16. Talouskasvu ja hyvinvointi Matti Pohjola Talouskasvu ei ole päämäärä itsessään, vaan ainoastaan väline hyvinvoinnin kasvattamiseksi Hyvinvointivaltio ei ole syntynyt meille sattumalta, vaan on rakennettu yhtäältä talouskasvun saavutuksena ja toisaalta kasvua tukemaan Pekka Kuusen kirjassa 60-luvun sosiaalipolitiikka (1961) osoitettiin, etteivät kasvu ja hyvinvointi ole toisilleen vastakkaisia yhteiskuntapolitiikan tavoitteita Näytetään, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on toiminut niin kuin pitääkin: keskimääräisen, satunnaisesti valitun kansalaisen hyvinvointi on kasvanut tuloja nopeammin yhteiskunnan kilpailukyky on kehittynyt hyvin Ei ole perusteita väittää talouden kasvun ja hyvinvoinnin kasvun olleen toisilleen vastakkaisia, kuten joskus esitetään (esim. degrowth) Talouskasvun pysähtyminen uhkaa nyt hyvinvoinnin kasvua, mistä syystä uuden kasvun lähteet ovat tärkeitä Asiat ovat osin jo Taloustieteen oppikirjasta tuttuja Ks. kirjoitukseni 16 Talouskasvu ja hyvinvointi kurssin verkkosivulla
Suomen talouskasvun strategia: hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat Elintaso (bkt/asukas, ostovoimakorjattu, viitevuoden 2010 hinnoin, ) 64 000 Yhdysvallat Ruotsi 32 000 Saksa Suomi 16 000 100 vuotta sitten: industrialismi ja nationalismi Pääministeri Urho Kekkonen, Onko maallamme malttia vaurastua?, 1952 50 vuotta sitten: hyvinvointiyhteiskunta Pekka Kuusi, 60-luvun sosiaalipolitiikka, 1961 8 000 4 000 25 vuotta sitten: Euroopan yhdentyminen Esko Ahon ja Paavo Lipposen hallitukset (ks. Sixten Korkmanin luento) 2 000 1 000 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Nyt?: digitalisaatio ja globalisaatio, johon palataan viimeisellä luennolla Kuka nyt kirjoittaisi suunnitelman? Millainen se olisi? 2
Suomen ja muiden Pohjoismaiden julkiset sektorit ovat suuria Lähde: Helsingin Sanomat 24. ja 25.3.2016
mutta pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa arvostetaan The secret of their success CECIL RHODES ONCE remarked that to be born an Englishman is to win first prize in the lottery of life. Today the same thing could be said of being born Nordic On any measure of the health of a society from economic indicators like productivity and innovation to social ones like inequality and crime the Nordic countries are gathered near the top. Suomen vahvuuksia ovat: - koulutus - luottamus ja vakaus - innovaatioiden ja yritystoiminnan rahoitus Northern lights, Special Report on the Nordic Countries, The Economist, February 2nd-8th, 2013 4
Pärjäämme hyvin jopa onnellisuuden vertailuissa! Lähde:: Deaton, Income, health and well-being around the world, Journal of Economic Perspectives 2008 5
Elintasomme on euroalueen ja EU-maiden keskitasoa korkeampi 70 000 Bkt/asukas OECD-maissa vuonna 2014, ostovoimakorjattu, $ 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Yhdysvallat Irlan< Hollan< Itävalta Tanska Ruotsi Saksa Australia Kanada Islan< Belgia Suomi Iso-Britannia Norja Sveitsi Ranska Euroalue Uusi-Seelan< Japani Euroopan unioni Italia Korea Israel Espanja Tsekki Slonevia Portugali Slovakia Viro Venäjä Kreikka Unkari Puola Chile Turkki Meksiko https://stats.oecd.org/index.aspx?datasetcode=pdb_lv 6
ja melko tasaisesti jakautunut, eivätkö tuloerot ole Yhdysvaltojen lailla revenneet 20 Ylimmän prosentin osuus kotitalouksien tuloista, % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi1 Suomi2 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: The World Wealth and Income Database, http://www.wid.world
Suomi: Amerikkalaisen unelman mallimaa? The Poverty and Inequality Report 2016, Stanford Center on Poverty and Inequality http://web.stanford.edu/group/scspi-dev/cgi-bin/sites/default/files/pathways-sotu-2016-executive-summary.pdf 8
Hyvinvoinnin ja kestävyyden käsitteistä Well-being is most commonly used in philosophy to describe what is non-instrumentally or ultimately good for a person Stanford Encyclopedia of Philosophy, http://plato.stanford.edu/entries/well-being/ Taloustieteessä oletetaan ihmisten tietävän, mikä on heille hyväksi mitkä heidän tarpeensa ovat Hyvinvoinnin osatekijöiden keskinäinen merkitys voidaan päätellä ihmisten tekemistä valinnoista Kehitys on kestävää, kun nykyinen sukupolvi voi tyydyttää tarpeensa vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa Brundtlandin komissio 1987
Talouskasvun teoria: Kasvu syntyy teknologian kehityksestä; tuotantoon tarvitaan työtä, pääomaa ja luonnonvaroja Henkinen pääoma eli koulutettu työvoima H Aineellinen pääoma K ja kouluttamaton työvoima Kuluttajat eli kotitaloudet Teknologia A: tieto, ideat, osaaminen Patentit ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, BKT = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu Tuotanto Hyvinvointi Luonnonvarat S ja ympäristö E
Hyvinvoinnin ja kestävyyden mittaaminen Yhteiskunnan hyvinvointia mitataan virtasuureilla Tulot, kulutus, vapaa-aika, terveys ym. Mitä suuremmat tulot, sitä enemmän valintamahdollisuuksia kotitaloudella ja kansantaloudella on => tulot ja hyvinvointi korreloivat voimakkaasti Kansantalouden tilinpito vastaa yrityksen tuloslaskelmaa Kestävyyttä mitataan varannoilla Kehitys on kestävää, jos varallisuus ei vähene ajan kuluessa Yhteiskunnan varallisuutta on mitattava laajasti, ml. ympäristö Kansantalouden varallisuustilinpito vastaa yrityksen taselaskelmaa Hyvinvoinnin voi ajatella tuotoksi yhteiskunnan laajasti mitatulle varallisuudelle Tuotto eli hyvinvointi on turvattu, jos varallisuus ei hupene vaan säilyy Hyvinvointi syntyy siis siitä, miten varallisuutta käytetään, kestävyys puolestaan siitä, miten varallisuutta ylläpidetään
Tulot (bkt) ja hyvinvointi Henkinen pääoma eli koulutettu työvoima H Aineellinen pääoma K ja kouluttamaton työvoima Kuluttajat eli kotitaloudet Teknologia A: tieto, ideat, osaaminen Patentit ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, BKT = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu Tuotanto Hyvinvointi Luonnonvarat S ja ympäristö E
Yhteiskunnan varallisuus ja hyvinvoinnin kestävyys Kestävyys: p A A + p K K + p H H + p S S + p E E 0 Henkinen pääoma eli koulutettu työvoima H Aineellinen pääoma K ja kouluttamaton työvoima Kuluttajat eli kotitaloudet Teknologia A: tieto, ideat, osaaminen Patentit ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, BKT = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu Tuotanto Hyvinvointi Luonnonvarat S ja ympäristö E
Aineellinen hyvinvointi syntyy tuotannon luomista tuloista (= Bkt poistot = nettokansantuote eli -tulo) Kansantalouden laajasti mitattu varallisuus teknologiavaranto A aineellinen pääoma K henkinen pääoma H luonnonvarat S ympäristön tila E Kestävä kehitys pelkistyy ehdoksi, jonka mukaan kansantalouden laajasti mitatun varallisuuden arvo ei saa vähentyä ajan myötä eli että p A A + p K K + p H H + p S S + p E E 0 jossa p t ovat varallisuuserien yhteiskunnallisia arvoja ja jossa symboli Δ esittää muutosta koska kertoimia p on vaikea arvioida käytännössä, on keskityttävä varantojen seurantaan Taloustieteen oppikirja (11. painos, s. 171-172)
Hyvinvoinnin mittaamisen teoriaa i. Korjattu/laajennettu bkt Money-metric utility eli ekvivalentti tulo tai kulutus, jota tarkastellaan jäljempänä Nettokansantuote nkt, vihreä tilinpito ja aidot säästöt (genuine savings) Ongelmana eri tekijöiden hinnoittelu (eli rahaksi muuttaminen) ii. Onnellisuus (Gross National Happiness) Subjektiivinen hyvinvointi on tärkeää mutta voidaanko/saisiko onnellisuusmittareita käyttää yhteiskunnan hyvinvoinnin mittareina mm. sopeutumisilmiön vuoksi ja ollessaan ristiriidassa objektiivisten mittareiden kanssa? Aito vai synteettinen onnellisuus? Fleurbaey, Beyond GDP: The Quest for a Measure of Social Welfare, Journal of Economic Literature 2009
iii. Kykenevyydet (capabilities) Amartya Sen: capability to function esim. terveys, poliittiset oikeudet, kulttuuri ja uskonto, naisten asema Commodity (tulot) => Capability => Function => Utility Ongelmana mittaus miten tehdä asiat yhteismitallisiksi iv. Hyvinvoinnin indikaattorit Yhteiskunnan taloudellista, sosiaalista ja ympäristön tilaa mittaavien indeksien painotettuja summia Esimerkiksi Human Development Index (HDI) ja Genuine Progress Indicator (GPI) Ongelmat ei hyvinvointiteoreettista perustaa ei yhteyttä kansalaisten hyvinvointiin sekoittavat joskus hyvinvoinnin ja kestävyyden käsitteet (esim. GPI) Fleurbaey, Beyond GDP: The Quest for a Measure of Social Welfare, Journal of Economic Literature 2009
Politiikkaa Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn asettama ns. Stiglitzkomitea*: because no single measure can summarize something as complex as the well-being of the members of society, our system of measurement must encompass a range of different measures Valtioneuvoston kanslia 2011** kehitetään Findikaattori palvelua kattamaan hyvinvointia kuvaava mittaristo; www.findikaattori.fi Pääministeri Kataisen hallitusohjelma 2011 Kehitetään edelleen BKT:n rinnalla ympäristön tilaa ja kestävää kehitystä kuvaavaa mittaristoa. *Stiglitz, Sen, ja Fitoussi, Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress, 2010 http://www.stiglitz-sen-fitoussi.fr ** Bkt ja kestävä kehitys, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 12/2011 http://vnk.fi/julkaisukansio/2011/r1211_bkt/pdf/fi.pdf
Stiglitzin komitean suositukset Current well-being income and non-economic aspects of people s life and sustainability stocks of capital that matter for our lives (natural, physical, human, social) Suositukset: 1) When evaluating material well-being, look at income and consumption rather than production 2) Emphasise the household perspective 3) Consider income and consumption jointly with wealth 4) Give more prominence to the distribution of income, consumption and wealth 5) Broaden income measures to non-market activitites 6)-10) Develop objective and subjective measures of the quality of life 11) Use a pragmatic approach towards measuring sustainability 12) Develop physical indicators for environmental pressures Stiglitz, Sen, ja Fitoussi, Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress, 2010 http://www.stiglitz-sen-fitoussi.fr
Talouskasvu ja hyvinvointi Suomessa (Pohjola, Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2013) Jotta voidaan verrata hyvinvointia eri aikoina, tarvitaan jokin kriteeri mittatikku Eri aikaan eläneillä ihmisillä on varmaan ollut erilaiset preferenssit, mutta vertailun tekemiseksi ne on vakioitava aivan samaan tapaan kuin hinnat vakioidaan mitattaessa bkt:n kasvua Tarkastelu perustuu yksinkertaiseen utilitaristiseen malliin, jossa hyvinvoinnin eri osatekijöitä mitataan niiden kulutusekvivalentteina Esimerkiksi vapaa-ajan kulutusekvivalentti on se määrä kulutusta, josta henkilö olisi valmis luopumaan saadakseen lisää vapaa-aikaa Laskelmat tehdään talouden toimijoiden tekemiä valintoja kuvaavista tilastoista olettaen valintojen paljastavan heidän arvostuksensa
Ekvivalentti kulutus = kulutus, josta henkilö on valmis luopumaan saadakseen enemmän jotakin muuta hyvinvoinnin osatekijää (esim. vapaa-aikaa tai terveyttä) kulutus c Hyvinvointi V nousee, kun joko c tai z tai molemmat kasvavat c* Indifferenssikäyrä: ne c ja z-kombinaatiot jotka antavat saman hyvinvoinnin z z* hyvinvoinnin muu osatekijä
Hyvinvoinnin osatekijät 1) Yksilöllinen kulutus henkeä kohden kotitalouksien kulutusmenot plus sellaiset julkiset kulutusmenot, jotka kohdistuvat yksilöllisiin palveluihin kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon 2) Tuloerot joita mitataan käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimella 3) Vapaa-aika jota mitataan käänteisesti vuotuisen työajan pituudella 4) Vastasyntyneen elinajanodote kuvaa terveyttä
Yksilöllinen kulutus ( ) Gini-kerroin (%) Vuotuinen työaika (h) Elinajanodote (vuosia)
Teoria: valinta tietämättömyyden verhon takaa (John Rawls: veil of ignorance) Tarkastellaan kuvitteellista henkilöä, jonka preferenssit kiinnitetään Valitaan preferenssit siten, että henkilö edustaa tilastojen mukaista keskimääräistä suomalaista vuonna 2010 Asetetaan henkilö arpajaisiin, joissa hänet arvotaan elämään eri vuosina tietämättä identiteettiään (The Economist lehden lottery of life) eli onko hän vanha vai nuori, rikas vai köyhä, työteliäs vai ei, terve vai sairas oletetaan että kaikki iät välillä 0-100 vuotta ovat yhtä todennäköisiä jolloin elinajanodote kuvaa todennäköisyyttä säilyä hengissä kyseisenä vuonna Kysytään, kuinka paljon hän olisi valmis maksamaan siitä, ettei joutuisi esimerkiksi vuoteen 1990 Käytännössä vastaus päätellään tilastotiedoista Ekvivalentti kulutus: se osuus vuoden 2010 kulutuksesta, jolla hän olisi indifferentti arvonnassa vuoden 2010 ja muiden vuosien kesken, esim. 1990 kesken
Esimerkki: vuosien 2010 ja 1990 vertailu 1990 2010 2010/1990 Yksilöllinen kulutus henkeä kohden (euroa * ) 14 979 19 552 1,31 Käytettävissä olevien tulojen Ginikerroin (prosenttia) Vuotuinen työaika työllistä kohden (tuntia) 20,2 26,6 1,34 1 769 1 677 0,95 Vastasyntyneen elinajanodote (vuosia) 75 80 1,07 * viitevuoden 2000 hintoihin Lähde: Tilastokeskus
Menetelmä (Tämä on samalla esimerkki siitä, miten matematiikkaa taloustieteessä käytetään ajattelun apuna) Hyötyfunktio u(c, L) = α + log C + v(l), jossa C on vuotuinen kulutus, L vapaa-aika (ml. kotityöt) ja α parametri Parametrit kalibroidaan tilastoaineistosta Arpajaiset => hyödyn odotusarvo V(e, c, L, σ) = e(α + log c σ 2 /2 + v(l)) jossa e = vastasyntyneen elinajanodote = todennäköisyys, jolla satunnaisesti valittu henkilö elää kyseisen vuoden kun kaikki iät 0-100 ovat arvonnassa yhtä todennäköisiä ja jossa kuoleman hyöty = 0 Kulutuksen oletetaan olevan log-normaalisti jakautunut: c on kulutuksen C odotusarvo ja σ 2 sen varianssi, joka mitataan Ginikertoimesta Verrataan kahta vuotta t ja T toisiinsa Ekvivalentti kulutus λ : Kuinka paljon henkilö olisi valmis maksamaan vuoden T kulutuksessa siitä, ettei joutuisi vuoteen t?: V(e T, c T /λ, L T, σ T ) = V(e t, c t, L t, σ t )
Hyvinvoinnin kasvu = Kulutuksen kasvu tuloerojen kasvun vaikutus + vapaa-ajan kasvun vaikutus log λ = log c T log c t (σ T2 σ t2 )/2 + v(l T ) v(l t ) + ((e T e t )/e T )(α + log c t σ t2 /2 + v(l t )) + elinajanodotteen kasvu vuotuinen hyvinvointi Ongelma: Kuinka arvokas on yksi vuosi lisää elinaikaa? Liikennevirasto: liikennekuoleman kustannus 1,9 milj. euroa => 40-vuotiaan jäljellä olevan elämän arvo on noin 50 000 per vuosi (Tämä luku tarvitaan hyötyfunktion parametrin α kalibrointiin.)
Hyvinvoinnin kasvu ja sen osatekijät Indeksejä, 1975 = 1 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2,0 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Hyvinvointi = Kulutus - tuloerot + vapaa-aika + elinajanodotteen kasvu Kulutus - tuloerot + vapaaaika Kulutus Kulutus - tuloerot
Herkkyysanalyysiä ja vertailu bruttokansantuotteeseen 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 Indeksejä, 1975 = 1 Hyvinvointi elämän arvoa painottavassa laskelmassa Hyvinvointi peruslaskelmassa Hyvinvointi eriarvoisuutta painottavassa laskelmassa Bruttokansantuote asukasta kohden 0,8 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Johtopäätöksiä suomalaisesta hyvinvoinnista 1) Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on toiminut sillä tavoin kuin hyvinvointiyhteiskunnan pitääkin keskimääräisen kansalaisen hyvinvointi on kasvanut tuloja nopeammin 2) Kaikki eivät tietenkään välttämättä voi paremmin kuin ennen Johtopäätös pätee satunnaisesti valitun kansalaisen näkökulmasta Suomi on nyt parempi paikka syntyä kuin koskaan ennen 3) Bruttokansantuote ei välttämättä yliarvioi hyvinvointia, kuten usein väitetään, vaan se pikemminkin aliarvioi sitä
Hyvinvoinnin kansainvälinen vertailu Laaja, 134 maata kattava tutkimus, vuosi 2000 Menetelmä on sama kuin edellä kuvattu, mutta nyt T ja t ovat eri maita samana vuonna 2000 Kysymys Yhdysvalloissa kulutustaso on korkeampi kuin Euroopassa, mutta monissa Euroopan maissa on pitempi elinajanodote, enemmän vapaaaikaa ja tasaisempi tulonjako. Kummassa on korkeampi hyvinvointi? Havaintoja Bkt/asukas yliarvioi hyvinvointia alhaisen tulotason maissa mutta aliarvioi sitä eurooppalaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa Hyvinvoinnin ja bkt:n korrelaatio on vahva: 0,95 Jones ja Klenow, Beyond GDP? Welfare across countries and time, http://www.stanford.edu/~chadj/papers.html#rawls
Eurooppa (esim. Ranska ja Saksa) lähempänä USAa hyvinvoinnissa kuin tulotasossa Poikkeuksena Suomi: GDP = 0.68; λ = 0.70: - meillä kulutustaso on matala ja vapaa-aikaa on vähän Suomi Hyvinvointi ja BKT korreloivat vahvasti mutta monissa maissa erot ovat suuria
Hyvinvoinnin kestävyydestä Henkinen pääoma eli koulutettu työvoima H Aineellinen pääoma K ja kouluttamaton työvoima Kuluttajat eli kotitaloudet Teknologia A: tieto, ideat, osaaminen Patentit ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, BKT = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu Tuotanto Hyvinvointi Luonnonvarat S ja ympäristö E
Kestävyys: Talouskasvu ja Suomen ympäristön tila Indeksejä, 1990 = 100 Lähde: Tilastokeskus
Kestävyys: Työn tuottavuuden kasvu, teknologian kehitys ja tuotannontekijöiden määrien kasvu (dia 14, luento 11) Työn tuottavuuden kumulatiivinen kasvu (%) ja osatekijöiden kontribuutiot (%-yks.) 32 30 28 26 Työn tuo3avuuden kasvu 24 22 20 18 16 14 Teknologian (eli kokonaistuo3avuuden) kontribuuao Pääoman kontribuuao 12 10 8 6 4 2 Koulutuksen ja työpanoksen muun rakenteen kontribuuao Työvoiman uudelleen kohdentumisen vaikutus 0-2 1995 2000 2005 2010 2015
T&k-investointien osuus bruttoarvonlisäyksestä ja bruttokansantuotteesta, % 4,5 4,0 3,5 Osuus bru1oarvonlisäykdestä Osuus bru1okansantuo1eesta 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
Johtopäätös: Suomen hyvinvoinnin kehitys on toistaiseksi ollut kestävää haasteena kokonaistuottavuuden ( reseptien A) romahdus 1) Suomen ympäristön tila on nyt monilta osin parempi kuin 20 vuotta sitten Päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat vähentyneet (ks. myös Suomen ympäristön tila 2008 raportti, www.syke.fi) Huolenaiheena ovat luonnonvarojen käytön kasvu ja kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole vähentyneet 2) Kansantalouden laajasti mitatun varallisuuden muut erät (aineellinen ja henkinen pääoma sekä teknologia) ovat kasvaneet ripeästi Ongelmana on teknologian kehityksen eli kokonaistuottavuuden kasvun romahtaminen Myös investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen supistuvat rajusti
Tiedoksi kestävästä kehityksestä kiinnostuneille Hyvinvoinnin kestävän kasvun varmistamiseksi tarvitaan muutoksia energian ja luonnonvarojen käytössä muutoksia tuotanto- ja kulutustavoissa vihreää kasvua kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa mutta ei talouskasvusta luopumista degrowth ia Tiede ja talouskasvun alku 200 vuotta sitten valistuksen filosofia opetti, että ihminen voi hallita luontoa kokeellinen tiede tarjosi keinot Tieteen tehtävänä nyt on kertoa miten varmistaa hyvinvoinnin kestävä kasvu tarjota keinot Markku Ollikainen & Matti Pohjola, Talouskasvu ja kestävä kehitys, Suomalaisen tiedeakatemian kannanottoja 4/2013, http://www.acadsci.fi/kannanottoja/talouskasvu.pdf