OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

Samankaltaiset tiedostot
vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

Määräysnumero Ulkoasu

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

115/ /2017 Tela

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

SAVONLINNAN KAUPUNKI LAATTAANSAAREN RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

eo-2 EN-1 "5: "5:113 "5: "1:2 "5:113 "27:22 "27:18 "27:22 "27:14 "27:9

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

SAVONLINNAN KAUPUNKI LAATTAANSAAREN RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

V1-, MM- ja MT-alueilla sallitaan alueiden erityismääräyksissä mainittujen toimenpiteiden lisäksi:

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

KIVIAPAJAN SEUDUN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 12:5 UUSI- FORSSILA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

SAVONLINNAN KAUPUNKI KIVIAPAJAN SEUDUN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000


KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

ALUE ON VARATTU PÄÄSÄÄNTÖISESTI KUNNALLISILLE JA HALLINNOLLISILLE PALVELUILLE.

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

SAVONLINNAN KAUPUNKI PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

PIENSAIMAAN OSAYLEISKAAVA

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

Ympäristölautakunta Poikkeamishakemus , / /2018

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

PÄIJÄNNE RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA ASIKKALA KAAVAMÄÄRÄYKSET JA MERKINNÄT / /

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Lausunto Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta 5, ehdotusvaihe

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

MOINSALMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS MÄÄRÄALALLE TILASTA

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

25 k-m²:n SUURUISEN SAUNAN TILAN RANTA-ALUEELLE.

Kaavassa osoitettua rakennuspaikkojen enimmäismäärää ei saa ylittää. Pysäköintipaikkoja tulee varata 1/35 k-m² kohti.

Riskonkarta Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878: Krookkarta 7.

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

SAVONLINNAN KAUPUNKI LAATTAANSAAREN RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAVONLINNAN KAUPUNKI UITONSALON RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

Transkriptio:

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.1996 Kiinteistötunnus Liitteenä kaavamääräykset.

KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kyläkeskuksen alue. Alueelle saa rakentaa asuinpientaloja ja näitä palvelevia erillisiä talousrakennuksia. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeutumiseen kyläkuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Alueella voidaan sallia myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja, asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä ja alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita. Asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja maastosuhteiltaan asumistarkoitukseen sovelias ja pinta-alaltaan vähintään 2000 m2:n suuruinen. Vesi- ja jätevesihuolto on järjestettävä kiinteistökohtaisesti. Käymäläjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Samalle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Tällaiseen asuinrakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia yksikerroksisia talousrakennuksia. Rakennuspaikasta saa käyttää rakentamiseen yhteensä enintään 10 prosenttia. Kuitenkin rantavyöhykkeellä, syvyys 150 metriä, ympärivuotiseen asumiseen käytettävää rakennusta ei saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2:n suuruinen ja samalle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden yksikerroksisen, yksiasuntoisen kerrosalaltaan enintään 200 m2:n suuruisen asuinrakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 m2. Maatilojen talouskeskusten alue. Merkinnällä on osoitettu rantavyöhykkeelle sijoittuvat maatilojen talouskeskusten alueet. Asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja maastosuhteiltaan asumistarkoitukseen sovelias. Samalle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennuksta. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia talous- ja tuotantorakennuksia. Rakennuspaikasta saa käyttää rakentamiseen yhteensä enintään 10 prosenttia. Rakennusta ei saa rakentaa 25 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Tämä ei koske yksikerroksista, kerrosalaltaan enintään 25 m2:n ja katetulta pohjapinta-alaltaan enintään 35 m2:n suuruista saunaa, jonka etäisyyden rantaviivasta on oltava kuitenkin vähintään 15 metriä.

Mikäli rakennus on kerrosalaltaan yli 100 m2:n suuruinen tai harjakorkeudeltaan yli 5,5 metrin korkuinen tai rakennus tulee ympärivuotiseen asuinkäyttöön ei rakennusta saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Rakennuksen alin sallittu lattiakorkeus on +78.00 m. Rakennuspaikoilla rakennusten ja rantaviivan välinen suojapuusto on säilytettävä ja rakennusten ja rantaviivan välisen alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten tulee olla muodon, materiaalin ja värityksen puolesta ympäristöön sopeutuvia. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Retkeily- ja ulkoilualue. Rakennuslain 31 :n nojalla alueella kielletään muiden kuin yleistä virkistystä palvelevien rakennusten ja rakennelmien rakentaminen. VR-alueilta on rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä maanomistajakohtaisesti siirretty RA- tai A-1-alueille. Rantavyöhykkeen syvyys on 150 metriä mitattuna keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Loma-asuntoalue. Alue on varattu pääasiassa loma-asuntojen rakentamiseen. Asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja maastosuhteiltaan asumistarkoitukseen sovelias ja pinta-alaltaan vähintään 2000 m2:n suuruinen. Rakennusta ei saa rakentaa 25 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Tämä ei koske yksikerroksista kerrosalaltaan enintään 25 m2:n ja katetulta pohjapinta-alaltaan enintään 35 m2:n suuruista saunaa, jonka etäisyyden rantaviivasta on oltava kuitenkin vähintään 15 metriä. Kerrosalaltaan yli 100 m2:n suuruista tai harjakorkeudeltaan yli 5.5 metrin korkuista rakennusta ei saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden, yksikerroksisen loma-asunnon ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m2. Kuitenkin saimaannorpan lisääntymisalueilla (sl) sijaitseville rakennetuille rakennuspaikoille saa kullekin rakennuspaikalle rakentaa yhden, yksikerroksisen loma-asunnon ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m2. Alle 1 hehtaarin suuruisissa saarissa oleville rakennetuille rakennuspaikoille saa kullekin rakennuspaikalle rakentaa yhden yksikerroksisen loma-asunnon ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 80 m2.

Kyläalueilla (ak) loma-asuntoalueille osoitettuja rakennuspaikkoja voidaan käyttää myös ympärivuotiseen asumiseen. Ympärivuotiseen asumiseen käytettävää rakennusta ei saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2:n suuruinen ja samalle rakennuspaikalle saa rakentaa vain yhden yksikerroksisen asuinrakennuksen ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 m2. Rakennuslain 31 :n nojalla kielletään erityisten luonnonarvojen vyöhykkeellä (ev) loma-asuntoalueille osoitettujen rakennuspaikkojen käyttö ympärivuotiseen asumiseen. Rakennuksen alin sallittu lattiakorkeus on +78.00 m. Rakennuspaikoilla rakennusten ja rantaviivan välinen suojapuusto on säilytettävä ja rakennusten ja rantaviivan välisen alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten tulee olla muodon, materiaalin ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan sopeutuvia. Ranta-alueille, joille rantakaavaa on RakL 123 a 1 momentin säännösten mukaanpidettävä tarpeellisena, on tavanomaisen omarantaisen lomarakennuksen rakentaminen sallittu ennen vahvistettua rantakaavaa. Indeksi RA-merkintöjen yhteydessä osoittaa sallitun lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella, vanhat jo rakennetut rakennuspaikat mukaanluettuina. Poikkiviiva RA-merkinnän yhteydessä osoittaa, että rakentaminen on sallittu vain jo rakennetuilla rakennuspaikoilla. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen on kielletty. Vesiliikenteen alue. Vain uittoa palveleva rakentaminen sallittu. Puolustusvoimien alue. Luonnonsuojelualue. Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu. Alueella on merkittäviä luonnonarvoja. Alueella on voimassa RakL 124 a :n mukainen toimenpidekielto. Alueella ovat rakennuslain 135 :n nojalla rakennusten ja rakennelmien tekeminen, maaperän kaivaminen, muokkaaminen ja muutkin luonnontilaa ja maisemaa oleellisesti muuttavat toimenpiteet kiellettyjä, kunnes alueesta on muodostettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, kuitenkin enintään viisi vuotta kaavan vahvistamisesta alkaen. SL-1 merkinnällä osoitetuilla suojelualueilla suojelun toteuttaminen kuuluu valtiolle.

Indeksi (luku) SL-1 merkinnän (SL-1/3) yhteydessä osoittaa ao. tilalla sijaitsevien (tilalle jääneiden) rakennuspaikkojen lukumäärän valtion hankinta- tai korvauspäätösten perusteeksi. Alueella sijaitseva laskennallinen rakennuspaikka, joka on tarkoitettu valtion hankinta- tai korvauspäätösten perustaksi. Rakennuspaikalle rakentaminen on (loma-asuntoalueen kaavamääräysten mukaisesti) sallittua viiden vuoden kuluttua kaavan vahvistamisesta, mikäli valtio ei ole tehnyt em. hankinta- tai korvauspäätöstä rakennuspaikkojen lunastamiseksi. SL-alueilta rantarakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti, valtion lunastettavaksi jääneitä rakennuspaikkoja lukuunottamatta, siirretty RA-alueelle. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Rakennuslain 31 :n nojalla alueella kielletään rakentaminen rantavyöhykkeellä. Rantavyöhykkeen syvyys on 150 metriä mitattuna keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kuitenkin sl-alueen ulkopuolelle sijoittuvan, rantaan rajoittuvan yleiskaavan vahvistushetkellä olemassa olevan ja rakennetun tilan asuinrakennukseen liittyvän kerrosalaltaan enintään 25 m2:n ja kokonaisalaltaan enintään 35 m2:n suuruisen saunarakennuksen rakentaminen on sallittu, milloin ranta-alueen maisemalliset, maastolliset ja muut ympäristöolosuhteet sallivat. Em. rakennuspaikkaa ei saa erottaa kantatilasta erilleen itsenäiseksi tilaksi. M-alueilta on rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä maanomistajakohtaisesti siirretty RA- ja A-1-alueille. Rantavyöhykkeen ulkopuolella asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja maastosuhteiltaan asumistarkoitukseen sovelias ja pinta-alaltaan vähintään 2000 m2:n suuruinen. Samalle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Tällaiseen asuinrakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia yksikerroksisia talousrakennuksia. Rakennuspaikasta saa käyttää rakentamiseen kuitenkin yhteensä enintään 10 prosenttia. Rakennusten tulee olla muodon, materiaalin ja värityksen puolesta ympäristöönsä sopeutuvia. Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja ja ulkoilun ohjaamistarvetta. Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Rakennuslain 31 :n nojalla alueella kielletään rakentaminen rantavyöhykkeellä. Rantavyöhykkeen syvyys on 150 metriä mitattuna keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. M-alueilta on rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä maanomistajakohtaisesti siirretty RA- ja A-1-alueille.

Vesialue. Kunnan raja. Yleiskaava-alueen raja. Alueen raja. Eri yleiskaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. Seututie Yhdystie. Laivaväylä. Arvokas maisema-alue. Alueella maankamaran kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen ja täyttäminen, puiden kaataminen ja muutkin luonnontilaa muuttavat toimenpiteet vaativat RakL 124 a :n mukaisesti kaupunginhallituksen luvan. Lupa ei ole tarpeen, jos maa-aineksia otetaan omaan tai toisen tavanomaista kotitarvekäyttöä varten tai jos muu toimenpide on vähäinen. Lupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Suunnittelumääräys: Metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät ranta-alueiden jouto- ja kalliomaat. Rantaviivan ja hakkuualueen välille jätetään aina riittävä suojavyöhyke. Muualla am-alueella vähäiseksi toimenpiteeksi katsotaan: -Harvennushakkuut, silloin kun kasvatettavaa puustoa jää hyvän metsänhoidon suosituksen mukainen määrä. (Esiharvennuksessa n. 800 1200 runkoa/ha ja myöhemmissä harvennuksissa vähintään 400 600 runkoa/ha)

-Ylispuuhakkuut, joissa taimien päältä poistetaan niiden kasvua haittaavaa puustoa. Maisemallisista syistä taimikon annetaan kehittyä kookkaammaksi, kuin talousmetsissä. -Siemenpuuhakkuut, joissa ei käytetä äestystä voimakkaampaa maanpinnan käsittelyä ja siemenpuita jätetään hyvän metsänhoidon suosituksen mukaisesti. (Maisemalliset seikat huomioon ottaen n. 50 150 runkoa/ha) -Alle yhden hehtaarin viljellen uudistettava hakkuualue, jonka rajauksessa maisemalliset tekijät otetaan korostetusti huomioon, eikä maanpintaa käsitellä mätästystä voimakkaammilla menetelmillä. Alue, jolla on voimassa RakL 5 :n mukainen taaja-asutusta koskeva kielto. Kulttuurimaisema-alue. Uudisrakentaminen ja peruskorjaus alueella tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Alueen kylätiet ja raitit tulee säilyttää alueen luonteelle ominaisina. Kyläalue. Alue, jolla asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan on oltava vähintään 10000 m2:n suuruinen. Alue, jolla asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan on oltava vähintään 20000 m2:n suuruinen. Erityisten luonnonarvojen vyöhyke. ev-vyöhykkeellä on saimaannorpan, muiden biotooppien, sekä maisemakokonaisuuksien vuoksi arvokkaita luonnonarvoja. Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1. luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja 22 (pohjaveden pilaamiskielto).

Viranomaisen on tarpeen vaatiessa pyydettävä asiasta Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunto. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain mukainen kohde tai -alue. Soranottoalue. Vierasvenelaituri tai yleinen laituri. Kohde, joka rakennustaiteellisesti, historiallisesti, maisema- tai ympäristöarvojen vuoksi on katsottu säilyttämisen arvoiseksi, mutta jolla ei katsota kuitenkaan tarpeelliseksi ehdotonta suojelua. Yleismääräys: Kun rantavyöhykkeelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa hankkeelle, joka sijoittuu vesiväylämerkkien tai niiden asettamismerkkien alueelle, tulee ennen luvan myöntämistä pyytää asiasta vesiväylästä vastaavan viranomaisen lausunto. Tämän yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennuslupa kaavan RA-alueella olevalle tavanomaiselle, omarantaiselle lomarakennukselle (RakL 1097/1996 siirtymäsäännös sekä 123b 1 mom. ja MRL 211 ).