SALON LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Ainekohtainen osa

SALON LUKION OPETUSSUUNNITELMA Ainekohtainen osa

1 SISÄLLYSLUETTELO Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet...2 Lukio-opetuksen tuntijako...2 Kurssien suoritusjärjestys...4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...5 SUOMI TOISENA KIELENÄ...7 TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) JA VIERAAT KIELET...9 RUOTSI, A-KIELI...10 ENGLANTI, A-KIELI...13 SAKSA, A-KIELI... 16 RUOTSI, B1-KIELI...17 SAKSA, B2, B3 KIELI...20 RANSKA, B2, B3-KIELI...22 VENÄJÄ, B2,B3-KIELI...24 MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ...26 MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ...31 BIOLOGIA... 33 MAANTIEDE... 37 FYSIIKKA... 40 KEMIA...43 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO...46 ORTODOKSINEN USKONTO... 48 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 49 FILOSOFIA... 52 PSYKOLOGIA... 54 HISTORIA... 57 YHTEISKUNTAOPPI...61 LIIKUNTA... 63 MUSIIKKI... 65 MUSIIKKILINJA... 67 KUVATAIDE... 67 TERVEYSTIETO... 72 OPINTO-OHJAUS...73 SOVELTAVAT OPINNOT...74 TIETOTEKNIIKKA...74 Turun avoimen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opinnot (AT5-10)...78 MUSIIKKITEATTERI...78 LIIKUNNAN TESTAAJAKURSSI... 78 LIIKUNNAN LAJIVALMENNUS... 79 TURVAKURSSI... 84 TYÖ JA ELÄMÄNHALLINTA... 84 AMMATILLISET OPINNOT...85 VIRTUAALIKOULU...85 1

2 Lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet Lukio opiskeluympäristönä Valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta todetaan, että lukion opiskeluympäristönä tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen ja osallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukea vuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön. Opiskelijan itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden lisäksi lukiossa korostetaan opiskelijan asemaa osana opiskeluyhteisöä. Opetuksen tavoitteet Lähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien moni muotoisuutta. Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmisten hyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta syvennetään. Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppii edistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuri- identiteettiään sekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa. Tarpeelliset tiedot ja taidot Opiskelijalle tulee antaa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämän kannalta hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedot ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoitteena on, että opiskelijalla on hyvät tietoyhteiskuntataidot. Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankintaan ja viestintään, hallitsemaan mediaosaamisen perustaidot sekä arvioimaan kriittisesti tietoa. Opiskelijalle opetetaan yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen itsenäisesti ja ryhmässä. Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa ja vuorovaikuustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia sekä elämyksiä eri taidemuodoista. Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida opiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaan luottamaan opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia. Opetuksen on luotava valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä. Lukio-opetuksen tuntijako Nuorille annettavien opintojen rakenne Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit. Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. 2

3 Nuorille annettavan opetuksen tuntijako Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako Salon lukiossa perustuu valtakunnalliseen tuntijakoon ja on seuraava: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävät valinnaiset kurssit kurssit valtakunnalliset koulukohtaiset Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 2 Suomi toisena kielenä 6 3 Kielet Ruotsi, A-kieli 6 2 3 Englanti, A-kieli 6 2 3 Saksa, A-kieli 6 2 Ruotsi, B1-kieli 5 2 3 Saksa, B2,B3-kieli 10 Ranska, B2,B3-kieli 10 Venäjä, B2,B3-kieli 10 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 2 pitkä oppimäärä 10 3 5 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 3 Maantiede 2 2 2 Fysiikka 1 7 2 Kemia 1 4 2 Uskonto, ev.lut. 3 2 2 Uskonto, ort. 3 2 Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 1 Psykologia 1 4 2 Historia 4 2 4 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 5 Musiikki 1-2 3 4 Kuvataide 1-2 3 4 Terveystieto 1 2 1 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 47-51 Valtakunnalliset syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Koulun omat Ammatilliset tai muut opinnot Tietotekniikka 4 Turun avoimen yliopiston opinnot Musiikkiteatteri 1 tietojenkäsittelytieteessä 6 Liikunnan testaajakurssi 1 Liikunnan lajivalmennus Salon seudun ammattiopisto -yleinen valmennusoppi 1 -kauppa ja terveys -golf 10 -rakentaminen ja kulttuuri -jalkapallo 10 -tekniikka ja palvelu -jääkiekko 10 -koripallo (Halikon lukio) 8 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos -lentopallo 10 -puutarha, metsä, maatalous -salibandy 10 -riista, eläin, luonto ja ympäristö Turvakurssi 1 3

Työ ja elämänhallinta 1 4 Kurssit yhteensä vähintään 75 KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Jos numerojärjestyksestä on pakottavaa tarvetta poiketa, niin neuvottele asiasta aineen opettajan kanssa ÄI1-ÄI6 Numerojärjestys ÄI7, 10 ja 11 Vapaasti valittavissa ÄI8 ja 9 Yo-kirjoitusten lähelle ENA Numerojärjestys ENA11 Pakollisten jälkeen ENA9 ja 10 Viimeisenä lukiovuonna lähelle yo-kirjoituksia RUA ja RUB Numerojärjestys RUB6-RUB8 ja RUA6,7 ja 10 yo-kirjoitusten lähelle RUB10 ja RUA11 viimeisenä lukiovuonna RUB9 ja RUA9 vahva opiskelija voi suorittaa jo toisena lukiovuonna SAA SAB Numerojärjestys Numerojärjestys RAB Numerojärjestys VEB Numerojärjestys MAA Numerojärjestys pakollisissa kursseissa. MAA12, 13 ja 17 pakollisten jälkeen MAA14 Yo-kirjoitusten lähelle MAA 11, 15, 16 ja 18 Vapaasti valittavissa MAB pääasiassa numerojärjestys MAB1 ensin, MAB2 ja MAB5 paikka voi vaihdella MAB7-MAB10 pakollisten jälkeen MAB9 Yo-kirjoitusten lähelle BI1 ja BI2 ennen kursseja BI3, 4, 5, 7 ja 8 BI1 2, 4 ja 5 ennen kurssia BI6 GE1 ja GE2 ennen kursseja GE3-GE6 FY numerojärjestys, paitsi FY2 ja FY3 voi suorittaa kumminpäin vain KE numerojärjestys, KE2 ja KE3 ennen kurssia KE7 UE1 UE2-5, ja 7 Vapaasti valittavissa UE6 Yo-kirjoitusta lähelle FI1 ennen muita kursseja PS1 PS2-4, 6-7 Vapaasti valittavissa PS5 Suositellaan kurssien 2 ja 4 suorittamista ensin HI1-H10 Vapaasti valittavissa YH1-4 Vapaasti valittavissa KU1 KU2-KU7 Vapaasti valittavissa KU9 4 kurssia suoritettuna KU8 KU3 ensin MU1 ennen muita kursseja TE1 ennen syventäviä LI1 ja 2 ensimmäisen lukiovuoden aikana 4

5 ÄI ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Opetuksen toteutus Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Äidinkieli ja kirjallisuus on keskeinen lukio-opetuksen oppiaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Hyvä äidinkielen hallinta on muun opiskelemisen perusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä, ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen sekä kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, työelämään osallistumiselle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Opetuksessa toteutuu oppiaineen sisäinen integraatio: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät kurssien tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kirjoitetun kielen hallintaa syvennetään ja lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja kehitetään kunkin kurssin näkökulmasta. Aihekokonaisuudet Lukio-opetuksen uusien opetussuunnitelmien perusteisiin liitetyt aihekokonaisuudet otetaan huomioon äidinkielessä ja kirjallisuudessa kirjoitelmien, puhe-esitysten ja luettavien tekstien aiheissa. Erityisesti aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostuu seitsemännessä kurssissa, jossa opetellaan esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja ja vahvistetaan sekä kehitetään opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja. Kyseinen aihekokonaisuus painottuu myös kurssissa neljä, jossa keskeisenä aihealueena on lisäksi viestintä ja mediaosaaminen. Neljännessä kurssissa opiskelijan tavoitteena on oppia tulkitsemaan ja analysoimaan erilaisia mediatekstejä sekä tuottamaan kantaa ottavia puheenvuoroja. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus -aihekokonaisuus on pääasiallinen näkökulma kursseissa viisi ja kuusi. Viidennessä kurssissa tarkastellaan eri aikakausien ja tyylien tekstejä erityisesti kulttuurista kontekstia painottaen. Kuudennessa kurssissa käsitellään suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden merkitystä opiskelijalle ja yhteiskunnalle. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta tulevat esille aiemmin mainituissa luettavien tekstien, kirjoitelmien ja puhe-esitysten aiheissa. Paikallisiin kulttuurilaitoksiin tehdään vierailuja kurssien teemojen mukaisesti. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Äidinkielen ja kirjallisuuden pakolliset kurssit 1-6 sekä valtakunnalliset syventävät kurssit 7-9 arvioidaan numeroarvosanoin 4-10. Pakolliset kurssit Äi1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Kurssi vankentaa lukio-opiskelussa tarpeellisia perusvalmiuksia: lukemisen, puhumisen ja keskustelemisen taitoja. Erityisesti kehitetään valmiutta kirjoittaa toisen tekstin pohjalta. 5

6 Tekstitaitojen opiskelua pohjustetaan tutustumalla tekstien yleisiin ominaisuuksiin sekä tekstien tulkintaa ohjaaviin seikkoihin. Arvioidaan ja kehitetään omia vuorovaikutustaitoja ryhmäviestintätilanteissa. Äi2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä Harjoitellaan puhuttujen ja kirjoitettujen asiatekstien laatimista. Opetellaan tekstien erittelyä ja arviointia sekä erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä. Kehitetään tiedonhankintataitoja ja harjoitellaan oman, laajan tekstin kirjoittamista. Perehdytään puheenvuoron rakentamiseen ja esittämiseen. Äi3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Syvennetään käsitystä kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä: opitaan ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta, syvennetään tietoja kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä. Opetellaan tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja perustelemaan omia tulkintoja. Tutustutaan proosaan, lyriikkaan ja draamaan sekä keskeisiin kirjallisuuskäsitteisiin. Kokeillaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä. Äi4. Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta: Opiskelija pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan. Opiskelija osaa perustella näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta. Hän osaa myös tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta. Tutkitaan ja tuotetaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä: mielipide, arvostelu, mainos. Harjoitellaan kantaa ottavia puheenvuoroja. Luetaan ja esitellään tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta. Äi5. Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija oppii tarkastelemaan eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurin näkökulmasta sekä kehittämään omaa tyyliään kirjoittajana. Perehdytään länsimaisen kirjallisuuden historiaan antiikista nykypäivään. Opitaan ymmärtämään historiallisten tapahtumien vaikutus eri aikakausina syntyneeseen kaunokirjallisuuteen. Kirjoitetaan kurssin sisältöihin liittyvä kirjallisuusessee ja hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä. Äi6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle. Hän tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa identiteetin rakentajana. Tutustutaan suomen kielen muotoutumiseen ja muuttumiseen kansainvälisessä ympäristössä sekä kielen ja kirjallisuuden merkitykseen kansallisen identiteetin rakentamisessa. Luetaan suomalaista kaunokirjallisuutta, käsitellään keskeisiä teoksia ja teemoja. Tehdään kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Syventävät kurssit Äi7. Puheviestinnän taitojen syventäminen Vahvistetaan esiintymisen ja ryhmäviestinnän taitoja, kasvatetaan puhumisrohkeutta ja kehitetään ilmaisuvarmuutta. Havainnoidaan kielellistä ja nonverbaalista viestintää sekä tutustutaan keskustelujen, neuvottelujen ja esiintymistilanteiden ominaispiirteisiin. Harjoitellaan sekä yksilö- että ryhmäviestintätaitoja. Äi8. Tekstitaitojen syventäminen 6

7 Syvennetään ja monipuolistetaan tekstianalyysitaitoa. Kehitetään kykyä laatia ehyitä, kieleltään ja tyyliltään hiottuja tekstejä. Kerrataan tekstilajit, tekstianalyysin käsitteet, tekstin rakentamiseen liittyvät seikat ja kielenhuollon keskeiset asiat. Äi9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Perehdytään kulttuurikeskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa sekä vahvistetaan opiskelijan taitoa ilmaista itseään kirjallisesti omien tavoitteidensa suuntaisesti ja lukion päättötason vaatimuksia vastaavasti. Tutustutaan nykykirjallisuuteen ja sen ilmiöihin. Tehdään ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista. Koulukohtaiset syventävät kurssit Äi10. Sanataidekurssi Kehitetään kirjallista ilmaisua luovan kirjoittamisen keinoin. Monipuolistetaan kielikykyä ja persoonallista ilmaisutapaa, lisätään ilmaisurohkeutta ja vahvistetaan itsearviointia sekä kritiikin antoa ja vastaanottoa. Monipuolisia kokeiluja runon ja proosan keinoin. Kirjailijavierailuja mahdollisuuksien mukaan. Kurssin tekstejä voidaan käyttää monipuolisesti hyödyksi: koulun juhlat, ilmaisutaitoryhmät, koulun kotisivut, koululehti. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. ÄI 11. Ilmaisutaidon kurssi Lisätään opiskelijan itsetuntemusta, ilmaisurohkeutta ja esiintymisvalmiutta sekä ryhmätyöskentelytaitoja. Kurssi sopii kaikille oman itsensä kehittämisestä kiinnostuneille, lisäksi se antaa hyvän pohjan esimerkiksi musiikkiteatterikurssille osallistujille. Harjoitellaan ilmaisutaidon alkeita: elämys- ja tunneilmaisun harjoittelua, rentous- ja keskittymisharjoituksia, lisäksi mimiikkaa ja sanallisen viestinnän harjoituksia sekä draamaan tutustumista. Tehdään yhteistyötä esimerkiksi sanataidekurssin ja musiikkiteatterikurssin kanssa. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. S2 SUOMI TOISENA KIELENÄ Suomi toisena kielenä -opetusta eli S2-opetusta voivat valita opiskelijat, joiden äidinkieli on jokin muu kieli kuin suomi. Opetuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijan suomen kielen taitoa niin, että hän voi käyttää suomea ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen välineenä. Päämääränä onkin sellainen suomen kielen taito, että opiskelija selviytyy lukio-opinnoistaan ja pystyy menestymään myös jatko-opinnoissaan. S2-opetus auttaa vieraskielistä opiskelijaa myös perehtymään suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä ymmärtämään syvemmin kielen ja identiteetin välisen yhteyden. Kaikilla kursseilla opiskellaan kielen rakenteita, luetaan erilaisia tekstejä, kirjoitetaan monipuolisesti sekä vankennetaan puheviestinnän hallintaa. Lukio-opetuksen erityiset aihekokonaisuudet otetaan huomioon kirjoitelmien, luettavien tekstien ja puhe-esitysten aiheissa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostuu kurssissa kolme, jossa keskeistä on kielellä vaikuttaminen. Viestintä ja mediaosaaminen painottuvat kurssissa viisi, jossa suomalaiseen kulttuuriin tutustutaan mm. median välityksellä. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus painottuvat kursseissa viisi ja kuusi; kursseilla tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin mm. kaunokirjallisuuden avulla. Arviointi Kaikki S2-kurssit arvioidaan arvosanalla 4-10. Arvioinnin pohjana ovat kurssilla tehdyt työt sekä kurssikoe. Suomi toisena kielenä -kurssit luetaan lukion kokonaiskurssimäärään, ja ne vastaavat äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja vain siltä osin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalta vaaditaan siis lisänäyttöä, jos hän 7

8 haluaa korvata jonkin äidinkielen ja kirjallisuuden kursseista suomi toisena kielenä -kurssilla. Lisänäyttöjen yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Pakolliset kurssit S21. Perusteet hallintaan Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelussa tarvittavaa peruskielitaitoa sekä tukea opiskelijaa hänen lukioopinnoissaan. Harjoitellaan sekä kirjallista että suullista yleiskielen hallintaa. Kerrataan peruskielioppia. Harjoitellaan tekstin ymmärtämistä sekä tekstin avaamisen strategioita. Harjoitellaan aineistopohjaista kirjoittamista. Valmistellaan pieniä puheenvuoroja tai haastatteluja. S22. Kieli käyttöön Kurssilla harjoitellaan viestimään tilanteen mukaisesti; pyritään ottamaan huomioon erilaiset tyylit kirjoitetussa ja puhutussa kielessä. Tarkastellaan myös suomen lauserakenteita ja sananmuodostuskeinoja. Tutkitaan puhekielen ja kirjoitetun kielen vaihtelua. Luetaan sekä asiatekstejä että kaunokirjallisuutta. Opiskellaan peruslauseen rakentamista ja sananmuodostusta. Lauseenjäsenistä keskitytään erityisesti objektiin. S23. Kielellä vaikutetaan Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja käyttämään kielen vaikutuskeinoja. Peruskielitaitoa syvennetään edelleen. Tutustutaan erityyppisiin teksteihin (esim. mielipidekirjoituksiin ja ajankohtaisohjelmiin). Harjoitellaan perustelemaan mielipiteitä suullisesti ja kirjallisesti. Tarkastellaan mediaa ja kaunokirjallisuutta maailmankuvan muokkaajina. Kielitaidon keskeisiä aihepiirejä tällä kurssilla ovat nominaalimuodot, lauseenvastikkeet, vertailumuodot sekä rektiot. S24. Syvemmät tekstitaidot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu erittelemään erilaisia tekstejä ja löytämään teksteistä niiden pääajatukset. Kirjoittamisen taidoista keskeisimpinä harjoitellaan aineiston pohjalta kirjoittamista sekä persoonallista kielen tuottamista. Tutkitaan ja tulkitaan erilaisia tekstejä. Harjoitellaan kirjoittamaan aineiston pohjalta. Kokeillaan myös luovaa kirjoittamista ja etsitään persoonallista tapaa ilmaista asioita. S25. Suomalainen kulttuuri tutuksi Kurssilla tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin kirjallisuuden ja muiden taiteiden sekä mediakulttuurin kautta. Tavoitteena on, että opiskelija saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. Luetaan suomalaista kirjallisuutta: novelleja, runoja, romaanikatkelmia sekä yksi kokonaisteos. Opiskelija tekee esittelyn suomalaisesta kirjailijasta ja hänen tuotannostaan. S26. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kielitaitoa. Kurssilla vahvistetaan myös käsitystä suomalaisuudesta. Kerrataan vaativia kielen rakenteita. Tehdään monipuolisia tehtäviä: rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä ja kirjoitelmia. Luetaan tekstejä eri aihepiireistä ja yksi suomalainen kaunokirjallinen teos. Syventävät kurssit S27. Puhekieli tarkasteluun 8

9 Kurssilla tutustutaan suomen puhekielen erityispiirteisiin ja opitaan tunnistamaan puhekielisyyksiä puheesta ja kirjoitetusta tekstistä. Tutustutaan suomen puhekielen vaihteluun: yleispuhekieli, murre, slangi. Tehdään itsenäinen pieni tutkimus, joka voi olla vaikkapa suomenkielisen henkilön haastattelu ja kielen analysointi. S28. Erilaisten tekstien kirjoittamista Kurssin tavoitteena on syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitoja sekä kerrata kielen rakenteita. Harjoitellaan asioimiskirjoittamista (esim. työpaikkahakemus) ja kirjoittamista materiaalin pohjalta (esim. arvostelu). Kirjoittamisessa painotetaan tekstin tuottamisen prosessiluonteisuutta, jäsentelyä, tekstin ulkoasua ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa. Kielen rakenteita kerrataan opiskelijoiden tarpeiden mukaan. S29. Tekstien maailmassa Kurssin tavoitteena on syventää taitoa lukea erittelevästi ja eläytyvästi sekä parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijan oman kulttuurin kirjallisuuden tuntemista. Luetaan kaunokirjallisuutta ja asiatekstejä. Keskustellaan ja kirjoitetaan kirjallisuudesta. Tehdään pieni käännösharjoitus ja kirjailija- tai teosesittely. TOINEN KOTIMAINEN KIELI (RUOTSI) JA VIERAAT KIELET Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opiskelussa tähdätään käyttökelpoisen kielitaidon hankkimisen lisäksi eri kielten ja kulttuurien ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Kielitaitoa kartutetaan monipuolisin viestinnällisin harjoituksin. Opiskelijoilla on tilaisuus harjoitella vieraiden kielten kuuntelua, puhumista, lukemista ja kirjoittamista kaikilla kursseilla, vaikka painotukset vaihtelevatkin eri kursseissa. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon kuvausasteikon taitotasot seuraavasti: Kieli ja oppimäärä sekä tavoitetaitotaso Englanti A B2.1 Toinen kotimainen kieli A B1.2-B2.1 Saksa A B1.1-B1.2 Toinen kotimainen kieli B1 B1.1-B1.2 Muut kielet B2 A2.1-B1.1 Muut kielet B3 A2.1-A2.2 Taitotasot Peruskielitaito A1 Ymmärtää ja käyttää tuttuja arkipäivän ilmauksia ja perustason sanontoja, joiden tavoitteena on yksinkertaisten, konkreettisten tarpeiden tyydyttäminen. Pystyy esittäytymään ja esittelemään muita. Pystyy vastaamaan itseään koskeviin kysymyksiin ja kysymään vastaavia kysymyksiä muilta, esimerkiksi missä he asuvat, keitä he tuntevat ja mitä heillä on. Pystyy käymään yksinkertaisia keskusteluja, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja selvästi ja on valmis auttamaan. A2 Ymmärtää lauseita ja usein käytettyjä ilmauksia, jotka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin: kaikkein keskeisin häntä itseään ja perhettä koskeva tieto, ostosten teko, paikallistieto, työ. Pystyy viestimään yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista tiedonvaihtoa tutuista, jokapäiväisistä asioista. Pystyy kuvailemaan yksinkertaisesti omaa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan. Itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito 9

10 B1 Ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaaaikana. Selviytyy useimmista tilanteista matkustaessaan kohdekielisillä alueilla. Pystyy tuottamaan yksinkertaista, johdonmukaista tekstiä tutuista tai itseään kiinnostavista aiheista. Pystyy kuvaamaan kokemuksia ja tapahtumia, unelmia, toiveita ja tavoitteita. Pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitä ja suunnitelmia. B2 Ymmärtää pääajatukset konkreetteja ja abstrakteja aiheita käsittelevistä monitahoisista teksteistä, myös oman erityisalansa käsittelystä. Viestiminen on niin sujuvaa ja spontaania, että hän pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa ilman että se vaatii kummaltakaan osapuolelta ponnisteluja. Pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä hyvinkin erilaisista aiheista, esittämään mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta asiasta ja selittämään eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla, osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin, tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana, osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssin arviointi perustuu kirjallisiin ja / tai suullisiin kokeisiin ja jatkuvaan näyttöön. Itsearvioinnilla kehitetään opiskelijan tavoitteiden asettelua ja kielitaidon kehittymisen arvioimista mm. taitotasoasteikon avulla. Työtavat kieltenopetuksessa Kaikilla kursseilla käytetään opiskelijakeskeisiä työtapoja ohjaten opiskelijaa omaan aktiivisuuteen ja vastuunottamiseen työstä. Suullisen kielitaidon harjoittelua korostetaan ja sanastoa laajennetaan järjestelmällisesti samoin kuin erilaisten rakenteiden käyttöä. Opiskelijat harjoittelevat kirjoitettua kieltä jatkuvasti oppitunneilla ja kirjoitelmien muodossa. Koulun kansainvälisiä yhteyksiä ja tietoverkkoja käytetään opetuksessa hyväksi aina kun se on mahdollista. Kursseilla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan paikalliseen kulttuuritarjontaan ja yrityselämään. Paikallisuus korostuu erilaisissa harjoituksissa ja projektitöissä. RUA RUOTSI, A-KIELI Ruotsin opiskelu kehittää ruotsin kieleen ja kulttuuriin liittyvien tietojen ja taitojen hallintaa. Opiskelijoita kannustetaan ennakkoluulottomaan ja myönteiseen asennoitumiseen ruotsin kieltä ja pohjoismaista kulttuuria kohtaan. Pakolliset kurssit RUA1. Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Opiskelijoita innostetaan ja rohkaistaan aktiiviseen puheilmaisuun erilaisten keskusteluharjoitusten avulla. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen. Teksteissä esiintyvien nuorten ajatukset ja kannanotot välittävät autenttista kuvaa pohjoismaisesta kulttuurista. Kieli on elävää ja epämuodollista. Keskusteluharjoitukset ja mielipiteen ilmaisuharjoitukset evästävät selviytymään ruotsin kielellä myös koulun ulkopuolisissa puhetilanteissa. Aihekokonaisuuksista toteutuu kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tunteminen. Suullisen viestinnän taitoja harjoitetaan ohjattujen pari- ja ryhmäkeskusteluiden avulla. Kirjallinen ilmaisu painottuu käännöstehtäviin ja lisäksi kirjoitetaan lyhyt kirje tai muu vastaava tuotos. RUA2. Ihmiset ympärillämme 10

11 Kurssin tavoitteena on harjoitella puheviestintää monipuolisesti ja vahvistaa ja laajentaa rakenteiden hallintaa. Kirjallisen viestinnän taitoja syvennetään lyhyillä viesteillä, jotka liittyvät käsiteltäviin aihepiireihin. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan myös elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus on keskeisellä sijalla. Suullisen viestinnän taitoja syvennetään pari- ja pienryhmäharjoituksilla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kirjallisen viestinnän taitoja kehitetään pääasiassa kirjan harjoituksiin liittyen sekä lyhyissä viestinnällisissä tehtävissä. RUA3. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Kurssin tavoitteena on luoda oppilaalle edellytykset suullisesti ja kirjallisesti käsitellä suomenruotsalaisuutta ja Suomea osana Pohjolaa sekä Eurooppaa. Kurssilla syvennetään sekä aktiivista että passiivista kielenosaamista. Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Aktiivista kielitaitoa syvennetään. Samoin kehitetään kuullun- ja tekstinymmärtämistä. Käytössä yksilöllinen harjoittelu, parityöskentely ja opettajajohtoinen opetus. RUA4. Elinympäristömme Opiskelijan puheviestinnälliset taidot kohentuvat monipuolisesti ja tekstien ymmärtämisvalmiudet lisääntyvät vaativahkon tekstiaineksen avulla. Kirjoittaminen edistyy erilaisten tekstilajiharjoitusten avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuuksista tarjoavat kestävä kehitys, viestintä ja mediaosaaminen sekä teknologia ja yhteiskunta uusia näkökulmia. Runsaat puheharjoitukset toteutetaan pari- ja pienryhmäharjoituksina. Vaativampia kuunteluharjoituksia pidetään kielistudiossa. RUA5. Opiskelu ja työ Luokkatyöskentelyssä toteutettavien runsaiden puheharjoitusten tavoitteena on kasvattaa sanavarastoa edelleen ja totuttaa käyttämään puhuttua kieltä monipuolisesti. Kirjoittamisen harjoittelussa pyritään kasvavassa määrin kannustamaan vaihtelevien rakenteiden käyttöön ja toiston välttämiseen. Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Puheharjoitukset tehdään pari- ja pienryhmäharjoituksina. Kuunteluharjoitusten suhteellinen osuus lisääntyy aikaisempiin kursseihin verrattuna, kuten myös kirjoitelmaharjoittelu RUA6. Kulttuuri ja sen tekijöitä Tavoitteena on pystyä ilmaisemaan -myös kriittisesti- ajatuksia kulttuurista, viestinnästä ja mediasta. Kurssilla painottuvat tekstinymmärtämisen lisäksi kirjallisen tuottamisen eri tavat. Teemana on kulttuuri laajaalaisesti ymmärrettynä. Aihekokonaisuuksina painottuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Tavanomaisten työtapojen lisäksi opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Syventävät kurssit RUA7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 11

12 Tavoitteena on oppia yhteiskunnallista sanastoa ja pystyä aktiivisesti käyttämään sitä erilaisissa viestintätilanteissa. Kurssilla painotetaan ajankohtaisten yhteiskunnallisten asioiden seuraamista kuvallisessa ja sanallisessa mediassa. Aihekokonaisuuksia ovat esim. yhteiskunta, aktiivinen kansalaisuus ja erilaiset maailmankuvat. Mielipidekirjoituksia, suullisia kannanottoja ja uutisten/ajankohtaistapahtumien referointia suullisesti ja kirjallisesti. RUA8. Tiede, talous ja tekniikka Tavoitteena on oppia erityisalojen sanastoa ja pystyä ilmaisemaan ajatuksiaan yhä sujuvammin ja spontaanimmin. Opiskelija pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä monenlaisista aiheista. Kurssilla painotetaan tekstinymmärtämistaitojen lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla. Teemoja ovat esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Aihekokonaisuuksista painottuvat teknologia ja yhteiskunta ja aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Suulliset harjoitukset toteutetaan pareittain tai pienryhmissä. Suullisia esityksiä pidetään mahdollisuuksien mukaan luokan edessä. Koulukohtaiset syventävät kurssit RUA9. Ruotsin suullisen kielitaidon kurssi Kurssin tavoitteena on aktivoida ja lisätä suullista kielitaitoa, sekä rohkaista opiskelijoita keskustelemaan ruotsiksi mahdollisimman monenlaisista aihepiireistä. Kurssilla harjoitetaan suullista kielitaitoa erilaisissa tilanteissa mahdollisimman monipuolisesti. Tilanteet vaihtelevat helpohkoista viestintätehtävistä aina hyvää fraasien- ja sanastonhallintaa vaativiin keskusteluaiheisiin ja väittelyihin. Syntyperäistä ääntämistä ja intonaatiota harjoitellaan runsaasti lähtien liikkeelle suomen ja ruotsin kielten eroavaisuuksista, sekä opiskelijoiden lähtötasosta, joka testataan kurssin alussa. Aihepiirien laajuudesta johtuen kurssilla kerrataan monipuolisesti erilaisia sanastoalueita. Tutustutaan myös esimerkiksi joidenkin muiden kouluaineiden, muun muassa historian, maantiedon, biologian, matematiikan sekä uskonnon perussanastoon. Aihekokonaisuuksista korostuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Kurssi soveltuu parhaiten ensimmäisen lukiovuoden kurssit suorittaneille. Toteutustavat: Kurssilla harjoitellaan suullista kielitaitoa pareittain ja ryhmissä opettajan toimiessa eriyttävästi ohjeistajana, neuvojana, resurssihenkilönä sekä ääntämismallina. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan sitä halutessa numeroarvioinnilla. Kurssin lopussa on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen suullinen päättökoe, josta saa erillisen kielitaitodiplomin. RUA 10. Ruotsin abikurssi Kurssin tavoitteena on kehittää edelleen opiskelijan luetunymmärtämis-, kuullunymmärtämis- sekä tekstintuottamisja tiivistämisstrategioita, sekä antaa käytännön rutiinia edellä mainittujen käytöstä. Tavoitteena on myös tukea opiskelijoita selkeän eriyttävästi työssään, sekä antaa runsaasti käytännön neuvoja opiskeluprosessin tukemiseksi. Samalla pyritään perehdyttämään opiskelijoita A-ruotsin ylioppilaskokeeseen harjoittamalla monipuolisesti kokeessa esiintyviä kielitaidon osa-alueita ja tehtävätyyppejä. Kurssilla harjoitellaan runsaasti kielen eri osa-alueita, muun muassa tekstin ymmärtämistä, kuuntelua, rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kirjoitelmien laatimista. Tekstinymmärtämisessä korostuvat vaativampien aihepiirisanastojen ymmärtäminen eri tieteenalojen ja teknologian saroilta. Myös kuullunymmärtämisvalmiuksia koskien edetään aiempaa selkeästi haasteellisimmille sanastoalueille. Aihekokonaisuuksista painottuvat esimerkiksi teknologia ja yhteiskunta ja kestävä kehitys. Toteutustavat: Pääasiallisena kurssimateriaalina käytetään vanhoja A-ruotsin ylioppilaskirjoitusten tehtäviä, joiden avulla harjoitetaan yo-kokeen eri osa-alueita. Kurssilla kirjoitetaan paljon kirjoitelmia erityyppisistä aiheista, sekä opitaan omista virheistä nousujohteisen ohjelman avulla. 12

13 RUA11. Kirjoittamisen kurssi Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia tuottaa ruotsinkielistä tekstiä mahdollisimman monenlaisista aihepiireistä. Oppimisympäristönä hyödynnetään runsaasti nettiä. Pääosa tuotoksista pyritään tuottamaan sähköisessä muodossa. Kurssilla harjaannutaan kirjoittamaan ylioppilaskirjoitusten tekstejä kuten aineita, puheita, kirjeitä, tiivistelmiä ja yleisönosastokirjoituksia sekä kurssilaisten toivomusten mukaisesti novelleja, näytelmiä ja runoja. Toteutustavat: Kurssilla kirjoitetaan suuri määrä erilaisia tekstejä jotka liittyvät muun muassa seuraaviin aihekokonaisuuksiin: kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta, sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Opiskelijat pitävät työskentelystään oppimispäiväkirjaa, joihin eriyttävästi kerätään tärkeitä havaintoja omasta kehittymisestä kirjoittajana. Kurssista saa suoritusmerkinnän, ei numeroarvostelua. Kurssi soveltuu parhaiten toisen lukiovuoden kurssit suorittaneille. ENA ENGLANTI, A-KIELI Pakolliset kurssit ENA1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta sekä kertaa ja vahvistaa perusrakenteiden ja sanaston hallintaa. Kurssi antaa valmiuksia keskeisten opiskelustrategioiden hallintaan ja vahvistaa keskustelutaitoa ja mielipiteen ilmaisua. Kurssin keskeistä sisältöä ovat sukulais- ja ihmissuhteet, monikulttuurisuus, ystävyys, ulkonäkö, asuminen ja ruokakulttuuri. Rakenteista kerrataan sanajärjestys, aikamuodot, kysymyslauseet, liitekysymykset, futuuri, konditionaali ja ehtolauseet. Aihekokonaisuuksista kurssilla painottuu hyvinvointi ja turvallisuus siten, että kartoitetaan omia opiskelutaitoja ja ohjataan opiskelijoita itsearviointiin ja erilaisten opiskelustrategioiden käyttöön. Kurssilla perehdytään lukion työtapoihin, omiin oppimisstrategioihin sekä apuvälineiden käyttöön. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. ENA2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssin tavoitteena on harjoittaa puheviestinnän taitoja erityisesti vapaa-aikaan ja matkustamiseen liittyvissä palvelutilanteissa. Kurssilla vahvistetaan ja laajennetaan sanaston ja kielioppirakenteiden hallintaa. Kurssin keskeistä sisältöä ovat nuoren arkipäivään, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät tilanteet sekä matkailu. Viestintä- ja mediaosaaminen ja nuoren hyvinvointi ja turvallisuus kuuluvat myös tärkeänä osana kurssiin ja niitä huomioidaan aiheiden käsittelyssä ja työtavoissa. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus painottuvat aihekokonaisuutena kurssissa. Rakenteista käydään läpi persoonapronominit, omistamisen ilmaiseminen, passiivi, it/there- rakenne, adjektiivit ja adverbit. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssilla pidetään pieni suullinen esitelmä. ENA3. Opiskelu ja työelämä Kurssin tavoitteena on harjoittaa muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Kurssilla harjoitellaan erityisesti opiskeluun ja työelämään liittyvää kirjallista ja suullista viestintää, sekä vahvistetaan opiskeluja työsanaston hallintaa. Tavoitteena on myös vahvistaa keskeisten opiskelustrategioiden hallintaa. Kurssin aihepiirejä ovat opiskelu ja työ meillä ja muualla sekä jatko-opinnot ja ammatinvalinta. Kurssilla painotetaan erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksia: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä ja 13

14 mediaosaaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Rakenteista opiskellaan substantiivien yksikkö- ja monikkomuodot, artikkelin käyttö, epäsuora kerronta ja indefiniittipronominit. Kurssilla harjoitellaan keskustelutaitoja, työpaikkahakemuksen ja CV:n laatimista ja työnhakutilannetta sekä tutustutaan kuvailevan kirjoitelman laatimiseen. Paikallista liike-elämää ja teollisuutta käytetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppaneina esim. yritysvierailujen tai asiantuntijavierailujen muodossa. Oman koulumme sekä muiden paikallisten oppilaitosten vaihto-opiskelijat voivat esitellä opiskelua omissa maissaan. ENA4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssin tavoitteena on tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kurssilla harjoitellaan monenlaisten tekstien lukemista vaativahkolla tasolla ja laajennetaan yhteiskunnallisen sanaston hallintaa. Samalla harjoitellaan erilaisia lukemisen strategioita. Tavoitteena on myös harjoittaa kirjallista ilmaisua vaativahkolla tasolla. Kurssin aihepiirejä ovat yhteiskunnan rakenteet, erilaiset yhteisöt ja yksilön valinnat. Kurssilla painotetaan erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksia: hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä teknologia ja yhteiskunta. Kurssin kielioppiaineksena ovat: vaillinaiset apuverbit, paljoussanat sekä relatiivipronominit. Kurssilla harjoitellaan lukemisstrategioita sekä mediakriittisyyttä. Paikallista siirtolaisväestöä voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää yhteistyötahona. Oman koulumme sekä muiden paikallisten oppilaitosten vaihtoopiskelijat voivat esitellä omaa yhteiskuntaansa ja kulttuuriaan. Kurssilla harjoitetaan myös mielipiteiden esittämistä ja perustelua vaativahkolla tasolla sekä argumentointia. ENA 5. Kulttuuri Kurssilla opitaan kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen sanastoa, vahvistetaan kaunokirjallisten tekstien eri tyylilajien ymmärtämistä, ohjataan opiskelijoita englanninkielisen kirjallisuuden lukemiseen ja kirjoittamaan erityyppisiä kirjoitelmia ja arvosteluja. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan paikalliseen/alueelliseen kulttuuritarjontaan. Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti aihepiireinä kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri sekä elokuva meillä ja muualla. Rakenteista kerrataan kansallisuussanat, aikamuotojen käyttö, välimerkit ja isot alkukirjaimet sekä lauseenvastikkeet. Aihekokonaisuuksista korostuvat luonnollisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Kurssilla laaditaan laajahko kirjallinen tai suullinen työ ja esitellään se, harjoitetaan tiedon etsimistä, jäsentämistä ja muokkaamista, laaditaan ja esitetään suullinen tai kirjallinen yhteenveto, arvioidaan omaa ja/tai toisen opiskelijan työtä sekä harjoitetaan suullista ja kirjallista kuvaamista, selostamista ja vertailua. Opiskelutaidoissa korostuvat mediakriittisyys, lähdekritiikki sekä lähdetietojen merkitseminen. ENA 6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla opitaan tieteisiin, teknologiaan ja talouselämään liittyvää sanastoa, harjoitetaan kieliaineksen ymmärtämistä vaativalla tasolla, vankennetaan lukemisstrategioiden hallintaa, hiotaan kirjallista ilmaisua vaativalla tasolla sekä mahdollisuuksien mukaan tutustutaan paikalliseen elinkeinoelämään esimerkiksi tekemällä yritysvierailu. Kurssin keskeistä sisältöä ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja niiden historia, viestintä, talouselämä ja moderni yrittäjyys. Rakenteista kerrataan lukusanat ja niiden käyttö ajan ilmaisuissa, verbin yhdistäminen verbiin tai muuhun rakenteeseen sekä verbeihin, adjektiiveihin ja substantiiveihin liittyvät prepositiot ja adverbit. Lisäksi kerrataan sanastoa, joka on suoraan lainattu kreikasta tai latinasta. Aihekokonaisuuksista korostuvat teknologia ja yhteiskunta, viestintä- ja mediaosaaminen sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Kurssilla harjoitellaan vaativien ja abstraktien tekstien ymmärtämistä, sisällön tiivistämistä, argumentoivaa suullista ilmaisua esimerkiksi harjoittelemalla väittelyä sekä kirjallista ilmaisua tuottamalla asiaviestejä ja harjoittelemalla luovaa kirjoittamista. Syventävät kurssit ENA 7. Luonto ja kestävä kehitys 14

15 Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssilla vankennetaan aiheeseen liittyvää sanastoa, harjoitetaan tekstin ymmärtämistä vaativalla tasolla, hiotaan kirjallisen ilmaisun sujuvuutta ja kielellistä monipuolisuutta, kehitetään kuullun ymmärtämisen taitoja vaativalla tasolla, vankennetaan suullisen ja kirjallisen ilmaisun muotoseikkojen hallintaa sekä valmistetaan opiskelijaa valtakunnalliseen loppukokeeseen. Kurssilla käsitellään luonnon ja ihmisen välistä suhdetta ja kestävää kehitystä ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta sekä kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna. Kieliopissa kerrataan aiemmin opiskeltuja rakenteita. Aihekokonaisuuksista korostuvat kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Kurssilla harjoitellaan monivalintakysymyksiin vastaamista, argumentoivaa ja pohdiskelevaa kirjallista ilmaisua, kirjallisen ilmaisun eri muoto- ja tyyliseikkojen hallintaa sekä vankennetaan ymmärtämistä tukevia strategioita. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään paikallista/alueellista asiantuntemusta luonnon ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyen esimerkiksi englanninkielisellä asiantuntijaluennolla. ENA 8. Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa englannin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti (taitotaso B2.1). Kurssin tavoitteena on aktivoida suullista kielitaitoa ja lisätä rohkeutta ja taitoa keskustella vieraalla kielellä mahdollisimman monenlaisista aihepiireistä. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden englannin kurssien (ENA1-ENA7) aihepiirit. Aihepiirien laajuudesta johtuen kurssilla kerrataan hyvin monipuolisesti sanastoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssilla harjoitellaan myös ääntämistä, intonaatiota ja oikeaa rekisteriä eri tilanteissa. Toteutustavat: Kurssilla harjoitetaan suullista kielitaitoa erilaisissa tilanteissa opiskelijoiden tarpeista lähtien. Tilanteet vaihtelevat small talk -harjoituksista ja pienistä esityksistä vaativiin keskusteluaiheisiin ja väittelyyn. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuvat erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla käyttäen asteikkoa 4-10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan käyttäen samaa asteikkoa. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Koulukohtaiset syventävät kurssit ENA9. Words and Stories Kurssin tavoitteena on laajentaa sanavarastoa ja harjoittaa luovaa kirjoittamista ja asiatekstien kirjoittamista vaativalla tasolla. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä ottaa vastuuta omasta työstään, itsearviointitaitoa ja valmiuksia esitellä omia tuotoksiaan. Kurssilla kerrataan ja laajennetaan englannin kurssien keskeisten sisältöalueiden sanastoa ja kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä, esimerkiksi runoja, tiivistelmiä, luovia tarinoita, unohtamatta päättökokeeseen valmentavaa ainekirjoitusta. Rakenteista kerrataan etenkin sanaston ja kirjoittamisen kannalta olennaisia rakenteita ryhmän tarpeiden mukaan, esimerkiksi sananmuodostus, välimerkit, aikamuotojen yhteensopivuus, lauselyhenteet ja linkkisanat. Aihekokonaisuuksista painottuvat erityisesti viestintä ja mediaosaaminen. Toteutustavat: Kurssilla harjoitellaan sanastoa suullisin ja kirjallisin harjoituksin ja tehdään harjoituksia ja kirjoitelmia erityyppisistä aiheista. Kurssilla käytetään itse- ja pariarviointia opettajan antaman arvioinnin lisäksi. Kurssin numeroarvosana määräytyy osallistumisesta kurssin aikana työskentelyyn sekä kurssitöistä, jotka kootaan kansioon. ENA 10. Englannin kertauskurssi Kurssin tavoitteena on kehittää edelleen opiskelijan luetunymmärtämis-, kuullunymmärtämis- sekä tekstintuottamistaitoja sekä perehdyttää opiskelija englannin ylioppilaskokeen kaikkiin tehtävätyyppeihin ja antaa käytännön rutiinia niihin vastaamisessa. 15

16 Kurssilla kerrataan ENA 1-8 kurssien aihepiirien sanastoa ja keskeisiä rakenteita. Kurssilla harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita: tekstin ymmärtämistä, kuuntelua, rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kirjoitelman laatimista ja näin valmentaudutaan tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin. Toteutustavat: Kurssilla tehdään harjoituksia, joilla vahvistetaan kielitaidon eri osa-alueita sekä kirjoitetaan kirjoitelmia eri aihepiireistä. Kurssista saa suoritusmerkinnän, ei numeroarvostelua. SAA SAKSA, A-KIELI Pakolliset kurssit SAA1. Nuori ja hänen maailmansa Kurssin tavoitteena on rohkaista puhumaan saksaa ja oppia kertomaan itsestään ja lähiympäristöstään. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin. Kieliopista kerrataan perusverbioppia ja substantiivien sijamuotoja. Työtavat: Kurssilla painotetaan puheviestintätaitoja, ymmärtävää lukemista ja pienten viestien kirjoittamista. SAA2. Viestintä ja vapaa-aika Kurssin tavoitteena on vankentaa puheviestinnän strategioita, laajentaa saksankielisen alueen fyysistä ja kulttuurituntemusta ja tutustua monikulttuuriseen yhteiskuntaan sekä vähemmistöihin. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten elämäntilanteisiin, monikulttuuriseen saksalaiseen kielialueeseen sekä uuden teknologian sekä median merkitykseen nuorten vapaa-ajan vietossa. Kerrataan edelleen peruskielioppia, sijamuotojen käyttöä ja verbioppia. Työtavat: Työtavoissa korostuu edelleenkin puheviestintä. Harjoitellaan sanaston elaborointia, ymmärtävää lukemista sekä kirjallista viestintää sähköpostiviestien tai epävirallisten kirjeiden avulla. SAA3. Opiskelu ja työ Kurssilla opitaan opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmiin ja työelämään liittyvää sanastoa ja käytetään sitä sekä suullisesti että kirjallisesti ja myös virallisissa tilanteissa, kuten työhönottohaastattelussa, vaadittavalla tasolla. Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät kouluun ja koulutukseen, esim. vaihto-oppilasvuosi, sekä työelämään. Kieliopista kerrataan adjektiivit ja pronomineja. Työtavat: Työtapoina käytetään esim. ymmärtävää lukemista, mindmappeja, tiivistämistä, sanojen selittämistä, tiedonhakua internetistä. Puheviestinnässä korostuu opiskelusta ja työstä kertominen, myös muodollisissa tilanteissa. SAA4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssin tavoitteena on tutustua ihmisen yhteiskunnallis-sosiaalista ympäristöön liittyvään sanastoon ja käyttämään sitä sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät oman elämän hallintaan, ihmistenvälisiin suhteisiin sekä erilaisiin yhteiskunnallisiin tilanteisiin. Kieliopista kerrataan infinitiivin käyttö, konditionaali/ konjunktiivi sekä pronomineja. Työtavat: Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla erilaisia strategioita käyttäen. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SAA5. Kulttuuri Kurssin tavoitteena on tutustua saksankielisen alueen kulttuuriin mahdollisimman laaja-alaisesti. 16

17 Aihepiirit ja tilanteet liittyvät kulttuurin eri alueisiin ja sisältävät myös autenttisia kirjallisia tekstejä. Kieliopista kerrataan adjektiivit, partisiipit sekä sanajärjestystä. Työtavat: Kurssilla tehdään laajahko kirjallinen esitys opiskelijan valitsemasta kulttuurin edustajasta. SAA6. Tiede, talous ja tekniikka Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään yhä vaativampaa kieliainesta sekä kuultuna että luettuna. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät viestinnän eri muotoihin, tieteen ja tekniikan saavutuksiin sekä ympäristönsuojelullisiin näkökohtiin. Kieliopista kerrataan passiivi ja pronomineja sekä opetellaan kaksoisinfinitiivi ja konjunktiivin preesens ja perfekti. Työtavat: Kurssilla painotetaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. SAA7. Luonto ja kestävä kehitys Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihepiirit liittyvät ihmiseen ja hänen ympäristöönsä osana luontoa. Kielioppia kerrataan ylioppilastutkintoa silmällä pitäen. Työtavat: Kurssilla painotetaan monipuolista kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä oman kirjallisen ilmaisun hiomista. SAA8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssin tavoitteena on tutustua ajankohtaisiin tapahtumiin saksan kielellä. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät maailman tapahtumiin, politiikkaan ja yleisiin trendeihin. Kielioppia kerrataan ylioppilastutkintoa silmällä pitäen. Työtavat: Kurssilla käytetään mahdollisuuksien mukaan autenttista materiaalia, sanomalehtiä, tv-uutisia ja internetiä, joiden avulla harjoitellaan ennen kaikkea globaalista ymmärtämistä. Myös omaa kirjallista ilmaisua hiotaan edelleen. RUB RUOTSI, B1-KIELI Pakolliset kurssit RUB1. Koulu ja vapaa-aika Kurssin tavoitteena on niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta. Kurssilla vahvistetaan aihepiireihin liittyvän sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kielitaidon eri osa-alueista painotetaan erityisesti suullista kielitaitoa. Kurssin aihesisältöinä ovat opiskelu, vapaa-aika, musiikki, harrastukset ja ruotsin kielen opiskelun motivoiminen. Aihekokonaisuuksista painottuu kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Rakenteissa keskitytään perusasioihin. Kerrattavia asioita ovat substantiivit, adjektiivit, pronominit, päälauseen suora ja epäsuora sanajärjestys sekä alistuskonjunktiolauseet. 17

18 Opiskelijoita kannustetaan tuottamaan aktiivisesti puhetta runsaiden aihesisältöihin pohjaavien keskusteluharjoitusten avulla. Kurssilla kirjoitetaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät lukio-opiskeluun sekä perheen ja vapaa-ajanvieton esittelemiseen. Lyhyet kuunteluharjoitukset liittyvät lähinnä kurssin aihesisältöihin. RUB2. Arkielämää Pohjoismaissa Tavoitteena on vahvistaa kurssin aihepiirien sanastoa ja oppia puhumaan ruotsiksi esimerkiksi ulkonäöstä, asumisesta ja vaatteista, sekä oppia kirjoittamaan lyhyitä ja yksinkertaisia viestejä ja kirjeitä jokapäiväisistä asioista. Aihepiireinä ovat nuorten elämään kuuluvat opiskelu, harrastukset, vapaa-aika ja työ. Asuminen eri Pohjoismaissa, vaatteet ja ulkonäkö ovat myös keskeisiä teemoja. Kurssilla tutustutaan myös jonkun verran Tukholmaan. Rakenteista kerrataan adjektiivi + substantiivi, adjektiivien vertailumuodot, apuverbit ja apuverbien kaltaiset verbit, att-sanan käyttö ja sivulauseet. Kurssilla tehdään runsaasti eri aihepiireihin kuuluvia suullisia harjoituksia ja kirjoitetaan lyhyitä nuorten jokapäiväiseen elämään liittyviä viestejä. Lyhyet kuunteluharjoitukset vahvistavat omalta osaltaan aihepiirien sanaston hallintaa. RUB3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kurssin tavoitteena on antaa oppilaalle edellytykset suullisesti ja kirjallisesti käsitellä suomalaisuutta, suomenruotsalaisuutta ja pohjoismaalaisuutta. Kurssilla syvennetään sekä aktiivista että passiivista kielitaitoa. Kurssin aihepiirit käsittelevät mm. Suomea, kotiseutua, suomalaista kulttuuria ja sen muuttumista sekä suomalaisia maailmalla. Uusina kielioppiasioina opetetaan erisnimen suku sekä substantiiviattribuutti. Lisäksi kerrataan pronominit, lukusanat ja käskymuoto. Aktiivista kielitaitoa kehitetään käyttämällä runsaasti puhe- ja kirjoitusharjoituksia kurssin aihepiireistä. Läpi koko kurssin kehitetään kuullun ja tekstinymmärtämistä. Harjoitukset tehdään joko yksin tai pareittain, kielioppiasiat opettajajohtoisesti. RUB4. Elämää yhdessä ja erikseen Kurssilla opiskelijan sanavarasto karttuu entistä monipuolisemmin elämän eri alueilta ja valmius suulliseen ilmaisuun vahvistuu. Kieliopilliset taidot lisääntyvät mm. konditionaalin ja s-passiivin hallinnalla. Kirjoittamistaito kohenee erityyppisten kirjoitelmien laatimisella. Kurssilla tutustutaan erilaisiin elämänkohtaloihin, kulttuureihin, tapoihin ja elämänarvoihin. Aiheina ovat myös ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, kehitysapu ja pakolaiskysymykset. Kieliopissa keskitytään verbioppiin. Aihekokonaisuuksista korostuu kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Suulliset harjoitukset toteutetaan edelleen enimmäkseen pareittain tai pienryhmissä annetun pohjamateriaalin avustuksella. Vaativampia kuunteluharjoituksia pidetään mahdollisuuksien mukaan kielistudiossa RUB5. Elinympäristömme Kurssin tavoitteena on vahvistaa ymmärtämistaitoja ja kurssin aihepiirien sanaston hallintaa ja kirjallista ilmaisua. Kurssilla opitaan lisää verbioppia mm. partisiipit ja kerrataan vahvat ja epäsäännölliset verbit. Myös prepositioilmauksia painotetaan. Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Kieliopin painopistealueet ovat verbiopin puolella. Lisäksi kerrataan mahdollisuuksien mukaan aikaisemmilla kursseilla käsiteltyjä keskeisiä kielioppialueita. Suullisten harjoitusten painoarvo lisääntyy sanaston kasvaessa. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla kirjoitelmia kurssin aihepiireihin liittyvistä aiheista. Kuunteluharjoitusten vaikeustaso nousee sanaston vaikeustason lisääntyessä. Syventävät kurssit 18

19 RUB6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Tavoitteena on pyrkiä ilmaisemaan -myös kriittisiä- ajatuksia kulttuurista ja viestinnästä. Tekstinymmärtämisen lisäksi painottuu kirjallinen tuottaminen teemana laaja-alaisesti ymmärretty kulttuuri. Aihekokonaisuuksia ovat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen. Tavanomaisten työtapojen lisäksi opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja mahdollisuuksien mukaan esittelevät sen. RUB7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Tavoitteena oppia ymmärtämään myös vaativaa kieliainesta sisältäviä, yhteiskuntaa ja maapalloa koskevia tekstejä. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita ja maailmanlaajuisia ilmiöitä sekä päätöksentekoon osallistumista. Aiheissa korostetaan sekä kansainvälistä vastuuta että vaikuttamista. Tavanomaisten työtapojen lisäksi seurataan ajankohtaisten ilmiöiden käsittelyä eri tiedotusvälineissä. Koulukohtaiset syventävät kurssit RUB 8. Ruotsin abikurssi Kurssin tavoitteena on syventää edelleen opiskelijoiden luetunymmärtämis-, kuullunymmärtämis- sekä tekstintuottamis- ja tiivistämisstrategioita, sekä antaa käytännön rutiinia edellä mainittujen käytöstä. Tavoitteena on myös tukea opiskelijoita selkeän eriyttävästi työssään, sekä antaa runsaasti käytännön neuvoja opiskeluprosessin tukemiseksi. Samalla pyritään perehdyttämään opiskelijoita B-ruotsin ylioppilaskokeeseen harjoittamalla monipuolisesti kokeessa esiintyviä kielitaidon osa-alueita ja tehtävätyyppejä. Kurssilla harjoitellaan runsaasti kielen eri osa-alueita, muun muassa tekstin ymmärtämistä, kuuntelua, rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä kirjoitelmien laatimista. Tekstinymmärtämisessä korostuvat vaativampien aihepiirisanastojen ymmärtäminen eri tieteenalojen ja teknologian saroilta. Myös kuullunymmärtämisvalmiuksia koskien edetään aiempaa selkeästi haasteellisimmille sanastoalueille. Aihekokonaisuuksista painottuvat esimerkiksi teknologia ja yhteiskunta ja kestävä kehitys. Toteutustavat: Pääasiallisena kurssimateriaalina käytetään vanhoja B-ruotsin ylioppilaskirjoitusten tehtäviä, joiden avulla harjoitetaan kielen eri osa-alueita. Kurssilla kirjoitetaan vähintään neljä kirjoitelmaa erityyppisistä aiheista, joiden virheistä opitaan nousujohteisen ohjelman avulla, sekä käydään läpi yo-vihkoja noin vihko per viikko vauhdilla. RUB9. Ruotsin suullisen kielitaidon kurssi Kurssin tavoitteena on aktivoida ja lisätä suullista kielitaitoa, sekä rohkaista opiskelijoita keskustelemaan ruotsiksi mahdollisimman monenlaisista aihepiireistä. Tavoitteena on myös jo kurssin alkupuolella antaa opiskelijalle tietoa hänen oman suullisen kielitaitonsa vahvuuksista ja heikkouksista, jotta harjoittelussa jokainen voisi omien taitojensa mukaan kehittyä mahdollisimman paljon kurssin aikana. Kurssilla harjoitetaan suullista kielitaitoa erilaisissa tilanteissa monipuolisesti. Tilanteet vaihtelevat helpohkoista viestintätehtävistä aina kohtalaista fraasien- ja sanastonhallintaa vaativiin keskusteluaiheisiin ja väittelyihin. Syntyperäistä ääntämistä ja intonaatiota harjoitellaan lähtien liikkeelle suomen ja ruotsin kielten eroavaisuuksista. Aihepiirien laajuudesta johtuen kurssilla kerrataan monipuolisesti erilaisia sanastoalueita. Tutustutaan myös esimerkiksi joidenkin muiden kouluaineiden, muun muassa historian, maantiedon, musiikin sekä uskonnon perussanastoon. Aihekokonaisuuksista korostuvat erityisesti viestintä ja mediaosaaminen. Kurssille osallistuvilta edellytetään hyvää ruotsin kielen perustaitoa, ja se soveltuu parhaiten ensimmäisen lukiovuoden kurssit suorittaneille. Toteutustavat: Kurssilla harjoitellaan suullista kielitaitoa pareittain ja ryhmissä opettajan toimiessa ohjeistajana, neuvojana, resurssihenkilönä sekä ääntämismallina. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan sitä halutessa numeroarvioinnilla. Kurssin lopussa on mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen suullinen päättökoe, josta saa erillisen kielitaitodiplomin. 19