Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Samankaltaiset tiedostot
Metsätilat tuottokuntoon

Metsätilat tuottokuntoon

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Nykytilanne ja kehitys lähitulevaisuudessa. Toimiva metsä hanke Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Metsätilat tuottokuntoon. Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto

Metsämaan omistus

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt

Haukiputaan metsätilusjärjestelyja yhteismetsätoimitus. Mikko Marjomaa

Metsämaan omistus 2009

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

Metsämaan omistus 2010

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana.

Metsämaan omistus 2011

TILUSJÄRJESTELYILLÄ TEHDÄÄN TULEVAISUUTTA

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Vesikolmio Oy. Yleisesittely Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT

Metsänomistusrakenteen muutos

Lumijoen ulkometsän tilusjärjestelyn käynnistäminen Mikko Marjomaa

Metsämaan omistus Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

kannattava elinkeino?

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Arto Taskinen Oulu

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Metsähallituksen metsien käyttö yhteismetsissä TP

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

Metsävarallisuus kansantaloudessa

METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Pohjois-Pohjalaisianäkökulmia uusiutuvaan energiaan

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

Maanmittauksen työkalut sukupolvenvaihdostilanteessa - metsämaiden kohtalo omistajan käsissä. Kari Tuppurainen , Kajaanin spv-messut

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Yhteismetsä- Tulevaisuuden metsänomistusta. Metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus- hanke

Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet

Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto. Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toteuttamiskelpoisuusselvitys Haukiputaan kunnan ns. Ulkometsän alueelle

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

METSIEN KIINTEISTÖRAKENTEEN PIRSTOUTUNEISUUS

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

Yhteismetsän perustaminen

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina


Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana , Kiinteistösuunnittelu

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Metsätilusjärjestelyt Suomessa luvuilla

Kuortaneen ajantasaistushanke

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto. Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti ja rahoitusesitys Haukiputaan kunnan ns. Ulkometsän alueelle

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Toimiva metsä hankkeen vuosiraportti ajalta

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus

KALVITSA Mikkeli, Vehmaskylä

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Toteutuvatko hallituksen metsätavoitteet?

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen Ylivieska

Polvelta Toiselle - messut ja Kuolinpesä metsän omistajana

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Perustietoa metsänomistajalle

YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA

METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARPEEN SELVITTÄMINEN

Mistä ryhtiä? Metsänhoitoklubin seminaari

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Transkriptio:

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1

Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta Tehtävänä tiedottaa metsänomistajille: Metsien tilusrakenteen- ja omistusrakenteen kehittämismahdollisuuksista Hanke alue Pohjois-Pohjanmaan maakunta, -aika 1.9.2009 31.8.2012 Yhteishanke metsäkeskus Pohjois- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimiston kanssa 2

Miksi hanke? 3

Metsänomistajakunnan rakenne ja kehitys Perikunnat ja yhtymät omistavat 27 % metsistä Pohjois-Pohjanmaalla Metsänomistajien keski-ikä on 60-vuotta ja eläkeläiset omistavat metsistä 45 % Omistajista 35 % asuu eri paikkakunnalla kuin, missä metsät sijaitsevat Metsätilojen keskikoko koko maassa on 30 hehtaaria, KMO tavoite 50 ha v.2050 Tilat pirstoutuvat ja niiden keskikoko pienenee koko ajan perinnönjakojen ja sukupolvenvaihdosten seurauksena 4

Maakunnan metsätilojen rakenne piirteitä 5

6

7

8

Pohjois-Pohjanmaan metsien käytettävyys, rasteri 9

Sievin metsätilojen rakenne piirteitä 10

Ylivieskan seutukunnan kuntien metsien tunnuslukuja Kunta Yksikköj ä kpl Palstoja kpl Keskimä äräinen palstan pintaala, ha Palstan keskimääräi nen leveys, m Palstan keskimäärä inen pituus, m Keskimääräi nen pintaalalla painotettu käytettävyys palstoilla Niiden palstojen yhteenlaskettu pinta-ala, joiden pinta-alasta yli 20 % jää ojien, ajourien ja rajojen alle, ha Niiden palstojen osuus laskentapinta-alasta, joiden kasvullisesta pinta-alasta yli 20 % jää ojien, ajourien ja rajojen alle % Alavieska 1565 2286 8 115 513 2,8 625 4 Kalajoki 3125 4758 11 110 847 3,0 2920 6 Merijärvi 781 1149 16 183 686 3,4 175 1 Oulainen 946 4192 11 140 586 3,2 947 2 Sievi 2378 3706 12 145 618 3,3 1728 4 Ylivieska 2120 3565 8 120 526 2,9 2121 6 Koko maakunta 88270 153854 15 150 741 3,0 63835 3,6 11

Sievi metsien käytettävyys, rasteri 12

Sievin kunnan, -seurakunnan sekä Tornator Oy:n omistamat metsäpalstat 13

Sievin metsätilatietoa Valtiolla Sievissä metsää huomattava osa kunnan pinta-alasta. Sievin kunnalla metsää yhteensä 995 ha. Sievin seurakunnalla metsää yhteensä 305 ha Tornator Oy:llä metsää 46 ha 14

Seutukunnan yhteismetsät Ylivieskan seutukunta Merijärvi, Uusimäen yhteismetsä (628 ha, Merijärvellä 131 ha) Sievi, Ylivieska, Tyllin yhteismetsä (355 ha, Sievissä 278 ha ja Ylivieskassa 18 ha) 15

Sievi, Kiiskilän kylän tilusrakennetta 16

Sievi, Kiiskilän kylä esimerkki tilusrakenteesta. 17

Sievi Kiiskilän kylä, tila tietoa Kylän pinta-ala 14 961ha, koko kunta 78 230 ha Tilojen muoto hyvä suorakaiteen muotoinen, kapeaa nauhamaista palstarakennetta ei juuri ole Tiloja on 787 kpl, omistajia 457 kpl Perikunta yhtymä omistus 53 kpl (12 %) Tilojen keskimääräinen koko on 29 ha (yli 2 ha tilat) Suurin tila 266 ha Kylällä 28 kpl tilojen yhteistä aluetta (878), ala yhteensä 91 ha Kunnalla 15 tilaa, ala yhteensä 446 ha, valtiolla 10 tilaa, ala yhteensä 557 ha, Tornator oy:llä yksi tila, ala 46 ha Omistajista Sieviläisiä 280 kpl (61 %), ala yhteensä 10 452 ha (70 %) Omistajista muualla asuvia 155 kpl (34 %), ala yhteensä 4278 ha (29 %) Lisäksi omistajista on 22 kpl yhteisöomistajia 18

Sievi Kiiskilän kylä, tilatietoa 6000 5000 4000 3000 2000 Tilojen kpl määrä Luokan pinta-ala 1000 0 Koko luokka Alle 2 ha 2-10 ha 10-30 ha 30-50 h a 50-100 ha Yli 100 ha Koko luokka Kpl määrä Ala yhteensä ha Alle 2 ha 275 177 2-10 ha 211 1083 10-30 ha 130 2339 30-50 h a 73 2858 50-100 ha 75 5256 Yli 100 ha 23 3248 19

Nauhamaisen tilusrakenteen haittoja metsänomistajalle Heikko kantohinta: käsittely kuviot pieniä, leimikot pieniä vaikeat korjuuolosuhteet; vähän kesäleimikkoja, pitkät ajomatkat, paljon lupia ja mahd. korvaukset naapureille jne. suuret korjuukustannukset; hakkuisiin ja hoitotöihin ei läheskään aina voida valita tarkoituksenmukaisimpia työmenetelmiä ja koneita kun käsittelykuviot ovat pieniä ja hajallaan myös hankintahakkuissa työn tehokkuus ja taloudellisuus on huono pienten hankintapuuerien myynti on vaikeampaa kuin suurten erien pienten pystykauppakohteiden markkinointi on vaikeampaa heikon kysynnän vuoksi 20

Nauhamaisen tilusrakenteen haittoja metsänomistajalle Muita haittoja tilan käypä arvo on huono, kohde ei ole kovin kiinnostava ostajille mahdollisessa myyntitilanteessa, vähän tarjouksia mahdollisuus saada valtion tukea metsänhoitoon voi estyä pienen kuviokoon vuoksi, myös ympäristötuen osalta ei välttämättä motivoi jälkipolvia perityn omaisuuden hoitamiseen suunnitelmallinen metsänhoito- / metsätalous on vaikea toteuttaa suunnittelu- ja hallintokustannukset ovat korkeat sekä metsänhoitotöissä että puunkorjuussa rajalinjojen määrä on suuri; tuottamattoman maan pinta-ala on suuri, rajojen aukipitäminen on vaikeaa ja kallista 21

Kiitokset! 22