VUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa

VUOSIKERTOMUS 2014 Vahvistettu hallituksessa 25.3.2015 Abilis-säätiö Tukea kehitysmaiden vammaisille

Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. JOHDANTO... 5 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA... 5 A. HANKERAHOITUS... 5 2.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset... 6 2.2. Myönnetyn projektirahoituksen jakautuminen toimijoittain, alueittain ja maittain sekä teemoittain... 7 2.3. Hankevalmistelu...12 2.4. Hankeseuranta...12 2.5. Päättyneiden projektien seuranta, tuloksia ja toiminnan vaikutuksia...13 2.5.2. Päättyneiden hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia...14 2.6. Säätiön toiminta ja YK:n vuosituhattavoitteet...21 2.7. Hankearviointi ja -evaluaatio...21 B. KUMPPANUUSOHJELMA...22 Kumppanuussopimukset...22 C. TIEDOTUSTOIMINTA...25 D. LAATUTYÖ JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN...26 Laatutyö...26 Arviointi- ja kehittämistyö...26 Mekongin alueen toiminta vuonna 2014...28 Hankehallinnon asiantuntijuuden vahvistaminen ja työkalujen uusiminen...30 E. HALLINTO...30 Säätiön hallitus...30 Säätiön kehitysyhteistyöstä vastaava henkilöstö...31 Säätiön talous...32 Säätiön toimitilat...33 F. KEHITYSYHTEISTYÖN VAMMAISOIKEUSDIPLOMATIA JA VAMMAISASIOIDEN ERITYISASIANTUNTIJUUS...33 3. YHTEISTYÖVERKOSTOT JA KOTIMAAN TOIMINTA...34 3.1. Kansainvälinen verkostoituminen...34 3.2. Säätiöiden välinen yhteistyö...35 3.3. Mukana Vammaiskumppanuusohjelmassa...36 4. ARVIO VUODESTA 2014 ja TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA...36 1

Yhteenveto VUOSIKERTOMUS 2014 Vuosi 2014 oli Abilis-säätiössä aktiivinen toimintavuosi. Säätiön koko olemassaoloaikaan suhteutettuna se oli monella tavalla historiallinen vuosi. Säätiön käytössä ollut valtiontuki nousi yli kolmeen miljoonaan euroon (käytettävissä vuoden 2014 myöntö, 2,8 M ja edelliseltä vuodelta siirtynyt tuki 303 060 ), rahoitustoiminta oli vilkkaampaa kuin koskaan aiemmin, säätiön kehittämisja tutkimustyö sekä verkostoituminen alan toimijoiden kanssa laajenivat ja vammaisoikeusdiplomatia-aloite eteni globaalilla tasolla. Säätiö lisäsi henkilöstöresursseja vastaamaan kasvanutta työmäärää ja henkilöstön määrä nousi 14 työntekijään (Suomessa, osa heistä osa-aikaisia). Kyse oli käynnissä olevan kolmivuotisen rahoituskauden (2013 2015) keskimmäisestä vuodesta, joka todisti säätiön omaavan kapasiteettia, osaamista ja tunnustusta laadukkaan ja tuloksellisen työn toteuttamisessa. Säätiön rahoitustoiminta jatkoi kasvuaan. Vuoden aikana säätiö käsitteli yli 500 hakemusta, joista se hyväksyi rahoitettavaksi 266. Yhteensä 194 hakemusta hylättiin. Hakemuksia tuli eniten Afrikasta (55 %). Kaikkein köyhimpiin ja haavoittuvimpiin maihin kohdentui myönnetyistä avustuksista noin 75 %. Strategiansa mukaisesti säätiö kanavoi valtaosan (62 %) kaikesta tuesta kumppanimaihin, joita säätiöllä oli vuoden 2014 aikana yhteensä 12. Näissä maissa kumppanijärjestö seurasi hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koko hankesyklin ajan, jolloin riskien hallinta oli tavoitteellista. Eniten säätiö tuki aiempien vuosien tapaan köyhyyden vähentämiseen ja toimeentulon hankintaan liittyviä projekteja. Niitä oli 51 % kaikista uusista avustuspäätöksistä. Avustusten koko vaihteli 616 20 944 euron välillä. Keskimääräinen avustuksen koko oli 6 671. Koska säätiön pienten avustusten määrä kasvoi merkittävästi (n=106), laski keskimääräisen avustuksen koko. Sama suuntaus on ollut näkyvissä viime vuosina, jolloin pienten avustusten käyttöä on lisätty. Tilanne todistaa sen, että pienille paikallistason ryhmille, erityisesti maaseutuolosuhteissa, riittää varsin pieni projektirahoitus, jonka ryhmä pystyy hallinnoimaan ja käyttämään suunnitelman mukaisesti. Pienten avustusten määrää lisäsi syyskaudella 2014 Ebola-epidemia, jonka leviämisen ehkäisyyn säätiö myönsi 25 rahoitusta. Säätiön rahoitustoiminnan tuloksia ja vaikutuksia mittaavien indikaattoreiden kehittämistyö jatkui vuoden 2014 aikana. Ensimmäiseksi kehitetyt indikaattorit otettiin käyttöön pienissä avustuksissa. Saatujen kokemusten pohjalta niiden käyttöä laajennetaan tulevina vuosina kattamaan säätiön eri rahoitusmuodot. Toisena selvitystyönä säätiö käynnisti kumppaniyhteistyön toiminnan arvioinnin. Tulokset ovat tiedossa keväällä 2015, jolloin ne myös otetaan mukaan tulevien vuosien suunnitelmiin. Säätiön tehostettu rahoitustoiminta Mekongin alueella eteni suunnitelmien mukaisesti. Alueellista työtä koordinoitiin maanosatoimistosta Thaimaasta käsin. Maatoimistot perustettiin Vietnamiin (01/2014) ja Myanmariin (07/2014). Maavastaavat verkostoituivat laajasti ja fasilitoivat paikallisia vammaisryhmiä. Toiminnat tulevat heijastumaan projektirahoituksiin vasta seuraavina vuosina. Vammaisoikeusdiplomatian kautta säätiö edisti vammaisten ihmisoikeuksien tunnustamista ja inklusiivista kehityspolitiikkaa. Maailmanlaajuiset verkostot ja yhteistyö alan toimijoiden kanssa avasivat tietä globaaleille toimikentille. Kymmenet tapaamiset Suomessa ja ulkomailla, neuvotteluja diplomatiamatkat sekä vammaisten asiantuntijoiden mentorointi tuleviin tehtäviin sai kiitosta Suomen ulkoministeriöstä, kotimaisilta ja kansainvälisiltä toimijoilta. Yhtenä keskeisenä aiheena oli vammaisten ihmisten tukeminen kriisitilanteissa. Vuonna 2014 säätiön edustajat osallistuivat erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin. Säätiön arviointityö ja ihmisoikeusperustaisuus herättivät laajasti kiinnostusta. Säätiö panosti tunnettuuden kasvattamiseen ja tehosti tiedotustyötään. Myös yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa lisättiin. 2

YHTEENVETO VUODEN 2014 TULOKSISTA Abilis-säätiö tukee kehitysmaiden vammaisjärjestöjä toimimaan aktiivisesti omissa maissaan edistäen vammaisten ihmisoikeuksia ja elinolosuhteita. Abilis-säätiö tavoittelee maailmaa, missä vammaiset ihmiset ovat tietoisia ihmisoikeuksistaan ja toimivat ihmis-oikeuksien toteutumiseksi. Tavoitteena on sellainen yhteiskunta, jossa vammaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia muiden kansalaisten kanssa. Abilis-säätiön toiminta perustuu Ihmisoikeusperustaiseen lähestymistapaan. Sen kulmakivenä ovat erityisesti vammaisten ihmisten osallisuus ja voimaantuminen. Ne ovat edellytyksiä oikeuksien tunnistamiselle ja edistämiselle, ja niitä säätiö edistää niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Säätiön rahoitustoiminnan keskeiset tulokset vuonna 2014 pohjautuen säätiön strategiassa ja toimintasuunnitelmassa esitettyihin toiminta-alueisiin ovat seuraavat: Tavoite Tehokas valtiontuen käyttö (2,8M + siirtyvä tuki 303 060 ) UM:n ohjeiden mukaisesti Laadukas ja tuloksellinen rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hankehallinnon toimet Vammaisten ihmisten aktiivinen osallistuminen ja voimaantuminen muun muassa koulutusten, työllistymisen, järjestötoiminnan ja vertaistuen kautta Projektirahoituksen kohdentaminen säätiön strategian mukaisille painopistealueille (eri vammaryhmät, köyhissä maissa ja maaseudulla toimivat aloittelevat ryhmät ruohonjuuritason ryhmät) Tuloksellinen riskinhallinta ja avustustoiminnan seuranta Tutkimus- ja kehittämistyön kautta laadukasta toimintaa Mekongin alueen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen Vammaisoikeusdiplomatian toiminta YK:n vammaissopimuksen mukaisen vammaisten inkluusion edistämiseksi Tehostetun tiedotustyön kautta säätiön kasvanut tunnettuus kotimaassa Tulokset Valtiontuen käyttö 2 986 329, josta käytettiin 66,5 % hankerahoitukseen, 22,3 % hankehallintoon, 7,8 % hallinnon ja 3,4 % vammaisdiplomatian kuluihin 550 uutta, käsiteltyä hakemusta, joista 266 hyväksyttiin ja 194 hylättiin, loput käsittelyyn seuraavan vuoden puolella; 139 hyväksyttyä loppuraporttia Yhteensä noin 10 000 vammaista henkilöä osallistui eri projekteihin: perusopetus noin 200 henkilöä, ammatilliset koulutukset noin 3500 henkilöä, ihmisoikeuskoulutukset 2600 henkilöä, vertaistukiryhmiin osallistui noin 350 henkilöä, mikroluoton sai noin 500 henkilöä, yli 3500 henkilöä osallistui järjestö-, vaikuttamis- ja tiedotustyötä koskeviin toimintoihin. Heistä noin 30 % vammaisia naisia. tukea kaikille eri vammaryhmille, yli puolet (53 %) eri vammaryhmät kattaville järjestöille; 146 avustusta (55 %) Afrikkaan, 110 (42 %) Aasiaan; 75 % hankkeista maailman kaikkein köyhimmissä maissa; 60 % tuesta maaseutuolosuhteisiin ruohonjuuritason vammaisjärjestöille, joista 64 % oli aloittelevia toimijoita Hankeseuranta väli- ja loppuraporttien kautta (113 tarkastettua väliraporttia ja 139 loppuraporttia); noin 70 % projekteista kumppanijärjestön seurannan alla; seurantakäynti yli 120 projektissa paikan päällä. Säätiölle soveltuvan arviointimenetelmän kehittäminen, indikaattorit pienrahoituksen tulosten, vaikutusten ja kestävyyden mittaamiseen; indikaattorit käyttöön pienissä FT-hankkeissa; kumppaniyhteistyötä koskeva selvitystyö Maanosatoimisto Thaimaassa; 1.1.2014 maatoimisto Vietnamissa (+ maavastaava); 1.7.2014 maatoimisto Myanmarissa (+ maavastaava); rahoitustoiminnan tehostaminen käynnistynyt Globaalin tason verkostoituminen alan toimijoiden kanssa, transatlanttinen yhteistyö ja erikoistapahtumat, erityishuomio kriisitilanteissa eläviin vammaisiin; vammaisten asiantuntijoiden (15) mentorointi asiantuntijatehtäviin Säätiön tunnettuus on kasvanut (some), säätiön on saanut uusia lahjoittajia, viestintäverkosto on kasvanut Projektirahoituksen keskeiset tulokset vuonna 2014 päättyneissä hankkeissa, heijastaen myönnettyjen avustusten kohdentumista eri toimialueille ovat seuraavat: 3

1. Toimeentulon hankkiminen ja köyhyyden vähentäminen - Päättyneiden hankkeiden joukossa hieman alle puolet (80 hanketta, 48 %) toimeentulohankkeita, joiden avulla vammaiset ihmiset kehitysmaissa saivat ammatillista ja pienyrittäjyys-koulutusta, työllistyivät ja/tai saivat mahdollisuuden toimeentuloon. Yleisimpiä työn ja toimeentulon aloja olivat karjan- ja kanankasvatus, puu- ja käsityöt sekä leipomotoiminta. Parantunut toimeentulo vahvisti vammaisten ihmisten ruokaturvaa ja vähensi köyhyyttä. Vammaisista ihmisistä on tullut yhteisön jäseniä ja suhtautuminen vammaisiin on yhteisöissä muuttunut myönteisemmäksi 2. Järjestötyö ja vammaisten henkilöiden kapasiteetin vahvistaminen - Noin puolet päättyneistä projekteista (69 hanketta) vahvisti vammaisjärjestöjä kansalaisyhteiskunnan osana ja tarjosi vammaisille ihmisille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Projektit tukivat vammaisten omien järjestöjen johtamista ja laajentumista. Usein mukana oli vammaisten ihmisoikeuksiin ja vammaislainsäädäntöön liittyvää koulutusta. Säätiön rahoitustoiminnan kautta tavoitettiin maaseudun vammaisia, joiden itsetunto ja -luottamus kohenivat. Samalla he oppivat, mistä voi saada tietoa omista oikeuksistaan. 3. Ihmisoikeustyö, vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien tunnistaminen ja edistäminen - Säätiö tuki 13 sellaista päättynyttä hanketta (9 %), joiden keskiössä olivat vammaisten ihmisoikeudet, niistä tiedottaminen ja YK:n vammaissopimukseen liittyvät asiat. Yleisemmin toteutettiin edunvalvontaa (16 projektia, 12 %). Eri maissa vammaisten ihmisoikeudet tunnistetaan paremmin, kun vammaisten osallistuminen on lisääntynyt ja yhteisön tietoisuus vammaisuudesta on kasvanut. Vastaavasti vammaisten ihmisten itsetunto on vahvistunut koulutusten ja osallistumisen kautta. 4. Vammaisten ihmisten itsenäinen elämä ja voimaantuminen - Abilis-säätiö tukee vammaisia ihmisiä itsenäiseen elämään eri tavoin. Projektien avulla vammaiset ihmiset saavat mahdollisuuden tulla mukaan järjestön toimintaan, tapaavat uusia ihmisiä, voimaantuvat vertaishenkilöiden tapaamisista ja sosiaalisista suhteista. Myös harrastustoiminta, kulttuuri ja lyhytkurssitoiminta ovat yleisiä toimintamuotoja. Eri toimet ovat vahvistaneet vammaisten ihmisten luottamusta itseensä ja mahdollisuuksiinsa ja lisänneet vammaisten henkilöiden integroitumista yhteisöön. Vammaisten voimaantuminen on edelleen muuttanut yhteisön asennoitumista myönteisemmäksi. 5. Vammaisten naisten asema ja tietoisuus omista oikeuksistaan - Säätiö kiinnittää erityistä huomiota vammaisten tyttöjen ja naisten asemaan, koulutukseen ja toimeentuloon. Projektien seurauksena vammaiset tytöt ja naiset ovat vahvistuneet ja tuntevat kuuluvansa yhteisöön. He käyttävät aiempaa enemmän terveyspalveluita, tukevat lastensa koulunkäyntiä, hankkivat toimeentuloa ja 6. Vammaisten lasten asema. perusopetus ja elinolosuhteet - Päättyneiden hankkeiden joukossa oli 12 sellaista hanketta (8 %), joiden avulla edistettiin vammaisten lasten ja nuorten asemaa sekä perusopetusta. Projektien kautta vammaiset lapset pääsivät kouluun ja heidän itsetuntonsa koheni. Samoin vanhempien, opettajien ja opetusviranomaisten ymmärrys inklusiivisesta opetuksesta lisääntyi. 7. Muut toimialat ja niiden kautta saadut tulokset - Abilis-säätiö tukee vuosittain kymmeniä vammaisjärjestöjä toteuttamaan erilaisia, tarpeellisia projektitoimia, jotka liittyvät esteettömyyteen, apuvälineiden hankintaan, terveystietouteen ja palveluiden käyttöön sekä kuntoutukseen. Esimerkkinä tästä vuonna 2014 säätiö tuki 25 vammaisjärjestöä Länsi-Afrikassa levittämään tietoa Ebolasta ja kuinka välttää tartunta. 4

1. JOHDANTO Abilis-säätiö on suomalaisten vammaisten perustama järjestö, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten omaa toimintaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja itsenäisen elämän mahdollisuuksia kehitysmaissa sekä Itä-Euroopassa. Säätiö perustettiin vuonna 1998, rahoitustoimintaa se on toteuttanut vuodesta 1999 alkaen. Abilis-säätiön ydintoiminta on tukea kehitysmaiden vammaisia ihmisiä ja heidän järjestöjään vahvistumaan ja toimimaan elinolosuhteidensa kohentumiseksi. Säätiön rahoituksen kautta moni aloitteleva, heikoissa tai vaatimattomissa olosuhteissa toimiva yhdistys on saanut ensimmäistä kertaa mahdollisuuden käynnistää toimintaa, joka voimaannuttaa ryhmän jäseniä, tarjoaa heille työtä ja toimeentuloa tai muuta tärkeää toimintaa, antaa mahdollisuuden osallistua ja löytää paikkansa yhteisössä. Painopisteenä on löytää todella ne ruohonjuuritason toimijat, jotka eivät saa muuta rahoitusta, eivätkä ulkopuolista tukea, mutta joilla on potentiaalia vahvistaa vammaisten ihmisten osallistumista, itsenäistä elämää ja omavaraisuutta. Abilis-säätiön rahoitustoiminta kohdistuu nimenomaan helposti syrjäytyvän ja haavoittuvaisen väestönryhmän, vammaisten ihmisten, tukemiseen ja köyhyyden vähentämiseen. Vuoden 2014 toiminta jatkoi säätiön rahoitustoimintaa alkuperäisen toiminta-ajatuksen ja vuodelle 2014 vahvistetun toimintasuunnitelman pohjalta. Säätiö käytti tehokkaasti saamansa valtiontuen ja panosti toiminnan laatuun. Vuoden aikana toteutetut toiminnot ja niiden analyysiä kuvataan tämän raportin seuraavissa luvuissa. 2. RAHOITUSKAUDEN TOIMINTA Abilis-säätiön rahoitus kohdentui tehokkaasti vuonna 2014 säätiön strategian ja vuosisuunnitelman mukaisille painopistealueille. Myönnettyjen avustusten sisällöt ja toteutus ovat olleet vaikuttamassa kehitysmaiden vammaisten ihmisten elämän laatuun, osallistumiseen, voimaantumiseen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Reilusti yli puolet avustuksista kohdentui köyhyyden vähentämiseen ja ruokaturvaan, kaikki tukivat vammaisten omaa osallistumista. Koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, vuoden 2014 aikana, tarjottiin lähes 10 000 vammaiselle henkilölle. Projekteista on hyötynyt suoraan näiden lisäksi ainakin noin 5000 henkilöä. Muun yhteisön saamaa hyötyä säätiö ei pysty arvioimaan. Avustukset ovat perustuneet vammaisten ihmisten tarpeisiin ja omaan aktiivisuuteen. Toiminnan kautta vammaiset henkilöt ovat saaneet kokemuksia ja hyötyneet suoraan projektien suunnittelun, toteutuksen, raportoinnin ja arvioinnin tuomasta annista. Koko vuoden rahoitus huomioiden säätiö käytti tehokkaasti valtiontuen ja pystyi kanavoimaan sitä sekä maailman köyhimpiin maihin että niille ryhmille, joilla tarve on suurin ja muiden rahoittajien kiinnostus vähäinen. A. HANKERAHOITUS Säätiöllä on avoin haku, johon kehitysmaiden järjestöt voivat lähettää hakemuksia ympäri vuoden. Rahoituspäätökset tehdään saapuneiden hakemusten ja säätiön rahoituskriteereiden perusteella. Rahoituksesta pyritään ohjaamaan 70 % säätiön kumppanimaihin. Vuoden 2014 aikana säätiön rahoituksella oli meneillään keskimäärin 280 hanketta. Luku vaihteli vuoden aikana, koska osa projekteista alkoi ja päättyi saman vuoden aikana ja samanaikaisesti uusia, pidempikestoisia projekteja käynnistyi ja/tai päättyi. Yhteensä vuoden aikana käynnissä oli 508 hanketta. 5

2.1. Hakemukset ja myönnetyt rahoitukset Vuoden 2014 aikana säätiön toimistolla käsiteltiin noin 550 hakemusta. Luku sisälsi sekä vuonna 2014 tulleita, mutta myös edellisen vuoden puolelta siirtyneitä ja rekisteröityjä hakemuksia. Näistä 266 hyväksyttiin rahoitettaviksi ja 194 hakemusta hylättiin. Loput hakemukset jäivät odottamaan tulevaa käsittelyä vuoden 2015 puolella. Taulukko 1. antaa vertailevaa tietoa hyväksyttyjen ja hylättyjen hakemusten määrästä viimeisen viiden vuoden aikana. Käsitellyt hakemukset/ vuosi Hyväksytty Hylätty YHTEENSÄ 2010 % 2011 % 2012 % 2013 % 2014 % 123 41 135 38 134 34 179 49 266 58 178 59 223 62 265 66 187 51 194 42 301 100 358 100 399 100 366 100 460 100 Taulukko 1. Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset vuosina 2010 2014. Vuonna 2014 säätiö vastaanotti aiempaa enemmän hakemuksia. mutta hylkäsi edellisiä vuosia vähemmän hakemuksia. Tähän johtivat selkeät käytännöt, joiden avulla säätiö pystyi kontrolloimaan yhteydenottojen määrää: - Yhteydenottajien tarkka taustaselvitys, mikä varmisti sen, että hakulomakkeita- ja ohjeita lähetettiin vain aidoille vammaisjärjestöille, ts. potentiaalisille rahoituksen saajille. - Kumppanijärjestöjen rooli ja työ hakijajärjestöjen fasilitoinnissa ehkäisee hakemustulvaa Abiliksen toimistolla. Yhteydenottajat ohjataan kumppanijärjestön puoleen, joka vastaa tilanteen selvittelystä ja lähettää vain valmiita hakemuksia Abilis-säätiölle. Kumppanijärjestöt vastasivat Abilis-rahoitusta koskeviin tiedusteluihin keskimäärin 250 kertaa vuoden aikana (vaihteluväli 50 1 000). Kumppanijärjestöt jakoivat Abilis-säätiön hakulomakkeita keskimäärin 45 vammaisjärjestölle per maa (vaihteluväli 14 225). Myönteisen rahoituspäätöksen saneista hakemuksista pieniä avustuksia (budjetti 2500 euroa tai alle) oli 106, perinteisiä avustuksia (budjetti 2501 10 000 euroa) 121 ja erityisavustuksia (budjetti yli 10 001 euroa) 39 kappaletta. Rahoitusmuoto / Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 Pienet avustukset, < 2500 17 36 24 38 106 Perinteiset avustukset, 2501-10 000 83 80 92 126 121 Erityisavustukset, > 10 0001 22 19 18 15 39 Yhteensä 122 135 134 179 266 Taulukko 2. Eri rahoitusmuotojen jakautuminen vuosina 2010 2014. Pienten avustusten määrä nousi selvästi vuonna 2014, koska sen käyttöä laajennettiin myös eikumppanimaihin. Lisäksi säätiö hyödynsi tätä rahoitusinstrumenttia ja myönsi 25 pientä avustusta Länsi-Afrikkaan Ebola-epidemian ehkäisemiseksi syksyn 2014 aikana. Tarve akuuteille valistushankkeille oli suuri, sillä isojen kansainvälisten toimijoiden kampanjat eivät valitettavasti saavuttaneet vammaisia kansalaisia ja yhteisöjen jäseniä. Vuoden 2014 aikana pienten avustusten 6

käyttö heijastaa sen todellista tarvetta, jota erityisesti maaseudulla toimivilla ruohonjuuritason ryhmillä on: pieni avustus, nopea päätöksenteko, akuuttiin tilanteeseen tai projekti-ideaan, jonka myötä useat vammaiset osallistujat saavat työtä ja toimeentuloa tai muuta mielekästä toimintaa ympäristössä, jossa hintataso on matala ja ryhmän hallintokapasiteetti heikko. Länsimaisittain arvioitu pieni avustus on kuitenkin ryhmälle usein sekä rahamäärältään että merkitykseltään suuri. Toimintasuunnitelmassaan säätiö tavoitteli kasvanutta pienten avustusten määrää. Vuoden toteutuma vahvistaa, että tavoitteeseen päästiin ja pienten avustusten käytölle on tarvetta. Koska ne työllistävät säätiön toimihenkilöitä, riittävät henkilöstöresurssit tarvitaan hankehallinnon tehtäviin. Keskimääräisen avustuksen koko vuonna 2014 oli 6 671 euroa (vaihteluväli 616 20 944 euroa). Pienten hankkeiden avustukset vaihtelivat 616 2 500 euron välillä, keskimääräinen tuen koko oli noin 2 349 euroa. Jos pienet hankkeet jätetään huomiotta, on keskimääräisen myönnön suuruus 9 535 euroa. Avustusten koko on pysynyt suurin piirtein samana viimeisten vuosien aikana (taulukko 3.). Pienten avustusten koko on hieman noussut, mutta vastaavasti perinteisten avustusten laskenut. Keskimääräinen myöntö / Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 Keskimääräinen myöntö 8 320 7 897 7 923 7 557 6 671 Keskimääräinen myöntö, kun budjetti 2501 tai yli 9 400 9 462 9 154 8 448 9 535 Keskimääräinen myöntö, kun budjetti 2500 tai alle 1 120 2 269 2 282 2 358 2 349 Taulukko 3. Keskimääräiset myönnöt ( ) vuosina 2010 2014. 2.2. Myönnetyn projektirahoituksen jakautuminen toimijoittain, alueittain ja maittain sekä teemoittain 2.2.1. Projektirahoituksen jakautuminen toimijoittain Säätiön tuen piiriin kuuluvat kaikki vammaisjärjestöt riippumatta siitä, mitä vammaryhmää järjestö edustaa. Niinpä säätiön hanketoteuttajajärjestöjen joukossa on liikkumis- ja näkövammaisten järjestöjä, kuurojen- ja kuulovammaisten järjestöjä sekä vammaisten lasten vanhempien järjestöjä. Toisaalta säätiö suosii erityisesti sellaisia hankkeita, joita toteuttavat vammaisjärjestöjen kattojärjestöt tai muuten ryhmät, joissa on näkö-, kuulo- ja liikkumisvammaiset sekä muut ryhmät toimivat yhdessä. Vuonna 2014 myönnettiin eniten rahoitusta ns. cross-disability järjestöille, joissa eri vammaryhmät ovat edustettuina. Näitä oli tuen saajista puolet (50 %). Seuraavaksi eniten säätiön rahoitusta saivat liikkumis- (17 %) ja näkövammaisten järjestöt (10 %). Kuulovammaisten ja vammaisten lasten vanhempien järjestöjen osuudet ovat viime vuosina nousseet ja saavuttivat nyt 8 % osuuden. Näiden lisäksi säätiö tuki vuoden 2014 aikana muutamaa mielenterveyskuntoutujien järjestöä, samoin kuin Albinojen ryhmää. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus uusien projektirahoitusten saajina vuonna 2014 alkaneissa hankkeissa on kuvattu kuviossa 1. 7

HAKIJAJÄRJESTÖT Kehitysvammaiset 3 % Vammaisten lasten vanhempien järjestöt 8 % Mielenterveyskuntoutujat 1 % Albinot 1 % Muut 2 % Kuulovammaiset 8 % Näkövammaiset 10 % Liikkumisvammaiset 17 % Kaikki vammaryhmät yhdessä 50 % Kuvio 1. Eri vammaisjärjestöjen suhteellinen osuus vuonna 2014 alkaneissa hankkeissa. Eri vammaisjärjestöjen jakautuminen tuen saajina on säilynyt varsin samana viimeisten viiden vuoden aikana. Merkittävin muutos on siinä, että säätiön tukea on pystytty kanavoimaan aiempaa enemmän kuulovammaisten ja vammaisten lasten vanhempien järjestöille. Myös mielenterveyskuntoutujien ja Albiinojen omat järjestöt ovat löytäneet säätiön projektirahoituksen. Säätiö on tukenut koko toimintansa ajan eri vammaryhmiä ja pyrkinyt saavuttamaan nekin vammaryhmät, jotka kokevat omassa yhteisössään erityistä syrjintää kuten mielenterveyskuntoutujat ja Albiinot. Tukea on haluttu kohdentaa erityisesti järjestöille, joissa eri vammaryhmät ovat edustettuina. Kaavio 2. osoittaa selkeästi se, että säätiö on toiminut suunnitelman mukaisesti. Vaikka eri vammaryhmät sisältävien järjestöjen suhteellinen osuus on hieman pienentynyt, on kuulo- ja näkövammaisten sekä vammaisten lasten vanhempien järjestöjen tukeminen viime vuosina vahvistunut. 8

80 70 60 50 40 30 20 10 Hakijajärjestöjen suhteellinen osuus 0 2011 2012 2013 2014 Kaikki vammaryhmät yhdessä Liikkumisvammaiset Näkövammaiset Kuulovammaiset Vanhempien järjestöt Mielenterveyskuntoutujat Kuvio 2. Hakijajärjestöjen suhteelliset osuudet vuosina 2011 2014. 2.2.2. Projektirahoituksen jakautuminen alueittain ja maittain Vuonna 2014 Abilis-säätiö jatkoi toimintaansa kehitysmaissa eri puolilla maailmaa. Rahoitusta kohdennettiin säätiön kumppanimaiden lisäksi kaikista köyhimpiin ja hauraimpiin maihin, yhteensä 40 eri maahan. Uusia hakemuksia saapui eniten Afrikasta. Myönnettyjen avustusten osuus Afrikan maihin oli 55 % (146 uutta projektirahoitusta 1 ). Afrikan maista suurimpia tuen saajia olivat Sierra Leone (29) 2, Somalimaa (18), Uganda (17), Tansania (15) ja Etiopia (12) 3. Aasian maiden osuus tuen säilyi myös lähes aiempien vuosien tasolla ja oli 42 % (110 uutta projektirahoitusta 4 ). Eniten uusia hankkeita käynnistyi Nepalissa (19), Tadzhikistanissa (19) Kirgisiassa (16), ja Kambodzhassa (8) 5. Hakemusten määrä Latinalaisesta Amerikan maista oli edelleen alhainen ja uusia avustuksia myönnettiin 6 kappaletta (2 %). Lähi-idän alueelle lähetettiin hakulomakkeita, mutta hakemuksia saapui päätöksentekoa varten vasta kymmenkunta. Uusia rahoituksia myönnettiin 4 kappaletta. Itä- Euroopan maista hakemuksia tuli kymmenkunta ja myönteisen rahoituspäätöksen niistä sai 6 (2 %). Strategian mukaisesti säätiön tavoitteena on ohjata valtaosa (70 %) rahoituksesta kumppanimaihin. Vuonna 2014 tämä tavoite ei aivan täyttynyt. Uusista projekteista 60 % (157 projektia) käynnistyi kumppanimaissa ja loput (40 %) muissa maissa, joihin säätiö kanavoi tavoitteellisesti rahoitusta. - Säätiö tehosti tukeaan Lähi-idässä, erityisesti Palestiinassa (Gaza and West Bank Strip) - Säätiö myönsi 25 projektirahoitusta Ebola-epidemian taltuttamiseksi Länsi-Afrikassa (Sierra Leone, Liberia, Ghana). - Säätiö tuki hauraissa maissa kuten Afganistan, Bangladesh, Kongon Demokraattinen Tasavalta, Liberia, Myanmar, Somalia, Sierra Leone, toimivien vammaisjärjestöjen työtä tavoitteellisesti. 1 Euromääräinen tuki yhteensä 963 347. 2 Myönnetty yhteensä 29 uutta avustusta, joista 25 FT-rahoituksia, yhteensä 166 809. 3 Euromääräinen tuki maittain Somalimaa 148 059, Tansania 133 007, Etiopiaa 60 672. 4 Euromääräinen tuki yhteensä 682 899. 5 Euromääräinen tuki maittain: Kambodzha 58 053, Kirgisia 114 175, Nepal 77 961 ja Tadzhikistan 120 713. 9

Säätiön rahoittamista uusista projekteista 63 % (168 hanketta) sijoittui vuonna 2014 maailman köyhimpiin maihin (Least Developed Countries, OECD DAC List of ODA Recipients). Jos huomioidaan laajemmin kaikista köyhimmät maailman maat (Least Developed & Other Low Income Countries) on säätiön rahoittamista projekteista 75 % (201 hanketta) näissä maissa. Kirgisia, yksi säätiön kumppanimaista, nousi vuoden 2014 lopulla ODA-listalla seuraavaan kehitysluokkaan. Tämä muutos vaikutti säätiön rahoituksen kanavointiin. Mikäli Kirgisia olisi säilynyt alemmalla tasolla, tuen osuus kaikkein köyhimpiin maihin olisi ollut 81 %. Koko säätiön rahoitustoiminta huomioiden, säätiön myöntämä tuki kohdistuu kaikkein haavoittuvaisimpien kansalaisten (one of the most vulnerable groups) tukemiseen maailman köyhimmissä maissa (Kuvio 3.). Kuvio 3. Vuonna 2014 myönnetyn rahoituksen kohdistuminen maailman köyhimpiin maihin (DAC List of ODA Recipients maajaottelun mukaisesti). Säätiö kanavoi tietoisesti tukea Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaisiin hauraisiin maihin, jotka elävät konfliktien jälkeistä siirtymävaihetta tai joissa demokratian puute, heikko hallinto, taloudellinen epävakaus ja äärimmäinen köyhyys altistaa vammaiset kansalaiset moninkertaiselle syrjinnälle. Abilis-säätiön myöntämästä rahoituksesta noin kolmannes (28 %, 76 uutta projektia) kohdistui vammaisjärjestöille, jotka toimivat Suomen virallisissa yhteistyömaissa (Etiopia, Kenia, Nepal, Nicaragua, Mosambik, Sambia, Tansania ja Vietnam). Abilis säätiön rahoitus kohdistuu valtaosaltaan sellaisille ruohonjuuritason vammaisjärjestöille, jotka toimivat pääkaupunkien ulkopuolella. Vuonna 2014 käynnistyneistä hankkeista toteutettiin maaseutuolosuhteissa noin 60 %. Lukumäärä on säilynyt lähes ennallaan viimeisten vuosien ajan. Yli puolet (64 %) tukea saaneista vammaisjärjestöistä oli aloittelevia toimijoita, joilla oli virallinen rekisteröinti tehty, mutta ei aiempaa kokemusta tilintarkastuksesta. Yksittäisiä pieniä, aloittelevia ruohonjuuritason ryhmiä säätiö tuki isomman järjestön kautta. Erityisesti järjestelyä käytettiin Etiopiassa ja Kambodzhassa, jossa avustuksia pienille järjestöille maksettiin säätiön kumppanijärjestön kautta. 10

2.2.3. Projektirahoituksen jakautuminen teemoittain Abilis-säätiön erityispiirre on vammaisten ihmisten toimeentulon hankinnan ja pienyritystoiminnan käynnistämisen tukeminen. Etelän järjestöt kokevat köyhyyden vähentämisen ja tulonhankinnan yhdeksi ensisijaiseksi toiminta-alueeksi. Vammaisten omat pienyritykset ovat myös vaikuttamistyötä, kun yhteisö näkee, että vammaiset uskaltautuvat ja pystyvät tuottavaan työhön ja oman toimeentulonsa. Vuonna 2014 toimeentulon hankintaan liittyviä projekteja oli noin puolet (49,8 %) säätiön rahoittamista uusista projekteista. Luku on pysynyt lähes samalla tasolla useiden vuosien ajan. Säätiö rahoittaa myös paljon vaikuttamiseen ja tiedottamiseen keskittyviä hankkeita. Vammaisten ihmisoikeuksiin liittyviä koulutus-, tiedotus- ja edunvalvontahankkeita oli uusista hankkeista noin 13 %. Merkittävä rahoituskohde olivat myös järjestön vakiinnuttamishankkeet, joissa on kyse aloittelevan järjestön toiminnan tukemisesta esimerkiksi järjestön johdon tai työntekijöiden koulutuksen (capacity building) tai laitehankintojen avulla. Niitä oli lähes viidesosa (19 %) kaikista myönnetyistä projektiavustuksista. Vammaisten naisten järjestötyötä, osallistumista ja toimeentulon hankintaa tuettiin erityisesti 12 uudessa projektissa (4 %). Noin 40 % uusista projekteista nosti vammaisten naisten ja tyttöjen heikon aseman esille, osana muuta projektityötä. Vammaisten lasten asemaa ja elinolosuhteita kohennettiin 9 projektin avulla. Kuvio 4. kuvaa uusien projektimyöntöjen suhteellisen jakautumisen teemoittain. Jos projektirahoituksia tarkastellaan OECD-raportointiin käytettävien DAC-koodien avulla, suurin ryhmä on työpolitiikka ja työvoimahallinto (16020), eli työllistymiseen ja toimeentulonhankintaan liittyvät projektit. Tämä täsmää säätiön oman rekisteröintijärjestelmän (Prospekti-koodaus) kanssa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen (15150) ja Ihmisoikeuksien edistämisen ja tarkkailuun liittyvät projektit (15160) ovat sen jälkeen suurimpia teemoja, joita säätiö rahoittaa. Vuonna 2014 Ebolaepidemian torjuntaan liittyvät terveysvalistushankkeet nousivat selväksi teemaksi. Kuvio 3. Myönnettyjen projektirahoitusten jakautuminen teemoittain vuonna 2014. 11

2.3. Hankevalmistelu Hankevalmistelulla tarkoitetaan Abilis-säätiöön saapuvien rahoitushakemusten arviointia ja taustaselvitysten tekemistä sekä siihen liittyvää asiantuntijatyötä. Abiliksen projektikoordinaattorit ohjaavat tarvittaessa hakijajärjestöjä, mikä kuuluu osana hankevalmistelutyötä. Samoin koordinaattorit vastaavat avustustiedusteluihin ja lähettävät potentiaalisille hakijoille hakuohjeet ja lomakkeen. Säätiön kumppanimaissa Abilis fasilitaattori vastaa niin ikään rahoitustiedusteluihin ja ohjaa potentiaalisia hakijajärjestöjä hakemaan rahoitushakemuksen. Vuoden 2014 aikana Abilis-säätiö jatkoi aktiivista vuoropuhelua potentiaalisten hakijajärjestöjen kanssa. Säätiön hakulomakkeita ja opaskirjoja, eri kieliversioina, jaettiin ruohonjuuritason ryhmille, jotta näillä olisi mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään projektisuunnittelun ja hakuprosessin aikana. Kumppanijärjestöjen edustajat tapasivat hakijajärjestöjä, tarjosivat koulutusta ja ohjausta yksittäisille ryhmille ja isommalle joukolle järjestöjen edustajia 6. Vammaisten oma toiminta koko projektisyklin ajan oli asia, jota korostettiin kaikessa Abiliksen työssä ja manuaaleissa. Hallituksen jäsenten asiantuntemusta käytettiin hyväksi hanketyön eri vaiheissa. Kaikki toimiston käsittelemät ja valmistellut hakemukset hyväksyttiin hallituksessa, lukuun ottamatta pieniä ja nopeasti päätettäviä hankehakemuksia. Hallituksen jäsenten näkemykset muuttivat joidenkin hankkeiden valmisteluvaihetta, kun hallitus palautti hakemuksen jatkovalmisteluun, eikä hyväksynyt sitä ensimmäisessä käsittelyssä rahoitettavaksi. 2.4. Hankeseuranta Hankeseurannalla tarkoitetaan tukea saavien järjestöjen neuvontaa ja koulutusta, käynnissä olevien hankkeiden toiminta- ja talousraporttien tarkastusta ja hyväksymistä sekä seurantamatkoja, joita tekevät säätiön henkilökunta ja hallituksen jäsenet. Hankkeiden seuranta kuuluu myös kumppaniyhteistyön alaisiin toimiin, jonka mukaisesti Abilis fasilitaattori tapaa hakijajärjestöjä ennen rahoituspäätöstä ja monitoroi projektin toteutusta käymällä projektissa vähintään 1-2 kertaa sen aikana. Valtaosa (noin 70 %) kaikista säätiön rahoittamista projekteista on sellaisia, joissa säätiön edustaja, välillisesti (kumppanijärjestön edustajan välityksellä) tai välittömästi (säätiön edustaja Suomesta), pääsee käymään paikan päällä. Tämä systemaattinen monitorointisysteemi on osa säätiön riskinhallintajärjestelmää. 2.4.1. Hankeraportointi ja niiden tarkastus Abilis-säätiön hankeseuranta perustuu hankkeesta laadittuun arvioon maksatus- ja raportointiaikataulusta (vrt. Prospekti projektihallinnon, efina taloushallinnon ohjelma). Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta hankeavustukset maksetaan kolmessa erässä: 50 %, 40 % ja 10 % projektin kokonaissummasta. Seuraava erä maksetaan aina vasta sen jälkeen, kun edellisestä erästä on saatu projektiraportti ja se on tarkistettu ja hyväksytty. Toimisto hyväksyy väliraportin ja hallitus hyväksyy loppuraportin. Säätiön henkilökunnan työstä projektiraporttien tarkastaminen muodostaa merkittävän osan. Väliraportteja tarkistettiin vuoden 2014 aikana yhteensä 113 kappaletta. Näistä valtaosa (82 kpl, 73 %) tuli kumppanimaista. Tällöin kumppanijärjestö/abilis fasilitaattori on jo tarkistanut raportin ja säätiön toimiston on mahdollista tarkistaa raportti nopeasti ja pienemmällä työmäärällä kuin eikumppanimaasta tulevat väliraportit. Toisaalta kumppanimaiden osalta väliraporttien tarkastus edellytti paljon ohjausta ja neuvontaa sekä virheiden korjausta. Vaikka säätiöllä on väliraportointi- ja sen tarkastusohjeet, eri maissa ja toimintakulttuureissa niitä ei ymmärretä samalla tavalla. 6 Kumppanijärjestöjen tekemän työn yhteenveto tilastoineen on luvussa B. Kumppanuusohjelma. 12

Hallitus seurasi jatkuvasti rahoitettavien hankkeiden toteutusta ja hyväksyi loppuraportit. Erityisesti se kiinnitti huomion saatuihin tuloksiin ja raportoinnin täsmällisyyteen. Lisäksi hallitus seurasi tehtyjen rahoituspäätösten ja käytettävissä olevien varojen kokonaismäärää (talousseuranta). 2.4.2. Seurantamatkat Vuoden 2014 aikana tehtiin seuranta- ja yhteistyömatkat seuraaviin maihin: - Kumppanimaat Afrikassa: Mosambik, Sambia, Tansania, Somalimaa - Kumppanimaat Aasiassa: Bangladesh, Intia, Kirgisia, Nepal - Mekongin alue: Vietnam, Myanmar, Kambodzha - Muut monitorointikohteet: Peru, Bolivia, Sierra Leone, Kazakstan Seurantamatkat sisälsivät sekä käynnissä olevien hankkeiden monitorointia että hakijajärjestöjen tapaamisia ja kumppaniyhteistyöneuvotteluita. Joillekin matkoille sisällytettiin myös päättyneiden hankkeiden monitorointia. Kaikkiaan seurantamatkojen aikana käytiin yli 120 projektissa ja tavattiin noin 50 hakijajärjestöä. Lisäksi matkojen ohjelmassa oli tiedotus- ja koulutustilaisuuksia säätiön rahoitustoiminnasta ja vammaisten ihmisoikeuksista paikallisille vammaisjärjestöille ja viranomaisten tapaamisia. Viidellä matkalla tavattiin Suomen lähetystön edustajia ja tutustuttiin muiden suomalaisten ja/tai kansainvälisten kehitysyhteistyötoimijoiden työhön maassa. Kuudella seurantamatkalla oli toimiston henkilökunnan lisäksi hallituksen jäsen 7. Bangladeshin matkalle osallistuivat säätiön tilintarkastajat. Kaikista matkoista laadittiin matkaraportit ja matkan keskeiset havainnot annettiin tiedoksi hallitukselle. 2.5. Päättyneiden projektien seuranta, tuloksia ja toiminnan vaikutuksia Vuoden 2014 aikana säätiö hyväksyi yhteensä 139 projektin loppuraporttia. Näiden joukossa oli joitakin pitkittyneiden hankkeiden raportteja (vuosilta 2009-2011), joita oli ryhdytty karhuamaan jo vuonna 2013. Samoin säätiö tehosti pienten avustusten loppuun saattamista. Yhteensä 24 pienten avustusten loppuraporttia hyväksyttiin vuoden 2014 aikana. 2.5.1. Päättyneiden hankkeiden kesto Päättyneiden hankkeiden keskimääräinen kesto oli 15 kuukautta. Se on edelleen enemmän kuin suunniteltu ja säätiön suositus (1 vuosi), mutta projektien kesto on viime vuosien ajan laskenut koko ajan. Säätiö on näin saanut ohjeistettua toteuttajajärjestöjä tekemään realistisempia suunnitelmia, jotta tavoiteaikataulussa pysytään. Samoin säätiön kumppanijärjestöt ovat ryhtyneet tehokkaammin monitoroimaan käynnissä olevia hankkeita ja tukeneet järjestöjä viemään toiminnot päätökseen sekä raportoimaan säätiölle asianmukaisesti. Taulukko 4. antaa tarkempaa tietoa päättyneiden projektien kestosta viimeisen kolmen vuoden ajalta. Projektin kesto / vuosi 2011 % 2012 % 2013 % 2014 % 12 kk tai alle 20 21 27 21 51 34 45 33 13 24 kk 47 50 64 50 67 44 76 55 25 48 kk 17 18 25 20 30 20 12 8 Yli 49 kk 10 11 11 9 3 2 6 4 Yhteensä 94 100 127 100 151 100 139 100 Taulukko 4. Projektien kesto vuosina 2011 2014 päättyneissä projekteissa. 7 Peru, Vietnam & Myanmar, Intia, Sambia, Kirgisia, Somalimaa 13

2.5.2. Päättyneiden hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia Säätiön rahoittamat projektit voidaan luokitella toiminnallisiin ryhmiin sen mukaan, mitkä toiminnot olivat projektissa keskeisiä. Perinteisesti Abilis-säätiö on jakanut projektit seitsemään pääryhmään seuraavasti: 1. Toimeentulon hankkiminen ja köyhyyden vähentäminen 2. Järjestötyö ja vammaisten henkilöiden kapasiteetin vahvistaminen 3. Ihmisoikeustyö 4. Vaikuttamis- ja tiedotustyö 5. Esteettömyys, viittomakieli, pistekirjoitus ja apuvälineet 6. Yhteisöpohjainen ja sosiaalinen kuntoutus 7. HIV/AIDS ja muut terveydenhuoltoprojektit. Jaottelu on kuitenkin usein ollut vaikeaa tai keinotekoista, sillä projektit sisältävät monenlaisia toimintoja eri teemojen alta. Vuonna 2014 säätiö kiinnitti erityistä huomiota strategiansa mukaisiin painopistealueisiin ja kohdensi rahoitusta projekteille, jotka edistivät niiden toteutumista: - Vammaisten ihmisoikeudet ja edunvalvonta - YK:n vammaissopimus ja siitä tiedottaminen - Vammaisten ihmisten itsenäinen toimeentulon hankinta - Vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja voimaantuminen - Vammaisten tyttöjen ja naisten asema, koulutus ja toimeentulon hankinta - Vammaisten lasten elinolosuhteet. Abilis-säätiön rahoitustoiminnalle on tyypillistä, että yksi hanke ei ole puhtaasti vain yhden kategorian alle kuuluva, vaan projektitoiminnot osallistavat ja voimaannuttavat vammaisia henkilöitä samalla, kun ne tarjoavat koulutusta, apuvälineitä tai muita tarpeellisia asioita osallistujien elämään liittyen. Vaikka kaikessa rahoitustoiminnan keskiössä ovat vammaisten ihmisoikeudet, eivät kaikki hankkeet sisällä varsinaisia ihmisoikeuskoulutuksia. Osallistumisen ja voimaantumisen kautta vammaisten ihmisten toimintavalmiudet omien oikeuksiensa edistämiseksi kohentuvat. Oikeuden haltijoista voi kasvaa aktiivisia vaikuttajia ja kansalaisia. Usein tämä kehittyminen ja vahvistuminen edellyttää ruokaturvan kohentumista, köyhyyden vähentymistä ja yhteisön asenteiden muuttumista. Seuraavassa kuvataan vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden keskeisiä toimintoja, tuloksia ja vaikutuksia säätiön strategisten pääteemojen kautta ryhmiteltynä. Keskeiset toiminnot ja tulokset on koottu loppuraporteista. Säätiö antaa tässä vuosiraportissa tietoja sen mukaan, kuin tuensaajajärjestöt ovat raportoineet. Jatkossa Abilis-säätiö antaa tuloksia ja vaikutuksia koskevat tiedot tarkemmin ja systemaattisemmin, pohjautuen indikaattoreilla kerättyyn tietoon. Vammaisten itsenäinen toimeentulon hankkiminen ja köyhyyden vähentäminen Toimeentulon hankkimiseen ja köyhyyden vähentämiseen painottui hieman alle puolet (48 %) päättyneistä hankkeista. Tyypillisiä hanketoimintoja olivat karjan- ja kanankasvatus, puu- ja käsityöt sekä leipomotoiminta. Usein projekti sisälsi ammatillista lyhytkoulutusta sekä pienyrittäjyyteen liittyvää kurssitusta ja aloituspääoman. Työllistymisen ja parantuneen toimeentulon lisäksi projektien aikana raportoitiin yhteisön asenteiden muutoksista ja uusista toimintaideoista, joiden avulla ryhmät halusivat joko lisätä tuloja tai toiminnan kestävyyttä. Taulukko 5. kuvaa päättyneiden toimeen-tulohankkeiden toimintoja ja vaikutuksia sen mukaisesti, mitä ryhmät ovat itse säätiölle raportoineet. 14

Toimeentulon hankinnan muoto Tulonhankinta eri tavoin (maanviljely, käsityöt, myyntityö jne.) Pienyritysten aloitus Karjankasvatus ATK- ja sihteerityöt Mikroluotot Muu työllistymisen tukeminen Päätoiminnot - Autettu perheitä aloittamaan viljely, muu tulonhankinta keino - Hankittu siemeniä, materiaaleja ja välineitä sekä paikka, jossa harjoittaa elinkeinoaan - Tarjottu koulutuksia (eri alat) - On käynnistetty uusia koulutuksia ja luotu työpaikkoja - Myyntityön käynnistys - Tuotteiden myynti yhteisölle - Koulutukset pienyritystoiminnan aloittamiseen - Kulutustavaran hankinta (myyntityön alkuun pääsemiseksi) - Tilojen ja välineiden hankinta pienyrityksen pyörittämistä varten Karjatilojen/kanalan rakentaminen - Karjan/kanojen hankinta - Rehun ja lääkkeiden hankinta karjalle/kanoille - Muiden tarvikkeiden hankinta - Eläinten hoitoon liittyvä koulutus - Tuotteiden myynti - Järjestetty ATK-koulutusta vammaisille - Tarjotaan sihteeripalveluita yhteisön jäsenille - Mikroluottokoulutus vammaisten lasten vanhemmille - Mikroluottoseminaari vammaisille ihmisille - Mikroluottojen myöntäminen - Yritystoiminnan koulutus - Valistettu työnantajia vammaisten työllistymisestä avoimilla työmarkkinoilla - Järjestetty koulutusta vammaisten lasten vanhemmille - Muodostettu edunvalvontakomitea, joka pitää kokouksia valtuutettujen, vanhempien sekä valtion edustajien kanssa vammaisten työllistymisen edistämiseksi Päätulokset - Vammaiset henkilöt pystyvät hankkimaan tuloja - Tuotantovolyymi ja liikevaihto ovat kasvaneet huomattavasti - Vammaiset henkilöt ovat saaneet todistukset suoritetusta koulutuksesta - Vammaisten elämänlaatu parantunut - Vammaisten arvostus noussut ja riippuvuus muista laskenut - Ympäristön asenne vammaisia kohtaan on muuttunut positiivisemmaksi - Vammaiset kokevat olevansa onnellisempia kuin aiemmin - Vammaisten työllisyys on kohentunut - Vammaiset ovat saaneet mielekästä toimintaa - Vammaisten itseluottamus on kohentunut - Vammaiset ovat aiempaa tietoisempia yrityksen hallinnoinnista, sopimuksista, talousasioista Vammaiset ihmiset ovat saaneet pysyvän työn ja tulonlähteen - On luotu uusia työmahdollisuuksia - Vammaisten kokema arvostus muiden silmissä on noussut - Vammaisten tunne, että työn kautta heistä on tullut hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä, on vahvistunut - Vammaisten ATK/tietokonetaidot ovat parantuneet - ATK-taidot helpottavat hallintoa - Suhtautuminen vammaisiin on muuttunut myönteisemmäksi - Lainan saaneet osaavat harjoittaa oman alaansa työtä ja saivat itselleen pysyvän tulonlähteen (elintaso on noussut) - Vammaisten ihmisten ja vanhempien toivo omasta selviytymisestä on vahvistunut - Opittu säästämään rahaa - Ymmärrys ryhmien tärkeydestä on lisääntynyt - Vammaisten ja heidän perheidensä elinolot ovat parantuneet - Vammaisia henkilöitä kutsutaan nyt yhteisöjen sosiaalisiin tapahtumiin - Vammaisten lasten vanhempien tietoisuus kasvanut ja kyky tukea lapsiaan on kohentunut - Vammaisjärjestöjen henkilökunta osaa nyt paremmin hallinnoida asioita ja edistää vammaisten työllistymistä Taulukko 5. Vuonna 2014 päättyneiden toimeentulohankkeiden keskeiset toiminnot ja tulokset. Vammaisten ihmisoikeudet Vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden joukossa oli 13 (9 %) sellaista hanketta, joiden keskiössä olivat vammaisten ihmisoikeudet, niistä tiedottaminen ja kouluttaminen. Usein vammaisten ihmisoikeuksien edistämisen lisäksi hankkeissa toteutettiin muitakin toimintoja. Yleisemmin 15

toteutettiin edunvalvontaa (16 projektia, 12 %). Säätiön rahoittamien ihmisoikeushankkeiden kautta yli 2500 vammaista henkilöä sai tietoa omista oikeuksistaan. Heistä vammaisia naisia oli noin kolmasosa. Eri maissa vammaisten ihmisoikeudet on tunnistettu sen myötä, kun vammaisten henkilöiden osallistuminen on lisääntynyt ja yleisön tietoisuus vammaisuudesta on kasvanut. Taulukko 6. kuvaa vuonna 2014 päättyneiden ihmisoikeushankkeiden keskeisiä toimintoja ja vaikutuksia, toteuttajajärjestöjen laatimista raporteista koottuna. Ihmisoikeustyön muoto projektissa Ihmisoikeuksia käsittelevät kokoukset ja koulutukset Ihmisoikeuskoulutus vammaisille ihmisille Vammaisten oikeuksia koskevat seminaarit, kampanjat, muut tapahtumat Päätoiminnot - Kokoukset ja niitä edeltävät suunnittelukokoukset ja yhteistyötapaamiset - Vammaisille naisille oma seminaari heidän oikeuksistaan - Tapaamiset viranomaisten kanssa - Ihmisoikeusmateriaalien valmistus ja levitys - Erityiskoulutukset kuten kuurosokeiden mahdollisuus osallistua vaaleihin - Ihmisoikeuskoulutusta (ryhmäkoulutuksia vammaisille) - Kotikoulutuksia pienryhmille - Koulutuksia vammaisten lasten vanhemmille - Muut erilliskoulutukset kuten äänestäminen vaaleissa, YK:n vammaissopimus, kansallinen vammaislainsäädäntö - Tiedotus- ja edunvalvontakampanja - Radiokampanja vammaisuudesta - Kuoron osallistuminen kansainväliseen tapahtumaan - Kouluvierailu Päätulokset - Vammaisten nuorten asema vahvistunut, tuntevat paremmin oikeutensa - Muodostettu uusia vertaistukiryhmiä Vammaisjärjestöt toimivat paremmin - Nostettu esille tärkeitä asioita, yhteisön tietoisuus vammaisasioista kasvanut - Saatu huomiota paikallismediassa - Uusia kontakteja, kohentunut yhteistyö viranomaisten kanssa - Uutta tietoa järjestöille ja järjestöistä yhteisölle - Äänestysmahdollisuus ja paikka kuurosokeille, äänestyspaikan henkilökunnan lisääntynyt ymmärrys - Vammaiset etsivät tietoa aiempaa enemmän ja tietävät, mistä etsiä - Vammaiset ovat saaneet uusia taitoja ja tunnistavat oikeutensa - Vammaiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan - Vammaisten lasten vanhemmat tietävät tarjolla olevista palveluista ja oikeuksista - Ennen lapsiaan hävenneet vanhemmat ovat tuoneet lapsensa klinikoille, kouluun ja yhteisön elämään - Vammaisilla on kohentunut itsetunto - Vammaisten kokema häpeä on vähentynyt - Viranomaiset ja palveluntuottajat ovat tietoisia vammaisten ongelmista - Media on kiinnostunut aiheesta - Murrettu vammaisten stereotypioita - Vammaisilla on enemmän uskoa tavoitella parempaa elämää. Taulukko 6. Säätiön tukemien ihmisoikeushankkeiden keskeiset toiminnot ja tulokset vuonna 2014 päättyneissä projekteissa. Järjestötyö ja vammaisten henkilöiden kapasiteetin vahvistaminen Abilis-säätiö tuki vammaisten henkilöiden järjestäytymistä ja voimaantumista monin eri tavoin vuoden 2014 aikana. Puolet (50 %) vahvisti kansalaisyhteiskuntaa, tarjosi vammaisille henkilöille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä tuki vammaisten omien järjestöjen toimintaa, johtamista ja laajentamista. Näiden joukossa oli myös vammaisten naisten järjestötyötä vahvistavia projekteja (12 päättynyttä hanketta, 9 %). Usein järjestötyön ohessa koulutettiin vammaisten ihmisoikeuksista ja kansallisesta vammaislainsäädännöstä. Taulukossa 7. on yleisimpiä järjestötyön muotoja päätoimintoineen ja vaikutuksineen, joita tuensaajajärjestöt nostivat esille projektien loppuraporteissa. 16

Järjestötyön muoto / Kapasiteetin vahvistamistapa Oma-apuryhmien, järjestöjen perustaminen Järjestöjen kapasiteetin kasvattaminen koulutuksin Jäsenistön kouluttaminen ja voimaannuttaminen Kansainväliset seminaarit ja tapahtumat Projektien päätoiminnot - Järjestöjen ja oma-apuryhmien perustaminen, sääntöjen laatiminen - Aloittavien järjestöjen toiminnan avustaminen - Järjestöjen laillistaminen ja rekisteröinti - Yhteistyökokoukset alan toimijoiden kanssa - Järjestötoiminnan koulutukset - Johtamiskoulutukset - Varainhankintakeinoja järjestölle - Edunvalvontatyötä (kuten Vammaisten aseman parantaminen työmarkkinoilla) - Tietokantojen ja ohjelmistojen hankintaa - Järjestön työntekijöiden koulutus - Työpajat vammaisille henkilöille - Koulutuksia jäsenille - Vertaistukiryhmien perustamista - jäsenien aktivointi koulutuksiin - Neuvontaa arkielämän askareisiin - Koulutettu vammaisten lasten vanhempia - Suvaitsevaisuuskoulutuksia nuorille - Tuettu delegaatteja osallistumaan seminaareihin ulkomailla (esim. WFDB, WFD) - Järjestetty seminaareja vammaisten lasten vanhemmille - Urheilukisojen järjestäminen - Järjestetty opetusseminaari vammaisjärjestöjen johtajille - Järjestetty pyöreän pöydän keskusteluja - World Choir Games 2014 osallistuminen Päätulokset - Viranomaiset osoittavat kiinnostustaan vammaisten asemaa ja ongelmia kohtaan - Viranomaisten asenteet ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan - Perustettu uusia järjestöjä, jotka edistävät ryhmänsä asioita - Vahvistuneet keskusteluyhteydet valtion viranomaisten kanssa - Vammaisjärjestöt pystyvät hakemaan avustuksia ja toimimaan saumattomasti yhdessä ja viranomaisten kanssa - Järjestöillä on taloudellista vakautta - Järjestöllä on tietotaitoja vammaisen elämiseen ja ongelmien ratkaisuun liittyen - Eri käyttötarkoituksiin luodut tietokannat palvelevat järjestöä ja jäsenistöä - Jäsenillä paremmat tiedot ihmisoikeuksista ja niiden edistämiseen - Jäsenillä on kohentunut itseluottamus - Vammaisten osallistuminen yhteiskunnan elämään kasvanut - Vammaisilla henkilöillä on keinoja hankkia tuloja - Tavoitettu maaseudun vammaiset - Kollegoiden tapaaminen, vertaistuki, on vahvistanut ja voimaannuttanut - Osallistujat ovat jakaneet oppimaansa tietoa kotimaassaan ja se on vahvistanut koko järjestöä - Vammaisurheilijat ovat päässeet kisaamaan ja vahvistuneet - Vanhemmat ovat vahvistuneet lastensa tulevaisuuden mahdollisuuksista - Tietojen ja kokemusten jakaminen on vahvistanut kuulumista isompaan yhteisöön Taulukko 7. Vuonna 2014 päättyneiden järjestöhankkeiden keskeiset toiminnot ja tulokset. Vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja voimaantuminen Abilis-säätiö tukee vammaisia henkilöitä itsenäiseen elämään eri tavoin. Projektin avulla vammaiset henkilöt saavat mahdollisuuden tulla mukaan järjestön toimintaan, tapaavat uusia ihmisiä, voimaantuvat vertaishenkilöiden tapaamisista ja sosiaalisista suhteista. Tällaisia hankkeita oli vuonna 2014 päättyneiden joukossa neljännes (34 päättynyttä hanketta, 24 %). Lisäksi oli kahdeksan sellaista päättynyttä hanketta (3 %), jotka tukivat vammaisia henkilöitä elämän perusasioissa ja itsenäisen elämän taidoissa. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 8.) on koottu sellaisten vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden päätoimintoja ja vaikutuksia, joiden kautta vammaiset ihmiset ovat oppineet itsenäisen elämän taitoja ja voimaantuneet. 17

Itsenäisen elämän ja voimaantumisen tukimuodot Ammatillinen koulutus (eri alat, lyhytkoulutus) ja kuntoutus Itsenäinen elämä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Päätoiminnot - Ammatillista koulutusta (eri alat) - Yritystoiminnan koulutusta - Työllistymisen tuki - Itsensä työllistäminen - Työpaikkojen luonti yhdessä työnantajien kanssa - kasvattaa vammaisten potentiaalia työmarkkinoilla - Oma-apuryhmien luominen - Elämässä selviytymisen perustaitoja - Töiden etsimisen ja hakemisen koulutus ja tuki - Hakupapereiden täyttö - Kuntoutus ja apuvälineiden jakaminen yksilöille - Perustettu yhdistykseen uusia toimintoja, mm. tietokoneyksikkö - Hankittu tarvittavia välineitä - Järjestetty kursseja - toimittaa apuvälineitä -tehdä tietoiseksi vammaisten ongelmista - Tilojen järjestäminen koulutuksiin - Työntekijöiden palkkaaminen - Materiaalien kokoaminen ja hankinta - Koulutukset - Kokoukset viranomaisten kanssa Päätulokset - Vammaiset löysivät tavan hankkia tuloja - Koulutuksiin osallistui paljon nuoria ja naisia, joiden itseluottamus kasvoi - Vammaiset kokevat olevansa onnellisempia ja tuntevat kuuluvansa yhteiskuntaan - Vammaiset saivat todistukset suorittamistaan koulutuksista ja niistä on hyötyä jatkossa - Koulutetut nuoret voivat nyt itsenäistyä ja/tai osallistua perheen elannon hankkimiseen - Yksilöt tarjoavat toisilleen vertaistukea ja ymmärtävät sen merkityksen - Moni vammainen sai raha-asiat kuntoon (eläke, palkka yms.) -Vammaiset yksilöt voimaantuneet, kun ovat hankkineet taitoja, joilla parantaa elämää -Vammaisilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä - Koulutuksen saaneet pystyivät myös hyödyntämään opittuja taitoja jatkoopinnoissa - Näkövammaiset saaneet paremmat tietokoneohjelmat, jotka helpottavat sähköistä viestintää - Järjestö saanut kokemusta, paremmat mahdollisuudet järjestää lisää koulutuksia - Koulutukset työllistävät vammaisia - Koulutukset tarjoavat uusia toimintaideoita - Alueen viranomaiset ymmärtävät nyt että vammaisille on tärkeää järjestää koulutusta ja että näillä on mahdollisuuksia sosiaaliseen kehittymiseen Taulukko 8. Yhteenveto vuonna 2014 päättyneistä vammaisten voimaantumishankkeista. Vammaisten naisten asema ja tietoisuus omista oikeuksistaan Säätiö tukee vahvasti vammaisten tyttöjen ja naisten osallistumista ja voimaantumista. Erityistä huomiota kiinnitetään vammaisten tyttöjen ja naisten asemaan, koulutukseen ja toimeentuloon. Säätiö tunnistaa vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän ja siitä aiheutuvat seuraukset. Vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden joukossa oli kuusi vammaisten naisten asemaa ja oikeuksia edistävää projektia. Lisäksi 55 päättyneessä hankkeessa (21 %) sukupuolten välinen tasa-arvo oli projektin päätavoitteena. Yleisimmät raportoidut toiminnot ja niiden vaikutukset on koottu taulukkoon 9. 18