Mari Mononen, Ville Villberg ja Johanna Haaga-Shrestha Hyvää työtä! Osatyökykyisten työllistäminen osaksi yhteiskunnallisen yrityksen strategiaa - TYÖKIRJA -
Hyvää työtä! Osatyökykyisten työllistäminen osaksi yhteiskunnallisen yrityksen strategiaa Kirjoittajat: Mari Mononen, Ville Villberg ja Johanna Haaga-Shrestha Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö sr, Taidoista työpoluksi -projekti Rinnekodin julkaisusarja 5/2017 ISBN 978-952-99924-8-5 (nid.) ISBN 978-952-99924-9-2 (PDF) 2 Hyvää työtä!
Sisältö Johdanto 4 Taustaksi: Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 5 Rinnekoti yhteiskunnallisena yrityksenä 7 Toiminnaksi: Hyvän työn ohjelma osaksi strategiaa 8 Hyvän työn ohjelman hyödyt organisaatiolle 11 Kuinka teen Hyvän työn ohjelman? 12 Tueksi: Case Rinnekoti 19 Rinnekodin Hyvän työn ohjelma 20 Katsaus nykytilanteeseen 20 Hyvän työn ohjelma kohta kohdalta 24 Yhteiskunnalliset vaikutukset näkyviin 30 Hyvää työtä! 3
Johdanto Kuluttajat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä, millaisissa yrityksissä heidän käyttämänsä palvelut tuotetaan. Omilla valinnoilla halutaan luoda oikeudenmukaisempaa maailmaa. Suomalaisen Työn Liiton toteuttamassa selvityksessä (2015) kuluttajilta kysyttiin, mitkä asiat heidän mielestään kuuluvat vastuulliseen yrittäjyyteen. Vastaajien mukaan tärkeimpiä asioita olivat avoimuus yrityksen tavoitteista ja liiketoiminnasta sekä siitä syntyvien voittojen käyttämisestä ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys lisäävät niin työntekijöiden kuin asiakkaiden luottamusta yritystä kohtaan ja parantavat yrityksen brändimielikuvaa. Nämä asiat edesauttavat kestävämmän liiketoiminnan rakentamista. Julkinen sektori on alkanut yhä enemmän vaatia kilpailutuksiin osallistuvilta palveluntuottajilta vastuullisia toimia esimerkiksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistämiseksi. Yritykset, joilla on kokemusta osatyökykyisten ihmisten työllistämisestä ja työyhteisön monimuotoisuudesta, voivat olla paremmassa asemassa kilpailutuksissa. Suomalaisen Työn Liitolta on vuodesta 2011 alkaen voinut hakea Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä, jonka saadakseen yrityksen on osoitettava kantavansa yhteiskunnallista vastuuta. Rinnekoti-Säätiöllä merkki on ollut käytössä vuodesta 2014 alkaen. Rinnekoti on halunnut kehittyä yhteiskunnallisena yrityksenä ja kertoa vastuullisista toimintaperiaatteistaan entistä selkeämmin sekä työntekijöilleen, palvelunkäyttäjille että yhteistyökumppaneilleen. Rinnekodille ei riitä, että yhteiskunnallisen yrityksen merkki on kerran saatu, vaan se haluaa jatkuvasti kehittää yhteiskunnallisesti merkittävien toimintatapojen toteutumista ja seurata tavoitteiden edistymistä. Siksi vuonna 2014 Rinnekoti määritteli strategiansa osaksi Hyvän työn ohjelman: työnantajaperiaatteet, joiden avulla edistetään osatyökykyisten ja kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä Rinnekodissa ja laajemmin yhteiskunnassa. Hyvän työn ohjelman avulla osatyökykyisten työllistämisestä aiheutuvat yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat näkyviksi. Hyvän työn ohjelmassa työnantaja lähtee aktiivisesti ja oma-aloitteisesti tavoittelemaan yhteiskunnallisesti merkittäviä muutoksia, joista ei ole sille välttämättä suoria liiketoiminnallisia hyötyjä. Panostus osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi on Rinnekodissa ollut verrattain suurta ja useat yksiköt ja työntekijät on haluttu ottaa mukaan kehittämiseen. Tavoitteiden edistämiseksi on kehitetty monipuolisia keinoja, joita jokainen työntekijä voi käyttää. Rinnekoti haluaa nyt haastaa muita työnantajia suunnittelemaan oman Hyvän työn ohjelman. Tässä työkirjassa kerrotaan, kuinka yhteiskunnalliset yritykset ja muut toimijat voivat lanseerata samankaltaisen ohjelman ja mitä hyötyä siitä voi olla. Työkirjassa esitellään myös Rinnekodin kokemuksia ohjelman julkaisusta ja jalkauttamisesta, ja toivomme että kokemusten jakamisesta on hyötyä. 4 Hyvää työtä!
Taustaksi Työkirjan Taustaksi -osiossa kerrotaan, mikä on yhteiskunnallinen yritys, ja kuinka se eroaa muista organisaatioista. Lisäksi pohditaan, mitä hyötyä yhteiskunnalliseksi yritykseksi rekisteröitymisestä voi olla. Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliselle yritykselle on kansainvälisesti monenlaisia määritelmiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimittaman selvityksen (2015) mukaan useimpia määritelmiä yhdistävä kriteeri on, että yhteiskunnallisen yrityksen keskeisin päämäärä ei ole rahallisen voiton tuottaminen, vaan yhteiskunnallisen hyvän lisääminen liiketoiminnan keinoin. Suomessa organisaatio voi tunnustautua yhteiskunnalliseksi yritykseksi hakemalla yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä Suomalaisen Työn Liitolta, jossa puolueettomista toimijoista koostuva toimikunta käsittelee hakemukset. Merkki on todettu luotettavaksi keinoksi viestiä yrityksen toimintatarkoituksesta ja samalla merkki itsessään lisää yhteiskunnallisten yritysten tunnettuutta. Tässä työkirjassa yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan Suomalaisen Työn Liiton määrittämien kriteerien mukaista organisaatiota. Määritelmän mukaan yhteiskunnalliset yritykset harjoittavat kestävää pitkän tähtäimen liiketoimintaa ja kantavat yhteiskunnallista vastuuta. Yhteiskunnallinen yritys on perustettu ratkomaan yhteiskunnallisia ongelmia, ja se käyttää vähintään puolet voitostaan toimintansa kehittämiseen tai lahjoittaa sen hyvään tarkoitukseen, ja sen liiketoiminta on avointa ja läpinäkyvää. Nämä ovat ensisijaisia kriteerejä, joita painotetaan yhteiskunnallisen yrityksen merkin hakuprosessissa. Yhteiskunnallinen yritys - merkin kriteerit Ensisijaiset kriteerit: 1. Yrityksen tarkoitus on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. 2. Suurin osa voitosta käytetään yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. 3. Liiketoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Toissijaiset kriteerit: Yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen. Heikossa asemassa olevien työllistäminen. Työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksen tekemiseen. Yhteiskunnallinen yritys -merkin kriteerit (Suomalaisen Työn Liitto) Hyvää työtä! 5
Taustaksi Edellä mainittujen kriteerien lisäksi Suomalaisen Työn Liitto on määritellyt toissijaisia kriteerejä, joiden täyttäminen edesauttaa merkin saamista. Näitä ovat 1) yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuotettujen yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen 2) heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja 3) työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon. Yhteiskunnallisen yrityksen merkin haltijan on säännöllisin väliajoin raportoitava Suomalaisen Työn Liittoon kriteerien täyttymisestä. Merkki myönnetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja merkin haltijan on vuosittain tehtävässä sähköisessä ilmoituksessa toimitettava lyhyt vakuutus kriteerien täyttämisestä. Vuonna 2016 merkki oli käytössä noin 110 yrityksellä ja yhdistyksellä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa on kuitenkin jopa 19 000 yritystä, jotka täyttävät yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit. Tästä voi päätellä, että merkki ei ole vielä tavoittanut kaikkia potentiaalisia yrityksiä ja että yhteiskunnallisten yritysten tunnettuus on Suomessa vielä vähäistä. Vuonna 2014 perustettu yhteiskunnallisten yritysten etujärjestö Arvo-liitto pyrkii omalta osaltaan parantamaan tietoutta yhteiskunnallisesta yrittämisestä ja kertomaan sen tarjoamista mahdollisuuksista. Arvo-liitto näkee yhteiskunnallisten yritysten erityiseksi arvoksi sen, että ne tuottavat palveluja ja pystyvät uudistamaan palvelurakenteita inhimillisesti ja taloudellisesti kestävästi, sosiaalisesti ja ekologisesti hyvinvoivaa yhteiskuntaa vahvistaen. Yhteiskunnallisia yrityksiä on perustettu esimerkiksi edistämään erityisryhmien työllistymistä ja parantamaan heidän elämänlaatuaan. siltä, että yhteiskunnallisen yrittämisen taustalla on aito tahto tehdä enemmän kuin on välttämätöntä. Vaikuttavuusinvestoiminen ei ole vielä Suomessa kovin yleinen rahoitusmalli eikä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamista ja osoittamista osata vielä riittävän hyvin. Kuitenkin vaikuttavuuden mittaaminen ja osoittaminen ovat tärkeitä asioita etenkin niille yhteiskunnallisille yrityksille, jotka hakevat työhönsä ulkoista rahoitusta. Jos yhteiskunnallista hyvää edistävän toiminnan taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset osattaisiin osoittaa paremmin, myös yhteiskunnallisen yrityksen merkin tunnettuus ja arvostus voisivat nousta. Tutustu tarkemmin Suomalaisen työn liitto www.suomalainentyo.fi Arvo-liitto www.arvoliitto.fi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos www.etla.fi Valtio ei tue yhteiskunnallisia yrityksiä, ja Suomalaisen Työn Liiton myöntämästä yhteiskunnallisen yrityksen merkistä maksetaan vuosittainen jäsenmaksu. Yhteiskunnallinen yritys voi saada vain sellaista tukea, joka on muidenkin yritysten haettavissa. Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä haetaan siitä huolimatta, sillä merkki toimii markkinointisignaalina, joka kertoo potentiaalisille yhteistyökumppaneille yrityksen yhteiskunnallisesta agendasta. Muita kannustimia statuksen hankkimiseen ei tällä hetkellä ole. Vaikuttaa 6 Hyvää työtä!
Taustaksi Rinnekoti yhteiskunnallisena yrityksenä Rinnekoti-Säätiö sr on Suomen monipuolisin yksityinen kehitysvamma-alan toimija, joka työllistää vuonna 2017 noin 1200 työntekijää. Rinnekoti tuottaa mm. asumispalveluja, työllistymistä ja osallisuutta edistäviä palveluja sekä kuntoutus- ja terveyspalveluja. Lisäksi säätiöllä on yleishyödyllistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Rinnekodissa tehtävää työtä ohjaavat vahvasti säätiön arvot, joita ovat hyvä elämä, asiantuntijuus ja lähimmäisyys. Viime vuosina Rinnekoti on halunnut kehittyä myös osatyökykyisten ihmisten työnantajana. Vuonna 2013 Rinnekoti aloitti kuntouttavan työtoiminnan palvelun, käynnisti RAY:n (nykyään STEA) rahoittamana Taidoista työpoluiksi-projektin kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen edistämiseksi ja perusti oman sosiaalisen yrityksen, Lakiston Palvelut Oy:n. Lakiston Palvelujen toiminta-ajatuksena on kehitysvammaisten ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistäminen. Vuonna 2014 Rinnekoti rekisteröityi yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Hakeutuminen oli luontevaa, koska Rinnekodin toiminta on jo säännöissä määritelty yhteiskunnallisen yrityksen kriteerien mukaiseksi. Yhteiskunnallisen yrityksen statuksesta nähtiin olevan erityistä hyötyä toiminnan viestimisessä ja näkyvyyden lisäämisessä ulospäin. Rinnekoti oli myös perustamassa yhteiskunnallisten yritysten etujärjestöä, Arvo-liittoa. Rinnekoti on kiinnostunut myös yhteiskunnallisen yrityksen toissijaisten kriteerien täyttymisestä. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistymisen edistämistä on pidetty tärkeänä, minkä lisäksi työntekijöiden osallistumista arvopohjaisten työtapojen suunnitteluun ja toteutukseen haluttiin lisätä. Niinpä yhteiskunnallisen yrityksen strategian tueksi ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi laadittiin Hyvän työn ohjelman periaatteet, jotka vahvistavat Rinnekodin pyrkimyksiä täyttää toissijaiset kriteerit. Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen edistäminen valittiin ohjelmassa erityisen huomion kohteeksi, koska Rinnekodilla on huoli heidän heikosta työmarkkina-asemastaan ja toisaalta siihen liittyvää vahvaa asiantuntemusta. Rinnekodissa palvelunkäyttäjään tai asiakkaaseen ei suhtauduta vain palvelujen kuluttajana ja vastaanottajana, vaan aktiivisena toimijana, jonka tavoitteita on mahdollista tukea monella tavalla. Miksi Rinnekoti hakeutui yhteiskunnalliseksi yritykseksi? Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat viimeisen viidentoista vuoden aikana muuttuneet melko lailla. Julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien rinnalle on tullut voimakkaasti laajentuva kaupallinen palvelubisnes. Tästä syystä monille kolmannen sektorin palveluntuottajille on syntynyt tarve erottautua puhtaasti kaupallisista palveluista tuomalla näkyväksi muitakin kuin taloudellisia tavoitteita, joita toiminnalla on. Rinnekoti on yhteiskunnallinen yritys jo sääntöjensä pohjalta ja sen luontaiset toimintatavat vahvistavat yritysmuotoa. Yhteiskunnallisen yrityksen merkki selkeyttää identiteettiämme ja viestii arvoistamme ulospäin. Markku Niemelä Rinnekodin johtaja 2013 2016, Arvo-liiton perustajajäsen Hyvää työtä! 7
Toiminnaksi Työkirjan Toiminnaksi -osiossa esitellään Hyvän työn ohjelman idea, ja havainnollistetaan, kuinka sen avulla saadaan yhteiskunnallista hyvää edistävä toiminta näkyväksi. Hyvän työn ohjelma osaksi strategiaa Hyvän työn ohjelma kokoaa yhteen organisaation linjaukset siitä, millä eri tavoilla organisaatiossa edistetään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä, ja tuo ne näkyviksi. Ohjelma on myös hyvä työkalu yhteiskunnallisten tavoitteiden pilkkomiseen konkreettisiksi tehtäviksi, joiden toteuttamiseen jokainen työntekijä voi osallistua. Samalla hahmottuu, millaisia lisätoimia tarvitaan periaatteiden jalkauttamisessa toimintatavoiksi ja mistä niiden toteuttamiseen löydetään resurssit. Malli on kehitetty ja pilotoitu Rinnekoti-Säätiössä. tapoihin. Koko työyhteisön on oltava valmis ottamaan vastaan ja perehdyttämään osatyökykyisiä tai muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia työkavereita. Tämä kannattaa ottaa huomioon tavoitteita määritellessä: koko työyhteisön voi haastaa yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Seuraavalla sivulla on Rinnekodin Hyvän työn ohjelma, jonka sisältö ja määrittelyn vaiheet on avattu tarkemmin tämän työkirjan loppupuolella. Rinnekodin kokemuksen mukaan ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen on hyvä ottaa mukaan koko työyhteisö, jos mahdollista. Ei riitä, että määritellään tavoitteeksi työllistää tietty määrä ihmi-siä, vaan huomiota pitää kiinnittää myös työllistymisen tukemisen 8 Hyvää työtä!
Rinnekoti-Säätiö on yhteiskunnallinen yritys ja yleishyödyllinen säätiö. Hyvän työn ohjelmalla halutaan edistää reilua työelämää ja tukea osatyökykyisten työllistymistä. Ohjelman toivotaan toimivan mallina myös muille työnantajille. Koko Rinnekoti oppimisympäristönä Tarjoamme eri alojen opiskelijoille, työkokeilijoille ja työhön kuntoutujille mahdollisuuksia hankkia työkokemusta. Rinnekotilaisilla on hyvät valmiudet ohjata ja perehdyttää myös osatyökykyisiä harjoittelijoita. Arvioimme työtehtävien vaativuutta etukäteen ja sovitamme työtehtäviä yksilöllisesti henkilön taitojen ja tavoitteiden mukaan. Kartoitamme aktiivisesti millaisia työmahdollisuuksia eri toimipisteistä löytyy. Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen Avustaviin tehtäviin palkkaamme ensisijaisesti vaikeassa työmarkkinaasemassa olevia henkilöitä. Sovimme osatyökykyisen työntekijän kanssa työnkuvan ja työpaikan säännöt selkeästi. Tarvittaessa teemme mukautuksia esimerkiksi työympäristöön, jotta työnteko mahdollistuu. Huomioimme, että joissain tehtävissä vammaisuuden kokemuksesta ja sen tuomasta asiantuntemuksesta on hyötyä. Pidämme huolta kaikkien työntekijöiden työssä jaksamisesta. Hyvän työn hankinnat Työllistymistä edistävän toiminnan periaatteet Ensisijaisesti valitsemme tavaran- ja palveluntuottajia, jotka kouluttavat ja työllistävät osakykyisiä ja vammaisia henkilöitä. Hankinta Rinnekodista edistää osakykyisten työllistymistä. Rakennamme työpolkuja eteenpäin aktiivisesti aina, kun henkilöllä on halua ja taitoja edetä. Työllistyjän omat toiveet ovat työllistymistä edistävän toiminnan lähtökohtana. Järjestämme työmahdollisuuksia sekä Rinnekodissa että ulkoisilla työmarkkinoilla. www.rinnekoti.fi Hyvää työtä! 9
Toiminnaksi 10 Hyvää työtä!
Toiminnaksi Hyvän työn ohjelman hyödyt organisaatiolle 1 Yrityskuvan kirkastuminen Hyvän työn ohjelma on toimiva strateginen työväline yhteiskunnallisen toiminnan näkyväksi tuomiseen. Ohjelmalla voi osoittaa, että yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen on suunnitelmallista ja jatkuvaa, siihen on kehitetty monenlaisia keinoja ja se heijastaa yrityksen arvomaailmaa. 2 Henkilöstön voimavarojen parempi kohdentaminen Ohjelman suunnittelu voi käynnistää monenlaisia työnkuvia selkeyttäviä ja työntekoa tehostavia prosesseja. Kun aletaan pohtia, millaisia työnkuvia eri tavoin osatyökykyisille ihmisille kootaan, on järkevää käydä läpi useiden työntekijöiden työnkuvat. Työntekijöiden vastuualueita voidaan tämän jälkeen jakaa siten, että heidän vahvuutensa pääsevät esille ja myös hankittu koulutus ja kokemus saadaan parempaan käyttöön. Näin eri alojen osaajat pääsevät keskittymään ydintehtäviinsä, ja työnteosta tulee motivoivampaa ja tehokkaampaa. 3 Oman työn merkityksen syveneminen Työpaikoilla korostuu usein työntekijöiden asiantuntijaosaaminen: se mitä kukin osaa tehdä ja millainen koulutus kullakin on. Työntekijöiden on kuitenkin hyvä tunnistaa, mitä muita merkityksiä omalla työpanoksella voi olla. Hyvän työn ohjelman ansiosta työntekijät löytävät paremmin omat mahdollisuutensa edistää määriteltyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista. 4 Monimuotoisempi työyhteisö Kun osatyökykyisten työllistymisen edistäminen otetaan tavoitteeksi, luodaan edellytyksiä monimuotoisemman työyhteisön syntymiselle. Jo rekrytoinnissa kiinnitetään huomio siihen, että työyhteisöön haetaan tietoisesti ihmisiä, joilla on erilaisia taustoja. Työpaikka hyötyy monimuotoisuudesta eri tavoin. Monimuotoisessa työyhteisössä voidaan hyödyntää useita erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia, jolloin työpaikan luovuus usein lisääntyy. Hyvän työn ohjelmassa osatyökykyisyyteen suhtaudutaan ilman arvottamista ja leimaamista, ja siinä otetaan huomioon, että useimmissa työyhteisöissä on jo osatyökykyisiä ihmisiä. Osatyökykyisyys koskettaa todennäköisesti meistä jokaista jossain elämänvaiheessa tavalla tai toisella. 5 Näkyvät yhteiskunnalliset vaikutukset Hyvän työn ohjelman avulla voidaan puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja edistää oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi palkkaamalla kehitysvammaisen ihmisen tai jonkun muun vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön vähennetään sosiaalista eriarvoisuutta. Asialla on iso sosiaali-nen ja taloudellinen merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Kehitysvammaliiton arvion (2015) mukaan Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä, joista arviolta 3 000 koulutetulla henkilöllä olisi työkykyä ja halua tehdä palkkatyötä. Tällä hetkellä kuitenkin alle 500 kehitysvammaista tekee työsopimussuhteista työtä. Hyvää työtä! 11
Toiminnaksi Kuinka teen Hyvän työn ohjelman? 1 Kiteytä organisaation yhteiskunnalliset tavoitteet Yhteiskunnallisten tavoitteiden muotoilu lähtee liikkeelle organisaation toimintatarkoituksen ja arvojen tunnistamisesta. Yhteiskunnallisen hyvän tavoittelu ei voi olla irrallaan organisaation muusta strategiasta, vaan se kannattaa kirjata osaksi sitä. Etenkin yhteiskunnallisissa yrityksissä, joilla jo määritelmällisesti on muitakin tavoitteita kuin taloudellisen voiton tuottaminen, näiden tavoitteiden kirjoittaminen auki ja ottaminen osaksi strategiaa luo hyvän perustan niihin pääsemiseksi. Kirjaa tähän Visiomme Missiomme Arvomme 1. 2. 3. Tavoittelemamme yhteiskunnalliset vaikutukset: 1. 2. 3. 4. Pohdi Mitä yhtymäkohtia näillä strategisilla linjauksilla on osatyökykyisten työllistämisen edistämiseen? 12 Hyvää työtä!
2 Arvioi nykytilanne Pohdi, kuinka organisaatiossasi edistetään tällä hetkellä osatyökykyisten työllistymistä sekä tuetaan heidän työyhteisöön liittymistä ja siinä pysymistä. Millä tavoin työpaikalla huomioidaan osatyökykyiset työntekijät esimerkiksi työtehtävien ja työtilojen näkökulmasta? Kuinka pyrkimys työyhteisöjen monimuotoisuuteen huomioidaan rekrytoinneissa? Millaisia valmiuksia työpaikalla on erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ohjaamiseen ja perehdytykseen? Millaisia asenteita osatyökykyisyyttä kohtaan työpaikalla on? Erityisesti suurilla työpaikoilla voi olla tarpeen selvittää nykytilanne. Selvitys auttaa näkemään, mitkä asiat ovat jo hyvällä mallilla ja mihin asioihin kaivataan muutosta. Asiaan voi tarttua monella tapaa. Kevyt tapa selvittää työntekijöiden näkemyksiä nykytilanteesta on esimerkiksi verkossa toteutettava kysely, johon voi vastata nimettömästi. Hieman aikaavievämpi, mutta kenties syvällisemmän analyysin tarjoava vaihtoehto on työntekijöiden haastatteleminen. Jos työyhteisö ei ole kovin iso ja ilmapiiri on avoin, tietoa nykytilanteesta voidaan saada hyvin myös ryhmäkeskustelussa. Alkuun pääsemiseksi Mitkä asiat sitten tulisi selvittää? Osatyökykyisten työllistymiseen voi vaikuttaa usealla eri tavalla ja tasolla. Monelle tulee ensimmäisenä mieleen rekrytointipolitiikkaan liittyvät teot ja lupaukset, mutta se on vain yksi tapa muiden joukossa. Työpaikallasi on jo todennäköisesti työntekijöitä, joilla on erilaisia toimintarajoitteita tai tarvetta työnkuvien muotoilulle. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ja saada joustoja elämäntilanteen perusteella ovat tärkeitä tapoja edistää työssä jaksamista. Hyvät työterveyspalvelut ja työhyvinvointia lisäävä toiminta ylläpitävät ja parantavat työntekijöiden työkykyä. Myös työpaikalla olevia asenteita monimuotoisuutta ja osatyökykyisyyttä kohtaan voi olla syytä selvittää. Osatyökykyisten työllistymistä voi Hyvän työn ohjelman avulla edistää myös organisaation ulkopuolella. Tähän tarjoaa keinon esimerkiksi suuremmat hankinnat, joita organisaatio voi päättää keskittää niihin palvelun- ja tavarantoimittajiin, joilla on samankaltaisia tavoitteita. Kuinka hankinnat kilpailutetaan tällä hetkellä? Hyvää työtä! 13
Toiminnaksi 3 Huomioi työryhmässä erilaiset näkökulmat Ohjelman suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan ihmisiä eri yksiköistä ja toimialoilta. Mikäli työryhmä koostuu vain johdosta, ei asiaa tule tarkasteltua riittävän monesta näkökulmasta. Siksi on tärkeää, että Hyvän työn ohjelman suunnittelutyöryhmään otetaan niitä henkilöitä, joille organisaation eri yksiköiden arki on tuttua. Henkilökunta tuntee parhaiten toimintaympäristön ja työpaikan mahdollisuudet. Työntekijöitä kuuntelemalla ohjelmasta saadaan käytännönläheinen ja eri toimintaympäristöihin sopiva. Työntekijöiden kokemusten kuuleminen ja heidän näkemystensä huomioiminen eivät kuitenkaan poissulje heidän haastamistaan uusien asioiden kokeilemiseen ja omien rajojen kasvattamiseen. Ei pidä unohtaa myöskään kokemusasiantuntijoiden roolia työryhmässä. Mikäli tarkoituksena on edistää esimerkiksi kehitysvammaisten työllistymistä, on hyvä kuulla myös kehitysvammaisten ihmisten itsensä näkemyksiä siitä, kuinka ohjelmassa määritellyt asiat tukevat tavoitetta. Pohdittavaksi: Keitä työryhmässä tarvitaan? Työryhmän kokoonpano Jäsen Työnkuva Ketä edustaa? 14 Hyvää työtä!
Toiminnaksi Määrittele periaatteet ja niitä edistävät 4 toimenpiteet Kun työryhmä on tutustunut nykytilanteeseen, heidän on helpompi havaita organisaatiossa olevia hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Se on hyvä tapa aloittaa Hyvän työn ohjelman laatiminen. Ensin työryhmässä voidaan todeta, miltä osin nykyinen toiminta on riittävää työllistymisen edistämiseksi ja miltä osin tarvitaan lisätoimenpiteitä. Tämän jälkeen sovitaan keskeiset teemat ja jokaiselle teemalle määritellään yksityiskohtaisemmat periaatteet. Hyvän työn ohjelman periaatteiden muotoilu voi vaatia tasapainottelua yleispätevyyden ja konkreettisuuden välillä. Periaatteet eivät saa jäädä liian ylätasoisiksi. Jokaisen periaatteen on oltava sellainen, että se voidaan pilkkoa teoiksi, joita voidaan lähteä toteuttamaan. Siksi jokainen periaate on avattava tarkemmin ja niitä on pohdittava työyhteisöjen arjen näkökulmasta. Toisaalta periaatteiden on oltava riittävän kattavia, etenkin jos organisaation palvelujen ja toimintojen kirjo on laaja. Periaatteet on muotoiltava sellaisiksi, että niiden edistymistä voi mitata. Periaatteet käytännössä Muotoile periaatteet. Kirjoita auki, kuinka periaatteiden mukainen toiminta näkyy työpaikalla. Haasta itsesi. Pohdi, millä toimenpiteillä omaa suoriutumista voidaan entisestään parantaa. Esimerkiksi Periaate Työntekijöillä on hyvät valmiudet ohjata ja perehdyttää kehitysvammaisia työntekijöitä.. Periaatteesta johdetut käytännöt Kaikilla työntekijöillä on riittävästi tietoa kehitysvammaisuudesta. Jokaisessa yksikössä on työpaikkaohjaajan koulutuksen käyneitä henkilöitä. Toimenpiteet, joilla vahvistetaan omaa suoriutumista Tietoa kehitysvammaisuudesta koulutus perehdytysohjelmaan Työpaikkaohjaajan koulutus koulutusvalikoimaan Katso Rinnekodin esimerkki sivuilta 23 25. Hyvää työtä! 15
Toiminnaksi 5 Toimeenpano ja resurssit Ohjelman toimeenpanoa varten täytyy luoda aikataulu ja varata siihen resursseja. Työntekijät voivat vastustaa toimeenpanoa, jos on epäselvää, kuinka paljon se vie heiltä ylimääräistä aikaa. Ohjelmaa suunnitellessa kannattaa arvioida, mistä ylimääräiset resurssit tulevat, tarvitaanko niitä lainkaan vai voiko ohjelman noudattaminen itse asiassa säästää organisaation voimavaroja. Esimerkiksi työnkuvien ja prosessien selkeyttäminen voivat alkupanostuksen jälkeen tukea koko työyhteisöä ja tehostaa työntekoa. Jos taas ohjelman käyttöönotto selkeästi edellyttää lisäpanostusta, pitää työntekijöille voida osoittaa, että tukea on saatavilla. Toisaalta voi olla syytä korostaa, että ohjelman edistäminen on osa normaalia työtä, johon voi hyvin käyttää työaikaa. Periaatteiden edistämisessä esimiehet ovat keskeisessä roolissa. Asiasta innostunut esimies osaa ottaa määritellyt näkökulmat huomioon eri tilanteissa, ilman että asian eteen nähdään sen kummemmin vaivaa. Mistä lisäresursseja? Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea itse eikä tietää kaikkea. Jos haluat edistää osatyökykyisten työllistymistä, on olemassa useita tahoja, joihin voit olla yhteydessä. Kunnat vastaavat vammaispalvelujen toteuttamisesta, johon sisältyy myös työllistymisen edistäminen. On olemassa lukuisia yleishyödyllisiä toimijoita, jotka voivat auttaa työn muotoilussa ja etsiä sopivaa työvoimaa. Esimerkiksi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö on kehittänyt työyhteisölähtöisen työnmuotoilun Ratkomallin, ja se tarjoaa käyttöösi työn muotoilun asiantuntijoita maksuttomasti. Kuntoutussäätiön ylläpitämässä Osku Tie Työelämään verkkopalvelussa on koottuna ajankohtaisia hankkeita, joissa tuetaan osatyökykyisten työllistymistä. Työllistämälläsi henkilöllä voi olla oikeus työhönvalmentajan palveluihin, palkkatukeen ja työolosuhteiden järjestelytukeen. Rinnekodin Taidoista työpoluiksi projekti tarjoaa tämän oppaan lisäksi maksutonta konsultointi- ja suunnitteluapua omaan Hyvän työn ohjelmaan projektin päättymiseen eli vuoden 2017 loppuun asti. Lisätietoja eri tukimuodoista ja yhteistyökumppaneista: www.te-palvelut.fi www.taidoistatyopoluiksi.fi www.ratko.fi www.tietyoelamaan/hankkeet-ja-projektit 16 Hyvää työtä!
6 Seuranta, arviointi ja päivittäminen On tärkeää seurata, mitä Hyvän työn ohjelman toimenpiteitä organisaatiossa toteutetaan ja kertoa niistä henkilöstölle. Sen lisäksi, että periaatteiden mukaista toimintaa edistetään tietoisesti, sitä toteutetaan todennäköisesti arjessa muutenkin. Hyviä tavoitteita edistäviä toimintatapoja voidaan juurruttaa parhaiten kertomalla onnistumistarinoista työyhteisölle. On hyvä sopia, kuinka usein työryhmä kokoontuu arvioimaan asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamista, ja mitä mahdollisia lisätoimenpiteitä tarvitaan. Mitään ohjelmaa tai strategiaa ei tehdä ikuiseksi, joten ohjelmaa on tarpeen päivittää aika ajoin. Suunnittele ainakin Kuinka usein työryhmä kokoontuu? Kuinka seuranta toteutetaan? Raportoivatko yksiköt työryhmälle vai toteutetaanko uusi selvitys? Kuinka usein ohjelman sisältö tarkistetaan? Hyvää työtä! 17
Toiminnaksi Laadukas ohjelma on läpinäkyvä, osallistava ja innostava Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yleensä lakien asettamien vaatimusten ylittävää vastuunottoa. Siksi vastuullisen toiminnan toteutumisen edellytyksenä on, että johto on sitoutunut asiaan ja vaatii vastuullisuutta organisaation kaikilta tasoilta. Kaikki työntekijät eivät välttämättä innostu työskentelystä varauksetta. Johdon antamiin toimintaohjeisiin voi olla vaikea sitoutua, jos ei ymmärretä, mitä niillä tavoitellaan. Siksi on tärkeää, että Hyvän työn ohjelman tekemisen prosessi on avoin ja läpinäkyvä, ja työntekijät ovat tietoisia sen kaikista vaiheista. Koko henkilökunnan on tiedettävä, mikä ohjelma on, miksi sellainen on tehty ja kuinka se vaikuttaa heidän työhönsä. Aktiivinen ja säännöllinen tiedottaminen ja yhteinen keskustelu ovat tärkeitä ohjelman jalkauttamisessa. Samasta syystä työntekijän on hyvä ymmärtää, mitä tarkoittaa se, että hänen työpaikkansa on yhteiskunnallinen yritys. Kun yrityksellä on muitakin tavoitteita kuin voiton tavoittelu, työntekijöiden tulee tietää, mitkä arvot ja päämäärät toimintaa työpaikalla ohjaavat. Jokaisen työntekijän on tärkeää tietää oman työnsä merkitys kokonaisuudessa. Mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vaikuttaa ohjelman sisältöön lisää työntekijöiden sitoutumista asiaa kohtaan. Prosessissa on annettava tilaa myös henkilökunnan mahdollisille vastalauseille, peloille ja epäluuloille. Myös ulkoinen viestintä on tärkeää. Yhteiskunnalliseen hyvään tähtäävästä toiminnasta kannattaa kertoa sidosryhmille avoimesti ja läpinäkyvästi. Se voi parantaa organisaatiosi yritysmielikuvaa, ja samalla myös haastaa ja innostaa muita organisaatioita osallistumaan yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. 18 Hyvää työtä!
Tueksi Työkirjan Tueksi -osiossa esitellään, kuinka Hyvän työn ohjelma vietiin osaksi toimintaa Rinnekodissa. Kokemukset ovat vapaasti kaikkien asiasta kiinnostuneiden tahojen hyödynnettävissä. Case Rinnekoti Hyvän työn ohjelma luotiin vuonna 2014 Rinnekodissa osaksi yhteiskunnallisen yrityksen strategiaa. Ohjelman periaatteet tähtäävät osatyökykyisten ihmisten työllistymisen edistämiseen eri tavoin. Ohjelmassa otetaan huomioon määrällisten tavoitteiden lisäksi myös työpaikkojen ja työnhakijoiden erityistarpeet sekä yhteiskunnallinen tilanne. Kehitysvammaiset ihmiset huomioidaan ohjelmassa erityisryhmänä, jolla on tasavertainen työllistymisen mahdollisuus muiden työnhakijoiden kanssa. Samalla kaikkien työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitämistä ja potentiaalin hyödyntämistä pidetään keskeisinä keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi. Oheisessa kuviossa on kuvattu, mitä vaiheita Rinnekodin Hyvän työn ohjelman jalkauttamisessa on ollut. Hyvää työtä! 19
Tueksi Rinnekodin Hyvän työn ohjelma Rinnekodin Hyvän työn ohjelma (sivulla 9) koostuu neljästä alakohdasta, joista jokaisen alle kuuluu useampia niitä tukevia periaatteita. Ohjelman ensimmäinen alakohta (Koko Rinnekoti oppimisympäristönä) tähtää siihen, että mahdollisimman moni henkilö voisi hankkia Rinnekodista työkokemusta erilaisilla harjoittelujaksoilla. Rinnekodissa suhtaudutaan myönteisesti niin opiskelijoihin, työkokeilijoihin kuin työhön kuntoutujiinkin. Harjoittelujen onnistuminen pyritään takaamaan kouluttamalla henkilökuntaa harjoittelijoiden ohjaamiseen ja perehdyttämiseen, erityisesti huomioiden erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Harjoitteluun kuuluvien työtehtävien vaativuutta arvioidaan etukäteen, jotta harjoittelija onnistuisi työtehtävissään. Ohjelman toisessa alakohdassa (Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen) tavoitellaan sitä, että osatyökykyisillä henkilöillä olisi mahdollisuus työllistyä Rinnekotiin nykyistä paremmin ja että jokaisen työkyvystä pidetään huolta työuran aikana. Työyhteisöön liittyminen tehdään mahdollisimman helpoksi erilaisille ihmisille huolehtimalla laadukkaasta perehdytyksestä ja tarvittaessa tekemällä mukautuksia työtehtäviin tai työjärjestelyihin. Jokaisen työntekijän työpanosta arvostetaan ja ohjelmassa huomioidaan, että kaikkien työkyky vaihtelee uran aikana. Ohjelman kolmannessa alakohdassa (Hyvän työn hankinnat) pyritään vaikuttamaan myös muiden yritysten toimintaan siten, että mahdollisuuksien mukaan Rinnekoti-Säätiö valitsee tavaranja palveluntoimittajia, jotka kouluttavat tai työllistävät osatyökykyisiä ja vammaisia henkilöitä. Lisäksi Rinnekoti on hyvä valinta niille palvelun ostajille, jotka edellyttävät palveluntuottajalta vastuullisuutta. Ohjelman neljännessä alakohdassa (Työllistymistä edistävän toiminnan periaatteet) kuvaillaan, kuinka Rinnekodissa toimitaan esimerkiksi niiden kehitysvammaisten henkilöiden kanssa, joilla on tavoitteena työllistyä palkkatöihin. Työllistymistä edistävä toiminta on aina tavoitteellista ja lähtee henkilön omista toiveista. Tavoitteena voi olla esimerkiksi määräaikainen harjoittelujakso tai palkkatyö, joka voi järjestyä suoraan työnantajalta tuetun työllistymisen keinoin tai vaikkapa henkilöstövuokrauksena Lakiston Palvelut Oy:n kautta. Rinnekodin Hyvän työn ohjelman periaatteiden merkitys ja niihin liittyvät toimenpiteet on avattu tarkemmin tämän työkirjan lopussa, sivuilla 24-29. Katsaus nykytilanteeseen Vuonna 2016 selvitettiin haastattelemalla 90 esimiestä, kuinka Hyvän työn ohjelma tunnetaan ja millainen painoarvo sille on toimintaa suunnitellessa annettu eri tulosalueilla Rinnekodissa. Haastattelukierroksen avulla haluttiin selvittää kolme asiaa: Kuinka Rinnekodissa suhtaudutaan tuettuun työllistämiseen? Valmis selvitys annettiin koko Rinnekodin henkilökunnan luettavaksi. Tutustuttamalla koko henkilökunta Hyvän työn ohjelmaan tavoiteltiin henkilökunnan parempaa sitoutumista Rinnekodin arvopohjaiseen toimintaan. Tässä työkirjassa selvityksen keskeiset havainnot esitellään tiiviisti. Millaisia hyviä käytäntöjä eri yksiköissä on osatyökykyisten ja kehitysvammaisten työllistämiseen? Kuinka hyvin Hyvän työn ohjelman tavoitteet tunnetaan yksiköissä? 20 Hyvää työtä!
Tueksi Koko Rinnekoti oppimisympäristönä Selvityksen mukaan Rinnekodissa suhtaudutaan myönteisesti erilaisten harjoittelujaksojen järjestämiseen. Opiskelijoita otetaan harjoitteluihin melkein kaikkiin yksiköihin. Opiskelijaharjoittelijat pääsevät tekemään vastuullistakin ammatillista työtä ja monet harjoittelut ovat poikineet jatkoa. Muitakin harjoittelujaksoja, kuten työkokeiluja ja kuntouttavan työtoiminnan jaksoja, on järjestynyt kohtuullisen hyvin. Usein työkokeilijan tai työhön kuntoutujan työtehtäviä pitää kuitenkin räätälöidä kapeammaksi kuin alan opiskelijoilla, mikä koettiin joissain paikoissa hankalaksi esimerkiksi työvuorosuunnittelun näkökulmasta. Rinnekodin asiakkaiden hyvinvointia pidetään keskeisimpänä lähtökohtana harjoittelijoiden valinnalle. Harjoittelijat eivät saa kuormittaa asiakkaita eikä perehdytys saa viedä liikaa työntekijöiden aikaa asiakastyöltä. Tämän vuoksi harjoitteluun kuuluvat työtehtävät pitää suunnitella etukäteen niin, että harjoittelija voi selvitä niistä perehdytyksen jälkeen suhteellisen itsenäisesti. Pääsääntöisesti koettiin, että työntekijöillä on valmiuksia ohjata ja perehdyttää harjoitteluihin tulevia ihmisiä. Lisäkoulutusta Koko Rinnekoti oppimisympäristönä Tarjoamme eri alojen opiskelijoille, työkokeilijoille ja työhön kuntoutujille mahdollisuuksia hankkia työkokemusta. Rinnekotilaisilla on hyvät valmiudet ohjata ja perehdyttää myös osatyökykyisiä harjoittelijoita. Arvioimme työtehtävien vaativuutta etukäteen ja sovitamme työtehtäviä yksilöllisesti henkilön taitojen ja tavoitteiden mukaan. Kartoitamme aktiivisesti millaisia työmahdollisuuksia eri toimipisteistä löytyy. kaivattiin kuitenkin juuri erityistä tukea tarvitsevien harjoittelijoiden, kuten kehitysvammaisten ihmisten, ohjaukseen. Jotkut esimiehistä kokivat, että kaikilla työyhteisöillä ei ole riittävästi valmiuksia kohdata erilaisia työntekijöitä. Siksi koulutukset olisi hyvä suunnata koko työyhteisöille, ei vain ohjauksesta kiinnostuneille henkilöille. Koko työyhteisölle järjestetty koulutus lisää positiivista suhtautumista ja ymmärrystä erilaisia työntekijöitä kohtaan ja helpottaa uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen Avustaviin tehtäviin palkkaamme ensisijaisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Sovimme osatyökykyisen työntekijän kanssa työnkuvan ja työpaikan säännöt selkeästi. Tarvittaessa teemme mukautuksia esimerkiksi työympäristöön, jotta työnteko mahdollistuu. Huomioimme, että joissain tehtävissä vammaisuuden kokemuksesta ja sen tuomasta asiantuntemuksesta on hyötyä. Pidämme huolta kaikkien työntekijöiden työssä jaksamisesta. Tavoite palkata avustaviin tehtäviin ensisijaisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ei ole vielä toteutunut Rinnekodissa. Useimmissa yksiköissä arvostetaan sitä, että työntekijät pystyvät tekemään mahdollisimman monenlaista työtä. Työnkuvat on määritelty laveasti ja monessa yksikössä lähes kaikki tekevät kaikkea: esimerkiksi ohjaajat voivat asiakastyön ohessa hoitaa myös kotitaloustöitä, ja myös esimiehet osallistuvat asiakastyöhön. Työnkuvien tarkentamiseen ja uudelleen määrittelyyn suhtaudutaan pääosin myönteisesti. Näin voisi muodostua uusia, eritasoisia osa- tai kokoaikaisia tehtäviä. Tämä toisi työhön uudenlaista ryhtiä ja tehokkuutta, Hyvää työtä! 21
Tueksi kun ammattilaisilta vapautuu aikaa koulutusta vaativiin työtehtäviin. Joissakin yksiköissä tunnistettiin myös keikkaluonteisia tai kausittaisia työtehtäviä, joita tekemään olisi mahdollista palkata myös osatyökykyisiä työntekijöitä. Ne yksiköt, joilla oli kokemusta kehitysvammaisten työllistämisestä, kannustivat muitakin yksiköitä kokeilemaan ja etsimään vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti. Hyvän työn ohjelmassa otetaan huomioon, että osatyökykyisyys koskettaa usein lähes jokaista, sillä työkyky vaihtelee uran aikana. Useat esimiehet kertoivat keinoista, joita he käyttävät työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Esimiehet korostivat, että myös työtehtävien tilapäinen mukauttaminen on mahdollista, ja se sujuu helpommin, mikäli työntekijä kertoo tilanteestaan avoimesti koko työyhteisölle. Hyvän työn hankinnat Rinnekodissa suurimpien hankintojen kilpailutukset hoidetaan keskitetysti. Hyvän työn ohjelman periaatteet on otettu useissa kilpailutuksissa huomioon siten, että tarjouspyynnössä pyydetään toimittajaa osoittamaan, miten se edistää esimerkiksi osatyökykyisten ja vammaisten työllistymistä. Varsinaista työllistämisehtoa ei ole ollut vielä käytössä, mutta toimittaja saa työllistämistoimista lisäpisteitä kilpailutuksessa. Hyvän työn hankinnat Ensisijaisesti valitsemme tavaran- ja palveluntuottajia, jotka kouluttavat ja työllistävät osakykyisiä ja vammaisia henkilöitä. Hankinta Rinnekodista edistää osakykyisten työllistymistä. Koska Rinnekoti tuottaa palveluja, Hyvän työn ohjelman mukaiset periaatteet näkyvät myös omissa tarjouksissa. Viime aikoina esimerkiksi kuntien tarjouspyynnöistä valtaosassa on ollut velvoite työllistää tai kouluttaa osatyökykyisiä. Omassa palveluntarjonnassa omaa yhteiskuntavastuullisuutta voidaan korostaa, vaikka työllistämisehtoa ei olisikaan. Kilpailutuksessa palveluntarjoajilta tiedustellaan usein jo etukäteen, mitkä asiat organisaatiossa koetaan tärkeiksi. Osatyökykyisten ihmisten työllistäminen on asia, joka Rinnekodissa on nostettu esille näissä vuoropuheluissa. Työllistymistä edistävän toiminnan periaatteet Työllistymistä edistävän toiminnan periaatteet Rakennamme työpolkuja eteenpäin aktiivisesti aina, kun henkilöllä on halua ja taitoja edetä. Työllistyjän omat toiveet ovat työllistymistä edistävän toiminnan lähtökohtana. Järjestämme työmahdollisuuksia sekä Rinnekodissa että ulkoisilla työmarkkinoilla. Esimiesten kokemusten mukaan monet palvelunkäyttäjät viipyvät joissakin työ- ja päivätoiminnan palveluissa pitkiä aikoja. Usein se voi johtua siitä, että asiakas on tyytyväinen tutussa yksikössään, eikä välttämättä edes mieti muita vaihtoehtoja. Palvelunkäyttäjiä voidaan kuitenkin rohkaista tavoittelemaan muutakin. Tavoitteita asetettaessa ja väliarvioinneissa voi nousta esiin asioita, joita palvelunkäyttäjä haluaa tehdä. Palvelunkäyttäjän hyvin tunteva työntekijä voi tarttua näihin toiveisiin ja tukea palvelunkäyttäjää niitä kohti. 22 Hyvää työtä!
Tueksi Kokeiluun kannustetaan, vaikka vastoinkäymiset ovat mahdollisia. Jos asiakas palaa työtä kokeiltuaan samaan paikkaan kuin mistä hän on aiemmin lähtenyt, hänen tavoitteensa määritellään yhdessä uudestaan. Asiakas ei koskaan automaattisesti palaa tekemään samoja asioita kuin aiemmin, vaan tehtäviä ja toiminnan haasteellisuusastetta muokataan henkilön sen hetkiselle toimintakyvylle sopivaksi. Rinnekoti ei halua koskaan arvottaa, mikä on paras ja tavoiteltavin vaihtoehto kenenkin kohdalla, sillä kaikki lähtee liikkeelle yksilön mahdollisuuksista ja toiveista. Yhteenveto nykytilanteesta Nykytilan selvityksen mukaan Rinnekodissa toimitaan pääasiassa Hyvän työn ohjelman periaatteiden mukaisesti siitäkin huolimatta, että itse ohjelma ei ollut tavoittanut kaikkia esimiehiä. Rinnekodissa on kokemusta osatyökykyisten ihmisten työllistämisestä ja harjoittelujaksojen järjestämisestä. Omien työllistymiseen pyrkivien asiakkaiden tavoitteita edistetään monipuolisin keinoin, niin että asiakasta tuetaan tekemään asiaa koskevat päätökset itse. Lisäksi hankinnoissa on pystytty usein valitsemaan toimittajia, jotka ovat edistäneet osatyökykyisten työllistymistä muissa organisaatioissa. Joitakin kehittämistarpeita kuitenkin havaittiin. Jotkut esimiehistä toivoivat koko työyhteisöille suunnattua koulutusta, jolla lisätään työntekijöiden ymmärrystä osatyökykyisyydestä, valmiuksia ottaa työyhteisön jäseneksi erityistä tukea tarvitseva työntekijä ja toisaalta tunnistaa työympäristöstä tehtäviä, joita tekemään voitaisiin palkata henkilö, jolla on alentunut työkyky. Hyvän työn ohjelman tunnettuutta haluttiin lisätä viestinnän keinoin niin Rinnekodin sisällä kuin yhteistyökumppaneille. Työkirjan seuraavassa luvussa on avattu Rinnekodin Hyvän työn ohjelma kohta kohdalta ja kuvattu, minkälaista ohjelman periaatteiden mukainen toiminta on. Jokaisen periaatteen yhteyteen on koottu nykytilan selvityksen myötä syntyneet toimenpiteet, joilla kehitetään toimintaa. Hyvää työtä! 23
Tueksi Hyvän työn ohjelma kohta kohdalta Hyvän työn ohjelman kohta Koko Rinnekoti oppimisympäristönä -periaatteet kuvaavat, että Rinnekodissa suhtaudutaan myönteisesti osaamisen kehittämiseen, ja siihen halutaan tarjota mahdollisuus mahdollisimman monelle. Periaate Periaatteesta johdetut käytännöt Tarjoamme eri alojen opiskelijoille, työkokeilijoille ja työhön kuntoutujille mahdollisuuksia hankkia työkokemusta. Rinnekodissa järjestetään opintoihin liittyviä harjoittelujaksoja. Työntekijöiden opiskeluun suhtaudutaan myönteisesti ja työn ohella kouluttautuminen tehdään tarvittaessa mahdolliseksi. Mahdollisuuksia hankkia työkokemusta tarjotaan myös TE-hallinnon työkokeilijoille, työhön kuntoutujille tai kehitysvammaisille työnhakijoille. Harjoittelijaa ei koskaan oteta korvaamaan toisen työntekijän työpanosta vaan lisävahvuudeksi yksikköön. Rinnekotilaisilla on hyvät valmiudet ohjata ja perehdyttää osatyökykyisiäkin harjoittelijoita. Kaikilla rinnekotilaisilla on riittävästi tietoa osatyökykyisyydestä. Jokaisessa yksikössä on henkilöitä, joilla on valmiuksia ja kiinnostusta ohjata ja perehdyttää harjoittelijoita. Ohjaamiselle ja perehdytykselle varataan riittävästi aikaa etenkin harjoittelujakson alussa. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ohjausta varten käydään sopiva koulutus, esimerkiksi työpaikkavalmentajan koulutus. Tarvittaessa koulutusta järjestetään koko työyhteisölle. Arvioimme työtehtävien vaativuutta etukäteen ja sovitamme työtehtäviä yksilöllisesti henkilön taitojen ja tavoitteiden mukaan. Harjoitteluun tulevien henkilöiden työtehtävistä sovitaan etukäteen erillisellä harjoittelusopimuksella. Työtehtävien määrittely lähtee liikkeelle tulevan harjoittelijan työ- ja toimintakyvystä sekä kiinnostuksen kohteista. Työtehtävien tarkoitus on tukea harjoittelulle määritettyjä tavoitteita. Työtehtäviä voidaan harjoittelun aikana muuttaa, lisätä tai vähentää, mikäli muutosten katsotaan edistävän harjoittelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kartoitamme aktiivisesti eri toimipisteiden työmahdollisuuksia. Arvioimme eri toimipisteiden työtehtäviä, jotta osaamme paremmin räätälöidä sopivia harjoittelujaksoja eri työkyvyn omaaville ihmisille. Näemme vaivaa ja käytämme luovuutta sopivien työnkuvien löytämiseksi. 24 Hyvää työtä!
Tueksi Toimenpiteet vahvistamaan omaa suoriutumista 1. Harjoittelujaksot toimintasuunnitelmiin Harjoittelujaksojen järjestämiseen tarvitaan kaikkien yksikköjen sitoutumista. Suositellaan, että yksiköt määrittelevät vuosittain toimintasuunnitelmassa, kuinka paljon he ottavat tulevan toimintavuoden aikana opiskelijoita ja muita työelämään tutustujia harjoitteluun. Toimintasuunnitelmassa kuvataan, kuinka erityistä tukea tarvitsevat henkilöt otetaan huomioon harjoitteluja järjestäessä. 2. Harjoittelujen tavoitteet kaikille tutuiksi Harjoittelujen sisältöjä pohditaan huolella ja yksilöllisesti etukäteen, mutta jätetään niihin täsmentymisen varaa. Tehtävät suunnitellaan sellaisiksi, että niissä on mahdollista suoriutua itsenäisesti perehdytyksen jälkeen. Harjoittelujen sisältöä rakentaessa pidetään mielessä, että harjoittelijan ei ole tarkoitus korvata kenenkään työpanosta. Työyhteisön ei tarvitse tietää harjoittelijan taustoja tai esimerkiksi diagnoosia, mutta on tärkeää, että kaikki työyhteisössä tietävät, mitkä harjoittelun tavoitteet ovat. 3. Tietoa osatyökykyisyydestä kaikille Lisätään Osatyökykyinen työyhteisössä koulutus tilattavaksi koulutukseksi koulutuskalenteriin. Koulutus sopii esimerkiksi työyhteisön kehittämispäivän sisällöksi. 4. Harjoittelumahdollisuuksien kartoittaminen Kootaan työanalyysien pohjalta työvalmentajien käyttöön työharjoittelupankki, joka koostuu erilaisista osatyökykyisille soveltuvista harjoittelumahdollisuuksista. 5. Tasapuolinen tiedottaminen Rinnekodin kotisivuilla on alasivu harjoittelupaikkaa etsiville opiskelijoille. Vastaava sivu luodaan myös muista harjoittelumahdollisuuksista kiinnostuneille. 6. Harjoittelumahdollisuuksia opinnollistamisen avulla Syksyllä 2016 Rinnekodissa on käynnistynyt opinnollistamisen projekti, jonka kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset henkilöt. Tavoitteena on luoda merkityksellisiä harjoittelujaksoja, joissa on selkeät tavoitteet. Hyvää työtä! 25
Tueksi Ohjelman toinen kohta, Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen, näkyy Rinnekodissa siten, että jokaisen ihmisen työpanosta arvostetaan. Lisäksi ollaan valmiita tekemään sopeuttavia järjestelyjä osatyökykyisten ihmisten työllistymisen eteen, koska se edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Periaate Periaatteesta johdetut käytännöt Avustaviin tehtäviin palkkaamme ensisijaisesti vaikeassa työmarkkinaasemassa olevia henkilöitä. Palkkatyöhön pääseminen edellyttää sopivaa työkykyä. Kun työkyky riittää työtehtävän suorittamiseen, suosimme työnhaussa henkilöä, jolla on vaikea työmarkkina-asema ja/tai kehitysvamma. Työtehtäviä voidaan tarvittaessa mukauttaa niin, että henkilön työkyky on siihen sopiva. Kaikkien työntekijöiden ei tarvitse pystyä tekemään kaikkea. Sovimme osatyökykyisen työntekijän kanssa työnkuvan ja työpaikan säännöt selkeästi. Työsopimukseen kirjataan työntekijän työnkuva mahdollisimman täsmällisesti. Myöhemmin työnkuvaa voidaan täsmentää yhdessä esimiehen kanssa. Erilaiset työnkuvat ovat koko työyhteisön tiedossa. Työntekijän perehdytykseen käytetään riittävästi aikaa. Tarvittaessa perehdytysmateriaaleja selkokielistetään. Erilaiset tavat oppia otetaan huomioon. Tarvittaessa teemme mukautuksia esimerkiksi työympäristöön, jotta työnteko mahdollistuu. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi työnantajan velvollisuus on tarvittaessa ryhtyä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työssä selviämiseksi. Nämä mukautukset voivat liittyä työn järjestelyihin, fyysiseen työympäristöön, työmenetelmiin, työvälineisiin tai työn opastukseen, ja niiden tarkoituksena on lieventää ja ehkäistä vammaisuudesta johtuvia haittoja. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyödyntää työolosuhteiden järjestelytukea. Rinnekodissa olemme valppaita ja ryhdymme tarvittaessa toimenpiteisiin työnteon esteiden poistamiseksi. Joissain tehtävissä vammaisuuden kokemuksesta ja sen tuomasta asiantuntemuksesta on hyötyä. Eri työtehtävien suorittamisessa vammaisuuden kokemuksesta voi olla hiljaiseen tietoon perustuvaa huomattavaa hyötyä. Vammaisten ihmisten kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään erilaisissa tilaisuuksissa ja päätöksenteossa. Vammaisia henkilöitä kuullaan myös palvelujen muotoilussa. Pidämme huolta kaikkien työntekijöiden työssä jaksamisesta. Kenen tahansa työntekijän työkyky voi muuttua työsuhteen aikana. Työntekijöiden työkyvystä ja työssä jaksamisesta huolehditaan mm. toimivalla työterveyshuollolla ja mahdollisuuksilla vaikuttaa omaan työhön. Hyvä esimiestyö on tärkeää. Pitämällä huolta kaikkien työntekijöiden voimavaroista ja hyvästä työilmapiiristä helpotamme myös osatyökykyisten työntekijöiden työhön tulemista. 26 Hyvää työtä!
Tueksi Toimenpiteet vahvistamaan omaa suoriutumista 1. Arvot tutuksi työnhakijoille Rinnekodin arvot ja yhteiskunnalliset tavoitteet tuodaan tutuksi jo työnhakuvaiheessa. Työpaikkailmoituksissa kannustetaan kaikenlaisia ihmisiä hakemaan töihin ja tehtävissä edellytetään positiivista suhtautumista erilaisia työntekijöitä kohtaan. 2. Mahdollisuus vaikuttaa työhön Helpotetaan työntekijöiden työntekoa tarvittaessa työhön liittyvillä erityisjärjestelyillä ja tarjoamalla mahdollisuuksia vaikuttaa työnkuvaan. 3. Mukautukset näkyväksi Kerätään esimerkkejä työn mukautuksista ja positiivisesta erityiskohtelusta sekä viestitään niistä. 4. Lakiston Palvelut tutuksi Lakiston Palvelujen toiminta-ajatus tuodaan tutuksi kaikille rinnekotilaisille, jotta sosiaalisen yrityksen palveluja osataan hyödyntää paremmin. 5. Työtehtävät näkyväksi Työtehtäviä organisoidaan yksiköissä uudelleen niin, että mahdolliset avustavat tehtävät tulevat näkyviksi. Hyvää työtä! 27
Tueksi Ohjelmassa Hyvän työn hankinnoilla viestitään, että Rinnekodissa tehdään hankintoja yhteiskunnallisesti vastuullisilta palvelun- ja tavarantuottajilta, ja että Rinnekoti on myös itse vastuullinen palveluntuottaja. Periaate Periaatteesta johdetut käytännöt Ensisijaisesti valitsemme tavaran- ja palveluntoimittajia, jotka kouluttavat ja työllistävät osatyökykyisiä ja vammaisia henkilöitä. Palvelun- tai tavarantoimittaja saa kilpailutuksessa lisäpisteitä, mikäli se osoittaa sopimuskauden aikana työllistävänsä tai kouluttavansa osatyökykyisiä henkilöitä. Hankintoja tehdään myös säätiön sisältä, mm. Lakiston Palvelut Oy:stä, joka työllistää osatyökykyisiä henkilöitä. Hankinta Rinnekodista edistää osatyökykyisten työllistämistä. Kun kilpailutuksessa on työllistämisehto, vastaamme siihen pyydetyillä työllistämistoimilla. Toimenpiteet vahvistamaan omaa suoriutumista 1. Vaikuttavuutta viestinnällä Hyvän työn ohjelmaa tuodaan tutuksi myös vanhoille yhteistyökumppaneille sekä tavaran- ja palveluntoimittajille tapaamisissa ja viestinnässä. Hyvän työn ohjelma näkyy uutiskirjeissä ja sähköpostin allekirjoituksessa hankintoja tekevien työntekijöiden osalta. Hyvän työn ohjelma esitellään palvelukatalogissa, jolloin myös palvelun tilaajat saavat yhteiskuntavastuullisesta toiminnastamme enemmän tietoa. 2. Palvelut tutuksi Rinnekodin sisällä Työtoimintakeskukset tekevät listan palveluista ja tavaroista, joita heiltä voi tilata, jotta yksiköt ovat niistä tietoisia. Lakiston Palvelut Oy tiedottaa enemmän, millaisiin tehtäviin työntekijöitä löytyy. 28 Hyvää työtä!