17 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 1. Teorian tehtävä: talouskasvun selittäminen 2. Tuottavuuden merkitys 3. Tuotantofunktio ajattelun apuvälineenä 4. Maiden välisten elintaso- ja tuottavuuserojen lähteet 5. Talouskasvun lähteet Suomessa 6. Investoinnit ja säästäminen 7. Yksinkertainen kasvumalli, ns. Harrod-Domar-malli 8. Talouskasvun modernia teoriaa 9. Yleiskäyttöiset teknologiat talouskasvun lähteinä 10. Ajankohtaista: Suomen kasvupolitiikkaa Tämä on Taloustieteen oppikirjan lukua 9 täydentävää materiaalia. 1
1. Teorian tehtävä: talouskasvun selittäminen Opimme edellä, että talouskasvu on verrattain uusi ilmiö ihmiskunnan historiassa vain noin 200 vuotta vanha - Maata on viljelty 12 000 vuotta. Miksi kesti 11 800 vuotta ennen kuin talouskasvu sai alkunsa? - Edellä jo todettiin, että kasvulle myönteiset instituutiot syntyivät vasta 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa: valistuksen filosofia, kokeellinen tiede, kirkon ja kuninkaan vallan mureneminen, omistusoikeuden käsitteen synty ja sen myötä markkinatalouden yleistyminen - Mitä vielä? Opimme myös, että korkean elintason maissa bkt asukasta kohden on noin 25-30 kertaa niin suuri kuin köyhissä maissa - Miksi jotkin maat ovat rikkaita ja toiset köyhiä? Havaitsimme lisäksi, ettei Suomen elintaso ole kasvanut kymmeneen vuoteen, sillä bkt/asukas on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2005 - Olemme hukanneet talouskasvun reseptin - Miten Suomi saadaan uuteen nousuun? 2
2. Tuottavuuden merkitys Talouskasvun lähteiden jäljittäminen aloitetaan elintason (bkt/ asukas) osatekijöistä: Bruttokansantuote Väkiluku Bruttokansantuote = Tehdyt työtunnit Tehdyt työtunnit Väkiluku Bkt asukasta kohden siis voidaan esittää kahden tekijän tulona: työn tuottavuuden ja väestöä kohti lasketun työpanoksen Tuottavuus voi kasvaa rajatta, työpanos ei Työn tuottavuus koko kansantalouden tasolla = BKT tehtyä työtuntia kohden Kuviossa 1 nämä esitetään Suomelle indekseinä siten, että 1900 = 1 kullekin sarjalle - Bkt/asukas aikasarja on sama kuin kuviossa 14.1 mutta tässä indeksimuodossa 3
Kuvio 1. Elintason osatekijät Suomessa 1900-2015 (ind.1900 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Indeksejä, 1900 =1 Elintaso eli bkt asukasta kohden = työn tuoaavuus eli bkt tehtyä työtunca kohden x työn määrä eli tehdyt työtunnit asukasta kohden 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Vuosina 1900-2015: elintaso on kasvanut 14-kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 16-kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 10 % Ongelma: Työn tuottavuuden kasvu on pysähtynyt 4
Kuvio 2a. Työn tuottavuuden kasvu Suomessa 15 Bkt/työtunnit, vuosikasvu ja eräänlainen liukuva keskiarvo Bkt/tehdyt työtunnit, vuosikasvu, % 5,0 Bkt/työtunnit, vuosikasvu vuosikymmenten keskiarvoina 4,7 10 5 4,5 4,0 3,5 3,0 3,5 4,0 3,0 3,2 0 2,5-5 2,0 1,5 1,3-10 -15 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 1,0 0,5 0,0 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-10 2011-15 0,2 Suomen vaurastuminen on perustunut työn tuottavuuden kasvun kiihtymiseen aina 1970- luvulle saakka. Sen jälkeen tuottavuuden kasvu on hidastunut ja nyt kokonaan pysähtynyt. Näin ei ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa! 5
Kuvio 2b. Työn tuottavuuden kasvun vertailua 8 7 6 5 Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi 4 3 2 1 0-1 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Financial Times, May 25, 2015 Lähde: omat laskelmat, OECD Productivity Database Tuottavuusmysteeri: Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut teollisissa maissa. Miksi? 6
Kuvio 3. Suomen elintaso kansainvälisessä vertailussa Bkt/asukas, PPP 2010 $ 45 000 43 000 Saksa 41 000 39 000 Ruotsi 37 000 Suomi 35 000 Euroalue 33 000 31 000 29 000 27 000 25 000 23 000 21 000 19 000 17 000 15 000 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Bkt/työtunnit, PPP 2010 $ 60 Saksa 55 Ruotsi 50 Suomi 45 Euroalue 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Tehdyt työtunnit/asukas Saksa Ruotsi Suomi Euroalue 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Suomessa saavutettiin kautta historian tavoiteltu eurooppalainen elintaso noin 10 vuotta sitten Vuoden 2010 jälkeen elintasoero on jälleen kasvanut kasvun pysähdyttyä Suomessa Suomessa tehdään paljon töitä asukasta kohden, joten työn määrä ei ole keskeisin ongelma Ongelmana on työn tuottavuus, joka on vertailumaita - jopa koko euroaluetta - pienempi, eikä se ole kasvanut kohta kymmeneen vuoteen 7 Lähde: OECD Statistical Database
Suomi OECD-maiden vertailussa BKT Väkiluku = BKT työtunnit työtunnit väkiluku Miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa? Tarkastellaan seuraavassa kuviossa 4 niitä työn tuottavuuden ja työtuntien kombinaatioita, joilla saadaan sama elintaso kuin Suomessa: (bkt/työtunnit) (työtunnit/väkiluku) = vakio Viivan yläpuolella olevissa maissa elintaso on korkeampi kuin Suomessa, alapuolella olevissa matalampi Kuvion mukaan Suomella on parantamisen varaa molemmissa osatekijöissä. 8
Kuvio 4. Suhteellinen elintaso ja sen osatekijät OECD-maissa vuonna 2008 (%, Yhdysvallat = 100) BKT työtuntia kohden (Yhdysvallat = 100) 110 100 90 80 70 60 50 40 Ranska Belgia Saksa Italia Espanja Suomi/Yhdysvallat: - elintaso 78 % - työn tuott. 80 % - työn määrä 98 % Huom: 0,78 = 0,80 0,98 Hollanti Itävalta Viivan yläpuolella olevissa maissa elintaso on suurempi kuin Suomessa Iso-Britannia Suomi Yhdysvallat Ruotsi Tanska Kreikka Portugali Japani 70 80 90 100 110 Tehdyt työtunnit asukasta kohden (Yhdysvallat = 100) 9
Kuvio 4 on piirretty siten, että on etsitty ne työn tuottavuuden (bkt/ työtunnit) ja työpanokset (työtunnit/väkiluku) kombinaatiot, jolla saavutetaan sama suhteellinen elintaso eli BKT/asukas kuin Suomessa. Kuvioon piirretty viiva esittää näitä pisteitä Yhdysvallat = 100 Viivan yläpuolella ovat ne maat, joissa elintaso on suurempi kuin meillä, alapuolella ne, joissa se on pienempi Kuvio paljastaa mistä syystä elintaso on parempi tai huonompi Hollannissa hyvä tuottavuus, mutta tehdään vähän töitä Japanissa heikko tuottavuus, mutta tehdään paljon töitä Euroaika on ollut ainakin siinä mielessä hyvää Suomelle, että saavutettiin ja ylitettiin eurooppalainen elintaso 10
Työn tuottavuuden merkityksestä Edellä esitetystä voi päätellä, että työllisyyden kasvulla on elintason kasvun kannalta vähäisempi merkitys kuin tuottavuuden kasvulla Työn määrän kasvulla on yleensä vain tasovaikutus, koska se ei voi kasvaa rajatta; tuottavuuden kasvulle ei puolestaan ole rajaa (kuvio 5) Kuvio 6 näyttää, etteivät maiden väliset elintasoerot selity työn määrällä Työn määrä vaikuttaa tulotasoon, mutta ei sen kasvuvauhtiin mitä enemmän tehdään töitä sitä suurempi on tulotaso tulotason kasvu tulee kuitenkin tuottavuuden kasvusta opimme kohta, että tämä on yksi talouskasvun teorian perustuloksista 11
Kuvio 5. Työn määrä ja työn tuottavuus elintason kasvun lähteinä Bkt/asukas Työn tuottavuuden kasvuvauhdin nousu Työllisyysasteen nosto tai työajan pidentäminen aika 12
Kuvio 6. Maiden väliset elintasoerot eivät selity työn määrällä 13 Lähde: The Conference Board Total Economy Database, Jan 2012, http://www.conference-board.org/data/economydatabase/
3. Tuotantofunktio ajattelun apuvälineenä Opimme edellä työn tuottavuuden merkityksen, joten seuraavaksi pitää selvittää, mistä työn tuottavuus syntyy Mikrotaloustieteen osuudessa opittiin, miten yrityksen tuotos voidaan esittää sen käyttämien panosten funktiona Aivan samalla tavoin voidaan esittää koko kansantalouden tuotos sen käyttämien panosten funktiona Tuotosta mitataan bruttokansantuotteella Y Panoksina ovat tuotannontekijät työ mitattuna joko työtunteina tai työntekijöiden määränä L kiinteä pääoma eli koneet, laitteet ja rakenteet K henkinen pääoma H mitattuna väestön koulutustasolla luonnonvarat S välituotteita ei oteta panoksiksi, kun tuotosta mitataan arvonlisäyksenä (= bruttokansantuote) 14
Tuotantofunktio: Y t = A t F(K t, H t, L t, S t ) t = aika, esimerkiksi vuosi A t = teknologian tasoa kuvaava parametri, joka esittää panosten käytön tehokkuutta ja jota usein kutsutaan kokonaistuottavuudeksi (total factor productivity) Oletuksia Koska luonnonvarojen määrä on yleensä vakio, yksinkertaistetaan funktiota jättämällä luonnonvarat pois ja palataan asiaan myöhemmin, jos kurssin lopussa jää aikaa Yksinkertaistetaan sitä edelleen yhdistämällä henkinen pääoma ja työpanos muuttajaksi hl, jossa h mittaa työvoiman keskimääräistä koulutustasoa esimerkiksi vuosina Jätetään ajan indeksi t myös taka-alalle, jotta merkinnät yksinkertaistuvat: jatkossa kaikki muuttujat tulkitaan siis ajan funktioiksi 15
Tuotantofunktio: Y = A F(K, hl) BKT Y on sitä suurempi, mitä suurempi on pääomakanta K, koulutustaso h, työn määrä L ja teknologian taso A OIetetaan, että tuotannon mittakaavaedut (returns to scale) ovat vakiot tuotantopanosten K ja hl kasvattaminen tietyssä suhteessa x lisää tuotantoa samassa suhteessa x jos esimerkiksi x = 2 niin panosten kaksinkertaistuessa, tuotantokin kaksinkertaistuu Nyt: xy = A F(xK, xhl). Valitaan x = 1/L => Y/L = A F(K/L, hl/l) =A F(K/L, h) Yksinkertaistetaan merkintöjä: y = A F(k,h) jossa y = Y/L ja k = K/L 16
Työn tuottavuus y = Y/L on sitä suurempi mitä... enemmän on kiinteää pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on pääomaintensiteetti k = K/L mitä enemmän on henkistä pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on h mitä korkeampi on teknologian taso A eli se tehokkuus, jolla panoksista saa tuotoksen irti, tai mitä arvokkaampia tuotteita panoksista saa Työn tuottavuuden y = Y/L kasvun lähteet tuotantofunktion perusteella Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin eli fyysiseen pääomaan K Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan h Teknologinen kehitys A - uusien tavaroiden ja palvelujen kehittäminen - uusien tuotantomenetelmien kehittäminen - muualla kehitetyn teknologian omaksuminen 17
Kuvio 7. Tuotantofunktio kuviona y = Y/L A:n kasvu Syyt y:n eroihin kahden maan välillä: 1. sama A mutta eri k 2. sama k mutta eri A 3. sekä A että k eroavat k:n kasvu k = K/L Tässä on oletettu h:n olevan vakio, esim. h = 1 18
Cobb-Douglas -tuotantofunktio Mahdollisimman yksinkertainen funktio, jolla on edellä esitetyt ominaisuudet, on Charles Cobbin ja Paul Douglasin jo 1920- luvulla esittämä Y = AK α (hl) 1-α Parametri α (0 < α < 1) kuvaa tuotannon Y joustoa pääoman K suhteen ja 1-α vastaavasti työpanoksen hl suhteen Myöhemmissä opinnoissa näytetään, että α = pääomatulojen osuus käypähintaisesta bruttoarvonlisäyksestä ja se saadaan siten suoraan kansantalouden tilinpidosta. Suomessa se on likimain 0,3 Jakamalla funktion molemmat puolet työn määrällä L, saadaan y = A k α h 1-α jossa siis y = Y/L, k = K/L 19
4. Maiden välisten elintaso- ja tuottavuuserojen lähteet Opimme aiemmin, että elintaso (BKT/asukas) on rikkaissa maissa 25-30 kertaa niin suuri kuin köyhissä maissa Tuottavuuserot (bkt/työntekijä tai bkt/työtunti) ovat vielä suuremmat Voimme käyttää tuotantofunktiota syiden etsintään Oletetaan pääomatulojen kansantulo-osuus α ja palkkojen kansantulo-osuus 1-α yhtä suuriksi kaikissa maissa, mitä ne likimain ovatkin 20
Tuottavuuserojen lähteet Maat 1 ja 2 köyhä maa 1: y 1 = A 1 k 1α h 1 1- α rikas maa 2: y 2 = A 2 k 2α h 2 1- α Elintaso- tai tuottavuusero y y 1 2 = A A 1 2 k k 1 2 α h h 1 2 1 α Kuinka paljon erosta y 1 /y 2 selittyy milläkin tekijällä? Ongelmana on, ettei teknologian tasojen erolle A 1 /A 2 ole mittaria. Se saadaan kuitenkin laskettua residuaalina, jos kaikki muut tekijät y, k, h ja α osataan arvioida. 21
Taulukko 1. Tuottavuuserojen (bkt/työntekijät) lähteet 2009 Maa y k h k 1/3 h 2/3 A Yhdysvallat 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Iso-Britannia 0,82 0,68 0,87 0,80 1,03 Suomi 0,79 0,92 0,90 0,91 0,87 Japani 0,73 1,16 0,98 1,04 0,70 Korea 0,62 0,92 0,98 0,96 0,64 Meksiko 0,35 0,33 0,84 0,61 0,56 Brasilia 0,20 0,19 0,78 0,48 0,42 Intia 0,10 0,089 0,66 0,34 0,31 Kenia 0,032 0,022 0,73 0,23 0,14 Lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., Pearson, Boston 2013 (s. 206) 22
Taulukon 1 tulkintaa Yhdysvallat on jokaisella mittarilla = 1 eli muita maita verrataan Yhdysvaltoihin Yhdysvaltoihin verrattuna Suomessa oli vuonna 2009 työn tuottavuuden taso 79 % pääoman määrä työntekijää kohti 92 % työntekijöiden koulutustaso 90 % panosten kokonaiskontribuutio siten 91 %, koska 0,92 1/3 0,90 2/3 = 0,91 Teknologian kontribuutio oli siksi 0,79/0,91 = 0,87 eli 87 % amerikkalaisesta Huom: Japani käyttää pääomaa vielä tehottomasti kuten Suomi teki ennen: Pohjola, M., Tehoton pääoma, WSOY, 1996. 23
Development accounting Tätä menetelmää kutsutaan nimellä development accounting talouskehityksen laskenta tai tilinpito Sen sovellusten perustulos on, että alle puolet maiden välisistä elintasoeroista selittyy tuotannontekijöiden määrien (k ja h) eroilla, yli puolet selittyy teknologian (tai tehokkuuden) eroilla ks. seuraavat kolme kuviota, joissa punaisella pallolla merkitty Yhdysvallat = 1, Suomi on merkitty vaalean sinisellä pallolla Huomaa taulukossa 1, että köyhien ja rikkaiden maiden erot koulutuksessa ovat paljon vähäisemmät kuin työn tuottavuudessa koulutus ei selitä elintasoeroja hyvin! Pane merkille myös, että erot panosten kokonaismäärissä ovat vähäisemmät kuin erot teknologiassa tai tehokkuudessa A 24
Kuvio 8. Tutkimustuloksia: Maiden välisistä elintaso- ja tuottavuuseroista selittyy noin 20 % pääoman määrällä, Datan lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., 2013 25
10-30 % koulutuksella Datan lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., 2013 26
ja 50-70 % teknologialla eli kokonaistuottavuudella tutkimuksesta ja vertailuryhmästä ja -periodista riippuen Datan lähde: Weil, D.N., Economic Growth, 3rd ed., 2013 27
5. Talouskasvun lähteet Suomessa Edellä kuvattua menetelmää voidaan soveltaa myös talouskasvun lähteiden erittelyyn Bkt:n Y kasvu = työn tuottavuuden (y = Y/L) kasvu + työn määrän (L) kasvu Tarkastellaan talouskasvua yhdessä maassa tiettynä ajanjaksona kysymällä, kuinka suuri on eri tekijöiden k, h ja A kontribuutio tuottavuuden y havaittuun kasvuun Menetelmää kutsutaan kasvutilinpidoksi tai kasvulaskennaksi (growth accounting) Käytetään Cobb-Douglas tuotantofunktiota nyt niin, että verrataan kahta vuotta toinen toisiinsa Työn tuottavuus vuonna t: y t = A t k tα h t 1- α Työn tuottavuus vuonna t-1: y t-1 = A t-1 k t-1α h t-1 1- α 28
Otetaan logaritmimuunnokset, ln = luonnollinen logaritmi Työn tuottavuus vuonna t: lny t = lna t + α lnk t + (1-α) lnh t Työn tuottavuus vuonna t-1: lny t-1 = lna t-1 + α lnk t-1 + (1-α) lnh t-1 => Työn tuottavuuden y kasvu: lny t lny t-1 = lna t lna t-1 + α (lnk t lnk t-1 )+ (1-α) (lnh t lnh t-1 ) Logaritmiset muutokset kerrotaan 100:lla, jotta ne voidaan tulkita logaritmisiksi prosenttimuutoksiksi Näin ollen työn tuottavuuden y kasvu = teknologisen kehityksen eli kokonaistuottavuuden A kasvu + pääoman tulo-osuus α pääomaintensiteetin k kasvu + palkkojen tulo-osuus 1-α koulutustason h kasvu Kasvulaskennassa muuttujaa A kutsutaan kokonaistuottavuudeksi, koska A =Y/F(K,hL) 29
Tuotantopanoksen kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun on siten = panoksen tulo-osuus panoksen määrän kasvuvauhti Kaikki muut muuttujat voidaan mitata tilastoista paitsi teknologian eli kokonaistuottavuuden muutos lna t lna t-1 Lasketaan se residuaalina: lna t lna t-1 = lny t lny t-1 α (lnk t lnk t-1 ) (1-α) (lnh t lnh t-1 ) kun yhtälön oikean puolen tekijät voidaan lukea tilastoista Pitkällä aikavälillä tämä residuaali kuvaa teknologian A kehittymistä Käytännössä myös pääomatulojen osuus tuloista α muuttuu ajan kuluessa, joten siitä käytetään laskelmissa vuosien t ja t-1 keskiarvoa 30
Tuloksia Kuviot 9 ja 10 esittävät kasvulaskennan tuloksia Suomelle vuosille 1980-2015 - Perustuvat Tilastokeskuksen Tuottavuustutkimukset tietokantaan - Tuotoksen mittarina on bruttoarvonlisäys viitevuoden 2010 hinnoin - Työpanoksen rakenne kuvaa koulutuksen ja muun rakenteen (ikä, sukupuoli, palkansaaja/yrittäjä) vaikutusta - Pääomaintensiteetti esittää työtuntia kohden lasketun pääomakannan k (koneet, laitteet, rakenteet) vaikutusta - Kokonaistuottavuus on laskettu residuaalina ja se esittää teknologian A vaikutusta Kuvio 9 - Työn tuottavuuden kasvusta yli puolet syntyi kokonaistuottavuudesta 1980- ja 1990- luvulla, viime vuodet kokonaistuottavuus on supistunut ja pudonnut vuoden 2000 tasolle! Kuvio 10 - Työn tuottavuus on kasvanut kumulatiivisesti 75 % - Noin 13 prosenttiyksikköä on syntynyt työpanoksen rakenteen (ml. koulutus) paranemisesta, 26 pääomaintensiteetin kasvusta ja loput kokonaistuottavuuden kehityksestä => Suomen ongelmana on kokonaistuottavuuden kasvun romahtaminen - Toimialoittaisessa tarkastelussa voidaan osoittaa romahduksen syntyneen tehdasteollisuudessa (vrt. luento 10 kilpailukyvystä) - Kokonaistuottavuuden kasvukontribuutio on ollut negatiivinen viime vuosina 31
Kuvio 9. Työn tuottavuuden kasvu (%) ja sen lähteet (prosenttiyksikköä) keskiarvoina 1981-2015 Työn tuo)avuuden kasvu ja osatekijöiden kontribuu4ot (log-%) 1981-90 1991-00 2001-10 2011-15 Työn tuo0avuus 3,0 3,4 1,2-0,2 Koulutus ja muu rakenne 0,5 0,5 0,2 0,2 PääomaintensiteeA 1,0 0,8 0,7 0,3 Teknologia eli kokonaistuo0avuus 1,5 2,1 0,3-0,7 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kokonaistuo5avuuden kontribuu;o Pääomaintensitee;n kontribuu;o Työpanoksen rakenteen (ml. koulutuksen) kontribuu;o Työn tuo5avuus 0,0-0,5-1,0 1981-90 1991-00 2001-10 2010-15 32
Kuvio 10. Työn tuottavuuden kumulatiivinen kasvu (%) ja sen lähteet (prosenttiyksikköä) 1980-2015 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0-5 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kumulatiivinen kasvu lasketaan kullekin sarjalle lähtien vuodesta 1980 = 0, johon lisätään vuoden 1981 muutos, saatuun summaan vuoden 1982 muutos jne. Työn tuo4avuus Työpanoksen rakenteen (ml. koulutuksen) kontribuuco PääomaintensiteeCn kontribuuco Kokonaistuo4avuuden kontribuuco 33
Kasvutilinpito eli kasvulaskenta (growth accounting) ei ole teoria ei kerro mistä talouskasvu syntyy osittaa havaitun talouskasvun osatekijöihinsä mekaanisella tavalla teknologian vaikutus lasketaan residuaalina, joten se sisältää myös muut tekijät (esim. panosten mittausvirheet ja suhdannevaihtelut) - siksi se raportoidaan tavanomaisesti vähintään 5 vuoden pituisille ajanjaksoille, jotta vuotuiset satunnais- ja suhdannetekijät kumoaisivat toisensa ja jäljelle jäisi vain teknologian vaikutus kertoo eri tekijöiden merkityksestä kasvuprosessissa, mutta ei esimerkiksi sitä, miksi investoidaan kiinteään pääomaan K Tutkimuslaitokset (esim ETLA) ja ministeriöt (VM, TEM) tekevät näitä säännöllisesti 34
6. Investoinnit ja säästäminen Opimme jo aiemmin, että elintaso asukasta kohti Y/N on tuottavuuden Y/L ja työpanoksen L/N tulo, kun N on väestön määrä...ja että pitkällä aikavälillä elintason kasvu voi perustua vain tuottavuuden y = Y/L kasvuun...ja että työn tuottavuuden kasvu tulee pääomaintensiteetin k = K/L kasvusta työvoiman koulutustason h noususta ja teknologian A kehittymisestä koska y = AF(k,h) Mutta miten ja miksi pääoma kasvaa, koulutustaso nousee ja teknologia kehittyy? 35
Teknologia ja henkinen pääoma Tuotantofunktiossa A kuvaa tietoa ideoita ja osaamista siitä, miten raaka-aineista saadaan lopputuotteita, joita kuluttajat haluavat Henkisen pääoman mittarina on h Näiden kahden käsitteen ero on se, että henkinen pääoma on sitoutunut ihmiseen mutta tieto, ideat ja osaaminen A on siirrettävissä ihmiseltä toiselle Esimerkki ruuan valmistuksesta A = resepti h = kokkikoulutus K = uuni, padat, kattilat jne 36
Tuottavuuden kasvun kolme lähdettä 1) Pääomaintensiteetin k = K/L kasvu mekanisaatio eli ihmistyön korvaaminen koneilla on esimerkki tästä pääomakanta kasvaa investoimalla koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin 2) Koulutustason h nousu koulutustaso nousee investoimalla henkiseen pääomaan 3) Teknologian A kehittyminen tutkimus- ja kehitystoiminta on avainasemassa 37
Pääoman määrän lisäksi sen laatu vaikuttaa, sillä joidenkin pääomatavaroiden rajatuottavuus on korkeampi kuin toisten (vrt. vaikkapa tietokoneet ja työhuoneet) Tässä esimerkki maataloudesta: hevosen korvaaminen traktorilla: Hevosten ja traktorien lukumäärä Suomessa Työn tuottavuus alkutuotannossa (indeksi, 1900 = 1 Lähde: Suomen Hippos ry ja Tilastokeskus, Moottoriajoneuvokanta sekä Kansantalouden tilipidon historiasarjat 38
Pääomakannan K kasvu Olkoon K t = pääomakanta periodin t alussa I t = investoinnit periodin t aikana D t = δk t = pääoman poistuma periodina t, 0< δ<1 Pääomakanta periodin t+1 alussa on siten: K t+1 = K t + I t D t = K t + I t δk t eli K t+1 = I t + (1- δ)k t 39
Pääomakanta periodin t+1 alussa = pääomakanta periodin t alussa + investoinnit periodina t poistot periodina t Tilastokeskus laskee pääomakannan tällä tavoin: laskelmat tehdään eri pääomaesineille: koneet ja laitteet, rakennukset, asunnot ym poistot (eli δ:n arvo) perustuvat tietoihin pääoman käyttöiästä kansantalouden tilinpidosta saa tiedot investoinneista, jotka muutetaan kiinteähintaisiksi investointisarjoiksi pääomakanta lasketaan edellä esitetyllä kertymämenetelmällä Suomen pääomakannan rakenne vuonna 2015 oli: Asuinrakennukset 41 % Muut rakennukset ja rakennelmat 39 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 11 Asejärjestelmät 1 Henkiset omaisuustuotteet 8 - mm. T&K-pääoma, ohjelmistot ja tietokannat 40
Investoinnit ja säästäminen Pääomakanta K t karttuu investoimalla. Mistä investoinnit I t tulevat? Opimme aiemmin bruttokansantuotteen käytön: Y = C + I + G + X - M Tarkastellaan yksinkertaista taloutta, jossa G = X = M = 0 Nyt: Y t = C t + I t...eli tulot voidaan joko kuluttaa tai investoida Investoinnit on se osa tuloista, jota ei kuluteta eli joka säästetään kotitaloudet päättävät siitä, kuinka paljon säästetään nämä säästöt investoidaan, mistä seuraa K:n kasvu 41
Säästäminen I t = Y t C t = S t Jos oletetaan, että bruttokansantuotteesta säästetään tietty vakio osuus 0<s<1, niin S t = sy t Pääministeri Kekkonen opetti vuonna 1952 Suomen kansaa näin:...tilapäisesti on pakko luopua kulutuksen lisäämisen linjalta. Toisin sanoen, kansakunnalle on tehtävä selväksi, että parempi tulevaisuus on saavutettavissa ainoastaan hetkellisillä uhrauksilla. (Urho Kekkonen, Onko maallamme malttia vaurastua? Otava 1952, s. 75-76) Itsenäisen Suomen vaurastumisen idea: industrialismi + nationalismi => elintason kasvu - Investoinnit ja tehdasteollisuus nähtiin talouskasvun lähteinä 42
Investoinnit Investoiminen on siis kulutuksesta luopumista Sen motiivina on se, että vastineeksi saadaan talouskasvun kautta suurempi kulutus tulevaisuudessa Koulutus on investointia henkiseen pääomaan kouluttautumisen vaihtoehtona on mennä töihin luovutaan työnteon tuomasta palkasta nyt, jotta saataisiin suurempi palkka tulevaisuudessa 43
7. Yksinkertainen kasvumalli, ns. Harrod-Domar-malli Voimme rakentaa taloudellisen kasvun matemaattisen mallin kokoamalla edellä esitetyt osat yhteen: 1) Tuotanto: Y t = A t F(K t,l t ) 2) Pääoman karttuminen: K t+1 K t = I t - δk t 3) Investointien rahoittaminen: I t = sy t Mallin esittivät ensimmäisinä toisistaan tietämättä Roy F. Harrod vuonna 1939 ja Evsey Domar vuonna 1946 Malliin pitäisi lisätä vielä selitys siitä, mistä työvoima L tulee väestön kasvu Tarkastellaan tässä kuitenkin yksinkertaista tilannetta, jossa työvoima ei muodostu kasvun rajoitteeksi 44
Harrodin ja Domarin mallissa oletetaan tuotantoteknologia lineaariseksi: Y t = AK t jossa A on teknologian tasoa kuvaava vakio. Tässä pääoman rajatuottavuus on vakio Bkt:n Y t kasvuksi saadaan edellä esitetyistä yhtälöistä: Yt δ δ + 1 Yt Kt+ 1 Kt It Kt syt Kt = = = = Y K K K sa t t t t δ Kasvu on sitä nopeampaa, mitä suurempi on säästämisaste s mitä parempi on teknologia A mitä hitaampaa on pääoman kuluminen eli mitä pienempi on poistojen osuus pääomakannasta δ 45
Periaatteessa henkinen pääoma voidaan lukea mukaan pääomakantaan K kasvu on sitä nopeampaa mitä suurempi on säästämisaste henkiseen pääomaan Mallia voidaan myös yleistää lisäämällä siihen väestön kasvu ja teknologian kehittyminen Kun tuotantoteknologia on sellainen, että pääoman rajatuottavuus vähenee K:n kasvaessa, niin säästämisen merkitys kasvun lähteenä vähenee ja teknologisen kehityksen merkitys korostuu 46
Kuvio 11. Investoinnit kiinteään pääomaan on kasvun keskeinen selitystekijä silloin, kun otetaan muita maita elintasossa kiinni Vuosina 1960-91 Suomen asukasta kohti lasketun bkt:n kasvuvauhti oli 3,3 % ja investointiaste oli 36 %!!! South Korea Singapore Japan Israel Canada Brazil West Germany Mexico United Kingdom Nigeria United States India Bangladesh Chile ( a ) G r o w t h R a t e 1 9 6 0 1991 ( b ) I n v e s t m e n t 1 9 6 0 1991 South Korea Singapore Japan Rwanda Rwanda 0 1 2 3 4 5 6 7 0 10 20 30 40 Growth Rate (percent) Investment (percent of GDP) Israel Canada Brazil West Germany Mexico United Kingdom Nigeria United States India Bangladesh Chile Mankiw & Taylor, s. 511 47
Kuvio 12. Kaikkien investointien ja tehdasteollisuuden arvonlisäyksen osuus bruttokansantuotteesta Suomessa (industrialismi + nationalismi) 35 30 25 20 15 10 5 Investoin4en bkt-osuus, % Koko teollisuuden osuus bru?oarvonlisäyksestä, % 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 48
Kuvio 13. Pitkän aikavälin kasvulaskennan tuloksia Suomelle (huom. työpanoksen rakenne ei ole mukana sillä siitä ei saa tietoja näin pitkältä ajalta) Työn tuottavuuden kasvu (%) ja sen lähteiden kontribuutiot (%-yksikköä) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Pääoman kasvukontribuutio oli erityisen suuri 1950- ja 1960-luvuilla Kokonaistuottavuuden kasvu on ollut negatiivinen vain kansalaissodan aikaan ja nyt -0,5-1,0-1,5 1901-10 1911-20 1921-30 1931-40 1941-50 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-10 2010-14 Pääomaintensitee8 Kokonaistuo<avuus Työn tuo<avuus 49
8. Modernia kasvuteoriaa Robert Solow laajensi Harrod-Domar mallia vuonna 1956 korvaamalla kiinteäkertoimisen tuotantofunktion Y = AK yleisellä Y = AF(K, L) olettamalla, että teknologia kehittyy eksogeenisella (talouden ulkopuolella määräytyvällä) vauhdilla ΔA/A, joka oletetaan vakioksi g sallimalla väkiluvun kasvaa vakiovauhdilla n Solow n kasvumallin perustulos on, että tuotanto Y kasvaa pitkällä aikavälillä vauhdilla g + n, joten BKT/asukas kasvaa teknologian kehityksen vauhdilla g 1990-luvulta alkaen kehitetyssä endogeenisen talouskasvun teoriassa A:n muutos selitetään ideoiden tuotantofunktiolla ΔA/A = G(A, H A ), jossa H A on ideoiden tuottamiseen kohdentuva henkinen pääoma - Uusia ideoita syntyy sitä nopeammalla vauhdilla, mitä enemmän henkistä pääomaa käytetään ideoiden kehittämiseen eli käytännössä tutkimus- ja kehitystoimintaan Teknologian kehitykseen vaikuttavat kaikki ne tekijät, jotka määrittävät, kuinka paljon henkistä pääomaa siihen allokoituu korkeakoulujärjestelmä tutkimus- ja kehitystoiminnan kannusteet hyödykemarkkinoiden kilpailullisuus tekijänoikeusjärjestelmä ym. 50
Endogeenisen talouskasvun teoria Henkinen pääoma eli koulutettu työvoima H Aineellinen pääoma K ja kouluttamaton työvoima Kuluttajat eli kotitaloudet H A H Y Teknologia A: tieto, ideat, osaaminen Patentit ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, BKT = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu ΔA/A = G(A, H A ) Y = A F(K, H Y,L ) 51
Talouskasvu syntyy teknologiasta eli ideoista: Ideoiden lukumäärä on periaatteessa rajaton => talouskasvulla ei ole käsitteellistä ylärajaa Alkuaineita on 118 kappaletta - niitä voi yhdistää 2 118 3,3 10 35 erilaisella tavalla Vuonna 1986 löydettiin ensimmäinen ns. korkean lämpötilan suprajohde yhdistämällä 4 alkuainetta - neljän alkuaineen yhdistelmiä on 178 miljoonaa kappaletta Arkisempi esimerkki - 2 täytettä + 2 maustetta => 8 erilaista pizzaa - 4 täytettä + 5 maustetta => 128 erilaista pizzaa - plus kotiinkuljetus => 256 erilaista pizzaa Nykyaikainen protokollatalous - tuotteen arvo ei muodostu raaka-aineiden arvosta, vaan siitä miten raaka-aineita on yhdistetty - tietojärjestelmillä tärkeä merkitys - Esimerkki: auto + tietotekniikka => itseohjautuva auto 52
9. Yleiskäyttöiset teknologiat talouskasvun lähteinä Opimme edellä, että teknologian kehitys (eli kokonaistuottavuuden kasvu) on työn tuottavuuden kasvun tärkein lähde Taloushistorian tutkimus opettaa lisäksi, että ns. yleiskäyttöisen teknologian kehitys on kasvun kannalta erityisen tärkeää - höyryvoima, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia (ICT, information and communications technology) Ominaisuuksia - vaikuttaa kotitalouksien elämään sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaan koko kansantaloudessa - kehittyy ja tulee halvemmaksi ajan myötä - luo uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, jotka luovat puolestaan uuden kiihokkeen kehittää teknologiaa - => positiivinen teknologiakierre 53
Yleiskäyttöiset teknologiat ja talouskasvu 2. 3. Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) ja digitalisaatio 1975- mikroprosessori ja PC tietoliikenne internet 1995- tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia Sähkövoima 1890 polttomoottori 1. maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa Höyryvoima 1780 rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa 54
Yleiskäyttöisen teknologian kehitys laskee sen hintaa Valaistuksen hinta Isossa- Britanniassa 55
ja lisää tekniikkaan perustuvien laitteiden/palvelujen käyttöä 56 56
Tietotekniikan halpeneminen on taloushistoriassa vertaansa vailla oleva ilmiö Tietokoneiden ipad 2-ekvivalentin suorituskyvyn kustannus Lähde: http://www.frc.ri.cmu.edu/~hpm/book97/ch3/processor.list.txt 57
Tietotekniikan halpeneminen perustuu Mooren lakiin https://en.wikipedia.org/wiki/moore's_law 58
Sähkövoima yleiskäyttöisenä teknologiana Sähkömoottori korvasi ensin vesipyörät ja höyrykoneet käyttövoiman lähteenä (ks. seuraava kuvio) - esim. Suomessa teollisuuden käyttövoimasta oli talvisotaan mennessä sähköistetty 90 %...sitten sähkömoottori liitettiin yksittäisiin koneisiin - mistä tuli suurin tuottavuushyöty Esimerkkinä liukuhihna - Henry Fordin T-malli vuonna 1913 - tuottavuus kasvoi niin, että palkat voitiin kaksinkertaistaa vaikka auton hinta putosi kolmannekseen - automatisoi teollisen työn 59
60
Sähkövoiman hyödyntäjänä Suomi kulki maailman eturintamassa Sähkön osuus teollisuuden käyttövoimasta, 1900-1939 (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 sähkövalo esiteltiin meillä vuonna 1877 sähkövalot Finlaysonin puuvillatehtaaseen 1882 kaikissa 38 kaupungissa vähintään yksi sähkölaitos 1914 lähes 90 % teollisuuden käyttövoimasta sähköistetty vuoteen 1939 mennessä 20 10 0 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 Suomi Yhdysvallat Lähde: Jalava ja Pohjola, Explorations in Economic History, 2008 61
Suomi oli myös maailman nopeimpia puhelinverkon rakentajia 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Puhelinlinjoja kaupungeissa 100 asukasta kohden vuonna 1914 Ruotsi Yhdysvallat Tanska Norja Suomi Saksa Ranska Englanti Venäjä A.G. Bell patentoi puhelimen maaliskuussa 1876 se esiteltiin Suomen Virallisessa Lehdessä marraskuussa 1876 ensimmäinen puhelinlinja Helsinkiin 1877 HPY perustettiin 1882 vuonna 1900 linjoja oli Helsingissä 3,4 kappaletta 100 asukasta kohden Suomessa oli 815 puhelinyhdistystä 1930-luvun lopussa 62
Tietotekniikan hyödyntäjänä Suomi ei ole aivan kärkiryhmää Ohjelmistojen ja tietokantojen osuus kansantalouden yksityisen sektorin nettopääomakannasta (pl. asunnot) (%) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Yhdysvallat Suomi ensimmäinen tietokone Postipankkiin 1958 ensimmäinen suomalainen tietokone 1960 tiedonsiirto puhelinverkoissa alkoi 1964 Nokian tietokoneiden ja digitaalisten keskusten valmistus alkoi 1970-luvulla Suomi oli maailman johtavia matkapuhelimien valmistajia 1990-2012 0,5 0,0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: kansalliset tilastokeskukset 63
Ovatko ideat nyt loppumassa, kun talouskasvu on hidastunut? Suomen elintaso on viimeksi kasvanut yhtä hitaasti 1800-luvulla Bkt/asukas, vuosikasvu, % 5,0 4,5 4,4 4,0 3,8 3,5 3,3 3,0 2,7 2,7 2,5 2,0 1,5 1,3 1,7 1,9 1,9 1,0 0,7 0,5 0,0 1901-1910 1911-30 1931-40 1941-50 1951-60 1961-70 1971-80 1981-90 1991-00 2001-15 The great inventions of IR #2 were just more important than anything that has happened since. Robert Gordon 64
Vai olisiko ICT:n ja digitalisaation osalta paras vielä kokematta, kuten sähkön osalta oli 1930-luvulla? Lähde: Syverson, 2013 Is growth over? Not a chance. It is just being held back by our inability to process all new ideas fast enough. Erik Brynjolfsson & Andrew McAfee 65
10. Ajankohtaista: Suomen kasvupolitiikkaa Talouskasvun modernin teorian mukaan koulutus sekä tutkimus ja kehittäminen ovat kokonaistuottavuuden kasvun lähteitä Suomen kansantalouden suurimpana ongelma on edellä esitetyn mukaan kokonaistuottavuuden kasvun romahtaminen => Kasvuteorian mukaan Suomen tulisi investoida enemmän koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen Nyt hallitus kuitenkin niistä leikkaa supistaakseen luennossa 8 kuvattua julkisen talouden alijäämää ja velkasuhdetta Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka valtion vuoden 2017 budjetissa Hallitus on joutunut sopeuttamaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa julkisen talouden reunaehtoihin Suomessa t&k-menojen bkt-suhde (nyt noin 3 %) on laskenut 7 vuotta peräkkäin ja on jo selvästi pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa Myös valtion t&k-menojen bkt-suhde on laskenut vuodesta 2009 alkaen (1,1 %) ja sen ennakoidaan laskevan edelleen lähivuosina (0,8:aan prosenttiin) Koulutus valtion vuoden 2017 budjetissa Vuoden 2017 talousarviossa toteutettavat säästöt OKM:n pääluokassa 29 ovat 287 miljoonaa Ammatillinen koulutus 190 milj. Korkeakoulut ja tutkimus 35 milj. Opintotuki 46 milj. Hallituksen OKM:n hallinnonalalle päättämät valtionrahoituksen menovähennykset ovat samaa luokkaa myös tulevina vuosina Ongelma: Nämä päätöksen hidastavat kokonaistuottavuuden kasvua, jonka heikkous on jo nyt Suomen kansantalouden suurin ongelma 66
Suomi ei yllä koulutuksen määrän kv. vertailussa kärkeen Työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) keskimääräiset koulutusvuodet 14 13 Yhdysvallat 12 Saksa 11 Ruotsi 10 Suomi 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yhdysvallat Saksa Ruotsi Suomi Korkea-aste Keskiaste Perusaste Barro-Lee Educational Attainment Dataset, http://barrolee.com/data/oup_download_b.htm 67
Sekä yksityinen e0ä julkinen sektori leikkaavat T&K-investointejaan T&K-investoinEen osuus bru0oarvonlisäyksestä ja bru0okansantuo0eesta, % T&K-investoinnit, miljoonaa euroa 4,5 4,0 Osuus bru1oarvonlisäykdestä Osuus bru1okansantuo1eesta 8 000 7 000 Koko kansantalous Yritykset 3,5 3,0 6 000 5 000 Julkisyhteisöt Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 2,5 2,0 4 000 1,5 3 000 1,0 2 000 0,5 1 000 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden Elinpito 68
Suomi putoaa T&K-maiden kärkiryhmästä 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: omat laskelmat, Kansalliset Elastokeskukset 69
Omia talouspoliittisia suosituksiani: Talouden (digi)murros tulee hyödyntää Koulutuksesta ei pidä leikata Väestön koulutustaso ei enää automaattisesti kohoa Julkisia tutkimus- ja kehitysmenoja tulisi lisätä, ei leikata niiden ulkoisvaikutukset ovat myönteisiä ja suuria Yleisiä yritys- ja investointitukia ei tarvita Kiinteän pääoman puute ei ole hidastanut tuottavuuden kasvua Aloittavien yritysten tukeminen on kuitenkin yhteiskunnan kannalta järkevää Palvelualojen sääntelyä tulee edelleen purkaa jotta digitalisaation vaikutukset saadaan hyödynnettyä Suurena tietotekniikan käyttäjänä julkinen sektori voi vauhdittaa digitalisaatiota ja edistää tuottavuuden kasvua palveluväylä, liikennekaari, digitaalinen SOTE-uudistus Näihin palataan ensi syksyn Suomen talous ja talouspolitiikka -kurssilla 70