Sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari Maritta Korhonen, tietohallintoneuvos, STM 15.11.2016 www.alueuudistus.fi 15.11.2016 1 Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksenesitysluonnos-31-8-2016 päättyi 9.11.2016 lausuntoaikana esityksen viimeistelyä ja sisällöllistä tarkistamista Sote-tuottajalaki myös lausunnoilla Hallituksen esitys eduskunnalle loppuvuodesta www.alueuudistus.fi 15.11.2016 2 1
Miksi ja mitä tavoitellaan? Ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä Integroidut palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannusvaikuttavuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. www.alueuudistus.fi 15.11.2016 3 Tulevaisuuden suomalainen sote- ja maakuntamalli: Hyvinvoivat ihmiset, sujuvat palvelut ja kestävä talous Kansalainen toimiva demokratia ja vaikuttamismahdollisuudet Talouden kasvu Uudistuminen Maakuntademokratia: valtuusto ja vaikuttaminen Uudistumista tukevat ja edellyttävät menettelyt - yrittäjyys Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa toimissa Mahdollistajina tieto ja digitalisaatio sekä osaava henkilöstö Monialainen maakunta selkeällä tehtäväjaolla Kunta paikallisena elinvoimayhteisönä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja maakunnissa Tiedon hyödyntäminen - tietointegraatio Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat Uusi maakunta Järjestämisvastuu Rahoitusvastuu Vastuu palveluintegraatiosta ja toimivista palveluketjuista Henkilöstösiirrot liikkeenluovutuksella, palvelussuhde kuntasektorin mukaan Siirtymäaika yhtiöittämisessä Tehokas järjestäminen ja tuotanto johtaminen Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja vastuun vahvistaminen Maakuntien rahoituslaki tarvekriteerit ja kustannusten hillintä Aito monituottajamalli sotessa -julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin tuotanto yhtenäisin periaattein Sote-järjestämisuudistuksen ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö antaa mahdollisuudet - Sote-järjestämisvastuu kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle - Monialainen maakunta, jossa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ja käyttäjien osallistuminen - Sote-järjestämislaki, maakuntalaki, voimaanpanolaki, www.alueuudistus.fi maakuntien rahoituslaki, valtionosuuslainsäädäntö + 22 muuta lakia Veronmaksaja Kustannustehokkuus, Vaikuttavuus Käyttäjä - mahdollisuus valita - mahdollisuus vaikuttaa Valinnanvapauslain säädännön valmistelua koskeva linjaus 15.11.2016 4 2
Asiakas palvelujen lähtökohdaksi Perus- ja erityistason saumaton yhteistyö Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja ja ne toteutetaan lähellä ja väestön tarpeiden mukaan. Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia Laadukkaat, riittävän lähellä olevat palvelut Yksilöllinen arvio ja sujuva palvelukokonaisuus oikea-aikaisesti Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja asiakassuunnitelma Kaikki rahoitus maakunnan kautta Potilas- ja asiakastieto siirtyy sujuvasti www.alueuudistus.fi 15.11.2016 5 Maakuntien muodostaminen Osana uudistusta säädetään maakuntalaki rakenne pitkälti kuntalakia vastaava Maakunnat (18) ja niihin kuuluvat kunnat säädetään aluksi lailla jatkossa voidaan muuttaa Vn päätöksellä Sote-tehtävät kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille puolet kuntien tehtävistä ja budjetista maakunnille Sote-henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen, liikkeenluovutusperiaate www.alueuudistus.fi 15.11.2016 6 3
Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut www.alueuudistus.fi 15.11.2016 7 Uudistuksen keskeiset lait Maakuntalaki Sote -järjestämislaki Voimaanpanolaki Sote-tuottajalaki Verolait Maakuntien rahoituslaki Maakuntajakolaki Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Henkilöstöä ja virka- &työehtosopimuksia sekä eläkejärjestelmää koskevat lait www.alueuudistus.fi 15.11.2016 8 4
Maakunta sote-järjestäjänä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus --------------------- Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Konserniohjaus Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta Valinnanvapaustuottajat - yksityiset - maakunnan yhtiöt Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan palvelulaitos - Hallitus ja johtaja Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä) 15.11.2016 9 Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä. 15.11.2016 10 5
Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluja käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia www.alueuudistus.fi 15.11.2016 11 Mitä uudistuksessa ei tehdä Uudistuksessa ei kumota palvelujen sisältöä koskevia lakeja terveyspalvelut määräytyvät terveydenhuoltolain mukaisesti ja sosiaalipalvelut sosiaalihuoltolain mukaan jne. Sisältölakien muutokset valmistellaan erikseen lainsäädäntösuunnitelmien mukaisesti mm. hallitusohjelma huomioon ottaen Tavoitteena on kuitenkin palvelujen sisällöllinen kehittäminen uudistuksen tavoitteet toteutuvat vain jos palvelut uudistuvat maakuntien tehtävänä on palvelujärjestelmän uudistaminen ja kehittäminen asukkaiden tarpeista lähtien kaikki palvelun tuottajat mukaan kehittämistoimintaan www.alueuudistus.fi 15.11.2016 12 6
Aikataulu 6-11/16 11-12/16 1-6/17 7/17 17-18 1/19 Järjestämislaki ja maakuntalaki julki ja lausuntokierroksella HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Eduskuntakäsittely Järjestämislaki ja maakuntalaki Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan 1.7.2017 Väliaikaishallinto Maakuntavaalit 1.1.2019 järjestämisvastuu maakunnille Valinnanvapaus- ja rahoitus-he lausuntokierrokselle Valinnanvapaus- ja rahoitus-he eduskuntaan Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen 13 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Rohkea ote tulevaisuuteen 14 7
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot Kanta -palvelussa 15.11.2016 15 Asiakas palvelujen lähtökohdaksi Perus- ja erityistason saumaton yhteistyö Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja ja ne toteutetaan lähellä ja väestön tarpeiden mukaan. Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia Laadukkaat, riittävän lähellä olevat palvelut Yksilöllinen arvio ja sujuva palvelukokonaisuus oikea-aikaisesti Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja asiakassuunnitelma Kaikki rahoitus maakunnan kautta Potilas- ja asiakastieto siirtyy sujuvasti 15.11.2016 16 8
Digitalisaatio Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään 15.11.2016 17 Tavoiteasetanta Muutoksen johtaminen Uusien palvelujen kehittäminen Tietohallinnon ohjaus Vaikuttavuus Tuottavuus Laatu Minimitavoite Uusien palvelujen käyttöönotto Toiminnassa tarvittavat ICT-palvelut Säästöt Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Minimitavoite: Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen (maakunnan toiminnassa tarvittavien ICT-palvelujen järjestäminen) Maakuntien tietohallinnon organisoituminen niin, että se voi ottaa vastuun ICT-palvelujen järjestämisestä uudistuksen aikataulussa Muut tavoitteet: Säästöt (päällekkäisyyksien poistaminen, uusien palvelujen käyttöönotto) Laatu (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen) Yhteistyö Tuottavuus (uusien palvelujen käyttöönotto ja kehittäminen, palveluiden täydellinen integraatio ) 15.11.2016 18 9
ICT-muutosohjelma Valtakunnallinen ja maakunnallinen valmisteluvaihe Väliaikaishallinto Maakuntahallinto, siirtymäaika Maakuntahallinto, toiminnallisen uudistuksen hyödyntäminen 2016 2017 2018 2019 2021 2023 2026 Tehtävät Uusi rakenne Uudet toimintamallit Hyvinvointi-ja sote kustannussäästö-tavoitteet Uusien ICT palvelujen kehittäminen Ohjaus Tiedon integraatio Toiminnassa tarvittavat ICT palvelut - Jatkuvuuden turvaaminen - ICT palvelujen järjestäminen Asiakaslähtöiset toimintamallit Työasemat Hlöstö 400000? Tietovarannot 220.000 Uusien Tietojärjestelmät palvelujen käyttöönotto 130x300 = 39000? Kehittämisprojektit Konesalit 1000? Omaisuus ja rahoitus Tietohallinnon kyvykkyyksien luominen - Digitalisointi - Kokonaissuunnittelu (KA) - Jatkuvuuden ja muutoksen hallinta - Tietohallintomalli ja yhteistyöverkostot Kehityssalkku/ Uusien ICT ratkaisujen kehittäminen Kehityssalkku - APOTTI, ODA,UNA, KODA, KANSA, Virtuaalisairaala 2.0, -Biopankkien tietopalvelut, Tutkimus- ja laaturekisterit, Projektisalkku Projektisalkku/ Uusien ICT palvelujen käyttöönotot - PSOP, KANTA, KAPA, SADe palvelut, Tietojohtamisen palvelut - asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidointi-ja uudistaminen ICT-Palvelusalkku: Käynnistysvaihe - Hallinnon ja kommunikaationpalvelut - toiminnan/tietojohtamisen palvelut - muutosjohtamisen palvelut (PMO) - tietohallinnon ja IT-hallinnan palvelut ICT-Palvelusalkku Strateginen tietohallinto - KA-suunnittelun ja IT-johtamisen käynnistys - siirron suunn./toteuttaminen - jatkuvuuden ja riskien hallinta Arvio rahoitustarpeesta on taustatieto, ei tämän selvityksen tulos Siirtymäkausi - asiakas- ja potilastietojärjestelmät - omahoito ja sähköiset palvelut - toimialajärjestelmät - intergaatiopalvelut - kapasiteetti ja tietoliikenne Konsolidointi ja uudistaminen Kehitys- ja projektisalkut; - Kansallinen - Yhteistyöalue - Maakunta Tavoitetila 2022-26? Vaikuttavuus Visio tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden tietojärjestelmäkokonaisuus Tuottavuus Laatu Säästöt Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen 15.11.2016 19 Järjestämislaki - rekisterinpito (62 ) Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito Maakunta on henkilötietolain (523/1999) 3 :n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjoille. Näistä asiakas- ja potilasasiakirjoista ja niiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja henkilötietolaissa. Maakunnan asiakas- ja potilasrekisterit tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen. Velvollisuus koskee myös yritysten, yhteisöjen ja ammatinharjoittajien maakunnille tuottamien ja maakunnan rahoittamien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakas- ja potilastietoja palvelun tuottamisperusteesta ja -tavasta riippumatta. 15.11.2016 20 10
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietointegraation mahdollistaminen Vaikuttava ja integroitu palvelutuotanto edellyttää asiakasta ja palveluita koskevaa täydellistä tietointegraatiota sekä tietojen saatavuutta yli organisaatio- ja hallintorajojen Tietojen yhteiskäytöstä ja rekistereiden yhdistämisestä säädetään osana lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) uudistamista mm. sosiaali- ja terveydenhuollon erillisten henkilörekisterien yhdistäminen suostumus ja kieltosäädösten yhdenmukaistaminen ja kokoaminen yhteen toimialakohtaiseen lakiin Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa säädöksiä sosiaalihuollon tietojen kirjamiseen ja rekisterikäytäntöjen virtaviivaistamiseen Muutosten yhteydessä varmistetaan kansalaisten mahdollisuudet hyödyntää asiakas- ja potilastietoja sekä tuottaa tietoja terveydestään ja hyvinvoinnistaan myös ammattilaisen käyttöön sähköisessä muodossa 15.11.2016 21 Merkittäviä muutoksia: Rekisterinpitäjyys ja tietojen käyttöoikeus sote-uudistuksessa Järjestämislaki (luonnos) 62 Maakunta on henkilötietolain (523/1999) 3 :n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjoille. Asiakastietolaki (työryhmäversio) 6 Palvelunjärjestäjän asiakasrekisteri muodostuu sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, terveydenhuollon potilasasiakirjoista sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 41 :n ja terveydenhuoltolain (1326/2010) 31 ja 32 :n mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palvelujen suunnittelun tai antamisen yhteydessä laadituista asiakasasiakirjoista. 15.11.2016 22 11
Merkittäviä muutoksia: Suostumus- ja kieltokäytännöt Asiakastietolaki (työryhmäversio) 17 Asiakastietojen käsittelyn perusteena on oltava asiakastai potilaslain mukainen asiakas- tai hoitosuhde tai lakiin perustuva oikeus. Asiakkaan hoitoon, tutkimukseen tai palvelun suunnittelemiseen, järjestämiseen tai antamiseen osallistuvalla henkilöstöllä on oikeus käsitellä asiakasrekisterissä olevia tehtävässään tarvitsemiaan välttämättömiä asiakastietoja. Hyvinvointitietojen käsittelyn perusteena on oltava asiakastai potilaslain mukainen asiakas- tai hoitosuhde ja asiakkaan antama suostumus. 20 Asiakkaalla on oikeus kieltää asiakastietojensa luovuttaminen rekisterinpitäjältä toiselle. Rekisterinpitäjän sisällä asiakkaalla ei ole kielto-oikeutta. 15.11.2016 23 Merkittäviä muutoksia: Hyvinvointitiedot Asiakastietolaki (työryhmäversio) 15. Henkilö voi tallettaa tietojaan tai hyvinvointisovelluksen tuottamia tietoja omatietovarantoon. Henkilöllä on oikeus päättää tietojensa käytöstä ja poistamisesta omatietovarannosta. Henkilö voi antaa suostumuksen siihen, että palvelunantaja saa hyödyntää työtehtävissään asiakkaan omatietovarannossa olevat hyvinvointitiedot. Henkilöllä on kuitenkin oikeus kieltää omatietovarannossa olevan hyvinvointitiedon näyttämisen. 15.11.2016 24 12
Julkiset palveluntuottajat Sairaanhoitopiirit (20) Kanta-palvelut 3. arvostetuin verkkobrändi 2015 Lääketietokanta Perus-TH (192) Yksityiset palveluntuottajat (4000) Apteekit(~800) SOTE-ammattilaiset Ruotsin epsos-yhteyspiste Yhteys suljettupilotinjälkeen epsos NCP n. 500 miljoonaa sanomaa vuodessa Kelain Kanta-viestinvälitys Reseptikeskus Lääkemääräykset Toimitukset 5,4 miljoonan henkilön Uusimiset tiedot Lokit Potilastiedon arkisto Potilaan tiedonhallintapalvelu Palvelutapahtumat Hoitoasiakirjat Potilaan keskeiset terveystiedot (koosteet) Diagnoosit Suostumuksenhallinta ja tahdonilmaisut Suostumuksetja kiellot Riskit Lokit Kuvaarkisto Vanhat asiakirjat Muut koosteet Tahdonilmaisut, kuten hoitotahto Kansalaiset (> 5 000 000) Sosiaalihuollon palveluntuottajat Tekniset standardit HL7 V3: CDA R2 taso3 ja Medical Records HL7 FHIR DSTU2 (PHR) JSON, XHTML (PHR ja sh-arkisto) PDF/A (vanhat tiedot ja sh-arkisto) IHE IT-I Profiles (Kuva-arkistossa) W3C XML DSig WS Addressing, WS-I TLS, X.509 Yli18 v Omakanta Muut kansalliset palvelut Koodistopalvelu Lomakerakenteet KaPA Omatietovaranto(PHR) Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Asiakasasiakirjat Vanhat asiakirjat Varmennepalvelut Apteekkirekisteri Asiakkuudet Potilaan omat tiedot Koosteiden palautus Koodistot ja terminologiat Asiat Lokit SOTE-organisaatiorekisteri 15.11.2016 25 TH- ja SH-ammattilaistenrekisterit Kanta-palvelujen toimeenpanon yhteenveto Omakanta-palvelu kansalaisille avoinna tietoturvallisesti verkossa 24/7 Potilastiedon arkisto on käytössä laajasti julkisessa terveydenhuollossa Yksityisen terveydenhuollon Potilastiedon arkiston käyttöönotot alkoivat 10.02.2016 (71 toimijaa 29.09.2016) Julkisessa terveydenhuollossa sähköisen reseptin käyttö on jo osa päivittäistä toimintaa Yksityisen terveydenhuollon liittymiset sähköiseen reseptiin etenevät (312 toimijaa 29.09.2016); pakolliseksi kaikille 01.01.2017 alkaen Kanta-palvelut laajenevat sosiaalihuoltoon Kansa-hankkeen avulla (1. vaihe käynnistyi 29.04.2016; tuotantoon 02/2018) Digitaalisuuteen liittyvät toiminnan muutokset edellyttävät tietojen liikkuvuutta ja tietojärjestelmiltä yhteentoimivuutta, mitä pannaan sosiaali- ja terveydenhuollossa toimeen valtakunnallisilla Kanta-palveluilla 15.11.2016 26 13
Omakanta-palvelu kansalaisille Kansalainen näkee omat reseptit ja potilaskertomustiedot Samat tiedot kuin lääkärillä (Toistaiseksi) ei omia kirjauksia Puolesta asiointi (alle 10-vuotiaat huollettavat) Kansalainen (18 vuotta täyttänyt) pystyy hallinnoimaan omia tietojaan Tietojen käytön seuranta lokitiedoista Suostumusten ja kieltojen hallinta Tahdonilmaisujen tekeminen (hoitotahto, elinluovutustahto) Reseptin uusimispyynnöt (11/2015 alkaen) Tiedot näkyvät siitä alkaen, kun organisaatio on liittynyt Kanta-palveluihin 15.11.20 15.11.2016 27 27 28 14
29 30 15
32 16
Huoltajat näkevät vihdoin lasten tiedot Omakannasta (Tiedote 26.10.2016) Omakannan paljon toivottu ominaisuus on otettu käyttöön: huoltajat näkevät lastensa terveystiedot Omakannasta. Aluksi näytetään alle 10- vuotiaiden lasten tiedot. Uusi toiminnallisuus on avattu tänään. Nyt huoltaja näkee Omakannasta alle 10-vuotiaan lapsen tiedot. Edellytyksenä on, että aikuinen on lapsen huoltaja ja että lapsen terveystiedot on tallennettu Kanta-palveluihin. Huoltaja näkee lapsen terveystiedot ja sähköiset reseptit ja voi pyytää niiden uusimista. Lisäksi hän voi kuitata Potilastiedon arkistoa koskevan informaation saaduksi sekä antaa suostumuksen lapsen puolesta. Omakannasta näkee lapsen terveystiedot, jotka on tallennettu Kantapalveluihin 1.8.2016 lähtien. 33 Alaikäisetkin pääsevät Omakantaan Myös alaikäiset pääsevät Omakantaan. Palvelun käyttäminen vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja tunnistautumisvälineiksi pankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai sähköisen henkilökortin. Palvelussa hän voi katsella sähköisiä reseptejä ja terveystietoja, jotka on tallennettu Kanta-palveluihin 1.8.2016 alkaen, ja pyytää reseptin uusimista. Hän ei kuitenkaan voi kuitata Potilastiedon arkiston informaatiota saaduksi, antaa suostumusta, asettaa kieltoja eikä antaa elinluovutus- tai hoitotahtoa. 34 17
Potilastietojen liikkuvuus EUn tietosuoja-asetus Potilastietojen liikkuvuus EUn sisällä Sähköisten lääkemääräysten vastavuoroinen hyväksyminen sekä Suomessa että Virossa. Perustetaan sähköisten terveyspalvelujen kansalliset yhteyspisteet (National contact points (NCP) for ehealth). Bilateraalisessa yhteistyössä hyödynnetään EU:n eri ohjelmissa kehitettyjä sähköisiä elementtejä ja alustaratkaisuja. Suomi ja Viro ovat saaneet rahoitusta EU:n Connecting Europe Facility (CEF) -ohjelmasta sähköisen lääkemääräyksen kehittämiseen. Myöhemmässä vaiheessa Patient Summary ja potilastietojen laajennukset Vastaava yhteistyö Ruotsin kanssa Tunnistautumiset 09/2016 Omakanta: 09/2016-829 198 36 18
Henkilökohtaisten sosiaali- ja terveystietojen käytön periaatteet Lähde: Hyvinvointitietoa koskeva asennetutkimus kansalaisille ja ammattilaisille / Sitra Liittyen henkilökohtaisiin sosiaali- ja terveystietoihisi ja niiden käyttöön, kuinka tärkeäksi koet seuraavat seikat? TOTAL (n=2019) Saat nähtäväksesi omat tietosi Sinulla on mahdollisuus korjauttaa mahdolliset virheet tiedoissasi Näet mihin tarkoituksiin tietojasi käytetään ja mikä taho niitä käyttää Voit kieltää tietojesi käytön Tietojesi käytön tarkoituksenmukaisuutta valvoo viranomainen Tietojasi käytetään yhteis. hyvään, esim. parempien hoitojen kehitt. & sairauksien parantam. 0% 20% 40% 60% 80% 100% ka. 34 60 63 49 64 68 72 30 27 33 22 26 6 2 41 3,68 2 31 3,66 2 4 3,59 2 6 1 3,57 Erittäin tärkeää (4) Melko tärkeää (3) En osaa sanoa Ei kovin tärkeää (2) Ei lainkaan tärkeää (1) 3 31 3,56 10 2 3,21 Kaikki kysytyt henkilökohtaisten sosiaali- ja terveystietojen käytön periaatteet arvioidaan tärkeiksi. Tärkeimpiä ovat omien tietojen nähtäväksi saaminen ja mahdollisuus korjauttaa omia tietojaan. Vähiten tärkeäksi periaatteeksi arvioidaan omien tietojen käyttö yhteiseen hyvään, jota pidetään tärkeänä, mutta ei niin ehdottoman tärkeänä kuin muita kysyttyjä asioita. TNS 37 Lisätiedot http://alueuudistus.fi maritta.korhonen@stm.fi 15.11.2016 38 3 8 19