Metsänistutuksen omavalvontaohje

Samankaltaiset tiedostot
Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

Konekylvön omavalvontaohje

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti 2/2014

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Metsänhoitotöiden OMAVALVONTAOPAS. Lauri Haataja, Vesa Pölönen, Timo Saksa ja Kyösti Sipilä

Muokkausmenetelmän valinta

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

LIFE HASCO. Task PID Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Koneellisen metsänistutuksen opas

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellinen metsänistutus toteutus. Timo Tomperi

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneistutuspilotti Kalajokilaaksossa. Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso Juha Rautakoski

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu. Timo Tomperi Arto Väänänen

23330 Pensaat ja köynnökset

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Koneellinen metsänistutus vuonna 2003

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Metsänviljelyopas METSÄTEHON OPAS

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Mitä istuttajan on hyvä tietää taimista ja niiden hoidosta

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Koneellisen metsänistutuksen opas

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

METSÄ SUUNNITELMÄ

KUUSENISTUTUSSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Pienaukkojen uudistuminen

Sinulle, joka odotat enemmän metsänkasvulta. Laatua. & tehokkuutta

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

METSÄNISTUTUKSEN KONEELLISTAMISEN TILANNE

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

näin saat hyvän taimikon

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

METSÄNHOITOTÖIDEN OMALAADUNVAL- VONNAN KEHITYS METSÄNHOITOYHDIS- TYS PIRKANMAASSA

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE Matematiikan koe TEHTÄVIEN RATKAISUT

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Metsänmittausohjeita

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Istuta ajatus kyläkoulusi puolesta

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Jarkko Saari. Kuusen istuttamisen laadun kehittyminen Etelä- Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

Biologinen kasvinsuojelu

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Metsänhoito. Metsänomistajat

Trestima Oy Puuston mittauksia

KUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA

Metsänomistajan omatoimisuuslaskuri

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Taimien matka taimitarhalta istutuskohteelle kysely- ja haastattelututkimus

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Tehokkaan toimintakonseptin kehittäminen metsänhoitopalveluun

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kohti jatkuvatoimista koneistutusta. Veli-Matti Saarinen Heikki Hyyti Tiina Laine Markus Strandström

Transkriptio:

Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle: sijoita taimet tasaiselle alustalle niin, että ilma pääsee kiertämään laatikoiden välissä avaa laatikoiden kädensija-aukot ja / tai kannet Anna taimien sulaa ennen istutusta Sulaminen kestää ilman lämpötilasta riippuen 3-7 päivää Kun taimet ovat sulaneet tarkista taimien kunto ja laatu sekä huolehdi jatkossa taimien kastelusta tarpeen mukaan Älä istuta jäässä olevia taimia! Kasvussa olevat taimet Hyvä välivarastointipaikka on varjoinen ja siellä on saatavilla helposti vettä Kun taimet tuodaan varastolle sijoita taimet tasaiselle alustalle avaa taimipakkaukset (laatikot, säkit) välittömästi tarkista taimien kunto ja laatu Kastele taimia säännöllisesti, kesällä päivittäin. Jos istutustyömaalla ei ole taimien kastelumahdollisuuksia, vie sinne vain sen verran taimia, mitä ehdit sillä kertaa istuttamaan Istuta taimet mahdollisimman nopeasti. Istuta taimet toukokuussa parin viikon aikana, kesäkuun alussa noin viikossa ja myöhemmin kesällä 2-4 päivän sisällä niiden saapumisesta.

b) ISTUTUSTYÖN VALMISTELU Istutustyömaalle lähdettäessä mukana on istutettaville taimille sopiva istutusväline istutustyöhön sopivat käsineet (taimissa torjunta-aineita) kasteluvälineistö taimihuoltoa varten (jos ei ole jo työmaalla) mittanauha tai -keppi istutustiheyden tarkistamista varten sekä mitta istutussyvyyden ja istutuskohdan mittaamista varten Nostele taimivakkaan tai muuhun kantovälineeseen sopivaksi katsomasi määrä taimia jotka ovat terveitä ja elinvoimaisia joiden juuripaakut eivät ole jäässä jotka on kasteltu niin, että kevyesti puristettaessa juuripaakusta tippuu vettä Älä istuta huonoja taimia! Suunnittele kulkureittisi uudistamisalalla niin, että voit minimoida kulkemasi matkan istuttaessasi ja välivarastolta taimia hakiessasi.

2. Istutustyö ISTUTA TAIMI Mätästyskohteella keskelle mätästä niin, että taimen ympärille jää noin 15-20 cm kivennäismaata (estää tukkimiehentäituhoja ja vähentää pintakasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua) niin syvään, että taimen juuripaakun päälle tulee noin 5 cm kivennäismaata Laikutuskohteella keskelle laikkua niin, että taimen ympärille jää noin 15-20 cm kivennäismaata niin syvään, että taimen juuripaakun päälle tulee 2-3 cm kivennäismaata Äestyskohteella äesvaon korkeimpiin kohtiin, jotta taimi ei altistu seisovalle vedelle niin syvään, että taimen juuripaakun päälle tulee 2-3 cm maata Tavoiteltavat istutustiheydet Puulaji Istutustainta /ha Mänty 2000-2500 Kuusi 1800-2200 Rauduskoivu 1600-1800 ISTUTUKSEN JÄLKEEN Käy tarkistamassa taimien kasvuunlähtö kahden - kolmen viikon päästä istutuksesta. Tee heinäntorjunta tarvittaessa kahden - kolmen vuoden jälkeen istutuksesta. Poista taimien kasvua haittaava pintakasvillisuus ja lehtipuusto!

3. Kohteen tunnistetietojen kokoaminen Omavalvontalomakkeelle kootaan ennen maanmuokkaustyötä seuraavat muokattavaa alaa koskevat tiedot: Tunnistetieto Selite 1. Maanomistaja Maanomistajan nimi 2. Kunta Kunnan nimi 3. Kylä Kylän nimi 4. Tila ja rek.nro. Tilan nimi ja kiinteistön rekisterinumero 5. Hankenumero Mhy:n rekisterissä käytetty hankenumero 6. Kuvion nro Istutuskuvion numero 7. Kuvion pinta-ala Istutusalan pinta-ala 8. Puulaji(t) Istutettava puulaji (voi olla enemmän kuin yksi) 9. Istutustiheystavoite Tavoiteltava istutustiheys (merkitse erikseen eri puulajeille) 10. Uudistusalan muokkaus Miten uudistettava ala on muokattu ennen istutusta

4. Työn laadun mittaus KOEALOJEN SIJOITTUMINEN ISTUTUSALALLE Omavalvonta perustuu istutustyön yhteydessä tehtyihin mittauksiin. Ensimmäinen mittaus tulee tehdä istutustyön alkuvaiheessa. Mittauksia tehdään työn edetessä tasaisin väliajoin. Tällä tavoin työn laatu on jatkuvassa seurannassa ja mahdolliset virheelliset menettelyt on mahdollista korjata välittömästi. Esimerkki: Aloita istutustyö esim. kuvion nurkasta. Kun olet istuttanut vähintään 20 m x 20 m laajuisen alueen, voit ottaa ensimmäisen koealan. Ota koeala, kun taimivakasta on istutettu viimeinen taimi. Kävele viimeisen taimen istutuskohdasta 10 askelta istutetun alueen keskustaa kohti. Viimeinen askel määrää koealan keskipisteen. Seuraavat koealat otetaan tasavälein työmaalle istutettavan taimimäärän perusteella. Koealojen lukumäärä puolestaan määräytyy työmaan pinta-alan mukaan seuraavasti: Kuvion pinta-ala, ha Mitattavia koealoja, kpl 0,5 1,9 5 2 3,9 6 4 5,9 7 6 7,9 8 8 9,9 9 10 + 10 Esimerkki: Jos istutusalan koko on 2 hehtaaria ja istutettavia taimia on 4 000 kappaletta, otetaan 6 koealaa. Ensimmäisen koealan jälkeen muut koealat tulee ottaa aina kun on istutettu 650-700 tainta (4 000 / 6 = 677).