NUORTEN KUNTA ALLIANSSIN KUNTAVAALITAVOITTEET 2017
Hyvä arki ja elinympäristö Uudet kuntalaiset mukana Tulevaisuuden kuntaan muuttavat opiskelijat ja nuoret tuovat vireyttä. Heidän hyvinvointiinsa investoidaan. 20 29-vuotiaista 79 % asuu kaupunkialueilla, koko väestöstä 69 %. Edullista ja esteetöntä asumista Kunnan asuntopolitiikka mahdollistaa edullisten vuokra-asuntojen tarjonnan. Rakentamisen hintaan vaikuttavaa sääntelyä on kevennetty esimerkiksi autopaikkojen osalta. Esteettömyysvaatimuksista ei tingitä. 55 % nuorista asuu itsenäisesti vuokralla. Kunta tuo eritaustaisia ihmisiä ja tahoja yhteen kasvattaen kunnan elinvoimaa. Kunta ja järjestöt tekevät yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunta tukee maahanmuuttajanuorten ja valtaväestöön kuuluvien yhteisöllisyyttä. Vastaanottava kunta vastaa monipuolisesti turvapaikanhakijanuoren arjen ja kasvun tukemisesta. Epävarmassa elämäntilanteessa mielekästä tekemistä tuovat kunnan vapaaajan palvelut ja järjestötyö. Vieraskielisistä 43 % on lapsia ja nuoria. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä puhtaassa ympäristössä Nuorilla on mahdollisuus liikkua turvallisesti, itsenäisesti ja helposti. Joukkoliikenteessä on tuntuvat opiskelija- ja nuorisoalennukset. Uusia pyöräteitä tehdään lisää. Kunta tekee Energiaremontin: Fossiilisten polttoaineiden käyttö lakkautetaan kaikissa kunnissa vuoteen 2035 mennessä. Kunta sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, esimerkiksi antamalla kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. 2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
Allianssin kuntavaalitavoitteet rakentavat tulevaisuuden kunnan, jossa nuorten on hyvä elää ja kasvaa. Tulevaisuuden kunnassa huomioidaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Kuntavaalitavoitteet 2017 3
OIKEUS OSALLISTUA Nuorten ääni kuuluviin kuntavaaleissa Nuorilla on oikeus osallistua yhteiseen päätöksentekoon monipuolisesti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti tasavertaisina kuntalaisina. Myös 16-vuotiaat äänestävät kuntavaaleissa. Ennakkoäänestyspaikkoja on siellä, missä nuoret liikkuvat, kuten oppilaitoksissa ja kauppakeskuksissa. Nuorten kiinnostus vaaleihin vahvistuu, kun nuorille tarjotaan todellista valtaa ja vastuuta. Puolueet nimittävät paljon nuoria ehdokkaita ja antavat näiden kampanjoille näkyvyyttä. Nuoria nostetaan eturiviin lautakunta- ja hallituspaikkoja jaettaessa. Puolueet nostavat vaaliohjelmiinsa nuorten hyvinvointia ja oikeuksia edistäviä tavoitteita ja varmistavat, että nuorten asiat nousevat esiin vaalikeskusteluissa. Vaalityötä tehdään myös siellä, missä nuoret ovat. Matalan kynnyksen vaikuttaminen ja osallisuus lisääntyvät Nuorilla on tietoa vaikuttamisesta ja aito mahdollisuus vaikuttaa. Nuorten moninaisuus huomioidaan ja syrjinnän vaarassa olevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia tuetaan kunnan osallistumisrakenteissa. Osallisuutta heikentävään syrjintään ja ulossulkemiseen puututaan aktiivisilla toimenpiteillä. Nuorten kuuleminen tapahtuu mahdollisimman lähellä nuoria, kuten nuorisotyössä, kouluissa ja sosiaalisessa mediassa. Kunnalla on käytössä digivaikuttamisen alustoja, kuten Nuortenideat.fi. Vaikuttamispalveluita tehdään tunnetuksi nuorten suosimissa verkkopalveluissa. Nuorten vaikuttajaryhmillä on aitoa päätösvaltaa kunnan yhteisistä asioista Oppilas- ja opiskelijakuntien ja nuorisovaltuustojen tai nuorten vaikuttajaryhmien toimintaa tukevat riittävät ohjaus- ja toimintaresurssit. Vuonna 2016 nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä on noin 73 %:ssa Suomen kunnista. Kunnan päätöksenteon ja nuorten vaikuttajaryhmän välillä on aito vuorovaikutus. Ryhmällä on valtaa valmistelun ja päätöksenteon eri vaiheissa, läsnäolo- ja puheoikeus kunnanvaltuustossa kaikissa lautakunnissa ja muissa päätöksentekoelimissä. Vähemmistöihin kuuluvien nuorten osallistumista vaikuttajaryhmään tuetaan aktiivisesti, esimerkiksi tiedottamalla esteettömästi ja eri kielillä sekä monikanavaisesti, kuten videoilla. Nuorten oikeus osallistua toteutuu maakuntahallinnossa Nuoria on kuultu ja heidän näkemyksensä on otettu huomioon maakuntauudistuksessa. Maakuntatason nuorten vaikuttajaryhmä on edustuksellinen ja vaikuttava sekä sen asema suhteessa maakuntahallintoon on tiivis. Maakunnallisten vaikuttajaryhmien toimintaa tukevat riittävät ohjaus- ja toimintaresurssit. 4 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
61 % nuorista on erittäin tai jonkin verran kiinnostuneita politiikasta. Kuntavaalitavoitteet 2017 5
ENNAKOIVAT LÄHIPALVELUT 90-luvun laman virheitä ei toisteta Tulevaisuuden kunta on ottanut opiksi 90-luvun laman virheistä. Ennaltaehkäiseviin palveluihin tehdyistä leikkauksista seurasi nuorten vakavaa oireilua, korjaavien palvelujen tarpeen kasvua ja lisääntyneitä kustannuksia. Palveluihin kohdistuvat leikkaukset eivät saa vaarantaa yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteutumista eri kunnissa. Nuorten moninaisuus otetaan huomioon palveluissa. Sähköiset palvelut helpottavat elämää Tulevaisuuden kunta on digitaalinen. Kunnan palvelut on suunniteltu saavutettaviksi nuorten kanssa sekä nuorten näkökulma huomioiden. Palveluita koskeva tieto on läpinäkyvää ja avointa. Digitalisaatio mahdollistaa työtapojen ja prosessien uudelleenmuotoilun: Nuori saa palveluista räätälöityä tietoa helposti ja pystyy käymään matalan kynnyksen dialogia palveluntarjoajan kanssa. Laadukasta nuorisotyötä Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina kaikille nuorille suunnattua, maksutonta ja ohjattua vapaaaikaa tulee vahvistaa, ei leikata. Kunta tekee pitkän aikavälin strategian nuorisopalvelujen kehittämisestä. Laadukas nuorisotyö pitää sisällään etsivän nuorisotyön. 6 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kunnassa on käytössä harrastustakuu Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen varallisuudesta riippumatta. 34 % nuorista on joutunut jättämään jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia, vieraskielisistä nuorista peräti 47 %. Niin suurilla kuin pienillä paikkakunnilla on harrastusmahdollisuuksia, joihin ei liity kalliita väline- ja osallistumismaksuja, sekä harrastamiseen sopivia maksuttomia tiloja ja viheralueita. Kunnassa tuetaan nuorten vapaa-ajanviettopaikkoja, kuten nuorisotaloja ja liikuntatiloja ja tarjotaan näitä joustavasti myös kolmannen sektorin käyttöön. Nuoren oikeus työ- tai koulutuspaikkaan toteutuu Tulevaisuuden kunnalla on vahva rooli koulutuksen, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Ohjaamot auttavat nuoria löytämään polun koulutukseen ja työhön. Kunnat kantavat vastuunsa turvapaikanhakijoiden koulutuksesta, kieliopetuksesta ja työelämäorientaatiosta. Lähtökohtana on vapaaehtoiset matalan kynnyksen palvelut, jotka saadaan saman katon alta.
Peruskoulu on kunnan laadukkain lähipalvelu Viime vuosina havaittu oppimistulosten heikentyminen käännetään nousuun. Suomalaisen peruskoulun laatu ja opettajien koulutustaso säilyvät kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen korkeina. Opettajien ammatillista lisäkoulutusta, demokratiakasvatusta sekä koulutusta ihmisoikeuksista, yhdenvertaisuuden edistämisestä ja syrjintään puuttumisesta lisätään. Perusopetuksen voimavarat taataan myös tulevaisuudessa, ja se on myös jatkossa julkista, maksutonta ja oppilaita valikoimatonta. Ryhmäkokojen pienentämistä jatketaan. Lähikouluperiaatteesta pidetään kiinni, ja oppimistulokset eivät riipu yksilön asuinalueesta, sosiaalisesta taustasta tai sukupuolesta. Inkluusioperiaate toteutuu vammaisten nuorten opetuksessa. Koulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmiin puututaan ajoissa ja korvaaviin investointeihin varaudutaan kunnan talousarviossa. Kuntavaalitavoitteet 2017 7
NUORTEN KUNTA Allianssin kuntavaalitavoitteet 2017 Kunnat ovat suuren muutoksen edessä. Uudistuksissa nuorten huomioiminen ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on erittäin tärkeää. Tulevaisuuden kuntapäättäjällä on vastuu siitä, että nuorten oikeus vaikuttamiseen ja palveluihin toteutuu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakuntien vastuulle kuntien on otettava vahva rooli kuntalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Kunnat vastaavat edelleen nuorille tärkeistä palveluista, kuten koulutuksesta, nuorisotyöstä, vapaa-ajan palveluista, kulttuurista ja liikunnasta, asuinalueiden kehittämisestä ja liikenteestä. Oppilas- ja opiskelijahuolto määritellään sote-uudistuksessa osaksi kuntien järjestämisvastuulla olevia sivistyspalveluja. Maakunnan vastuulle siirtyy esimerkiksi lastensuojelun, mielenterveyspalveluiden, kuntoutuksen sekä erilaisten lääkäripalveluiden järjestäminen. Näiden toteuttamisessa maakunnan ja kunnan yhteistyön ja palveluiden rajapintojen on oltava saumattomia. Kunnan päätöksenteossa on arvioitava päätösten vaikutukset kaikkiin lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arvioinnit huomioimalla saadaan parempia ja vaikutuksiltaan tavoitteiden mukaisia päätöksiä. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvoja, jonka jäseninä on yli 120 valtakunnallista nuorisotai kasvatusalan järjestöä. Allianssin tavoitteena on nuorten hyvinvointi. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki info@alli.fi, alli.fi 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry