Intiassa mm. Chhattisgarhin ja Orissan osavaltioissa Siemenpuun

Samankaltaiset tiedostot
SIEMENPUU - KANSALAISLIIKKEIDEN YHTEISTYÖSÄÄTIÖ

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Puutarhakalusteita tropiikista?

Siemenpuu kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr. SÄÄNNÖT Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa Säätiön nimi ja kotipaikka


Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Katastrofin ainekset

R U K A. ratkaisijana

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä

Siemenpuu kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr. Yhteenveto rahoituskaudesta

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Kepan sopeutettu ohjelma

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)

Ketterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Hyvinvointi on koko elämä. Pohjois Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Kunta on asukkaidensa yhteisö

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

Etelä-Pohjanmaan liitto

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Vesivastuusitoumus haaste yrityksille kestävään veden käyttöön ja hallintaan

Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. >

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Euroopan investointipankki lyhyesti

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu ,

Maailman metsät paljon vartijana

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5004/ /2017

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Ilmastopolitiikka, FICCA ja IPCC:n synteesiraportti. Mikael Hildén SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0357/9. Tarkistus. Glenis Willmott S&D-ryhmän puolesta

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen Vihreä talous & Vihreä liiketoiminta

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti

Transkriptio:

Me kaikki tarvitsemme monimuotoista ja elinvoimaista elinympäristöä raikasta vettä, turvallista ruokaa ja terveellistä hengitysilmaa. On tärkeää, että tätä elämälle välttämätöntä maapallon yhteisvaurautta ylläpidetään, hallinnoidaan ja elvytetään demokraattisesti. Siihen on annettava oikeudet myös globaalin etelän vähiten kuluttaville ihmisille ja kaikille eläville olennoille. Viidentoista suomalaisen kehitys- ja ympäristötyötä tekevän kansalaisjärjestön perustama Siemenpuu-säätiö tukee Suomen ulkoasiainministeriön myöntämillä kehitysyhteistyövaroilla kehitysmaiden kansalaistoimijoiden työtä. Toimimme ympäristönsuojelun, kestävän talouden, ekologisen demokratian, hyvän elämän, kohtuullisuuden, paikallisyhteisöjen ja aktiivisen kansalaistoiminnan puolesta. Kamppailemme yhtiövaltaa, globaalia ylikuluttamista, ympäristön ja elämän teknokraattista hallintaa ja epätasaarvoisia kehityssuuntia vastaan. Vahvistamme moniäänisyyttä ja puolustamme marginalisoidun enemmistön, paikallisyhteisöjen ja uhattujen ympäristöjen oikeuksia. Syvennämme vuoropuhelua erilaisten ympäristökäsitysten välillä sekä vahvistamme globaalin etelän ja pohjoisen kansalaisliikkeiden yhteistyötä. Näistä lähtökohdista tuemme pitkäkestoista työtä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten muutosten saavuttamiseksi. Tukemassamme toiminnassa korostetaan naisten asemaa ja naisten suurempaa osallisuutta päätöksentekoon. perustajajärjestöt: BirdLife Suomi Dodo Kehitysmaayhdistys Pääskyt Kepa Luonto-Liitto Maan ystävät Natur och Miljö Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen ympäristökasvatuksen seura Suomen Tinku Tekniikka elämää palvelemaan Uusi Tuuli Vihreä sivistysliitto WWF Suomi Ympäristö ja kehitys

Metsien kadotessa maailman keuhkot sairastuvat ja me menetämme eliölajeja, makean veden lähteitä, maisemia ja luonnonympäristöjä sekä niitä ylläpitäviä elämän merkitysperintöjä. Metsiä ja metsäelämän monimuotoisuutta uhkaa metsien kaupallinen hallinta, joka pelkistää metsät hiilinieluiksi, raaka-ainevarannoiksi ja muiksi teknisen hallinnan kohteiksi. Poliittisiin prosesseihin vaikuttamalla voidaan mahdollistaa tehokkaampi tuki yhteisöperustaisille suojelualoitteille. Indonesiassa Siemenpuun tukemat tahot, kuten Jikalahariverkosto Sumatralla, kampanjoivat sellu- ja palmuöljy-yhtiöiden laittomia maakaappauksia ja hakkuita vastaan. Järjestöt ovat parantaneet yhteisöjen oikeuksia maahan ja tukeneet kestävien elinkeinojen harjoittamista. Suojelutoimia haittaavia korruptiotapauksia on nostettu esiin. Vuosien 2010 2015 aikana Indonesiassa on Siemenpuun tuella suojeltu yhteisöpohjaisesti yli 10 000 hehtaaria metsämaata ja estetty hakkuita suuremmillakin alueilla. Myös ilmastoa ja ainutlaatuisia suosademetsiä pilaavaa turvemaiden ojitusta on vähennetty. Intiassa mm. Chhattisgarhin ja Orissan osavaltioissa Siemenpuun tuella vahvistetaan alkuperäisyhteisöjen eli adivasien metsäelämää sekä metsien käyttöä ja suojelua koskevia oikeuksia. Siemenpuun tukemien adivasijärjestöjen, kuten Adivasi Samta Manch ja Devote Trust, työ perustuu adivasien omiin, metsän itseuusiutuvaa biodiversiteettiä säilyttäviin metsäelämänkäytäntöihin. Siemenpuun tuella kymmenet tuhannet adivasiperheet ovat saaneet tunnustetut oikeudet omiin elinalueisiinsa. Samalla heidän tietoisuutensa, itsemääräämisoikeutensa ja mahdollisuutensa hallita asuinalueidensa yhteisvaurautta ovat vahvistuneet. Global Forest Coalition on eri maanosissa Siemenpuun tuella kerännyt metsäyhteisöjen tietoa ja kokemuksia metsien kaupallistamisen uhkista ja vaikutuksista. Yhteisöjen näkemyksiä on välitetty metsiä, ilmastoa ja biodiversiteettiä koskeviin kansainvälisiin neuvotteluihin. Kansainvälisen tason keskusteluista ja päätöksistä on puolestaan välitetty tietoa metsäyhteisöille. Työ on parantanut yhteisöjen valmiutta kohdata uhkia ja esittää omia ratkaisujaan metsien kestävään suojeluun.

Suuryhtiöiden siemenmonopolit, yhtiövetoinen maatalous ja valtiollisten maatalouspolitiikkojen epäonnistumiset uhkaavat luonnon monimuotoisuutta eri puolilla globaalia etelää. Elinvoimaisia pienviljelykulttuureita menetetään, tuhannet paikalliset viljelylajikkeet korvataan vain muutamalla lajikkeella. Intiassa vientiin ja tehomaatalouteen kannustava politiikka on ajanut pienviljelijöitä jopa itsemurhiin. Latinalaisessa Amerikassa Siemenpuun tukema Alianza Biodiversidad on yhdessä pienviljelijäliikkeen kanssa paljastanut teollisen maa- ja metsätaloustuotannon ympäristöhaittoja ja osoittanut monipuolisen pienviljelyn hyödyt. Lisääntynyt tieto ja vuoropuhelu ovat vahvistaneet pienviljelijöiden liikettä ruokaomavaraisuuden saavuttamiseksi kaikkiaan yhdeksässä Latinalaisen Amerikan maassa. Zimbabwelaisten pienviljelijöiden järjestö ZIMSOFF on Siemenpuun tuella vahvistanut kamppailua siemenmonopoleja vastaan, siemenoikeuksien ja kansalaisten ruokaomavaraisuuden turvaamiseksi eteläisessä Afrikassa. Intian Tamil Nadun osavaltiossa on Siemenpuun tuella perustettu luomuviljelijöiden verkosto JASuL. Vesivarojen suojelu, luonnonmukaisten tuholaistorjuntakeinojen ja maanparannusaineiden käyttö sekä maatiaislajikkeiden suosiminen viljelyssä on lisääntynyt. Sadot ovat parantuneet ja pienviljelijöiden viljelykustannukset ovat laskeneet. Tamil Nadussa pienkalastajat ovat Siemenpuun tuella saaneet osavaltion hallinnon myöntämään heille perinteisesti kuuluvia käyttö- ja hallintaoikeuksia kalastusalueisiin.

Toimimme tukemiemme järjestöjen kanssa yhteiskuntien kokonaisvaltaisen ja ekologisen demokratian lujittamiseksi. Monessa maassa kansalaistoiminnan mahdollisuudet ovat heikot valtiollisten ja yksityisten toimijoiden asettamien rajoitusten ja jopa väkivaltaisen painostuksen vuoksi. Vaikeuksista huolimatta Siemenpuun tukemat kansalaisliikkeet ja järjestöt toimivat määrätietoisesti myönteisen muutoksen puolesta. Brasiliassa tukemamme Amazonian alueen viljelijäkeräilijä- ja alkuperäiskansajärjestöt, CNS ja COIAB, ovat väsymättä puolustaneet satojen tuhansien neliökilometrien laajuisia reservaattejaan ja osoittaneet, että yhteisvauraus tulee tehokkaimmin suojelluksi metsissä kestävästi asumalla. Siemenpuun tuki on edistänyt näiden yhteisöjen osallistumista itseään koskevaan paikalliseen ja kansalliseen poliittiseen päätöksentekoon. Intiassa SADED-verkosto on tuellamme kehittänyt ekologisen demokratian mallia. Yhteisöjen omiin elinympäristöihin liittyvää päätöksenteon ja hallinnon perustaa vahvistetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla myös kaikkein syrjäytyneimmät huomioiden. Monet järjestöt Intian ulkopuolellakin ovat ottaneet ajattelutavan omakseen ja kehittäneet sitä edelleen. SADED-verkoston kautta Siemenpuu on tukenut kansanvallan lujittamista sisällissodasta toipuvassa Nepalissa. Maailma tarvitsee ajattelumallien muutoksen, jotta elämä maapallolla voisi jatkua. Siemenpuun tuella on vahvistettu muun muassa buen vivir -elämänkäsitystä. Buen vivir on kasvupakosta vapaan kollektiivisen hyvinvoinnin käsite, siinä yhteisön jäseninä nähdään myös muut elolliset olennot. Focus on the Global South ja paikalliset yhteisöt Filippiineillä, Intiassa ja Thaimaassa ovat Siemenpuun tuella tutkineet ja vertailleet yhteisöjen elämänperinteitä ja arvoja. Työn tuloksia käytetään kampanjoissa vaihtoehtoisten ajattelumallien edistämiseksi.

Siemenpuu tukee siirtymistä kestävään talouteen. Tässä on keskeistä energiatalouden muuttaminen ilmastoa suojelevaksi sekä kaivannaistoiminnan ja yhtiövetoisen tehomaatalouden ympäristöllisten ja sosiaalisten haittojen vähentäminen. Tuellamme vahvistetaan myös solidaarisuustalouden käytäntöjä sekä maapallon yhteisvaurauden kestävää ja demokraattista hallinnointia. Malin eteläisessä Sikasson läänissä sijaitsevat suuret metsäja mineraalivarat. Alueen suurimpia ympäristöuhkia ovat kaupalliset puunhakkuut, maatalouskemikaaleja käyttävä puuvillanviljely sekä kullankaivuun haittavaikutukset. Siemenpuun tukeman MFC Nyetaan työn myötä Sikasson lääniin on syntynyt vahva toivon ilmapiiri ja ympäristön pilaantumisen syitä on tunnistettu. Samalla on kehitetty ympäristöystävällisempiä toimeentulotapoja sekä yhteisvaurauden yhteisöllisempiä ja kestävämpiä hallintatapoja. Kaakkois-Aasiassa Mekongin jokilaaksossa on suunnitteilla ja rakenteilla kymmeniä ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömiä patoja. Siemenpuun tuella alueelle on perustettu energiakysymyksiin keskittyvä järjestöverkosto Mekong Energy and Ecology Network. Se on lisännyt energiakysymyksistä käytävää keskustelua ja tuonut mukaan uusia tahoja edistämään kestäviä energian tuotanto- ja kulutustapoja. Mekongin alueella on myös seurattu energiainvestointien rahavirtoja. Paikalliset järjestöt vaativat läpinäkyvyyttä investointeihin, jotta niihin liittyvät eturistiriidat ja väärinkäytökset saadaan estettyä. kuvitus: Emmi Jormalainen 2015

Vuosina 2010 2015 on tuettu yhteensä 334 hanketta. Hankkeille vuosittain maksettu tuki yhteensä: 2010: 975 000 2011: 992 000 2012: 1 122 000 2013: 1 290 000 2014: 1 566 000 2015: 1 570 000 (arvio) Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki info@siemenpuu.org facebook.com/siemenpuu siemenpuu.org