Millainen kaupunki Kangasala olisi?

Millainen kaupunki Kangasala olisi? 13.2.2017 www.kangasala.fi 1

Historia mistä tulemme? Juureva historia, Kangasalla asutusta Sarsassa 8 000 vuoden ajan Ikiaikainen kulkureitti, josta Kangasalan nimi myös juontuu Ainutlaatuinen luonnonkauneus Vahva matkailuperinne, harjujen ja vesistöjen äärelle, aikoinaan nro 3 Suomessa Topeliuksen runo kesäpäivä Kangasalla Kangasala, kesäpäivän pitäjä, Kangasalla-oksalla ylimmällä sanonnat, Kesän avaus tapahtuma Terveyslähde matkailukohteena Lepokoti taiteilijoiden lomanviettopaikkana Kartanoiden Kangasala Kuningattaren Kangasala, Kaarina Maununtytär Laaja maaseutu Kangasalan, Sahalahden ja Kuhmalahden yhdistyminen 13.2.2017 www.kangasala.fi 2

13.2.2017 www.kangasala.fi 3 Nykyhetki missä olemme? Osa kasvavaa ja kehittyvää Tampereen kaupunkiseutua Keskellä globaalia kaupungistumiskehitystä, jossa kaupunkiseutu kasvaa sekä sisäänpäin että ulospäin tieyhteyksien ja kehäväylien suuntaisesti Tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa 90 % asuin- ja työpaikoista sijaitsee taajamassa 31 000 asukasta, viime vuoden kasvu 1,9 % ja 570 asukasta Uusien kulkureittien varrella edelleen, valtatie 12 ja 9 läpäisijöinä

13.2.2017 www.kangasala.fi 4 Tulevaisuuden visioita ja valintoja Harjujen ja maisemien kaupunki Kaunis Kangasala Kesäpäivän kulttuurikaupunki Järvien ja kesämökkien kaupunki Sujuvien yhteyksien, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kaupunki Kansainvälistyvä kaupunki Kaikkien Kangasala Luonnonläheinen Kangasala

Monipuolisen asumisen kaupunki Pala parhainta Pirkanmaata Pirkanmaalainen elintarvikkeiden tuotannon ja valmistuksen keskus Kaupunginläheisen maaseudun ja vaihtoehtoisten asumismuotojen kaupunki Elinkeinojen, työpaikkojen ja yrittämisen kaupunki: Saarenmaa-Rusko, Lentola-Kallio, Lamminrahka, Tarastenjärvi Opiskelijoiden kaupunki Kartanoiden ja tarujen kaupunki 13.2.2017 www.kangasala.fi 5

13.2.2017 www.kangasala.fi 6 Kangasala kunta vai kaupunki Kangasala kunta vai kaupunki Oskari Auvinen, kunnanjohtaja

13.2.2017 www.kangasala.fi 7 Kunta vai kaupunki esityksen sisältö Kaupunkinimityksen käyttöönoton perusteet Tilastotietoa kaupungeista Kaupungistuminen trendinä Kaupunkinimityksen selvittäminen 1992 Kaupunkinimityksen vaatimusten arviointia Muutos vuosina 1990-2015 Kaupunkirakenteen kehitys eri suunnitelmissa Kaupunginläheinen maaseutu suunnitelmissa Kaupunkinimityksen vaikutusten arviointia Kokonaisarviointia edellytysten täyttymisestä Päätösehdotus

13.2.2017 www.kangasala.fi 8 Kaupunki-nimityksen käyttöönotosta Kuntalaki (410/2015) 4 2 mom. Kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetetut vaatimukset. Valtuusto päättää Kunnan oma arvio katsooko täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetetut vaatimukset kaupunkimainen rakenne ja toimintojen monipuolisuus kunnan tai sen keskusalueen kaupunkimaisuus

13.2.2017 www.kangasala.fi 9 Tilastotietoa asukasluvun mukaan Kangasala on 36. suurin kunta, yli 31 000 asukasta Kangasala on 4. suurin kunta-nimitystä käyttävä kunta (1. Nurmijärvi, 2. Kirkkonummi, 3. Tuusula) Kaarina, Ylöjärvi, Nokia, Savonlinna ja Kerava ovat seuraavat viisi Kangasalaa suurempaa kaupunkia Riihimäki, Raasepori, Imatra, Sastamala ja Raahe ovat seuraavat viisi Kangasalaa pienempää kaupunkia Kangasala olisi 33. suurin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta Kangasalan kasvu 2016 toiseksi suurinta Tampereen jälkeen kaupunkiseudulla, 1,9%, 570 asukasta

13.2.2017 www.kangasala.fi 10 40 suurinta (asukasmäärä) kaupunkia/kuntaa 31.12.2015 KOKO MAA 5 487 308 1. Helsinki 628 208 2. Espoo 269 802 3. Tampere 225 118 4. Vantaa 214 605 5. Oulu 198 525 6. Turku 185 908 7. Jyväskylä 137 368 8. Lahti 118 743 9. Kuopio 112 117 10. Kouvola 85 855 11. Pori 85 363 12. Joensuu 75 514 13. Lappeenranta 72 875 14. Hämeenlinna 68 011 15. Vaasa 67 619 16. Rovaniemi 61 838 17. Seinäjoki 61 530 18. Mikkeli 54 665 19. Kotka 54 319 20. Salo 53 890 21. Porvoo 49 928 22. Kokkola 47 570 23. Lohja 47 353 24. Hyvinkää 46 463 25. Nurmijärvi 41 897 26. Järvenpää 40 900 27. Rauma 39 809 28. Kirkkonummi 38 649 29. Tuusula 38 459 30. Kajaani 37 622 31. Savonlinna 35 523 32. Kerava 35 293 33. Nokia 33 162 34. Ylöjärvi 32 738 35. Kaarina 32 590 36. Kangasala 30 607 37. Riihimäki 29 269 38. Vihti 28 919 39. Raasepori 28 405 40. Imatra 27 835 Keltainen= kunta

Mikä erottaa Kangasalan Nurmijärvestä, Kirkkonummesta, Tuusulasta ja Vihdistä? 13.2.2017 www.kangasala.fi 11

13.2.2017 www.kangasala.fi 12

13.2.2017 www.kangasala.fi 14 20 pienintä kaupunkia asukasmäärältään Kaskinen 1 285 Pyhäjärvi 5 458 Kannus 5 590 Ähtäri 6 010 Viitasaari 6 636 Parkano 6 682 Kristiinankaupunki 6 738 Virrat 6 954 Haapavesi 7 077 Outokumpu 7 129 Ikaalinen 7 177 Harjavalta 7 296 Suonenjoki 7 329 Haapajärvi 7 342 Uusikaarlepyy 7 517 Oulainen 7 518 Kokemäki 7 518 Kemijärvi 7 666 Nurmes 7 887 Pudasjärvi 8 200

13.2.2017 www.kangasala.fi 15 Kaupungistuminen trendinä Aluetutkija Timo Aron mukaan kaupungistuminen on ilmiönä ja elämäntapana yhteinen nimittäjä aluerakenteen muutos- ja kehitysdynamiikassa. Kaupungeissa tai taajama-alueilla asuu tilastointitavasta riippuen 70-84 prosenttia suomalaisista. Kaupunkiseutujen rooli korostuu erityisesti kasvuun ja kilpailukykyyn liittyvissä asioissa. Myös Kangasalla yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja muutos kaupunkimaiseksi rakenteeksi on ollut nopeaa.

13.2.2017 www.kangasala.fi 16 Kaupungistuminen trendinä Tulevaisuuden arviot Kangasalan kasvusta osana kehittyvää Tampereen kaupunkiseutua osoittavat, että Kangasalan väkiluku kasvaa edelleen vahvasti koko muuhun maahan verrattuna ja että Kangasalan kasvulle on ominaista se, että kasvu kohdistuu työikäiseen väestöön. Myös muuttovoiton laskennallinen tulokertymä per asukas on Kangasalla positiivinen. Tulevan Kangasalan yhdyskuntarakenteen ja väestön kehityksen pääpaino on tiivistyvässä kaupunkimaisessa yhdyskuntarakenteessa.

13.2.2017 www.kangasala.fi 17 VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015 Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys + 101 kuntaa - 212 kuntaa Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota + 72 kuntaa - 241 kuntaa Nettomaahanmuutto 2010-2015 Muuttovoittoa Muuttotappiota + 304 kuntaa - 9 kuntaa n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495 Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

13.2.2017 www.kangasala.fi 18 TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013 Työllisten nettomuutto on ehkä tärkein muuttoliikkeen indikaattori positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta Työllisistä sai ylivoimaisesti eniten voittoa Helsinki (+10 503). Lisäksi työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa Vantaa (+1 611), Pirkkala (+915), Seinäjoki (+880), Espoo (+839) ja Nurmijärvi (+757). Kangasala sai työllisistä muuttovoittoa 421 henkilöä eli 18. eniten kaikista kunnista Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013 >200 ( 32 kuntaa) 100-199 (22 kuntaa) 1-99 ( 61 kuntaa) -1- -99 ( 122 kuntaa) -100 - -199 ( 40 kuntaa) >-200 ( 70 kuntaa) Työllisistä kärsivät suurimmat tappiot suuret keskuskaupungit pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta: Tampere (-1 994), Jyväskylä (-1 797), Joensuu (-1 680), Turku (-1 552) ja Oulu (-1 388) Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

13.2.2017 www.kangasala.fi 19 VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULEVAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN Väestö kasvaa ennusteen mukaan 111 kunnassa eli noin joka kolmannessa kunnassa vuosina 2015-2030 Väestö kasvaa eniten Helsingin metropolialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais- Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja osassa Lappia Kangasalan väestöennuste + 1 761 henkilöä vuosina 2015-2030 Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupun-kiseutujen reuna-alueilla Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%) > 10 % (33 kuntaa) 5 9,9 % ( 35 kuntaa) 0,1 4,9 % (43 kuntaa) -0,1-9,9 % (96 kuntaa) > -10 % (106 kuntaa) Tampere +26 431 Turku + 16 066 Oulu + 30 768 Jyväskylä +12 669 Kuopio + 10 281 Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

13.2.2017 www.kangasala.fi 20 KANGASALAN NETTOMUUTTO IKÄRAKENTEEN MUKAAN VUOSINA 2007-2015 Kangasala sai eniten määrällistä muuttovoittoa 25-34 -vuotiaista nuorista aikuisista ja lapsista. Lisäksi Kangasala sai pientä muuttovoittoa yli 60 vuotiaiden ikäryhmistä vuosina 2007-2014 Kangasalan muuttotappiot painoittuivat 15-25 opiskeluikäisiin nuoriin. Lisäksi Kangasala kärsi pientä muuttotappiota 55-59- ja 45-49 vuotiaiden ikäryhmissä 1000 800 600 400 200 0-200 -400 437 67 24 746 646 275 96-17 -23-83 -12-21 33 19 Muuttajien rakenteen näkökulmasta 25-34 vuotiaat ovat tärkeä avain-ryhmä: Kangasala sai muuttovoittoa 1 392 henkilöä ko. ryhmästä! -600-800 -1000-869 -606 Lähde: Tilastokeskus, väestö/muuttoliike

13.2.2017 www.kangasala.fi 21 TOP 20 MÄÄRÄLLINEN JA SUHTEELLINEN VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN VUONNA 2016 MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNLISÄYS 2016 Lempäälä Kempele Kerava Pirkkala Joensuu Kirkkonummi Rovaniemi Sipoo Seinäjoki Kangasala Järvenpää Lahti Kuopio Jyväskylä Turku Oulu Tampere Vantaa Espoo Helsinki 211 228 238 256 367 387 408 501 523 570 623 634 863 1412 1656 1941 - Väestönlisäys koko maassa + 15 285 hlöä - Väestö kasvoi vain 75 kunnassa ja väheni 238 kunnassa 3055 4591 4720 7383 0 2000 4000 6000 8000 SUHTEELLINEN VÄESTÖNLISÄYS 2016 (PROMILLEA) Kaskinen Helsinki Uurainen Lemland Kempele Kustavi Pirkkala Tampere Föglö Lumijoki Järvenpää Muurame Lestijärvi Espoo Kangasala Eurajoki Vantaa Jomala Finström Sipoo 11,5 11,6 11,9 12,4 13,2 13,2 13,4 13,4 14,2 14,2 15,0 15,5 16,0 17,2 18,3 19,0 20,9 22,7 25,1 25,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku; luokittelu Timo Aro 2017

13.2.2017 www.kangasala.fi 22 Maalaiskunta, kunta, iso kunta vai kaupunki Kaupungistuminen valtakunnallisena trendinä jatkuu Tilastot osoittavat, että ydinkaupunkiseutujen vetovoima jatkuu muiden hiipuessa Ajankohtaista keskustelua aiheesta on viime viikkojen aikana käyty niin Aamulehdessä kuin Helsingin Sanomissakin

13.2.2017 www.kangasala.fi 27 Kangasalan kaupungistuminen Tilastojen pohjalta Kangasalan kaupungistuminen on tosiasia

13.2.2017 www.kangasala.fi 28 Tilanne Pirkanmaalla ja Tampereen kaupunkiseudulla Pirkanmaalla on 22 kuntaa, joista yksitoista on kaupunkeja Kaupunkeja ovat Akaa, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Sastamala, Tampere, Valkeakoski, Virrat ja Ylöjärvi Tampereen kaupunkiseudulla Kangasalan kokoiset kunnat, Ylöjärvi ja Nokia, ovat jo ottaneet kaupunkinimityksen käyttöön

13.2.2017 www.kangasala.fi 30 Kaupunki-nimityksen käyttöönottoa käsitelty valtuutettu Jouko Haralan 30.12.1992 tekemän valtuustoaloitteen johdosta Toivon, että tutkittaisiin olisiko kuntamuodon muutoksesta etua Kangasalan tulevalle kehitykselle. Perusteluna esitän hallinnollisten yms. toimintojen taipumuksen keskittyä kaupunkeihin. Suurena maalaiskuntana Kangasala on menettämässä sille kuuluvat virastot, laitokset yms. koska maalaiskunta on paikka, jota aina ei huomata olevan olemassakaan.

13.2.2017 www.kangasala.fi 31 Kunnanhallitus 25.1.1993 päätti, että aloite otetaan käsiteltäväksi kunnanhallituksen ja johtoryhmän työseminaarissa ja että asian pohdintaa voidaan suorittaa kunnanvaltuuston työseminaarin yhteydessä Pöytäkirjojen mukaan asiaa ei ole tämän jälkeen käsitelty valtuustossa tai kunnanhallituksessa Seminaareista ei asiakirjoja

13.2.2017 www.kangasala.fi 32 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Keskustaajama on viimeisen viiden vuosikymmenen aikana kasvanut kaupunkimaiseksi kokonaisuudeksi Huutijärven ja Vatialan välisellä nauhamaisella jaksolla. Vanhat kyläkeskukset Vatialassa ja Suoramalla ovat kasvaneet hyvin varustelluiksi ja tiiviiksi aluekeskuksiksi. Keskusta on järvien väliselle harjukannakselle sijoittuva taajama, jolle yhtenäisiin kortteleihin rakennetut kerrostalot, katuaukiot, puistot ja julkinen taide luovat kaupunkimaisen ilmeen. Alueen liikkeet, tori, kulttuurirakennukset ja koulut tuovat keskustaan monipuolista elämää. Uimahalli, Kangasala-talo, kehittyvä kaupunkimainen torialue ja hotellihanke ovat kaupunkimaisia piirteitä.

Kaupunkipientaloja keskustaan 13.2.2017 www.kangasala.fi 34

13.2.2017 www.kangasala.fi 37 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Kangasalan kunnan ja Tampereen kaupungin suuri yhteistyöhanke, Lamminrahka, on täysin kaupunkimainen rakenteeltaan ja tiiviydeltään. Lamminrahkan mittakaava, 8 000 asukasta uudelle, tiiviille alueelle on suunniteltu nykyaikaisen kaupunkirakentamisen kriteerein. Kangasalan joukkoliikenneratkaisu liikennetiheyksineen on täysin kaupunkimainen. Joukkoliikenneratkaisun kaupunkimaisuus korostuu erityisesti Tampereen läheisellä rajalla. Kangasalan Saarenmaan viereen, Hervantaan, rakentuu raitiotielinjasto. Lamminrahkan kaavoituksessa on varauduttu raitiotiehen.

Lamminrahkan osayleiskaava 2014 13.2.2017 www.kangasala.fi 38

13.2.2017 www.kangasala.fi 39 VT 12 VATIALA RISSO Lamminrahkan uusi asuinalue on rakenteeltaan kaupunginosa, ei kunnan lähiö

13.2.2017 www.kangasala.fi 40 Raitiotien linjaus Lamminrahkan eteläosan yleissuunnitelma 2016 Serum arkkitehdit

Havainnekuva Lamminrahkan keskustasta. Diplomityö Pauli Tuomanen 2015 13.2.2017 www.kangasala.fi 41

13.2.2017 www.kangasala.fi 44 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Kangasalan elinkeinojen kehittäminen on kaupunkimittakaavaista: tulevan kehä kahden ratkaisut ovat luonteeltaan kaupunkiratkaisuja. Tarasteen kiertotalouteen keskittyvä yritysalue, Lamminrahkan ramppien yhteyteen nouseva elinkeinoalue ja parhaillaan rakentuva Kallion alue ovat kaupunkimaisia ja käytännössä välittömässä yhteydessä Tampereen kaupunkiin. Erityisesti Saarenmaan yhteyteen rakentuva, Tampereen teknillisen yliopiston vetovoimaan pohjautuva yritysalue on kasvavan ja kehittyvän kaupungin ratkaisu.

13.2.2017 www.kangasala.fi 49 Kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettujen vaatimusten täyttymisen arviointia Tampereen kaupunkiseudun infraratkaisut ja lukuisat yhteistyörakenteet ovat kaupunkien ja kaupunkiseutujen ratkaisuja. Esimerkkeinä kuntien yhteinen jätevedenpuhdistamo, lentoliikenteen yhteinen kehittäminen, yhteinen jätehuoltoyhtiö, yhteistyö puhtaan veden toimintavarmuuden kehittämisessä, yhteinen joukkoliikenne, toisen asteen ammatillisten opintojen järjestäminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhteistyö jne.

13.2.2017 www.kangasala.fi 50 Kangasalan kunnan tilanne on olennaisesti muuttunut aloitteen tekovuodesta 1992. Kangasala on kasvanut viimeisten kahdenkymmenenviiden vuoden aikana kaupunkimittakaavaan, sekä kooltaan että toimintatavoiltaan. Kangasalan kaupungistumiskehitys on vauhdittunut entisestään edellisten vuosien aikana. Kangasala ei ole enää maalaiskunta, joka näkyy myös toimialarakenteessa.

Työpaikat Kangasalla toimialan mukaan v. 2011-2014, -% 13.2.2017 www.kangasala.fi 51

13.2.2017 www.kangasala.fi 52 Maakuntakaavan ratkaisut ovat Kangasalan osalta kaupunkimittakaavaisia. Rakennemallin keskeiset elinvoimaratkaisut tukeutuvat kaupunkirakenteen kehitykseen ja laajenemiseen Kangasalle. Strategisen yleiskaavan keskeiset ratkaisut pohjautuvat kaupunkimaisen rakenteen kehitykseen ja laajentumiseen. Tampereen kaupunkiseudun ja Kangasalan saavutettavuus eri kulkumuodoin(auto, juna, lentoliikenne) perustuu kaupunkirakenteeseen. Kangasalan keskustan rakeisuuden kehitys todentaa kaupungistumiskehitystä Kangasalla.

Maakuntakaavan ratkaisut ovat Kangasalan osalta kaupunkimittakaavaisia 13.2.2017 www.kangasala.fi 53

Rakennemallin keskeiset elinvoimaratkaisut tukeutuvat kaupunkirakenteen kehitykseen ja laajenemiseen Kangasalle 13.2.2017 www.kangasala.fi 54

Strategisen yleiskaavan keskeiset ratkaisut pohjautuvat kaupunkimaisen rakenteen kehitykseen ja laajentumiseen 13.2.2017 www.kangasala.fi 55

Nykytila 13.2.2017 www.kangasala.fi 56

Kangasalan strateginen yleiskaava, Vuorovaikutusraportti 24.10.2016 13.2.2017 www.kangasala.fi 59

13.2.2017 www.kangasala.fi 60 Ympäristöministeriön selitys: Kaupungin läheinen maaseutu Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita. Se rajataan suhteessa jo rajattuihin kaupunkialueisiin. Luokka kuvaa kaupunkien laajempaa toiminnallista työssäkäyntialuetta. Aluerajaus perustuu potentiaaliseen saavutettavuuteen ja ydinkaupunkialueille suuntautuvaan työssäkäyntiin. Kaupungin läheinen maaseutu pitää sisällään erityyppisiä maaseutualueita: taajamia, ydinmaaseudun kaltaisia maaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita. Kaupungin läheinen maaseutu on laajin niiden kaupunkialueiden ympärillä, joissa väestöä on paljon tai kaupungin työssäkäyntialue on laaja.

13.2.2017 www.kangasala.fi 61 Kangasalan maaseutualueet ovat pääosin kaupungin läheistä maaseutua, jossa asukaat käyvät työssä kaupunkiseudulla ja pääpaino on vaihtoehtoisessa asumisessa. Tampereen kaupunkiseudun työssäkäyntialue on laajentunut viime vuosikymmeninä melko laajalle alueelle. Maaseutualueen väestöstä yhä harvempi saa pääelantonsa maataloudesta. Kunnassa laaditaan parhaillaan strategista yleiskaavaa, johon tämä maaseutualueen muuttuminen asumispainotteiseksi on huomioitu. Strategisessa yleiskaavassa on myös huomioitu maaseutualueiden uudet yrittämisen mahdollisuudet, joita em. muutos mahdollistaa.

13.2.2017 www.kangasala.fi 62 Tampereen vaikutusalue Tampereen 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 400 000 asukasta ja sijaitsee 110 000 työpaikkaa Tampereen 60 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 575 000 asukasta ja sijaitsee yhteensä noin 158 000 työpaikkaa. Tampereen kaupunkiseudun ja Kangasalan saavutettavuus eri kulkumuodoin(auto, juna, lentoliikenne) perustuu kaupunkirakenteeseen Lähde: valtiotieteen tohtori Timo Aro, Seutufoorumi 8.11.2016, Tampere

Kangasalan keskustan rakeisuuden kehitys todentaa kaupungistumiskehitystä Kangasalla 13.2.2017 www.kangasala.fi 63

Kangasalan vuoden rakennushanke 2016 Tallimäen kerrostalot Vatialassa 13.2.2017 www.kangasala.fi 65

13.2.2017 www.kangasala.fi 66 Kaupunkinimityksen vaikutukset kunnan oikeudellinen tai hallinnollinen asema ei muutu ei muuta kuntalaisen asemaa ei vaikuta asiakasmaksuihin, taksoihin tai veroihin yritysten- ja elinkeinoelämän näkökulmasta kaupunkinimitys voi lisätä imagoetua kansallisesti, kansainvälisissä yritysyhteyksissä kaupunkinimitys voi olla eduksi imagonäkökulmasta kaupunkinimitys on positiivinen ja kuvaa paremmin Kangasalan tämänhetkistä, tosiasiallista asemaa ja kokoluokkaa suomalaisessa kuntakentässä

13.2.2017 www.kangasala.fi 67 Kaupunkinimityksen vaikutukset Imago ja kunnan maine on aineetonta pääoma, jolla voi olla merkitystä uutta tulevaisuuden kuntaa rakennettaessa Kangasalla luontainen kaupungistumiskehitys on pitkäjänteisen kehityskulun osa: kunnan väestömäärä, toimintatavat, organisaation toiminta konsernina, yritysten lukumäärä, vapaa-ajan ja harrastamisen mahdollisuudet ja kulttuuri ovat kaupunkimaisia Kangasala on siirtynyt käytännössä kaupunkimittakaavaan, kuntanimitys ei vastaa nykytilannetta kansallisessa kontekstissa

13.2.2017 www.kangasala.fi 68 Kaupunkinimityksen vaikutukset talousvaikutukset pieniä - ei suoranaisia taloudellisia vaikutuksia - osana kunnan graafisen ilmeen uudistusta 2018 kunta on muutoinkin uusimmassa lomakkeet, kirjekuoret, esitteet yms. - tässä samassa yhteydessä kaupunkinimityksen käyttöönottaminen voidaan hoitaa samoin kustannuksin henkilöstönäkökulmasta muutokset vähäisiä - kaupunkinimityksen käyttöönottaminen aiheuttaa vain vähäisiä (2 kpl) nimikemuutoksia, mutta niillä ei ole kustannusvaikutuksia - kunnanjohtajan tai muiden virkamiesten palkkaa ei kaupunkinimityksen perusteella nosteta tai lasketa

13.2.2017 www.kangasala.fi 69 Kokonaisarviointia Kangasala on nykyään enemmän kaupunki kuin kunta. Kaupunkinimityksen käyttöönotto vahvistaa kunnan profiilia itsenäisenä kuntana. Kaupunkinimitys uusi ja yhteinen niin Kangasalle, Sahalahdelle kuin Kuhmalahdellekin.

13.2.2017 www.kangasala.fi 70 Kokonaisarviointia Kangasala ei ole enää toteutuneen kehityksensä johdosta maalaiskunta. Kangasalan asukkaista ja työpaikoista on jo 90 % taajamassa. Väestön ja työpaikkojen kasvun pääpaino on jatkossakin taajamarakenteessa. Monessa kaupungissa on laaja maaseutu, joka tarjoaa vaihtoehtoisen asumisen mahdollisuuksia. Kangasalan monipuolinen maaseutu ja kaupunkinimitys eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan tukevat toisiaan.

13.2.2017 www.kangasala.fi 71 Kokonaisarviointia Kaupunkinimityksen käyttöönotto on osa luontevaa, vuosikymmeniä jatkunutta kehitystä kunnasta kohti kaupunkia. Kaupunkinimityksen käyttöönotto profiloi Kangasalaa kohti uudenaikaista, tulevaisuuden kuntaa ja toimii positiivisena kannustimena kokonaisvaltaisen kehitystyön jatkamiselle.

Erilaiset näkemykset tulevaisuudesta Aktiivinen Suuri Suhtautuminen tulevaisuuteen Tulevaisuuteen sopeutuminen Tulevaisuuden tekeminen Strategisen liikkumavaran tarve Passiivinen Tulevaisuuteen ajautuminen Vähäinen Reaktiivinen Aktiivinen Ennakoiva TOIMINTATAPA 13.2.2017 13.2.2017 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 72 Lähde: Määttä, Ojala; Tasapainoisen onnistumisen haaste 1999 72

13.2.2017 www.kangasala.fi 73 Kokonaisarviointia Kaupunkinimitys on perusteltua ottaa käyttöön samassa yhteydessä graafisen ilmeen uudistuksen yhteydessä. Kaupunkinimityksen käyttöönottaminen on luontevaa vaiheessa, jossa kunta päivittää strategiaansa. Näin sekä nykyinen että uusi valtuusto voi huomioida kaupunkinimityksen vaikutukset. Kaupunkinimityksen käyttöönottaminen on maakuntakaavan, rakennemallin ja strategisen yleiskaavan linjausten mukaista.

13.2.2017 www.kangasala.fi 74 Kokonaisarviointia Kangasalan on perusteltua vahvistaa vahvuuksiaan, kaupunkimaiseen rakenteeseen pohjautuvaa määrällistä vetovoimaansa ja pyrkiä lisäämään sellaisia elementtejä, jotka vahvistavat ja varmistavat vetovoimaamme Strategisina valintoina painottuvat silloin tiivis yhdyskuntarakenne, viihtyisä ja urbaani asuinympäristö, josta luonto on helposti saavutettavissa viherkäytävien kautta, hyvät palvelut, sujuva ja tiheä joukkoliikenne sekä hyvät kulkuyhteydet

13.2.2017 www.kangasala.fi 75 Kokonaisarviointia Kaupunkinimityksen käyttöönottaminen on perusteltu strateginen valinta, joka pohjautuu sekä toteutuneeseen että tulevaan kehitykseen Kaupunkinimityksen käyttöönottaminen ja kaupungistumisen hyödyntäminen kunnan vetovoiman säilyttämisessä ja lisäämisessä on merkittävä kilpailukykytekijä kuntien välisessä positiivisessa kilpailussa

13.2.2017 www.kangasala.fi 76 Kokonaisarviointia Kaupunki-nimityksen käyttöön ottaminen ei ole pakollista, vaikka kunta täyttää sen edellyttämät vaatimukset. Kaupunki-nimityksen käyttöön ottamisella voidaan kuitenkin arvioida saavutettavan enemmän positiivisia vaikutuksia kuin pitäytymällä kunta-nimityksessä. Kaupunki-nimitys on imagonäkökulmasta ja myös yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta positiivinen sen lisäksi, että se kuvaa myös paremmin Kangasalan tosiasiallista asemaa ja kokoluokkaa suomalaisessa kuntakentässä.

13.2.2017 www.kangasala.fi 77 Kokonaisarviointia Kaupunkinimityksen arvioinnin perusteena on, täyttääkö kunta kaupunkimaiselle kehitykselle asetetut kriteerit. Siksi kaupunkinimityksen käyttöönoton arvioinnissa ei korostu pohdinta mahdollisista hyödyistä tai haitoista, vaan arviointi perustuu tosiasioihin ja faktoihin kaupunkinimityksen edellytysten täyttymisestä, jonka pohjalta päätös kaupunkinimityksestä tehdään.

13.2.2017 www.kangasala.fi 78 Kaupunkimaista rakennetta ja toimintaa kuvaavia asioita Taajamassa asuu ja työskentelee 90 %, keskustan rakeisuuden kehittyminen, nauhataajaman tiivistyminen, tulevan asutuksen pääpainon sijoittuminen joukkoliikennevyöhykkeille, toteutunut ja tuleva väestönkasvu, Huutijärven ja Vatialan välinen tiivis nauhamainen jakso. Työpaikka ja toimialarakenne, alkutuotannossa enää 4,4 prosenttia työvoimasta, uudet työpaikka-alueet Saarenmaalla, Tarastenjärvellä ja Lamminrahkan rampin yhteydessä, kehä II Saarenmaalta Tarastenjärvelle on kehittyvän kaupungin ratkaisu. Keskustan kehittyminen: uimahalli, Kangasala-talo, tori, hotelli, linja-autoaseman uudisrakennus, kaupunkipientalot Joukkoliikenneratkaisu, jäteveden puhdistamisen yhteisratkaisu kaupunkiseudulla, toisen asteen koulutus, uusi 600 oppilaan oppilaitos Pikkolaan, kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta, Maakuntakaavan, kaupunkiseudun rakennemallin ja strategisen yleiskaavan kaupunkirakenteeseen perustuvat ratkaisut Kuntaorganisaation toiminta, konsernirakenne ja kaupunkiseudun yhteistyörakenteet palvelujen kehittämisessä

13.2.2017 www.kangasala.fi 79 Kokonaisarviointia Kangasala täyttää selkeästi kaupunkinimityksen käyttöönoton kriteerit: kaupunkimainen rakenne ja toimintojen monipuolisuus kunnan tai sen keskusalueen kaupunkimaisuus

13.2.2017 www.kangasala.fi 80 Päätösmenettely Hallituskeskustelu. Valtuuston iltakoulu. Ryhmänjohtajien keskustelu. Hallitus 30.1.2016, valtuusto 13.2.2107 Päätös Kangasalan kunnasta Kangasalan kaupungiksi tehtäisiin Suomen viettäessä 100-vuotisjuhlavuottaan Uusi nimitys käyttöön vuodenvaihteessa 2018

13.2.2017 www.kangasala.fi 81 Päätösesitys Kunnanjohtaja 25.1.2017 Kunnanhallitus esittää, että valtuusto päättää 1.kuntalain (410/2015) 4 :n 2 momentin mukaisesti, että Kangasalan kunta ottaa käyttöön nimityksen kaupunki 1.1.2018 alkaen 2.todeta, että uuden kaupungin strategia ja tulevaisuuden kaupunkivisio valmistellaan laajassa vuorovaikutuksessa luottamushenkilöiden, kuntalaisten, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa ja 3.todeta, että uuden kaupungin strategian valmistelussa huomioidaan strategisen yleiskaavan linjaukset tiivistyvän yhdyskuntarakenteen ja elinvoimaisen maaseudun kehittämisestä.

13.2.2017 www.kangasala.fi 82 Kangasala kunta vai kaupunki Oskari Auvinen, kunnanjohtaja