilaisia aikuiskasvatustieteen lähestymistapoja ja koulutuspoliittisia suuntauksia - kykenee erottamaan kasvatusta koskevat arkiuskomukset tieteellisesti suuntautuneesta ajattelusta. Opiskelutapa: Luennot 10 t sekä luento- ja kirjallisuustentti. Valitaan kaksi seuraavista teoksista: Aikuiskasvatustieteellinen ajattelu: COLLIN, K. & PALONIEMI, S. (toim.) 2007. Aikuiskasvatus tieteenä ja toimintakenttinä. Jyväskylä: PS- kustannus. Kansanomainen kasvatusajattelu: HIRSJÄRVI, S. & LAURINEN, L. 2004. Lempeästi mutta lujasti: suomalaisia sanontoja ja arkiuskomuksia kasvatuksesta. Helsinki: WSOY. Tieteellinen ajattelu: KAKKURI-KNUUTTILA, M. (toim.) 1998. Argumentti ja kritiikki: lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. Luvut 1 3, 5 7. Helsinki: Gaudeamus. Koulutuspoliittinen ajattelu: AHONEN, S. 2003. Yhteinen koulu Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä. Tampere: Vastapaino.

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Kasvatustiede ja aikuiskasvatus Ajoitus: 1.kevät 8 Erityispedagogiikan perusopinnot (ERIPER) ERIP010 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI - tuntee erityispedagogiikka -tieteenalan keskeiset käsitteet ja teoriat - tuntee erityispedagogiikan ja erityisopetuksen historian - tuntee erityiskasvatuksen keskeiset käytännöt - kykenee arvioimaan erilaisuuteen ja vammaisuuteen liittyviä arvokysymyksiä. Opiskelutapa: Luennot 24 t, tutustuminen erityispedagogiikan kohteisiin ja raportointi sekä luento- ja kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 111t. 1) VEHMAS, S. 2005. Vammaisuus: Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus. (250 s.) 2) MOBERG, S., HAUTAMÄKI, J., KIVIRAUMA, J., LAHTINEN, U., SAVOLAINEN, H. & VEHMAS, S. 2009. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY. (221 s.) Ajoitus: 1. syksy ERIP020 KOMMUNIKAATION HAASTEET osaa - tunnistaa puheen, kielen ja kuulon kehitysvaiheita, vaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja sekä taustatekijöitä yksilön eri elämänvaiheissa - nimetä alan keskeisimpiä käsitteitä ja logopedian terminologiaa - selittää, miten kommunikointia voidaan tukea eri ympäristöissä. Opiskelutapa: Luennot 20t, luento- ja kirjallisuustentti sekä oppimistehtävät, itsenäinen työskentely 115 t. (sivuaineopiskelijat: kirjallisuustentti tai oppimistehtävä, it 135t) 1) LAUNONEN, K. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. (toim.) 2002 (tai uudempi). Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Palmenia. (277 s.) TAI LAUNONEN, K. 2007 Vuorovaikutus: kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto (176 s.) 2) MÄÄTTÄ, P., LEHTO, E., HASAN, M. & PARKAS, R. (toim.) 2005. Lapsi kuulolla. Opas kuulovammaisen lapsen opettajille ja kasvattajille. Jyväskylä: PS-kustannus. (150 s.) SEKÄ SEURAAVISTA VALITAAN YKSI TEOS 3) SIISKONEN, T., ARO, T., AHONEN, T. & KETONEN, R. (toim.) 2003. Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskylä: PS-kustannus. (393 s.) TAI AHONEN, T., SIISKONEN, T. & ARO, T. (toim.) 2004. Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Jyväskylä: PS-kustannus. (264 s.) TAI ARO, T., SIISKONEN T. & AHONEN, T. (toim.) 2007. Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Jyväskylä: PS-kustannus. (400 s.)

Ajoitus: 1. kevät 9 ERIP030 KÄYTTÄYTYMISEN HAASTEET osaa - määritellä keskeiset haastavaan käyttäytymiseen ja syrjäytymisuhkaan liittyvät käsitteet - selittää miksi ja miten käyttäytymistä diagnosoidaan, arvioidaan ja tulkitaan - arvioida kehityksellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteyttä käyttäytymisen haasteisiin ja syrjäytymisen uhkaan - tunnistaa ennalta ehkäisyn merkityksen ja mahdollisuudet käyttäytymisen haasteiden ja syrjäytymisen synnyssä. Opiskelutapa: Johdantoluento 2t ja seminaarityöskentely16 t sekä kirjallisuuteen ja lukupiiriin pohjautuva essee, itsenäinen työskentely 117 t. (sivuaineopiskelijat: kirjallisuustentti tai oppimistehtävä, it 135t) BARDY, M. (toim.) 2009. Lastensuojelun ytimessä. Helsinki: Yliopistopaino. (272 s.) http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/3e955ab5-14e4-4478-8b72-cfa482210151 2) HONKATUKIA, P. & KIVIVUORI, J. (toim.) 2006. Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 221. (385 s.) http://www.optula.om.fi/37148.htm 3) SALMIVALLI, C. 2005. Kaverien kanssa: vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS -kustannus. (240 s.) 4) MOILANEN, I., RÄSÄNEN, E., TAMMINEN, T. ALMQVIST, F., KUMPULAINEN, K. & PIHA, J. (toim.) 2004. Lasten- ja nuorisopsykiatria. Helsinki: Duodecim. (477 s.) Ajoitus: 1.kevät ERIP040 OPPIMISEN HAASTEET osaa - määritellä erityiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuuden ja lahjakkuuden sekä tunnistaa näiden taustalla olevia syitä ja teoreettisia malleja - selittää, kuinka maahanmuuttajatausta, erityiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuus ja lahjakkuus vaikuttavat oppimiseen ja millaisia kuntoutuksellisia ja pedagogisia keinoja voidaan käyttää näiden oppilaiden oppimisen tukemiseen. Opiskelutapa: Seminaarityöskentely 7 t ja kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 128 t. Kirja nro 2 käsitellään seminaarin yhteydessä, muut kirjat tentitään. (sivuaineopiskelijat: kirjallisuustentti tai oppimistehtävä, it 135t) 1) NISSILÄ, L. & SARLIN, H-M. 2009. (toim.) Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Helsinki: OPETUSHALLITUS (184 s.) 2) LYYTINEN, H., AHONEN, T., KORHONEN, T., KORKMAN, M & RIITA, T. (toim.) 2002. Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. Helsinki: WSOY. (340 s.) 3) KASKI, M., MANNINEN, A. & PIHKO, H. 2009. Kehitysvammaisuus. Helsinki: WSOY. (378 s.) 4) UUSIKYLÄ, K. 1994. Lahjakkaiden kasvatus. Helsinki: WSOY. (218 s.) Kirjat tentitään yhtenä pakettina. Arviointi: 0-5. Seminaari arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Tentti arvioidaan asteikolla 0-5. Ajoitus: 1. kevät ERIP051 ERILAISEN OPPIJAN HAASTEET YHTEISÖLLE

Laajuus: 2 op osaa - tunnistaa millainen on kaikille yhteinen ja monikulttuurinen koulu - selittää, millä tavoin koulussa voidaan ottaa huomioon oppilaiden moninaisuus - selittää, kuinka koulua voidaan kehittää kaikille yhteiseksi ja monikulttuuriseksi - arvioida nivelvaiheiden, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden merkitystä kasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 54 t. (sivuaineopiskelijat: kirjallisuustentti tai oppimistehtävä, it 54t) 1) IKONEN, O. & VIRTANEN, P. (toim.) 2007. Erilainen oppija yhteiseen kouluun. Kokemuksia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi. Jyväskylä: PS -kustannus. 2) TALIB, M-T. 2002. Monikulttuurinen koulu: haaste ja mahdollisuus (149 s.) Ajoitus: 1.syksy tai kevät (EP), 2. syksy (VEO) 10 ERIP052 ELÄMÄNKULKU ERITYISKASVATUKSESSA osaa - selittää, millä tavoin yksilön kasvua, kehitystä, oppimista ja osallisuutta voidaan tukea varhaislapsuudessa ja aikuisuudessa - arvioida perheen roolia erityiskasvatuksen moniammatillisissa toimintaympäristöissä Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 81 t. (sivuaineopiskelijat: kirjallisuustentti tai oppimistehtävä, it 81t) 1) PIHLAJA, P. & VIITALA, R. (toim.) 2004. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Helsinki: WSOY. (373 s.) 2) Nettiaineisto:http://www.opioppimaan.fi/doc/hankkeen_tuotteet/242250_Korkeamaki_verkkov.pdf 3) MÄÄTTÄ, P. & RANTALA, A. 2010. Tavallisen erityinen lapsi. Jyväskylä: PS-kustannus. (259 s.) Ajoitus: 1. syksy tai kevät (EP), 2.syksy (VEO) ERIP110 AMMATILLISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN (VAIN EOK-OPISKELIJAT) Laajuus: 7 op osaa - analysoida erityisopettajan työn keskeisimpiä ammatillis-eettisiä perusteita - tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sekä jakaa osaamistaan vertaisryhmässä - yhdistää teoreettista tietoa omaan ammatilliseen toimintaansa - arvioida avoimesti ja kriittisesti kasvu- ja oppimisympäristöjen käytäntöjä - tunnistaa puheen, kielen ja kuulon vaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa - selittää, miten kommunikointia voidaan tukea eri ympäristöissä. Opiskelutapa: 1) Oman ryhmän opinnot: luennot 8 t, seminaarityöskentely 30 t ja oppimistehtäviä, itsenäinen työskentely 70 t. ilmoitetaan/sovitaan erikseen. 2) Puheen, kielen ja kuulon vaikeudet: luennot 15 t, luento- ja kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 66t. TETZCHNER, S. & MARTINSEN, H. 2000. Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. (360 s.)

11 Erityispedagogiikan aineopinnot (ERIAIN) Aineopintojen sisältöopinnot ERIA205 OPPIMISEN OHJAAMISEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI (EP, EO, AEK) osaa - tunnistaa ja analysoida inklusiiviseen toimintaympäristöön liittyvää tutkimusta ja keskustelua - selittää, mitkä ovat inklusiivisen koulun periaatteet ja kehittämisen haasteet - selostaa kolmiportaisen tuen järjestämisen periaatteet perusopetuslakiin (642/2010 ) ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2010) pohjaten. Opiskelutapa: Luennot 20 t (OKL) + 4t (ERI) seminaarit 8t (ERI) ja paritentti 3t, itsenäinen työskentely 73t. Luennot suoritetaan yhdessä OKL:n opiskelijoiden kanssa OKLA412 Oppimisen ohjaamisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. 1) PETERSON, J. M. & HITTIE, M. 2003. Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. Boston: Prentice Hall (luvut 1-13). Arviointi: 0-5 Ajoitus: 2. syksy ERIA214 SOSIOEMOTIONAALISEN KASVUN TUKEMINEN osaa - tunnistaa lasten ja nuorten sosioemotionaalisen kasvun haasteet - toimia asiantuntijana pedagogisen arvion ja selvityksen laatimiseessa sosioemotionaalisen kasvun tukemiseksi - arvioida yksittäisen lapsen tai nuoren sosioemotionaalistta kehitystä - ohjata työyhteisössään muita kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia tukemaan lasten/nuorten sosioemotionaalista kehitystä - toteuttaa erilaisiin taustateorioihin perustuvia pedagogisia toiminta- ja puuttumistapoja. Opiskelutapa: Luennot 12 t, palauteseminaari 2 t ja oppimistehtävä sekä kirjallisuustentti tai mahdollinen lukupiiri, itsenäinen työskentely 67 t. KAUFFMAN, J.M. & LANDRUM, T.J. 2009. Characteristics of emotional and behavioral disorders of children and youth. Upper Saddle River, New Jersey: Merrill/Pearson. (teoksesta suoritetaan osat 2,3, ja 4) TAI KAUFFMAN, J.M. 2004/2005. Characteristics of emotional and behavioral disorders of children and youth. Upper Saddle River, New Jersey. Merrill/Pearson. (teoksesta suoritetaan osat 2,3 ja 4) Ajoitus: 2. syksy (EP), 3. syksy (VEO) ERIA216 LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ERITYISOPETUS osaa - määritellä lukivaikeuden oppimisen haasteena lapsuudesta aikuisuuteen - käyttää lukiopetuksen arviointivälineitä ja tunnistaa niiden teoreettisia lähtökohtia

- hallitsee lukiopetuksen toteutuksen perusteet ja osaa suunnitella lukiopetusta eri-ikäisille oppijoille. Opiskelutapa: Luki-luennot 16 t, luento- ja kirjallisuustentti sekä luki-arviointitehtävä ja purkuseminaari 5 t, itsenäinen työskentely 61 t AHVENAINEN, O. & HOLOPAINEN, E. 2005. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet. Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Jyväskylä: Special Data. (209 s.) SEKÄ SEURAAVISTA VALITAAN YKSI TEOS: 1) LERKKANEN, M.-K. 2006. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Helsinki: WSOY. 2) TAKALA, M. & KONTU, E. (toim.) 2006. Lukivaikeudesta lukitaitoon. Yliopistopaino Kustannus. Palmenia-sarja. 3) KAIRALUOMA, L., AHONEN, T., ARO, M., KAKKURI, I., LAAKSO, K., PELTONEN, M. & WENNSTRÖM, K. (toim.) 2008. Lukemalla ja tekemällä. Niilo Mäki Instituutti. Jyväskylä: Kopijyvä. Ajoitus: 2.syksy 12 ERIA218 MATEMATIIKAN OPPIMISVAIKEUDET Laajuus: 2 op osaa - matemaattisen ajattelun kehittymisen keskeiset elementit eri-ikäisillä - tunnistaa Suomessa käytössä olevat matematiikan oppimisvaikeuden arviointimenetelmät - tulkita arviointimenetelmien tuloksia - hyödyntää arviointi- ja teoriatietoa opetuksen suunnittelussa. Opiskelutapa: Luennot 8 t, demonstraatiot 7 t sekä pienryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä 39 t sisältäen oppimistehtävän laatimisen. RÄSÄNEN, P., KUPARI, P., AHONEN, T. & MALINEN, P. (toim.) 2004. Matematiikka -näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Niilo Mäki Instituutti. Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Vastuuhenkilö: Piia Björn Ajoitus: 2.kevät ERIA221 INKLUSIIVINEN KASVATUSYMPÄRISTÖ JA YHTEISTYÖ (VAIN EOK -OPISKELIJAT) osaa - eritellä monitahoisen yhteistyön, verkostoitumisen ja perheen kanssa tehtävän yhteistyön periaatteita - nimetä oman alansa keskeiset yhteistyökumppanit ja organisaatiot - analysoida inkluusioon pohjautuvan yhdessä oppimisen periaatteita ja osaa soveltaa niitä käytäntöön - arvioida ja perustella omaa toimintatapaansa yhteistyötilanteissa - vertailla erilaisia yhteistyötapoja ja osallistua uudenlaisia malleja kehittävään työskentelyyn. KARJALAINEN, V. & VILKKUMAA, I. (toim.) 2004. Kuntoutus kanssamme: ihmisen toimijuuden tukeminen. Helsinki: Stakes. Opiskelutapa: Luennot 18 t, oppimistehtävän tekeminen pienryhmissä 7 t ja kirjatentti, itsenäinen työskentely 56 t. Arviointi: 0-5 ERIA224 PEDAGOGINEN ARVIOINTI (VAIN EOK-OPISKELIJAT)

osaa - käyttää joitakin pedagogisen arvioinnin välineitä tai menettelytapoja sekä raportoida toteuttamansa arvioinnin tulokset - yhdistää oppimansa pedagogisen arvioinnin välineet niiden teoreettiseen perustaan ja lähestymistapaan - arvioinnin eettiset periaatteet ja osaa noudattaa eettisesti kestävää arviointia. Opiskelutapa: Luennot 8 t, seminaarityöskentely 4 t, itsenäinen työskentely 69 t sisältäen ennakkotehtävän ja arviointiraportin. https://www.european-agency.org/publications/ereports/assessment-in-inclusive settings-key-issues-forpolicy-and-practice/assessment-fi.pdf sekä erikseen ilmoitettava luentoihin liittyvä kirjallisuus Arviointi: 0-5 13 ERIA225 OPPIMISEN OHJAAMISEN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI (VEO) osaa - havainnoida tai muuten arvioida lapseen, hänen käyttäytymiseensä, kasvuympäristöönsä sekä kasvattajan toimintaan liittyviä seikkoja - laatia arviointien pohjalta erilaisia suunnitelmia - tunnistaa yhteisöllisyyttä tukevat elementit pedagogisista menetelmistä - tunnistaa arvioinnin, suunnittelun ja ohjauksen yhteydet. Opiskelutapa: Seminaariopetus 30 t. Kontaktiopetukseen kuuluu seminaarityöskentelyn lisäksi mahdollisesti asiantuntijaluentoja. Itsenäinen työskentely (78 t) koostuu opintojakson kirjallisuuden ja artikkelien lukemisesta, kommenttipäiväkirjan kirjoittamisesta sekä oppimistehtävästä. 1) ODOM, S. L. (ed.) 2002. Widening the circle. Including Children with Disabilities in Preschool Programs. New York: Teachers College Press, cop. 2) Artikkelikokoelma. Ajoitus: 2. syksy ERIA233 OPPIVA JA OSALLISTAVA ORGANISAATIO osaa - tunnistaa opetustoimen keskeisen lainsäädännön - soveltaa lainsäädäntöä oman alansa keskeisiin kysymyksiin - kuvata oppivan ja inklusiivisen/osallistavan organisaation keskeiset periaatteet - eritellä moniammatillisen yhteistyön keskeiset toimintamallit - nimetä oman alansa keskeiset yhteistyökumppanit ja organisaatiot - jäsentää omaa asiantuntijuuttaan ja rooliaan moniammatillisessa yhteistyössä sekä perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Opiskelutapa: Opetushallinnon opinnot (1 op): Monimuoto-opiskelu: Osallistuminen luennoille (10 t) ja kurssin oppimistehtävän tekeminen TAI Itsenäinen opiskelu: Luentoja vastaavien erillisten oppimistehtävien ja kurssin oppimistehtävän tekeminen Oheisteos: LAHTINEN, M., LANKINEN, T., PENTTILÄ, A. & SULONEN, A. 2004. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Helsinki: Tietosanoma OY. (soveltuvin osin) Oppiva ja osallistava organisaatio (3 op): Luennot 10 t, seminaari 6 t, pienryhmätyöskentely, luentopäiväkirja ja tentti. Luennot ja seminaarit suoritetaan

yhdessä OKL:n opiskelijoiden kanssa (OKLA411).Luentojen sisällöt: 5 t yhteistoiminnallinen koulu ja 5 t moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Tentittävä teos: KARJALAINEN, V. & VILKKUMAA, I. 2004. Kuntoutus kanssamme: ihmisen toimijuuden tukeminen. Helsinki: Stakes. Arviointi: 0-5 Ajoitus: 2. kevät 14 ERIA234 VALINNAINEN AMMATILLINEN ERIKOISTUMISJAKSO Sisältö: Opiskelija valitsee aihealueen, johon perehtyy syvemmin. Tarjolla olevat erikoistumisjaksot vaihtelevat lukuvuosittain. Aihealueet voivat sisältää mm. syventymistä tiettyihin oppimisen haasteisiin tai pedagogisiin lähestymistapoihin. Kurssitarjonta esitellään erityispedagogiikan opetusohjelmassa. Opiskelutapa: Valitaan valinnaisista opintojaksoista ERIA236 -> ERIA253 Ajoitus: 2. syksy tai kevät (EP), 3.syksy tai kevät (VEO) ERIA238 VARHAISERITYISOPETUKSEN PEDAGOGIIKKA - osaa tarkastella, miten varhaiserityisopetuksen keskeiset teoreettiset lähestymistavat heijastuvat käytännön kasvatustoimintaan - osaa soveltaa lapsilähtöisyyden ja osallisuuden periaatteita erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimittaessa - hahmottaa jatkumon varhaiserityisopetuksesta eteenpäin. Suoritustapa: Luennot 15 t ja seminaari 7 t, itsenäinen työskentely 86 t (alan väitöskirjaan tutustuminen, tenttiin valmistautuminen, oppimistehtävä). Opintojakso alkaa luennoilla varhaiserityisopetuksen teoreettisista lähtökohdista. Pohditaan lähtökohtien heijastumista pedagogiikkaan. Tentissä opiskelija osoittaa hallitsevansa luennoilla ja oheislukemistona olevissa vaihtoehtoisissa väitöskirjoissa käsitellyt asiat. Opiskelija valitsee pedagogisen lähestymistavan, josta syventää tietouttaan oppimistehtävän kautta. Seminaareissa käsitellään yhteisesti kooten em. asioita. ERIA242 MONI- JA VAIKEAVAMMAISTEN OPETUKSEN TAUSTAOLETUKSET, TUKIPALVELUT JA PEDAGOGISET RATKAISUT - tuntee kohderyhmän opetuksen järjestämisen mahdollisuudet ja ratkaisut - tuntee kohderyhmän - tarkastelee kriittisesti opetuksen taustaoletuksia - osaa suunnitella ja arvioida erilaisia pedagogisia tukitoimia ja - tuntee henkilökeskeisen suunnittelun ja arvioinnin keinoja Opiskelutapa: Verkkokurssi, itsenäinen työskentely 108 t. Arviointi: 0-5 ERIA243 YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA

- tuntee lapsiperheiden tuen tarpeita arjessa - tietää perhelähtöisen toiminnan periaatteet - tuntee vuorovaikutukseen liittyviä teorioita ja tiedostaa omia vuorovaikutustapojaan - osaa soveltaa omaa ammatillista asiantuntijuuttaan perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Suoritustapa: Luennot 12 t ja seminaari 8 t ja itsenäinen työskentely 88t. Itsenäiseen työskentelyyn sisältyy pienimuotoinen yksilötehtävä ja laajempi pareittain tehtävä oppimistehtävä. 15 ERIA246 YHDESSÄ OPETTAMINEN KOULUYHTEISÖSSÄ (VAIN EP-OPISKELIJAT) - tuntee erilaiset yhteisopettamisen mallit - osaa soveltaa yhteisopettamisen malleja omassa työssään - osaa organisoida yleis- ja erityisopetuksen välistä yhteistyötä. Opiskelutapa: Seminaari 21 t ja tieteellisiin artikkeleihin tai muihin tieteellisiin julkaisuihin pohjautuva oppimistehtävä, itsenäinen työskentely 87 t. ERIA247 AMMATILLINEN KASVU, TYÖHYVINVOINTI JA TYÖNOHJAUS - osaa tarkastella ammatillisuutta ammatti-identiteettinä, ammatinhallintana ja professionaalisuutena sekä käsitellä ammatillista kasvua elämänhistoriallisesta näkökulmasta - tuntee työnohjauksen historian ja työnohjaustoiminnan kasvatusfilosofiset perusteet sekä työnohjauksen kehitysprosessina - osaa soveltaa tietoa temperamentin merkityksestä itsetuntemuksen osalta työelämässä, stressin hallinnassa ja ihmissuhteissa - tuntee työntekijöiden hyvinvointia tukevat perusperiaatteet ja menetelmät johtamisessa, työyhteisön kehittämisessä sekä työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa - tuntee sosiodynaamisen auttamisen filosofian ja sosiodynaamisen ohjauskäytännön. Suoritustapa: Kirjallisuustentti tai oppimistehtävä, itsenäinen työskentely 108 t. Oppimistehtävän saa lehtori Anneli Långilta sähköpostitse pyytämällä. Tehtävän tekemiseen on aikaa 2 viikkoa. Ohjeistus tehtävän tekemisestä annetaan tehtävänannon yhteydessä. 1) ETELÄPELTO, A. & ONNISMAA, J. 2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Kansanvalistusseura. 2) KESKI-LUOPA, L. 2001 (tai uudempi). Työnohjaus vai superviisaus. Soveltuvin osin: Työnohjauksen historia käytäntöä vailla teoriaa s. 24-59, Työnohjaajan kasvatusfilosofian perusteet s. 60-121, työnohjaus kehitysprosessina s.344-418. Oulu: Metanoia instituutti. 3) KELTINKANGAS-JÄRVINEN, L.2008. Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Helsinki: WSOY. 4) KINNUNEN, U., FELDT, T. & MAUNO, S. 2005. Työ leipälajina. Jyväskylä: PS-kustannus. 5) PEAVY, R. Vance. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus Oy. ERIA248 ARTIKULAATIO JA FONOLOGIA

- osaa arvioida puheen, etenkin artikulaation vaikeuksia - tuntee artikulaatiohäiriöt nimeltä - tuntee puheopetuksen kulun ja järjestelyt - osaa kuntouttaa artikulaatiovirheitä lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Suoritustapa: Luennot 12 t ja seminaari 5 t ja oppimistehtävän tekeminen, itsenäinen työskentely 91 t. Opintojaksolla perehdytään puheen, kielen ja kuulon vaikeuksien arviointiin sekä opetus- ja kuntoutusmenetelmiin lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Oheiskirjallisuus: 1) KUNNARI, S. & SAVINAINEN-MAKKONEN, T. (toim.) 2004. Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. (soveltuvin osin) 2) HAYNES, W., MORAN, M & PINDZOLA, R. 2006. Communication Disorders in the Classroom. An Introduction for Professionals in School Settings. Sudbury, Massachusetts: Jones and Bartlett. (411 s.) 16 ERIA251 PÄIHDEKASVATUS osaa - kuvata suomalaista päihteiden käyttökulttuuria sekä tunnistaa erilaisia päihteiden käyttäjäryhmiä - eritellä päihteiden käyttöä motivoivia tekijöitä sekä päihderiippuvuuden psykologisia ja sosiologisia mekanismeja - arvioida erilaisia tapoja toteuttaa päihdekasvatusta sekä suunnitella päihdekasvatuksen toteuttamista koulussa Suoritustapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 108 t. Tenttimateriaali: Päihteidenkäyttö Suomessa: -Törrönen, J. & Maunu, A. 2006. Pihvin pariin punaviini, raju ryyppäys risteilyllä. Juomistilanteiden lajityypit ja sukupuolisidonnainen säätely päiväkirjoissa. Yhteiskuntapolitiikka 71 (5), 499 514. -Hakkarainen, P., Metso, L. & Salasuo, M. 2011. Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 397 411 SEKÄ Kekoni, T. 2008. Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen. Yhteiskuntapolitiikka 73 (3), 335 338. -Ojajärvi, A. 2009. Varusmies savuaa tupakoinnin sosiaalinen ja kulttuurinen paikka armeijassa. Yhteiskuntapolitiikka 74 (4), 400 411 TAI Rainio, S., Rimpelä, M. & Rimpelä, A. 2006. Perheen merkitys lasten tupakoinnin alkamisessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 43 (3), 174 185. -Holmila, M., Bardy, M. & Kouvonen, P. 2008. Lapsuus päihdeperheessä ja kielteisen sosiaalisen perimän voittaminen. Yhteiskuntapolitiikka 73 (4), 421 432. Päihderiippuvuuden mekanismit: - Holmberg, N. 2001 (tai uudempi painos). Luku 13: Päihderiippuvuudet. Teoksessa S. Kähkönen, I. Karila & N. Holmberg. Kognitiivinen psykoterapia. Hki: Duodecim, s. 225 244. - Kiuru, N., Burk, W. J., Laursen, B., Salmela-Aro, K. & Nurmi, J-E. 2010. Pressure to drink but not to smoke: disentangling selection and socialization in adolescent peer networks and peer groups. Journal of Adolescence 33, 801 812. Päihdekasvatuksen mahdollisuudet: -Koski-Jännes, A. 2008. Motivoivan haastattelun periaatteet ja menetelmät. Teoksessa A. Koski-Jännes, L. Riittinen & P. Saarnio (toim.) Kohti muutosta. Motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin. Hki: Tammi, s. 41 64. -dekoven, A. 2007. The importance of building and maintaining trust in alcohol, tobacco, and other drug education classrooms and hurdles to open communication. The Journal of Alcohol and Drug Education 51 (3), 27 56. -Botvin, G. J. 2000. Preventing drug abuse in schools: social and competence enhancement approaches targeting individual-level etiologic factors. Addictive Behaviors 25 (6), 887 897. -Velleman, R. D. B., Templeton, L. J. & Copello, A. G. 2005. The role of the family in preventing and intervening with

substance use and misuse: a comprehensive review of family interventions, with a focus on young people. Drug and Alcohol Review 24 (2), 93 109. 17 ERIA253 SOSIOEMOTIONAALISEN KEHITYKSEN HAASTEISIIN VASTAAMINEN - osaa soveltaa erilaisiin teoreettisiin malleihin perustuvia pedagogisia menetelmiä - osaa edistää yhteisöllistä puuttumista sosioemotionaalisen kehityksen haasteisiin - osaa toimia yhteistyössä perheiden ja asiantuntijoiden kanssa. Suoritustapa: Luennot 14 t, seminaarit 6 t, itsenäinen työskentely 88 t. Opintojakson voi vaihtoehtoisesti suorittaa myös kirjallisuustenttinä, itsenäinen työskentely 108 t. Tenttimateriaali: Ohjaaminen: Michael Epstein (ed.) 2008. Reducing Behavior Problems in the Elementary School Classroom (87 s.) National Center for Education Evaluation & U.S.Department of Education. Saatavilla www-muodossa osoitteessa http://ies.ed.gov/ncee/wwc/pdf/practiceguides/behavior_pg_092308.pdf Aro, T. & Närhi, V. 2003. KUMMI 2. Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa. Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. Niilo Mäki Instituutti. (104 s.) Conroy, M.A., Sutherland, K.S., Snyder, A.L., Marsh, S. 2008. Classwide Interventions. Effective Instruction Makes a Difference. Teaching Exceptional Children 40 (6), 24-30. Ho, B., Carter, M. and Stephenson, J. 2010. Anger Management Using a Cognitive-behavioural Approach for Children with Special Education Needs: A literature review and meta-analysis. International Journal of Disability, Development and Education 57 (3), 245-265. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M. Kiusaavatko Pienetkin lapset? (55 s.) Mannerheimin lastensuojeluliitto. Folkhälsan. Saatavilla www-muodossa osoitteessa http://www.slal.fi/doc/kiusaavatko20pienetkin20lapset1.pdf McLaren, E.M., Nelson, C.M. 2009. Using Functional Behavior Assesment to Develop Behavior Interventions for Students in Head Start. Journal of Positive Behavior Interventions 11 (1), 3-21. Sutherland, K.S., Lewis-Palmer, T., Stichter, J. & Morgan, P.L. 2008. Examining the Influence of Teacher Behavior and Classroom Context on the Behavioral and Academic Outcomes for students with Emotional or Behavioral Disorders. The Journal of Special Education 41 (4), 223-233. Yhteisöllisyys ja yhteistyö: Bourke, S. & Burgman, I. 2010. Coping with Bullying in Australian Schools: How Children with Disabilities Experience Support from Friends, Parents and Teachers. Disability & Society 25 (3), 359-371. Kohler, P.A., Cooper, M., Crow, R. & Atkins, K. 2008. I.A.C.C.E.P.T.M.E.: Strategies for Developing Teacher Acceptance when Working with Children who Challenge. Teaching Exceptional Children Plus 4 (6), 1-13. Koster, M., Nakken, H., Pijl, S.J. &. van Houten, E. 2009. Being part of the peer group: a literature study focusing on the social dimension of inclusion in education. International Journal of Inclusive Education 13 (2), 117-140. Peterson Nelson, J.A., Caldarella, P., Young, K.R. & Webb, N. 2008. Using Peer Praise Notes to Increase the Social Involvement of Withdrawn Adolescents.

Teaching Exceptional Children 41 (2), 6-13. Arviointi: 0-5 18 ERIA202 OPPIMISEN OHJAAMINEN ERITYISKASVATUKSESSA (EA) osaa - analysoida itsesäätelytaitojen kehittymistä, ongelmia ja tukitoimien suunnittelua lapsuudessa - kuvata autismin kirjon moninaisuutta, etiologiaa ja piirteitä sekä kuntoutuksen ja ohjauksen periaatteita - eritellä motorisen oppimisen vaikeuksiin liittyviä motorisia ja kognitiivisia tekijöitä. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 135 t. 1) ARO, T. & Laakso, M.-L. (toim.). 2011. Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. (264 s.) 2) KEROLA, K., KUJANPÄÄ, S. & TIMONEN, T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus. Jyväskylä: PS-kustannus. (445 s.) 3) SUGDEN, D. & CHAMBERS, M. 2005. Children with developmental coordination disorder. London: Whurr Publishers. (300 s.) Ajoitus: 2. tai 3. vuosi ERIA207 KOMMUNIKAATION TUKEMINEN OPETUKSESSA (EA) osaa - luokitella ja arvioida puheen, kielen ja kuulon vaikeuksia lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa - arvioida ja kehittää kommunikoinnin edellytyksiä ja tukitoimia erilaisissa kasvatuksen ja opetuksen konteksteissa - suunnitella ja soveltaa kommunikoinnin opetus- ja kuntoutusmenetelmiä - arvioida puhetta korvaavia ja tukevia kommunikointimenetelmiä. Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 135 t. 1) HAYNES, W., MORAN, M & PINDZOLA, R. 2006. Communication disorders in the classroom. An introduction for professionals in school settings. Sudbury, Massachusetts: Jones and Bartlett. (411 s.) 2) KUNNARI, S. & SAVINAINEN-MAKKONEN, T. (toim.) 2012. Pienten sanat? Lasten äänteellinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus. (300 s.) 3) POUSSU-OLLI, H-S. 2003. Kuulovammaisuus. Arviointi ja interventio. Naantali: Scribeo. (209 s.) TAI LONKA, E. & KORPIJAAKKO-HUUHKA, A-M. (toim.) 2000/2005. Kuulon ja kielen kuntoutus: vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Helsinki: Palmenia. (399 s.) 4) TETZCHNER, S. & MARTINSEN, H. 2000. Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. (360 s.) Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka Vastuuhenkilö: Helena Sume Ajoitus: 2. tai 3. vuosi ERIA209 PEDAGOGIIKKA SOSIOEMOTIONAALISEN KASVUN JA YHTEISÖÖN LIITTYMISEN TUKENA (EA)

osaa - tunnistaa lasten ja nuorten sosioemotionaalisen kasvun haasteet - eritellä sosioemotionaalisesti haasteellisten lasten ja nuorten tukimuotoja - kuvata inkluusion filosofista ja asiakirjaperustaa - eritellä inklusiivisesti toimivan koulun periaatteita Opiskelutapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 135 t. 1) KAUFFMAN, J.M. & LANDRUM, T.J. 2009. Characteristics of emotional and behavioral disorders of children and youth. Upper Saddle River, New Jersey: Merrill/Pearson. (501 s.) 2) PETERSON, J.M. & HITTIE, M. 2003. Inclusive teaching. Creating effective schools for all learners. Boston: Prentice Hall. (533 s.) Ajoitus: 2. tai 3. vuosi 19 Aineopintojen harjoittelut ERIA263 TUTUSTUMINEN ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖIHIN (VEO, EP, EO, AEK) Tavoite: Harjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa - kuvata harjoittelupaikkansa toimintatavat ja (varhais) erityisopettajan työnkuvan - havainnoida harjoittelupaikkansa vuorovaikutus-, opetus- ja oppimistilanteita - asettaa tavoitteita omalle ammatilliselle kehitykselleen Opiskelutapa: Tutustutaan varhaiserityiskasvatuksen, peruskoulun tai perusopetuksen jälkeisen koulutuksen toimintaympäristöihin havainnoimalla vuorovaikutus-, opetus- ja oppimistilanteita. Opiskelija osallistuu myös opetusta / ohjausta avustaviin tehtäviin ja mahdollisuuksien mukaan opetus- ja ohjaustuokioiden pitämiseen. Harjoittelu suoritetaan opiskelijan valitsemassa harjoittelupaikassa. Harjoittelu sisältää observointia ja opetuksessa/ohjauksessa avustamista 30 t, omaa opetusta/ohjausta 5 t, opetuksen/ohjauksen suunnittelua 5 t, seminaareja 10 t, ohjausta harjoittelupaikassa 2 t ja raportointia 29 t. VEO: varhaiserityisopetuksessa EP, EO: erityisopetuksessa AEK: erityisopetuksessa tai muussa erityiskasvatuksen toimintaympäristössä Ajoitus: 1. vuosi ERIA275 HARJOITTELU: VARHAISERITYISOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖT (VEO) Laajuus: 7 op Tavoite: Opetusharjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa opetusta integroidussa erityisryhmässä lasten yksilöllisyyttä huomioiden - huomioida opetuksessaan yhteisöllisyyden tukemisen - toimia soveltaen lapsi- ja perhelähtöisyyden periaatteita. Opiskelutapa: Työskentely päiväkodin integroidussa erityisryhmässä 112 t (pohjakuuntelu 22 t, samanaikaisopettaminen ja tiimipalavereihin ym. osallistuminen 25 t, oma kokonaisvaltainen ohjaus ja opetus 65 t), suunnittelu 40 t, ohjaavan opettajan antama ohjaus 7 t, raportointi 15 t ja seminaarit 15 t. Ajoitus: 3.vuosi

20 ERIA266 OPETUSHARJOITTELU OSA-AIKAISESSA ERITYISOPETUKSESSA (EP, EO, AEK) Tavoite: Opetusharjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa - toteuttaa erilaisiin teoreettisiin lähtökohtiin perustuvaa osa-aikaista erityisopetusta - käyttää arviointimenetelmiä ja hyödyntää niiden tuloksia opetuksessa - toimia opettajien välisessä yhteistyössä Opiskelutapa: Opetusharjoittelussa rakennetaan erityisopettajan asiantuntijuutta ja toimintamallia. Opiskelija perehtyy osa-aikaiseen erityisopetukseen ja erityisopettajan toimenkuvaan. Harjoittelu suoritetaan Jyvässeudulla. Se sisältää pohjakuunteluita erityisopetuksessa 10 t, opetusta osa-aikaisessa erityisopetuksessa 30 t, opetuksen suunnittelua 30 t, ohjaavan opettajan ohjausta 7 t, seminaareja 10 t sekä tiimityöskentelyä ja raportointia 21 t. EP/EO: alakoulun osa-aikainen erityisopetus. Harjoittelu suoritetaan osa-aikaisessa erityisopetuksessa. Opiskelijan suuntautuessa erityisopettajan tehtäviin opetusharjoittelun voi suorittaa myös yläkoulun osa-aikaisessa erityisopetuksessa. AEK: yläkoulun osa-aikainen erityisopetus Edeltävät opinnot: Erityispedagogiikan perusopinnot, ERIA214 ja ERIA216. Ajoitus: 3. vuosi ERIA267 OPETUSHARJOITTELU ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ (EP, EO, AEK) Tavoite: Opetusharjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa - suunnitella oppilaiden tarpeisiin ja opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuvaa opetusta, toteuttaa ja arvioida sitä - jäsentää erilaisia oppimisympäristöjä ja toimintatapoja - viestiä tarkoituksenmukaisesti opetus- ja muissa koulun yhteistyötilanteissa Opiskelutapa: Opiskelija perehtyy valitsemaansa erityisopetuksen toteutustapaan. Harjoittelu suoritetaan opiskelijan valitsemassa paikassa. Se sisältää pohjakuunteluita valinnaisessa erityisopetusympäristössä 8 t, opetusta 28 t, opetuksen suunnittelua 28 t, ohjaavan opettajan ohjausta 7 t ja seminaareja 10 t. Ajoitus: 3.vuosi ERIA283 (EA) HARJOITTELU: TUTUSTUMINEN ERITYISKASVATUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖIHIN Tavoite: Harjoittelun suoritettuaan opiskelija - omaa käytännön valmiuksia toimia erityiskasvatuksen toimintaympäristöissä - tuntee harjoittelualan peruslainsäädännön - ymmärtää teoriatiedon merkityksen erityiskasvatuksen toimintaympäristöjen kehittämiseksi opetuksen, ohjauksen, hallinnon, asiantuntijatehtävien ja tutkimuksen alueilla. Opiskelutapa: Käytännön harjoittelua 110 t (sisältää 4t harjoittelunohjaajan ohjausta) ja raportointi 25 t. Ajoitus: 2. tai 3. vuosi