. SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2 1.2 Vaikuttavuus 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 5 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 15 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 17 1.6 Tilinpäätösanalyysi 18 1.6.1 Rahoituksen rakenne 18 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 19 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 19 1.6.4 Tase 19 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 19 1.8 Arviointien tulokset 20 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 21 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 22 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 25 4 TASE 26 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 28 6 ALLEKIRJOITUS 38
2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Talvikautta -2010 kuvasti pitkä pakkasjakso, josta aiheutui suuria vaikeuksia liikennesektorille, erityisesti raide- ja laivaliikenteelle. Sääolosuhteet olivat myös osaltaan vaikuttamassa lentoliikenteen tehokkuuteen. Kaikkien liikennemuotojen sää- ja meripalvelut edistivät yhteiskunnan toimintakykyisenä säilymistä vaativissa olosuhteissa. Meriveden korkeuden, aallokon ja merijään palvelut integroitiin osaksi Ilmatieteen laitoksen 24/7 operatiivista keskusta Kumpulassa, ja uusia ennustetuotteita otettiin käyttöön. IL:n tavoitteena on vapauttaa kansalaisille uusia maksuttomia tuotteita, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä tieliikenteessä ja veneilyturvallisuuden alalla. Loppuvuonna asennettu uusi supertietokone mahdollistaa entistä parempien turvallisuus- ja ilmastotuotteiden kehittämisen lähivuosina. Uuden sukupolven säätutkien avulla voidaan parantaa kaikkien liikennemuotojen turvallisuus- ja sujuvuuspalveluja. Laitos panosti myös Arktisen alueen tutkimukseen ja alueen turvallisuuspalvelujen kehittämiseen yhteistyössä Kanadan, Venäjän ja USA:n kanssa. Siperian Tiksin kasvihuonekaasujen ja hiukkasten mittausasema käynnistettiin Roshydrometin ja NOAA:n kanssa. Uuden kanadalaisen polaarialueen sää- ja kommunikaatiosatelliitin valmisteluohjelmaan liityttiin. Ilmastopalvelujenja osaamisen kasvavaan kysyntään vastattiin käynnistämällä Ilmastokeskuksen kehitystyö. Ilmatieteen laitos antoi tiedollista tukea valtiojohdolle, suurelle yleisölle ja medialle ilmastoon liittyvissä kysymyksissä. Laitoksen osaamista hyödynnettiin myös energiaratkaisujen tukena. Vuonna saatiin valmiiksi Suomen nykyiset ja tulevat tuuliolot kartoittava tuuliatlas. Laitos panosti myös sää- ja ilmastoalan talousosaamiseen yhteistyössä VATTin kanssa. Laitoksen sää-, ilmasto- ja ilmanlaatuosaamiselle on maailmanlaajuista kysyntää. IL toteutti osaamisalansa konsultointi- ja kehityshankkeita kaikilla maailman mantereilla. Osa hankkeista toteutettiin yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. IL on panostanut voimakkaasti tuloksekkaaseen johtamiseen henkilövalintojen ja johtamiskoulutuksen kautta. Laitoksen henkilöstön työtyytyväisyys kasvoi edellisestä vuodesta, ja Merentutkimuslaitokselta siirtyneen henkilöstön tyytyväisyys oli keskiarvoa korkeampi. Laitos saavutti julkisen sektorin ensimmäiset sijat Taloustutkimuksen päättäjä-, kansalais- ja toimittajakyselyissä. Valtionvarainministeriö ja valtioneuvosto ovat linjanneet, että kilpaillulla rahoituksella palkattuun henkilöstöön ei sovelleta valtion tuottavuusohjelmaa. Huolimatta kysynnän ja rahoituksen kasvusta laitoksen toiminta vaikeutuu lähivuosina, koska henkilöstön määrää vähennetään.
3 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa on mainittu seuraavat ministeriön vaikuttavuustavoitteet, joita IL:n toiminnalliset tavoitteet tukevat: Valtioneuvoston asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään. Liikenteen terveyteen ja luontoon aiheuttamia haittoja minimoidaan. - Liikenteen toimialan tuottavuus ja tehokkuus paranee. Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat edellisiä täydentävät tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle Kehitetään liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta sekä tuotetaan tietoa lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Parannetaan suomalaisen yhteiskunnan valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Hallinnonalan virastojen ja laitosten toiminnan tuottavuuden mittaamista kehitetään. Työn tuottavuus ja kokonaistuottavuus paranevat. Ilmatieteen laitoksen rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa Ilmatieteen laitos tuottaa luotettavaa havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja merialueista yhdistäen osaamistaan palveluiksi, joita tuotetaan tehokkaasti ihmisten ja ympäristön hyväksi. Laitoksen osaamisen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja laitoksesta on tullut tärkeä toimija kansainvälisestikin merkittävien päätösten taustalla. Yhteiskunnan tarpeet ilmasto-osaamisellemme ovat kasvaneet voimakkaasti, kun yritykset, muut tutkimuslaitokset ja poliittiset päätöksentekijät tarvitsevat yhä enemmän tietoa olosuhteiden muutoksista lähivuosikymmeninä. Ilmatieteen laitoksella on keskeinen rooli liikenne- ja muun turvallisuussektorin kannalta. Sää- ja meripalvelujen yhdistyminen lisäsi laitoksen merkitystä entisestään. Meriveden korkeushavaintojen seuranta ja ennusteet sekä jääpalvelu liitettiin laitoksen ympärivuorokautisen sääpäivystyksen yhteyteen, mikä lisäsi palvelujen sujuvuutta. Laitoksen valmiuspäivystyksen ennakoivaa VAARA- järjestelmää on hyödynnetty mm. säävarautumiseen liittyvässä resurssi- ja toimenpidesuunnittelussa. Yleisimmät toimenpiteet ovat olleet resurssien uudelleen kohdentaminen, varalla olevan henkilöstön lisääminen ja vuorojärjestelyt. Oikea-aikaisella varautumisella on voitu lisätä suuren yleisön sääturvallisuutta ja turvallisuusviranomaisten kustannustehokkuutta. Vaarallisten säätilanteiden ennakoinnissa onnistuttiin hyvin vuonna. Sää- ja turvallisuus-keskuksen valmiuspäivystyksestä lähetettiin vuoden mittaan 69 pelastustoimelle ja viranomaisille suunnattua vaaraa aiheuttavan sään tiedotetta koskien 35 eri säätilannetta. Lisäksi korkeasta metsäpaloriskistä tiedotettiin kahdesti. Vaara-tiedotteiden valossa vuosi oli tiedotehistorian toiseksi hiljaisin. Vaaratiedottamisessa onnistumisien perusteella voidaan periaatteessa perustella viranomaisten asiakastyytyväisyyden korkea taso.
4 Osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa Ilmatieteen laitos rakentaa kumppaniensa kanssa luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää, eli ns. LUOVA-järjestelmää. Järjestelmä tuottaa luonnononnettomuuksiin liittyvää ennakoivaa tilannekuvaa erityisesti julkisten toimijoiden käyttöön. Järjestelmällä parannetaan yhteiskunnan luonnononnettomuuksiin liittyvää valmiutta. Laitos hankki uuden supertietokoneen, jolla voidaan entistä tehokkaammin tuottaa ennusteita, erityisesti rajuista sääilmiöistä, kuten rankkasateista ja ukkospuuskista. Superkonetta hyödynnetään myös tutkimuksessa. Myös tutkajärjestelmän uusiminen aloitettiin hankkimalla uudet säätutkat Vantaalle ja Anjalankoskelle. Sodankylän satelliittiaseman hankintaan saatiin lisärahoitusta. Kaikki nämä investoinnit auttavat laitosta entistä paremmin tuottamaan yhteiskunnan tarvitsemia sääpalveluja. Kansalaisille suunnattujen turvallisuuspalvelujen sisältöä ja muotoa kehitettiin erityisesti liikenne- ja meriturvallisuutta lisäävien tuotteiden osalta. Tämä vaikuttavuus lisääntyi myös median edustajien jatkuvan palvelun ja mediaviestinnän kautta. Mediaviestinnällä on tuettu sääja jääennusteiden ja erilaisten varoitusten viestiä sekä lisätty säähän, ilmastoon, ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun liittyvää tietoisuutta. IL on myös osallistunut paikallisen tiesääpalvelujärjestelmän tai langattomien ajoneuvoverkkojärjestelmien kehittämiseen, joilla pyritään kehittämään ratkaisuja tulevaisuuden tietoliikenneverkkojen hyödyntämiseen. Ilmastonmuutokseen liittyvälle osaamiselle on kysyntää. Sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat moninkertaistuneet maailmanlaajuisesti. Ilmatieteen laitoksessa on erityisesti panostettu alueellisten ilmastomallien sekä ilmanlaadun tutkimukseen. Jatkossa on tärkeää huomioida myös ilmanlaatukysymykset osana energia- ja ilmastopolitiikkaa Laitokseen perustettiin ilmastokeskus, joka aloitti toimintansa marraskuussa. Keskus palvelee päätöksentekoa ja suunnittelua parantamalla ilmastotiedon saatavuutta ja kehittämällä menetelmiä tiedon hyödyntämiseksi. Laitoksessa aloitti uusi sään ja ilmaston talouskysymyksiin keskittyvä ryhmä. Tarkoitus on saada uutta tietoa sääilmiöiden talousvaikutuksista, ilmastonmuutoksen aiheuttamista ekonomisista muutoksista sekä tulevien palvelujen taloushyödyistä. Aikaisemmin ei ole vielä taloustieteessä tutkittu ilmastonmuutoksen sopeutumisen taloudellisia vaikutuksia. Uuden osaamisen avulla voidaan laajentaa säähän ja ilmastoon liittyvää tutkimusta talouden näkökulmasta oikeaan suuntaan. Ilmatieteen laitos kartoitti Suomen tuuliolosuhteet Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa Tuuliatlas-hankkeessa. Työn tuloksena saatiin hyvä työväline suunnittelijoiden käyttöön. Hanke edesauttaa Suomen sitoumusta nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ilmatieteen laitos on kansainvälisesti erittäin aktiivinen toimija. Laitoksen tutkimustoiminnoista merkittävä osa liittyy muun muassa Euroopan Komission ja Maailman Ilmatieteen Järjestön puitteissa toimiviin laajoihin kansainvälisiin ohjelmiin. Laitos on ollut edelläkävijä sääpalvelujen ja sääpalveluinfrastruktuurin alalla. Laitoksella toimii viisi vierailevaa kansainvälistä professoria, ja useita laitoksen asiantuntijoita työskentelee määräaikaisesti alan tutkimuslaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Alan kansainvälisissä järjestöissä laitos pyrkii vaikuttamaan niiden järjestöjen toimintaohjelmiin, jotka ovat merkittäviä Suomen ja Ilmatieteen laitoksen kannalta.
5 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos Tavoite Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot, 1000 euroa 4 913 5 174 6 158 5 400 Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot, 1000 euroa 6 287 5 917 6 193 6 250 Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot, 1000 euroa 4 930 5 277 6 710 4 090 Julkisoikeudellisten suoritteiden ylijäämä(+)/alijäämä (-), % + 2,1-5,4-0,5 0 Liiketoiminnan ylijäämä(+)/alijäämä(-), % + 6,6 + 5,4-1,99 1,6 Ulkopuolisen rahoituksen osuus yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kustannuksista, % 49 53 53 50 Työn tuottavuuden kasvu, % 9,98 8,27 0,05 1,0 Kokonaistuottavuuden kasvu, % 8,16 12,70 2,9 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot olivat 6 158 214 euroa, joten tulotavoite ylitettiin selvästi. Ylijäämätavoitetta ei saavutettu, vaan liiketoiminta tuotti 1,99 % alijäämää. Syynä oli konsultointipalvelujen tuloja voimakkaammin kasvaneet kustannukset. Erityisesti kustannuksia aiheutti panostus tuulienergiaosaamisen kehittämiseen. Sille on syntynyt kasvavia markkinoita. IL:n sääpalveluja tuottavan kaupallisen yksikön toiminta oli kuitenkin ylijäämäistä. Julkisoikeudellisista suoritteista vuoden tuloja kertyi kirjanpidon mukaan 6 193 434 euroa, mikä oli hieman alle suunnitellun. Asiakassopimusten mukaisesti edellisenä vuonna kertynyttä palautettavaa ylijäämää ei ehditty kokonaan korjata kirjanpitoon, vaan 19 374 euroa näkyy vielä vähennyksenä vuoden kirjanpidossa. Tästä aiheutui pieni alijäämä. Ao. vuodelle kuuluva todellinen tulokertymä oli 6 212 808 euroa. Tuotot vastasivat melko hyvin kustannuksia. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista tuloja kertyi 6 709 552 euroa. Tulotavoite ylitettiin selvästi. Myös ulkopuolisen rahoituksen osuudelle asetettu tavoite saavutettiin. Ulkopuolinen rahoitusosuus oli 53 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteet ja suoriteryhmät osiossa loppusuoritteina ovat ne asiakkaat, joille kohdistetaan tuotteita tai vastaavasti ne tutkimusprojektit, jotka kerryttävät julkaisuindeksipisteitä. Loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos ryhmässä on mukana ne loppusuoritteet, joista ei ole saatavissa tuote- tai julkaisuindeksipistetietoja.
6 Merentutkimustoimintojen vaikutus IL:n tuottavuuteen jätettiin huomioimatta, koska vertailukelpoisia tietoja ei ollut saatavilla vuoden 2008 osalta. Tilastokeskuksen mukaan siirtyneen toiminnan tuottavuustiedoilla ei vähäisen kustannusvaikutuksensa vuoksi ole käytännön merkitystä lopullisten tuottavuustietojen laskentaan. Jatkossa myös MTL:stä siirtynyt toiminta otetaan mukaan tuottavuuslaskentaan. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa. Aikaisempina vuosina tuo tavoite on reilusti ylitetty. Vuonna kokonaistuottavuus kasvoi 2,9 %, joten tavoite saavutettiin. Työn tuottavuudelle asetettu 1 %:n nousutavoite sen sijaan jäi saavuttamatta, koska maksullisen toiminnan tuloilla ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla työllistetty henkilömäärä kasvoi. Vuosien 2007-2008 tuottavuusprosentit on korjattu lopullisilla deflaattoreilla, jotka on julkistettu vasta toimintakertomuksen ilmestymisen jälkeen. Myös vuoden luvut voivat jonkin verran muuttua, kun lopulliset deflaattorit saadaan tilastokeskuksesta. Kokonaistuottavuuden kasvuun vaikutti erityisesti budjettirahoitteinen toiminta, jossa suoritteiden kappalemäärät kasvoivat merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas kustannusten kasvu oli maltillisempaa. Muuta Laitoksen henkilötyövuosia kertyi 71 htv enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden alussa lakkautetun Merentutkimuslaitoksen fysikaaliset toiminnot ja Suomen Etelämannertoiminta liitettiin Ilmatieteen laitokseen, mikä lisäsi henkilömäärää 53 henkilötyövuodella. Muu lisäys johtui ulkopuolisen tutkimusrahoituksen ja tulorahoitukseen kasvusta. Esimerkiksi Suomen Akatemian projektit lisääntyivät merkittävästi. Vastaavasti laitoksen kustannukset kasvoivat 24 %. Merentutkimuslaitoksesta siirtyneet toiminnot saatiin hyvin integroitua laitoksen toimintaan. Osa siirtyi Tutkimus- ja kehitys-tulosalueelle omaksi tutkimusohjelmaksi. Osa liitettiin laitoksen havaintoyksikköön Etelämanner-tutkimusryhmään tai Meritekniset palvelut -ryhmään. Muut siirtyneet henkilöt sijoittuivat Ilmatieteen laitoksen hallinto- ja tietohallintopalveluihin. Laitoksen sisäistä talousohjausta tuettiin kustannuslaskentajärjestelmällä, jonka raportteja hyödynnettiin mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Sen avulla on myös laskettu tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot.
7 Ilmatieteen laitoksen kustannusten kehitys Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) 2007 2008 Muutos 2008- % Osuus % Sää- ja turvallisuus 19 713 20 956 23 716 +13 % 39 % Tutkimus ja kehitys 19 736 18 797 25 079 +33 % 42 % Hallinto ja esikunta * 9 168 8 727 11 482 +32 % 19 % Kustannukset yhteensä 48 617 48 480 60 277 +24 % 100 % * sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia 3 697 3 137 3 728 Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) 2007 2008 Muutos 2008- % Osuus % Sää- ja turvallisuus 267 270 277 + 3 % 43 % Tutkimus ja kehitys 266 254 312 +23 % 49 % Hallinto ja esikunta 47 42 48 + 14 % 8 % Kustannukset yhteensä 580 566 637 + 13 % 100 % Merentutkimuslaitoksesta siirtyneistä henkilöistä 32 htv sijoittui tulosalueelle Tutkimus- ja kehitys, 17 htv tulosalueelle Sää- ja turvallisuus ja 4 htv hallintoon. Suurin kasvu kohdistui Tutkimus- ja kehitys- tulosalueelle, jossa kustannukset kasvoivat 33 % ja henkilötyövuodet 23 %. Myös hallinnon kustannukset kasvoivat suhteellisesti enemmän kuin koko laitoksen kustannukset. Hallinnolle lisäkustannuksia aiheutti edellä mainittujen henkilölisäysten ohella kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut, suojatilan käyttöönotto sekä kiinteistön korjauskulut, kun toimitiloja muutettiin vastaamaan uusien vuokralaisten tarpeita. Merentutkimuslaitokselta vapautuneiden toimitilojen siirtyminen kokonaan IL:n hallintaan kasvatti myös laitoksen vuokrakustannuksia. Vastaavasti tiloja vuokrattiin SYKE:lle ja Helsingin yliopistolle, mikä osaltaan kasvatti tuloja. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) 2007 2008 Muutos 2008- Osuus Palkkakustannukset 27 683 27 558 32 712 + 19 % 54 % Käyttökustannukset 17 987 18 180 24 501 + 35 % 41 % Pääomakustannukset 2 947 2 742 3 064 + 12 % 5 % Kustannukset yhteensä 48 617 48 480 60 277 + 24 % 100 % Henkilötyövuodet 580 566 637 + 13 % Kustannukset/htv 83,82 85,65 94,63 Kaikki kustannuslajit luonnollisesti kasvoivat edellä mainitun rakenteellisen muutoksen johdosta. Palkkakustannusten suhteellinen osuus pieneni 57 %:sta 54 %:iin.
8 Käyttökustannusten osuus taas kasvoi 35 %:sta 41 %:iin, mikä johtui pääasiassa kasvaneista kiinteistökustannuksista. Pääomakustannusten osuus oli 5 %. Kustannukset toimintatyypeittäin (1000 euroa) 2007 2008 Osuus Perustoiminta 24 689 24 594 30 514 51 % Maksullinen toiminta 10 745 11 133 12 718 21 % Yhteisrahoitteinen toiminta 13 183 12 753 17 045 28 % Yhteensä 48 617 48 480 60 277 100 % Perustoiminta rahoitettiin laitoksen omasta talousarviosta ja liiketoiminnan ylijäämästä. Maksullinen toiminta rahoitettiin liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä saaduilla tuloilla. Yhteisrahoitteisesta toiminnasta noin puolet rahoitettiin omasta talousarviosta ja toinen puoli yhteisrahoitteisten tutkimusten tuotoilla. Perustoiminnan suhteellinen osuus säilyi edellisvuoden tasolla. Maksullisen toiminnan kustannusten suhteellinen osuus aleni 23 %:sta 21 %:iin, kun taas yhteisrahoitteisen toiminnan osuus kasvoi 26 %:sta 28 %:iin. Tutkimus ja kehitys-tulosalueen kustannukset tutkimusohjelmien mukaan (1000 euroa) 2007 2008 Osuus Meteorologia 3 075 2 166 2 540 10 % Ilmanlaatu 4 778 4 657 4 742 19 % Ilmastonmuutos 2 856 4 083 5 017 20 % Avaruus- ja yläilmakehä 3 112 Uudet havaintomenetelmät 2 932 2 995 3 603 15 % Arktinen tutkimus 1 841 2 269 3 057 12 % Kuopion yksikkö 962 1 201 1 313 5 % Konsultointipalvelut 1 247 1 780 7 % Merentutkimus 2 953 12 % Muu tutkimustoiminta 180 178 74 0 % Yhteensä 19 736 18 797 25 079 100 % Organisaatiomuutoksista johtuen vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 2008 organisaatiouudistuksessa Ilmastonmuutosohjelmaa ja Arktisen tutkimuksen ohjelmaa vahvistettiin ja muodostettiin uusi Konsultointipalvelut-ohjelma, johon henkilöstö siirtyi pääasiassa Meteorologian tutkimusohjelmasta. Avaruus ja yläilmakehäohjelma lakkautettiin ja sen henkilöstö siirtyi muihin ohjelmiin sekä osin Sää ja turvallisuus tulosalueelle. Vuonna Ilmatieteen laitoksen tutkimusta laajennettiin Merentutkimusohjelmalla, joka muodostettiin Merentutkimuslaitoksesta siirtyneistä tutkijoista. Jos jätetään tämän ohjelman vaikutus huomioon ottamatta, tutkimustoiminnan kustannukset kasvoivat 18 % edellisestä vuodesta.
9 Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2007 2008 Liiketoiminnan myyntituotot 4 890 686 5 146 582 5 362 814 Liiketoiminnan muut tuotot 22 502 27 780 795 400 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 4 913 188 5 174 362 6 158 214 ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset -1 408 539-1 476 424-1 364 956 Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta - 196 257-148 898-294 037 Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta -1 128 583-1 371 809-1 985 703 Sisäisten tukipalvelujen ostot - 700 461-735 837-1 446 327 Erilliskustannukset yhteensä -3 433 840-3 732 968-5 091 023 Palvelukate 1 479 348 1 441 394 1 067 191 Palvelukate % 30,11 % 27,86 % 17,33 % Saamisista poistetut erät - 285-186 - 8 135 YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset - 709 277-652 241-684 577 Ecomet-hinnoiteltu data - 446 996-510 737-497 262 Yhteiskustannukset yhteensä -1 156 273-1 162 978-1 181 839 Kokonaiskustannukset yhteensä -4 590 398-4 896 132-6 280 997 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) + 322 790 + 278 230-122 783 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 6,57 % + 5,38 % - 1,99 % Henkilöstökustannusten osuus: 2 616 526 2 790 795 3 391 738 Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 1,99 % alijäämää, jonka syitä on kuvattu sivulla 5. Vuokrakustannukset kasvoivat, kun koko Dynamicum siirtyi Ilmatieteen laitoksen hallintaan, mutta vastaavasti myös muut tuotot kasvoivat toimitiloista saaduilla vuokratuotoilla.
10 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2007 2008 Tuotot yhteensä 6 497 035 6 208 753 6 212 808 Palautettu edellisen vuoden ylijäämää - 210 001-291 927-19 374 Kirjanpidon mukaiset tuotot 6 287 034 5 916 825 6 193 434 ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset -3 376 339-3 075 059-2 921 496 Muut erilliskustannukset -241 090-402 118-520 481 Erilliskustannukset yhteensä -3 617 429-3 477 177-3 441 977 Palvelukate 2 669 605 2 439 648 2 751 457 Palvelukate % 42,46 % 41,23 % 44,43 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) -1110 597-1002 719-854 166 Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) -753 855-876 405-912 190 Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) -185 872-392 563-405 381 Laitostaso -486 804-488 585-610 469 Yhteiskustannukset yhteensä -2 537 128-2 760 272-2 782 207 Kokonaiskustannukset yhteensä -6 154 557-6 237 449-6 224 184 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) + 132 477-320 624-30 750 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 2,11 % - 5,42 % - 0,50 % Henkilöstökustannusten osuus: 3 508 097 3 555 346 3 361 059 1) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä ja tietohallintopalveluista Alijäämä on laskettu kirjanpidon mukaisista tuotoista, joita vähentää edelliselle vuodelle kuuluva asiakaspalautus 19 374 euroa. Kuitenkin tuotot vastasivat varsin hyvin kustannuksia ja alijäämä oli vain 0,5 %.
11 Yhteisrahoitteisten tutkimusten laskelma (1000 euroa) TUOTOT 2007 2008 Muilta valtion virastoilta saatu 3 416 965 3 286 733 4 349 352 rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 978 631 2 334 874 2 498 165 EU:lta saadut tuotot 999 975 1 092 702 2 117 901 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 6 395 571 6 714 307 8 965 418 ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset -6 621 261-6 437 910-8 413 114 Muiden yksiköiden erilliskustannukset - 634 636-584 556-954 741 Erilliskustannukset yhteensä - 7 255 897-7 022 466-9 367 855 YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset - 5 561 143-5 442 750-7 233 856 Yhteiskustannukset muista yksiköistä - 366 333-287 449-419 456 Yhteiskustannukset yhteensä -5 927 476-5 730 199-7 653 312 Kokonaiskustannukset yhteensä -13 183 373-12 752 665-17 021 167 Tuotot kustannukset - 6 787 802-6 038 358-8 055 749 Kustannusvastaavuus-% 49 % 53 % 53 % Henkilöstökustannusten osuus: 7 514 523 7 269 019 9 191 430 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat 2 251 111 euroa edellisestä vuodesta. Merentutkimustoiminnoista syntyi tuottoja 602 899 euroa ja muu kasvu 1 648 212 euroa selittyy lisääntyneellä ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Tuotoilla katettiin edellisvuoden tapaan 53 % tämän toiminnan kustannuksista. Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2007 Toteutuma 2008 Toteutuma Muutos 2008/ HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk. 152 150 173 +23 Budjettirah. henk 402 388 430 +42 Ulkopuolisrah. henk. 26 28 34 + 6 Henkilöstö yhteensä 580 566 637 + 71
12 MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat 26 463 26 492 30 274 + 3 782 - Kulutusmenot 16 966 17 281 24 042 + 6 761 - Investoinnit 1) 2 325 3 298 5 126 + 1 828 Yhteensä 45 754 47 071 59 442 + 12 371 Ulkopuolisrah. menot - Palkat 934 1 057 1 642 + 585 - Muut menot 532 380 614 + 234 Yhteensä 1 466 1 437 2 256 + 819 Menot yhteensä 47 220 48 508 61 698 + 13 190 TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv. 11 200 11 091 12 347 + 1 256 Tulot yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista 4 930 5 277 6 710 +1 433 Muut tulot 26 102 383 + 281 Tulot yhteensä 16 156 16 470 19 440 + 2 970 KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus 16 156 16 470 19 440 + 2 970 Nettomääräraha 29 598 30 601 40 002 + 9 401 Oma rahoitus yht. 45 754 47 071 59 442 + 12 371 Ulkopuolinen rahoitus 1 466 1 437 2 256 + 819 Rahoitus yhteensä 47 220 48 508 61 698 + 13 190 Lakkautetusta Merentutkimuslaitoksesta siirtyi henkilöitä Ilmatieteen laitokseen 53 henkilötyövuotta: 8 tulorahoitteista ja 45 budjettirahoitteista. IL:n budjettirahoitteinen henkilöstö ilman em. lisäyksiä väheni 3 htv. Sen sijaan ulkopuolisella ja tulorahoituksella rahoitettu henkilömäärä ilman MTL:sta siirtyneitä henkilöitä kasvoi 21 htv. Laitoksen kokonaismenot kasvoivat 13, 2 milj. euroa, joista varsinaisten merentutkimustoimintojen osuus oli n. 4,2 milj. euroa. Lisäksi MTL:stä tukitoimintoihin siirtyneet henkilöt kasvattivat menoja n. 0,4 milj.euroa. Loppuosa 8,6 milj.euroa johtui tutka- ja supertietokoneinvestoinneista, kasvaneista vuokramenoista, kiinteistön korjausmenoista sekä yhteisrahoitteisten projektien määrän kasvusta. Tulot kasvoivat yhteensä 2,97 milj. euroa. Niistä 1,25 milj. euroa kertyi merentutkimustoiminnoista.
13 Vuoden rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Ulkopuoli nen rahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Nettorahoitus Tulorahoitus Htvosuus % Sää- ja turvallisuus 17 316 8 857 1 26 174 43 % 277 43 % Tutkimus ja kehitys 12 022 7 449 2 237 21 708 35 % 312 49 % Hallinto ja esikunta 10 664 3 134 18 13 816 22 % 48 8 % Rahoitus yhteensä 40 002 19 440 1 437 61 698 100 % 637 100 % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Erityisesti Tutkimus ja kehitystulosalueen rahoituksesta 45 % katettiin joko liiketoiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoihin sisältyy sekä suoraa ulkopuolista tutkimusrahoitusta että yhteistutkimustuloja. Hallinnon ja esikunnan rahoituksella katettiin myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 3, 73 milj. euroa. Tulosalueiden rahoitus
14 Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain
15 Henkilötyövuosien jakautumien tulosalueittain 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos Tavoite Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 87,0 88,9 88,1 87 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 82,0 85,5 82,5 80 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 88,5 88,1 85,4 85 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 82,8 83,9 81,5 81 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 1 vrk ( %) 85,9 86,3 83,4 84 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 2 vrk (%) 81,9 82,7 78,8 80 Aallokkomallien osuvuustarkkuus (%) 94 96 97 87
16 Aallokko- ja vedenkorkeuspalvelun toimitusvarmuus (%) 100 100 99,9 96 Jääpalvelun tuottamien jää- ja pintaveden lämpötilakarttojen määrä keskimääräisenä 152 175 168 jäätalvena (kpl) Jääpalvelutuotteiden päivittäisten verkkolatausten määrä keskimäärin 1440 1 100 (kpl) Jääpalvelun jäänmurtajille välittämistä Radarsat tutkakuvista valmiina kolmen tunnin kuluessa 82 79,3 80 satelliitin ylityksestä (%) Sääennusteiden toimitusvarmuus (%) 99,9 99,8 99,9 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,9 99,8 99,9 99,5 Kansalaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,9 4,1 4,1 3,8 Viranomaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,8 3,8 3,8 3,8 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 4,1 4,1 4,0 3,9 Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,9 3,8 3,9 3,8 Viranomaisten tyytyväisyys vaarallisten aineiden leviämisen ennustamiseen (1-5) 3,9 3,4 3,5 4,0 Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet 12680 14305 14941 9000 Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl 234 248 259 165 Ennusteiden osuvuustavoitteet ylitettiin lähes kaikkien ennustetyyppien osalta. Myös aallokkomallien osuvuustavoite ylitettiin. Ainoastaan tuulivaroituksia annettiin hieman liikaa, joten niiden osuvuustavoitetta ei aivan saavutettu. Keskeisin selittäjä toteutuneiden ennusteiden onnistumisen vuosienväliselle vaihtelulle on kunakin vuonna vallinnut säätyyppi. Vuoden aikana esiintyi Suomen merialueilla myrskyä 11 päivänä. Määrä on vuodesta 1990 alkaen vähäisin keskiarvon ollessa noin 22 päivää vuodessa. Toimitusvarmuustavoitteet saavutettiin. Asiakastyytyväisyystavoite saavutettiin lähes kaikkien asiakasryhmien osalta. Ainoastaan viranomaisten tyytyväisyys vaarallisten aineiden leviämisen ennustamiseen jäi tavoitteesta. Tämän palvelun kehitystarve on todettu ja palvelun parantamiseksi on käynnissä tutkimushankkeita. Tutkimustoiminnan tavoitteet ylitettiin niin julkaisuaktiivisuusindeksin kuin myös kansainvälisesti ennakkotarkastettujen artikkelien lukumäärän osalta.
17 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos Tavoite Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,52 3,54 3,62 3,5 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,62. Tavoite ylitettiin ja myös edellisen vuoden indeksi ylitettiin selvästi. Myönteistä oli myös vastausprosentti, joka nousi edellisvuoden 61 %:sta 70 %:iin. Merentutkimuslaitoksesta siirtyneiden henkilöiden työtyytyväisyys oli vielä parempi, kuin IL:ssa keskimäärin. Tästä voidaan päätellä, että Ilmatieteen laitos on hoitanut hyvässä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa muutosprosessiin liittyvän viestinnän ja henkilöstön perehdytyksen uuteen organisaatioon. Ilmatieteen laitoksen tulokset olivat kaikissa kysymyksissä parempia kuin valtion keskiarvot. Myös muista tutkimuslaitoksista koostuvan verrokkiryhmän indeksi ylitettiin. Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden laskettuina työpäivinä vähenivät myös 7,6 %. Vuonna sairauspoissaoloja kertyi 7,3 työpäivää/htv. Henkilöstön kehittämishankkeita jatkettiin. Laitoksen johdolle ja esimiehille suunnattu kattava kolmivuotinen johtamiskoulutus jatkui. Sen tavoitteena on luoda laitokselle kannustava ja tuloksellinen johtamiskulttuuri. Lisäksi järjestettiin projektikoulutusta sekä projektien vetäjille että projekteihin osallistuville. Laitoksen asiantuntijoille toteutettu koulutuskokonaisuus saatiin päätökseen vuoden aikana. Sihteereille järjestettiin koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa käsiteltiin sihteerien työhön ja Ilmatieteen laitoksen toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Päivystäville meteorologeille järjestettiin mediakoulutusta. Laitoksen henkilöstölle järjestettiin myös kielikoulutusta. Työhyvinvointia edistettiin tukemalla henkilöstön liikuntamahdollisuuksia työajalla, jatkamalla työpsykologin palveluita ja osallistumalla työelämän kehittämishankkeisiin. Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 667 henkilöä, joista naisia oli 262 ja miehiä 405. Vakinaisia oli 505 henkilöä ja määräaikaisia 162. Henkilöstön keski-ikä oli 43,7 vuotta. Edellisestä vuodesta keski-ikä nousi 0,2 vuotta. Työtä tehtiin yhteensä 637 henkilötyövuotta, mikä on 71 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäyksestä 53 htv aiheutui Merentutkimuslaitoksesta siirtyneistä henkilöistä. Budjettirahoituksella rahoitettiin 430 henkilötyövuoden palkat.
18 Tuloilla rahoitettiin 173 henkilötyövuoden ja ulkopuolisella rahoituksella 34 henkilötyövuoden palkat. Kun jätetään huomioon ottamatta MTL:sta siirtynyt henkilöstö, henkilömäärän kasvu kohdistui ulkopuolisella projektirahoituksella sekä tuloilla rahoitettuihin henkilöihin. Henkilöstömäärät 2007 2008 Henkilöstön lukumäärä 605 585 667 Henkilötyövuodet 580 566 637 Htv-muutos - 0,5 % - 2,4 % + 12,5 % Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koulutustasoindeksi yhteensä 5,2 5,4 5,5 5,9 6,0 5,8 5,6 5,8 5,7 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Tutkijakoulutuksesta saa korkeimmat 8 pistettä. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna koulutustasoindeksi oli 5,7. Naisten koulutustasoindeksi nousi hieman edellisestä vuodesta, kun taas miesten indeksi aleni. Henkilöstön ikärakenne, luvut henkilömääriä vuoden lopussa 2007 2008 Ikäjakauma 15-24 21 20 25 4 % 25-34 131 139 165 25 % 35-44 144 138 146 22 % 45-54 177 159 180 27 % 55-64 128 125 144 21 % 65-4 4 7 1 % Yhteensä 605 585 667 100 % 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 61,70 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 13,19 milj. euroa, mikä johtui laitokseen liitetyistä merentutkimustoiminnoista, tutka- ja supertietokoneinvestoinneista, kasvaneista kiinteistömenoista sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvusta. Menoista katettiin tulorahoituksella 19,44 milj. euroa (33 %), suoralla ulkopuolisella
19 rahoituksella 2,26 milj. euroa (2 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 40,00 milj. euroa (65 %). Perusrahoituksen osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kaksi prosenttiyksikköä. Muutos johtuu laitokseen liitetyistä merentutkimustoiminnoista, joista esim. Suomen Etelämannertoiminta rahoitetaan kokonaan talousarviosta. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden talousarviomäärärahoja yhteensä 43,67 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli käytössä 8,79 milj. euroa. Lukuun sisältyy Merentutkimuslaitoksesta siirtynyttä määrärahaa 0,47 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 12,46 milj. euroa. Edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna siirtyvien määrärahojen osuus kasvoi 3,67 milj. euroa. Kasvu johtui pääasiassa investointimenojen siirtymisestä vuodelle 2010, kun Sodankylän uuden satelliittien vastaanottoantennin hankintaa ei ehditty vuoden aikana saattaa loppuun. Maksullisen palvelun tulot olivat 12,35 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 6,71 milj. euroa. Yhteistutkimustulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,43 milj. euroa ja maksullisen toiminnan tulot 1,26 milj. euroa. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot kasvoivat 2,84 milj. euroa edellisvuodesta. Kasvusta 1,25 milj. euroa kertyi Ilmatieteen laitokseen liitetyistä merentutkimustoiminnoista ja muu osa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden lisääntyneistä tuloutuksista sekä vuokratuotoista. Toiminnan kulut kasvoivat 12,36 milj. euroa edellisvuodesta. liittäminen laitokseen kasvatti kaikkia kululajeja. Merentutkimustoimintojen Satunnaiset tuotot kasvoivat 0,65 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa Venäjän velkakonversion kirjauksista. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä kasvoi 9,70 milj. euroa edellisvuodesta. 1.6.4 Tase Taseen loppusumma kasvoi edellisvuoden 11, 91 milj. eurosta 16, 01 milj. euroon. Alkusaldo kasvoi edellisen vuoden loppusaldoon verrattuna 1,49 milj. euroa Merentutkimuslaitoksesta siirtyneen omaisuuden johdosta. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 8,08 milj. eurosta 11,63 milj. euroon. Suurin kasvu (3,04 milj. euroa) kohdistui ryhmään koneet ja laitteet. Tätä erää kasvattivat luonnollisesti myös Merentutkimuslaitoksesta siirtyneet laitteet. Merkittävimmät omaisuuserät olivat atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 3,15 milj. euroa ja muut tutkimuslaitteet 5,13 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo nousi 3, 83 milj. eurosta 4,38 milj. euroon. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja on toimintayksiköiden taloussäännön perusteella tekemien riskien arvioinnin sekä sisäisen tarkastuksen yhteenvedon perusteella arvioinut, täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut seuraavaa:
20 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät säädetyt vaatimukset laitoksen toiminnan laillisuuden, tuloksellisuuden sekä omaisuuden turvaamisen osalta. Myös laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta on varmistettu. Riskit on määritelty ja toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi on ryhdytty. Toimenpiteet on kuvattu tarkasti. Ilmatieteen laitoksessa riskejä arvioidaan systemaattisesti vuosittain kaikilla tulosalueilla. Tulosaluilta saadun tiedon perusteella voi sanoa, että sisäinen valvonta toimii hyvin Ilmatieteen laitoksessa. Ilmatieteen laitoksella sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikko perustuu COSO-ERM - viitekehykseen. Tämän mallin perusteella on laadittu riskienhallintalomake, joka on jaettu tulosprisman ( riskiprisman ) mukaisesti kolmeen osioon. Riskit on määritelty yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden, toiminnallisten tulostavoitteiden sekä henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyvien tavoitteiden kautta. Riskien lisäksi on määritelty riskin toteutumisen seurausvaikutukset, riskin merkittävyys, toimenpiteet riskienhallitsemiseksi sekä vastuuhenkilö. Ilmatieteen laitoksen riskianalyysin heikkoutena voi pitää sitä, että se perustuu henkilöiden subjektiiviseen näkemykseen. Subjektiivisetkin arvioinnit oikeiden henkilöiden tekemänä mahdollistavat kuitenkin riskien merkittävyyden havaitsemisen. Ilmatieteen laitoksella aloitettiin vuonna riskienhallinnan kehittämistyö. Riskejä käsiteltiin varsin laajasti vuoden aikana. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa käsittelevässä seminaarissa koko laitoksen johto ml. toimintayksiköiden ja ryhmien päälliköt kävi läpi tavoitteisiin liittyviä riskejä. Vuosittaisen arvioinnin yhteydessä toimintayksiköt käsittelivät riskejä yhdessä hallinnon kanssa. Riskienhallintaa pyrittiin tuomaan enemmän keskeiseksi osaksi sisäistä valvontaa ja hyvää hallintotapaa. Riskienhallintalomaketta päivitettiin. Lisäksi Ilmatieteen laitoksella otettiin vuonna koekäyttöön suunnitteluohjelma, jota tullaan hyödyntämään myös riskienhallinnassa. Ilmatieteen laitoksessa tunnistettiin ja arvioitiin riskejä yhteensä 74 kpl. Merkittävyydeltään kriittisiä riskejä tunnistettiin kaikilla tulosalueilla. Suurimmat riskit kohdistuivat toimintaympäristön muutosten vaikutukseen toimintaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sekä henkilöstöön. Kaikilla tulosalueilla tuli tänäkin vuonna esille riski; miten turvata osaava ja motivoitunut henkilöstö myös tulevaisuudessa. Laitoksen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisen kannalta henkilöstömäärän vähentäminen on suuri riski. IL on turvallisuusviranomainen, jonka palvelut ovat tutkitusti hyvä investointi yhteiskunnalle. Turvallisuuspalveluja ei kuitenkaan voi tuottaa ulkopuolisella rahoituksella, joten oman henkilöstön huomattava vähentäminen heikentää laitoksen toimintakykyä. 1.8 Arviointien tulokset Liikenne- ja viestintäministeriön tilauksesta emerituspääjohtaja, professori Jorma Rantanen selvitti Ilmatieteen laitoksen toimintaan soveltuvaa hallintomallia. Vaihtoehtoina oli lopulta nykyisen mallin jatkaminen tai julkisoikeudellinen yhteisö. Selvitys tehtiin, jotta varmistetaan laitokselle hyvät toimintaedellytykset tulevinakin vuosina. LVM on päättänyt, ettei asiaa viedä eteenpäin nykyisen hallituksen kaudella, vaan asiaan palataan tarvittaessa vuoden 2011 loppupuolella. Professori Rantanen antoi selvityksessään erittäin hyvän arvion IL:n toiminnasta.
21 Taloustutkimuksen suomalaisten päättäjien keskuudessa tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä Ilmatieteen laitos sai jälleen julkishallinnon toimijoiden selkeän ykkössijan arvosanalla 8,14, kun toiseksi parhaan arvosana oli 7,98. Myös kansalaisille kohdistetussa mielikuvatutkimuksessa Ilmatieteen laitos sai parhaan arvosanan, joka oli 8,11. Toiseksi parhaan toimijan arvosana oli 7,61, joten kansalaisten keskuudessa laitoksen ykkössija oli vielä selvempi. Ilmatieteen laitoksen viestintä sai myös toimialan parhaan yleisarvosanan, 8,23. Ilmatieteen laitos erottui positiivisesti muista tutkituista julkisista palveluista julkisuudessa näkymisessä, tiedotusmateriaalin tasossa ja viestinnän nopeudessa. Se sai myös niukasti parhaat arviot tiedottamisesta www-kotisivuilla, viestinnän avoimuudesta ja tiedottajien tavoitettavuudesta sekä oli jaetulla ykköstilalla tiedottajien ammattitaidossa. Parhaat arvionsa Ilmatieteen laitos sai viestinnän luotettavuudesta ja avoimuudesta, joita pidetään tärkeimpinä viestinnän osatekijöinä. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna kohdistunut väärinkäytöksiä.
22 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2008 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 1 102 949,57 1 154 135 1 154 134,90 0,00 100,00 11.04.01 Arvonlisävero 1 102 949,57 1 154 135 1 154 134,90 0,00 100,00 12. Sekalaiset tulot 0,00 560 657 560 657,12 0,00 100,00 12.35.99 YM:n hallinnonalan muut tulot 434 713 434 713,16 0,00 100,00 12.35.99.3 EU-rahoitus 434 713 434 713,16 0,00 100,00 12.39.04 Menorästien ja siirrettyjen 125 944 125 943,96 0,00 100,00 määrärahojen peruutukset 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 200,00 240 240,00 0,00 100,00 13.03.01 Osinkotulot 200,00 240 240,00 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä 1 103 149,57 1 715 032 1 715 032,02 0,00 100,00 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2008 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 29. Opetusministeriön hallinnonala 987 150,00 1 529 561 1 529 561,16 0,00 1 529 561,16 0,00 2 157,12 1 531 718,28 1 529 561,16 0,00 29.01.21 Kansainvälinen yhteistyö (S2V) 29.01.21.3 Muut kansainväliset hankkeet (S2V) 2 157,12 2 157,12 0,00 0,00 29.60.50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 987 150,00 1 529 561 1 529 561,16 1 529 561,16 0,00 0,00 1 529 561,16 1 529 561,16 0,00 29.60.50.1 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 987 150,00 1 529 561 1 529 561,16 1 529 561,16 0,00 0,00 1 529 561,16 1 529 561,16 0,00 30. Maa- ja metsätalousministeriön 67 500,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 hallinnonala 30.01.22 Yhteistutkimukset (S3V) 67 500,00 Siirto seuraavalle sivulle 1 054 650,00 1 529 561 1 529 561,16 0,00 1 529 561,16 0,00 2 157,12 1 531 718,28 1 529 561,16 0,00
23 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2008 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Siirto edelliseltä sivulta 1 054 650,00 1 529 561 1 529 561,16 0,00 1 529 561,16 0,00 2 157,12 1 531 718,28 1 529 561,16 0,00 31. Liikenne- ja viestintäministeriön 34 796 358,26 48 077 404 35 620 504,18 12 456 899,46 48 077 403,64 0,00 8 789 561,61 52 459 561,61 40 002 662,15 12 456 899,46 hallinnonala 31.01.29 LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 4 407 404 4 407 403,64 4 407 403,64 0,00 31.50.01 Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) 43 670 000 31 213 100,54 12 456 899,46 43 670 000,00 0,00 0,00 43 670 000,00 31 213 100,54 12 456 899,46 31.50.01.1 IL:n toimintamenot 42 821 000 30 365 718,04 12 455 281,96 42 821 000,00 0,00 0,00 42 821 000,00 30 365 718,04 12 455 281,96 31.50.01.2 Etelä-Manner 849 000 847 382,50 1 617,50 849 000,00 0,00 0,00 849 000,00 847 382,50 1 617,50 31.80.01 Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) 31 661 000,00 8 318 623,57 8 318 623,57 8 318 623,57 0,00 31.81.01 Merentutkimuslaitoksen toimintamenot (S2V) 470 938,04 470 938,04 470 938,04 0,00 31.81.01.1 Toimintamenot (S2V) 284 308,80 284 308,80 284 308,80 0,00 31.81.01.2 Etelämanner-toiminta 186 629,24 186 629,24 186 629,24 0,00 31.99.29 LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 3 135 358,26 32. Työ- ja elinkeinoministeriön 9 384,92 46 339 46 339,03 0,00 46 339,03 0,00 hallinnonala 32.01.29 TEM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 9 384,92 11 259 11 259,44 11 259,44 0,00 32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) 35 080 35 079,59 35 079,59 0,00 32.30.51.2.1 Työllistäminen valtionhallintoon/palkkaukset 35 080 35 079,59 35 079,59 0,00 Siirto seuraavalle sivulle 35 860 393,18 49 653 304 37 196 404,37 12 456 899,46 49 653 303,83 0,00 8 791 718,73 53 991 279,89 41 532 223,31 12 456 899,46
24 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2008 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Siirto edelliseltä sivulta 35 860 393,18 49 653 304 37 196 404,37 12 456 899,46 49 653 303,83 0,00 8 791 718,73 53 991 279,89 41 532 223,31 12 456 899,46 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 826 704,99 826 704,99 446 587,75 256 330,40 35.10.64 EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) 256 330,40 256 330,40 0,00 256 330,40 35.10.67 Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (S3V) 11 874,59 11 874,59 11 874,59 0,00 35.99.63 EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) 558 500,00 558 500,00 434 713,16 0,00 Määrärahatilit yhteensä 35 860 393,18 49 653 304 37 196 404,37 12 456 899,46 49 653 303,83 0,00 9 618 423,72 54 817 984,88 41 978 811,06 12 713 229,86
25 TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1. - 31.12. 1.1.2008-31.12.2008 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 11 552 467,43 11 069 634,19 Vuokrat ja käyttökorvaukset 794 849,79 27 674,99 Muut toiminnan tuotot 7 335 635,32 19 682 952,54 5 749 344,80 16 846 653,98 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 3 919 428,18 3 329 802,21 Henkilöstökulut 32 712 372,62 27 557 306,35 Vuokrat 5 268 980,88 3 296 383,18 Palvelujen ostot 9 608 228,36 6 713 017,90 Muut kulut 5 857 909,24 4 695 830,46 Poistot 2 626 549,28 2 354 070,00 Sisäiset kulut 453 493,32-60 446 961,88 142 309,31-48 088 719,41 JÄÄMÄ I -40 764 009,34-31 242 065,43 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 790,14 407,88 Rahoituskulut -4 245,73-3 455,59-6 209,61-5 801,73 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 651 244,34 651 244,34 3 046,70 3 046,70 JÄÄMÄ II -40 116 220,59-31 244 820,46 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Siirtotalouden tuotot EU:lta 434 713,16 434 713,16 0,00 0,00 JÄÄMÄ III -39 681 507,43-31 244 820,46 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 1 189 073,62 1 126 737,18 Suoritetut arvonlisäverot -4 475 115,46-3 286 041,84-3 146 935,27-2 020 198,09 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -42 967 549,27-33 265 018,55
26 TASE 31.12. 31.12.2008 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 197 198,19 51 965,91 Muut pitkävaikutteiset menot 30 878,95 228 077,14 46 316,95 98 282,86 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset 341 877,99 Rakennelmat 100 522,25 109 988,83 Koneet ja laitteet 9 860 031,34 6 817 661,08 Kalusteet 1 045 594,93 956 189,20 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 977,90 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 11 348 026,51 81 344,25 7 966 161,26 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 54 380,77 54 380,77 13 153,00 13 153,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 11 630 484,42 8 077 597,12 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 3 472 458,68 3 208 199,21 Siirtosaamiset 872 442,59 594 965,36 Muut lyhytaikaiset saamiset 17 763,10 14 744,42 Ennakkomaksut 15 188,61 4 377 852,98 10 670,33 3 828 579,32 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 804,55 804,55 515,40 515,40 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 4 378 657,53 3 829 094,72 VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 009 141,95 11 906 691,84
27 TASE 31.12. 31.12.2008 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 5 619 881,39 5 439 282,69 Edellisten tilikausien pääoman muutos -4 666 103,45-2 793 896,43 Pääoman siirrot 44 194 313,23 31 482 393,19 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -42 967 549,27 2 180 541,90-33 265 018,55 862 760,90 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 4 134 082,36 3 127 690,14 Ostovelat 2 144 134,31 1 974 212,58 Tilivirastojen väliset tilitykset 651 929,75 584 369,28 Edelleen tilitettävät erät 519 126,73 452 959,72 Siirtovelat 6 120 533,43 4 580 975,40 Muut lyhytaikaiset velat 258 793,47 13 828 600,05 323 723,82 11 043 930,94 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 13 828 600,05 11 043 930,94 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 009 141,95 11 906 691,84
28 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta * Hallinnonalan organisaatiorakenteet muuttuivat 1.1., kun lakimuutokset Merentutkimuslaitoksen (MTL), Ilmatieteen laitoksen (IL) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tehtävien uudelleenmäärittelystä tulivat voimaan. Muutoksessa MTL lakkautettiin ja sen tehtävät jaettiin IL:lle ja SYKE:lle. Ilmatieteen laitoksen uusiksi tehtäviksi tulivat fysikaalisen merentutkimuksen vastuut sekä Suomen Etelämannertoiminta. Muutosvalmistelun yhteydessä ao. laitosten budjetit mitoitettiin uudelleen ja IL:n budjettiin osoitettiin lisäystä 4,142 miljoonaa euroa. Lisäksi MTL:n siirtyneestä määrärahasta kohdennettiin IL:lle 470 938,04 euroa, josta Etelämanner-toimintaan 186 629,24. Taseen alkusaldo kasvoi yhdistymisen myötä 1 486 057,18 euroa. Henkilöstöä MTL:stä IL:een siirtyi 53 htv. Talousarvion toteutumalaskelmassa ja Liitteessä 2 Nettoutetut tulot ja menot on ilmoitettu MTL:n toimintamenomomentin osalta vain siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot, koska vuoden 2008 tilinpäätösluvun IL:n osuutta on mahdoton selvittää. * Ilmatieteen laitoksen alkusaldo 171 931,86 euroa tilillä 4.08.29.60.50.1 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat siirrettiin pyynnöstä tilijaottelun muutoksella takaisin Suomen Akatemialle. Ympäristöministeriö antoi kirjausoikeuden vuoden aikana tileille 4.07.35.10.67, 4.07.35.99.63 ja 4.08.35.10.64. Näiden tilien osalta talousarvion toteutumalaskelmalla on vain siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot. * Tekesiltä saatu tutkimusrahoitus nettoutettiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan toimintamenoihin. * Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin 31.12. noteeraamia valuuttakursseja: Norjan kruunu 8,3000 Ruotsin kruunu 10,2520 Sveitsin frangi 1,4836 Tanskan kruunu 7,4418 Yhdysvaltain dollari 1,4406 * Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Maksuperusteella on kirjattu mm. osinkotulot ja vuodelta 2008 saatu eläkemaksupalautus. * Julkisoikeudellisten suoritteiden myyntituotot sisältävät vuoden 2008 palautusosuutta 19 373,97 euroa. Vuoden tuotot julkisoikeudellisista suoritteista ovat ilman oikaisuerää 6 212 807,52 euroa.