Työryhmiä, yt-neuvotteluja, selvittelyjä

R a u t a t i e v i r k a m i e s 3 1. 8. 2 0 1 0 n : o 5 Työryhmiä, yt-neuvotteluja, selvittelyjä s. 4 Taashan myö tavattiin kesäpäivillä s. 10

TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) 5422 1544 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimistosihteeri Sini Mero Puh. (09) 5422 1500 Toimisto avoinna arkisin klo 8.15 15.25 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy 26.10.10 Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 soile.olmari@rvlry.fi Lehden osoiteasiat Sini Mero Puh. (09) 5422 1500 Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Esa Print Oy 4 Työryhmiä, yt-neuvotteluja ja selvittelyjä Syksy on alkanut työntäyteisesti: Tesneuvotteluissa sovitut työryhmät aloittavat toimintaansa. VR Cargon Kouvolan palvelukeskuksen toimintojen järjestelyistä keskustellaan. Myös henkilöliikenteen suunnitelmat osa-aikaisista työsuhteista puhuttavat. 6 Kari Kallio johtaa työttömyyskassaa Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa sai uuden vetäjän, kun Kari Kallio aloitti kassanjohtajan työnsä heinäkuun alussa. Kallion mukaan kassan toiminnassa haasteena on yleisellä tasolla muun muassa jatkuvan yhteiskunnallisen keskustelun aiheena oleva työttömyysturva. Hän korostaa, että kassan jäsenen asioiden hoito turvataan kaikissa olosuhteissa. 10 Taashan myö tavattiin Lähes 150 kesäpäivävierasta valloitti helteisen Lappeenrannan satama-alueen, risteili Saimaalla ja vietti iltaa Kasinolla. Lappeenrannassa tehdyn kyselyn mukaan kesäpäiviä pidetään mukavana yhteisen tapaamisen muotona. 14 Yhteistoiminta-asiamies uskoo tiedon voimaan Syyskuussa aloittavan yhteistoiminta-asiamiehen Helena Lamposen tehtävä on valvoa, miten yt-laki yrityksissä toimii ja miten sitä noudatetaan. Lamposen mukaan tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa yhteisymmärryksessä: - Kaikkia neuvoteltavia asioita koskee sama vaatimus. 18 Lennokit yhteisheitolla pilviin Joensuun osastolaiset viettivät kesänavajaisia Turusen Reinon hevosranchilla. Osastolaisia oli mukana ihailtavan paljon ja hauskaa

5 2010 PÄÄKIRJOITUS oli: Tiluksiin ja hevostalliin tutustuttiin, Elmeri- ja Tahvo-vuohia rapsutettiin, tikkaa ja lennokkeja heitettiin. Reinon tytär Beda näytti mallia, kuinka hevosella ratsastetaan ja ylitetään esteitä. Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyi ja tapaaminen antoi tsemppiä arkisiin askareisiin. 20 Junamatkalainen Sotsissa Riitta Lätti vieraili poikansa Oraksen kanssa Sotsissa edellisen kerran 29 vuotta sitten. Nyt he tekivät uuden matkan ja kävivät katsastamassa myös aiempia vierailukohteita. Junamatka oli mielenkiintoinen elämys itsessään kaikkine kommervenkkeineen. Puistomaisen kaunis Sotsi on täynnä uusia ja mahtipontisia hotelleja. Subtrooppinen puisto on 146 km pitkän rannan lisäksi Sotsin ylpeys. Matka tarjoili monia elämyksiä, kuten Sotsin valtaisan tuoretorin. Muutosten puhureita Niin mukava kuin lämmin kesä olikin, liika on aina liikaa. Itse huomasin pohtivani hetkittäin ilmastonmuutoksen merkitystä Suomen (yli)pitkälle hellekaudelle. Ja sitä, mitä voisin vielä itse tehdä ilmaston hyväksi. Ja kuin varmemmaksi vakuudeksi meitä koettelivat tuhoisat myrskyt ja sääilmiöt myös junaliikenteessä. Ystäväni matkusti junassa, jonka veturin päälle rojahti puita. Oli jo myöhäisilta ja juna seisoi jossain pöheikön keskellä. Hän mietti, miten tästä päästään ehjin nahoin korvaavaan kulkupeliin. Mutta kas, pelastuslaitos raivasi kävelyreitin linja-autoille ja matka jatkui kohti Helsinkiä. Helsingissä linja-autokuski vielä kuljetti ystäväni miltei perille. Hän oli majapaikassaan puoli kolmelta yöllä ja aamulla oli aikainen herätys. Päällimmäisenä hänellä oli kuitenkin positiivinen ihmetys siitä, kuinka hyvin kaikki oli sittenkin sujunut. Hän oli sattumalta myös jututtanut veturinkuljettajaa, jonka tyyneys ja toimintakyky hankalassa tilanteessa tekivät vaikutuksen. Edellä kertomani on osoitus siitä ammattitaidosta ja kyvystä, johon ihminen parhaimmillaan pystyy äkillisissäkin tilanteissa. VR:n ammattilaisia on totisesti koeteltu tämän vuoden aikana. Luonnon aiheuttamia tuhoja ei voi aina välttää, mutta omaan toimintaansa ihminen voi vaikuttaa. VR:n muutosvauhti on tuonut ja tuo äkäisiäkin puhureita työyhteisöihin. Onko kaikkien muutosten toteutuksia varmasti harkittu riittävästi? Töiden ja asiakaspalvelun sujuminen tai sujumattomuus vaikuttaa asiakkaiden lisäksi töiden tekijöihin. Olennaista onnistumisessa on paitsi työn osaaminen myös mahdollisuus tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa. Näiden mahdollisuuksien varmistaminen on työnantajan tehtävä. Työnantajalla on työjohto-oikeus ja -velvollisuus. Asiantuntijoita eli työn tekijöitä kannattaa kuunnella asiakkaan parhaaksi. soile.olmari@rvlry.fi Päätoimittaja 3

tarja.turtiainen@rvlry.fi Puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Työntäyteinen syksyn alku Olipa ikimuistoiset kesäpäivät. Koskaan historian aikana ei ole hikoiltu sellaisessa helleaallossa kuin Lappeenrannassa. Iltajuhliin lähdettäessä lämpömittari oli vielä reilusti yli 30 asteen. Lappeenrannan Kasino oli aivan upea paikka iltajuhlille, mutta kuten ei vanhoissa rakennuksissa yleensä, ei sielläkään ollut ilmastointia. Täytyy nostaa hattua, että kukaan ei pyörtynyt. Mukana oli lähes 150 kesäpäivävierasta. Mielelläni olisin vaihtanut pari sanaa jokaisen kanssa, mutta osa jäi vain hätäisen vilkutuksen varaan. RVL:n kesäpäiviä on nykymuotoisena järjestetty vuodesta 1977 asti. Ensimmäiset pidettiin Vaasassa. Joskus ohjelmassa on ollut ns. virallinenkin osuus, jopa paneelikeskustelu. Viime vuosina tilaisuudet on järjestetty vain rentoa yhdessä oloa varten. Mahtaako joukossamme olla sellaisia, jotka ovat käyneet kaikilla kesäpäivillä? Jos kolahti, niin ottaisitko yhteyttä. Työryhmiä, yt-neuvotteluja ja selvittelyjä Kesäpäivien jälkeen syksyn toiminta pyörähti täyteen vauhtiin. Tes-neuvotteluissa perustettiin useita työryhmiä ja niihin RVL nimesi edustajansa ennen lomia. Aikataulultaan kiireellisin työryhmä liittyy osa-aikatyöhön sovellettavien sääntöjen, sopimusmääräysten ja maksukäytäntöjen tarkistamiseen työaikaan suhteutettuna. Työryhmän määräaika päättyy nyt syyskuun lopussa. Tämä työryhmä on vain RVL:n ja VR:n välinen ja RVL:n edustajat ovat Henry Kulin, Seppo Juselius ja Ulla Riekkinen. Toinen vain RVL:ää koskeva työryhmä selvittää Columbus-palkkausjärjestelmän soveltuvuutta uudeksi palkkausjärjestelmäksi toimihenkilöillä sekä liikenteenohjaajien palkkausjärjestelmän kehittämistarpeita. Tähän työryhmään on nimetty Seppo Juselius, Hannu Puustinen ja Tarja Turtiainen. Näiden lisäksi on vielä 3 työryhmää, joissa on kaikkien järjestöjen edustus. RVL:n edustajat ovat Henry Kulin ja Mirja Tirranen. Yksi työryhmä selvittää päiväpalkan määräytymistä kunkin kuukauden työpäivien perusteella kalenteripäivien sijasta. Toinen ryhmä selvittää vuosilomajärjestelmää, jossa lauantai ei ole enää vuosilomaa kuluttava päivä, jolloin luovutaan ns. irtopäivälaskennasta. Kolmas ryhmä selvittää keskeytyspäivälaskennasta johtuvista laskennallisista ylitöistä ja työajan takaisinteettämisestä luopumista. Näiden työryhmien määräaika päättyy 31.3.2012. Uudistukset otetaan käyttöön vain työryhmien yksimielisten esitysten perusteella. Kesän jälkeen on selvitelty myös yhtä tai muutamaa henkilöä koskevia, mutta varsin periaatteellisia erimielisyyksiä työnantajan kanssa. Selvittelyn alla on mm. ateriakorvauksen maksamiseen ja lomarahan määräytymiseen liittyvät erimielisyydet. Neuvottelujärjestyksen mukaan viime kädessä ratkaisuja on mahdollista hakea työtuomioistuimesta. Palvelukeskuksen toiminta alkoi Tässä vaiheessa on hyvä tehdä välintilinpäätöstä VR Cargon tapahtumista ja tämän hetken tilanteesta. Kaikki muistanevat, että myynnin ja markkinoinnin tehtävistä 6 RVL:n jäsentä siirrettiin pooliin ensimmäisten jou- 4

kossa. Näistä henkilöistä 1 on eläköitynyt, 1 ottanut irtisanoutumispaketin ja muut ovat työllistyneet VR:llä. Kouvolan palvelukeskus aloitti toimintansa kesäkuun alussa, jolloin Vainikkalaan nimettiin alkuvaiheessa 14 henkilöä ja Kouvolaan 19 henkilöä. Heistä osa oli jo töissä Kouvolassa, osa Kotkassa, osa Haminassa ja osa Imatralla. Tehtävät lakkasivat tietyillä Etelä-Suomen ja Itä-Suomen paikkakunnilla. Nyt palvelukeskuksessa Kouvolassa on 21 henkilöä ja Vainikkalassa 18. Vuoden vaihteessa tapahtuu vielä muutama yksittäinen siirto. Alkuvaiheessa valitsematta jääneiden tilannekin on nyt ratkennut positiivisesti. Yt-neuvotteluissa sovittiin siirtymäajoista siten, että Pori, Rauma ja Oulu työllistyvät omilla paikoillaan 1.1.2011 asti ja Imatrankoski, Niirala, Kemi ja Tampere työllistyvät omilla paikoillaan 1.6.2011 asti. Palvelukeskuksen perustamista yritettiin selvittää jo parin vuoden takaisissa työryhmissä, joissa järjestön edustajat toivat esiin epäilynsä tiettyjen tehtäväjärjestelyjen onnistumisesta. Näitä epäilyjä ei otettu silloin tosissaan. Yt-neuvotteluissakin kumottiin epäilyt toimintojen järjestelyjen onnistumisesta ja vakuutettiin asioiden olevan selvitettyjä ja toimintojen siirron olevan mahdollista. Jäsenet, työntekijät, kantavat syvää huolta asiakaspalvelusta ja toimintojen järjestelemisestä. Liiton edustajat ovat saaneet voimakkaita viestejä siitä, että kaikkia asioita ei ole selvitetty riittävästi. Näitä viestejä on välitetty eteenpäin työnantajalle. Jos tilanne näyttää siltä, että on tehty virhearvio aikataulussa, kannattaa ottaa aikalisä. Jos paljastuu, ettei Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen tehtävien siirto ole mahdollista tai edes järkevää, tulisi palvelukeskukselle perustaa etäpisteitä. Siirtymiseen liittyvät epäselvyydet pitää joka tapauksessa tutkia, ettei työntekijöiden tarvitse huolehtia työnjohtoasioista. Alueorganisaation nimeämiset tehty Cargon alueorganisaatio muodostuu neljästä palvelutuotantoalueesta. Vetäjien nimeämisvaiheessa saatiin myös uudet assistentin tehtävät Tampereelle ja Ouluun. Myöhemmin nimettiin 12 palvelupäällikköä ja ns. ala-asemien lukumäärän selvittely jäi kevääseen. Palveluesimiehet nimettiin 8 paikkakunnalle kesäkuun alusta alkaen, 1 nimetään vielä myöhemmin. Cargon muutoksiin kuuluu myös kuljetussuunnittelun keskittäminen Helsinkiin. Tällä hetkellä yhtä lukuun ottamatta tähän ryhmään valitsematta jääneet on pystytty työllistämään. Elokuun alussa muutospoolissa oli 36 työnhakijaa, joista 15 RVL:n jäsentä. Irtisanoutumispaketin on ottanut kaikkiaan yli 40 henkilöä. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä on poolissa irtisanottu koko VR:ltä n. 30 henkilöä. Pooliin joutuneet saavat tiedon VR:llä vapaista työpaikoista. Työpaikkaa kannattaa hakea, vaikka se ei olisikaan juuri sellainen työ mitä haluaa. Kukaan ei voi tietää tulevaisuutta, ja uusia mahdollisuuksia voi taas ilmestyä jonkun ajan kuluttua. Uudistus läpi vapaaehtoisin toimin Henkilöliikenteen palveluksessa olevat ovat saaneet kesäkuussa kirjeen, jossa kerrotaan uuden myyntijärjestelmän tulosta maaliskuussa 2011. Kirjeessä myös kumotaan huhu, jonka mukaan VR olisi irtisanomassa sata henkilöä myynnistä: - Tämä huhu ehdottomasti ei pidä paikkaansa, tällaista suunnitelmaa ei ole, lupaa Antti Jaatinen. Lupaus on selkeä, ja siitä pidämme tietenkin kiinni. Lupaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö VR valmistautuisi kilpailun tuloon ja siksi myyntivoimankin tulee vastata kysyntää. - Hiljaisina aikoina pienempi panostus myyntiin ja ruuhka-aikoina taas vahvistusta, Jaatinen kiteyttää. - Tavoitteemme on pystyä mahdollisimman pitkälle hoitamaan tämäkin muutos hyödyntäen luonnollista poistumaa ja henkilöstön vapaaehtoisuutta osa-aikaisuuteen siirryttäessä. Työnantajalähtöistä osa-aikaistamista pyritään välttämään kaikin mahdollisin toimin. Vapaaehtoisten osa-aikaisuuskartoituksen yhteydessä on noussut esiin osa-aikaeläkkeellä olevien tilanne. Heistä osa on tehnyt sopimuksen, jonka mukaan eläkkeellä ollaan yksi jakso ja seuraava jakso taas töissä. Tämän rytmin muuttamista on perusteltu sillä, että päivittäisen työajan lyhentäminen auttaisi jaksamaan em. rytmiä paremmin. Tapaukset ovat yksilöllisiä, mutta muutos voi johtaa myös ojasta allikkoon. Kun aiemmin normaalimittaiseen päivään sisältyi sekä hektinen jakso että myös vähän rauhallisempi jakso, niin muutos johtaa siihen, että jokainen lyhyt työrupeama osuu hektisimpään vaiheeseen. Kun kerran on lähdetty tekemään muutosta vapaaehtoisuuden periaatteella, linja kannatta viedä loppuun saakka. Liiton kanta on se, että sopimuksia ei voi yksipuolisesti muuttaa. Myös työntekijän näkökantaa kannattaa kuunnella. Osa-aikaisia on tulossa myös juniin naapuriliiton sopimuksen piiriin, kun 34 uutta junamyyjää aloittaa lokakuussa asiakaspalvelutehtävissä. Ensimmäiset tulevat Helsingin lähiliikenteeseen ja kaukoliikenteeseen Kouvolaan, Tampereelle ja Turkuun. 5

Kari Kallio johtaa työttömyyskassaa Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa sai uuden vetäjän, kun Kari Kallio aloitti kassanjohtajan työnsä heinäkuun alussa. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Hän toimi VR Koulutuskeskuksen päällikkönä loppuvuodesta 2006 alkuvuoteen 2010 ja sitä ennen pitkään Rautatievirkamiesliiton puheenjohtajana. - Moni ajatteli, että lähdin nopeasti koulutuskeskuksen palveluksesta, mutta työskentelin siellä kaikkiaan neljä ja puoli vuotta. Se ei ole niin lyhyt aika, Kallio toteaa. Mahdollisuus kehittyä esimiehenä Hän aloitti työnsä koulutuskeskuksessa ajatuksella, että tulevat vuodet olisivat kiihkeitä koulutusvuosia. Koulutusmäärät lähtivätkin nousuun parin vuoden aikana: - Muun muassa veturinkuljettajia koulutettiin reippaaseen tahtiin. - VR:n muutostilanne aiheutti kuitenkin sen, että rekrytointeja jälleen kerran lykättiin ja jäädytettiin. - Siinä vaiheessa ajattelin, että seuraajalla olisi nyt hyvä tilaisuus valmistautua tulevaisuuden rekrytointeihin ja koulutuksiin. Kaiken kaikkiaan VR Koulutuskeskuksessa työskentely oli Kalliolle hyvä kokemus ja mahdollisuus kehittyä esimiehenä: - Siellä työskentelee hyvä ja ammattitaitoinen porukka. Koulutuksella lisää mahdollisuuksia Kallio ei alun perin ajatellut, että olisi koulutuskeskuksen palveluksessa eläkkeelle asti. Hän suoritti 2009 2010 johtamisen erikoisammattitutkinnon parantaakseen mahdollisuuksiaan siirtyä muihinkin johtamistehtäviin. Lisäksi hän on suorittanut muun muassa oikeustieteellisiä, kuten työoikeuden opintoja Turun yliopistossa. 6

Yhtenä vaihtoehtona Kalliota kiinnostivat järjestöpuolen tehtävät ja sattumalta loppukeväällä tarjoutui mahdollisuus työttömyyskassan johtajan tehtäviin. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan toiminta oli hänelle pääpiirteissään tuttua; olihan hän toiminut aiemmin vuosia kassan hallituksessa. - Tämä on kuitenkin sisällöltään uusi tehtävä ja kassan varsinaisessa toiminnassa riittää uutta opittavaa. Työttömyysturvasta jatkuvaa keskustelua Kallion mukaan kassan toiminnassa haasteena on yleisellä tasolla muun muassa jatkuvan yhteiskunnallisen keskustelun aiheena oleva työttömyysturva. Siihen liittyy esimerkiksi keskustelut ja toimet työurien pidentämisestä. - Niitä pitää seurata suurella tarkkuudella ja pyrkiä vaikuttamaan sekä ammattijärjestöjen että Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön kautta, hän mainitsee. - Työttömyysturvalakiin tuli vuodenvaihteessa runsaasti muutoksia eikä kaikkiin soveltamistilanteisiin ole vielä valmiita vastauksia. Jäsenten asiat hoidetaan aina Kallio toteaa, että oman kassan osalta syksyllä otetaan käyttöön uusi maksatusjärjestelmä, johon liittyy henkilökunnan kouluttautumista ja perehtymis- Jos jäät työttömäksi Työttömyyskassa maksaa työttömälle jäsenelle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Päiväraha on verollinen. Jos joudut työttömäksi, ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa. Ota ensimmäisellä kerralla mukaan työtodistukset sekä koulu- ja opiskelutodistukset. Päivärahahakemuksia saa työ- ja elinkeinotoimistoista (www.mol.fi) ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön internetsivuilta www.tyj.fi. Rautatievirkamiesliiton (www.rvlry. fi) työtön jäsen lähettää ensimmäisen hakemuksen liitteineen liiton toimistoon Eeva Pohjolaiselle (09) 5422 1544, RVL, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Hän toimittaa sen edelleen työttömyyskassalle. Jatkossa asioidaan suoraan Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassan kanssa. Kassan osoite on Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Työttömyyskassan toimisto on avoinna arkisin klo 9.00 14.00. Kassanhoitaja Paula Seppälä 809) 47857 200, kassanhoitaja Sari Meling (09) 47857 202, kassanhoitaja Mirva Tuomi (09) 47857 203 ja kassanjohtaja Kari Kallio (09) 47857 201. Sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi Vastauslähetysosoite Työttömyyskassa maksaa etuuksien hakemisesta aiheutuvat postituskulut. Hakemukset sekä muut etuuden maksamiseen liittyvät selvitykset tulevat perille ilman postimerkkiä, kun kirjekuoreen kirjoitetaan osoitteeksi: - Kari Kallio tunsi ennestään ammattiyhdistystoimintaa monelta kantilta: - Työttömyyskassan johtajan tehtävä on minulle sisällöltään uusi vaikka olin kassan hallituksessa vuosikaudet. ILMAILU- JA RAUTATIE- KULJETUSALAN TYÖTTÖ- MYYSKASSA TUNNUS 5009649 00003 VASTAUSLÄHETYS Kirje tulee perille ilman postimerkkiä ainoastaan em. osoitteella, posti kulkee 2. luokan mukaan 2 4 arkipäivää. 7

tä: - Uskon, että käyttöönotto tulee menemään ihan hyvin. - Asiakkaille tämä muutos mahdollistaa ainakin osittaisen sähköisen asioinnin työttömyysturvan jatkohakemuksissa. Tästä annetaan tarkempaa tietoa lähempänä vuodenvaihdetta. Työttömyyskassaan kuuluvan seitsemän asiamiespiirin, Ilmailualan Unioni IAU:n, Merivartioliiton, Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton, Tulliliiton, Vankilavirkailijain Liitto VVL:n ja Veturimiesten liiton kautta kassassa on 19 000 jäsentä. - Liitoilla on meneillään järjestörakenteisiin liittyviä kehittymishankkeita, jotka voivat muutaman vuoden sisällä tuoda myös muutoksia, kuten järjestöfuusioita ja sitä kautta kassojenkin fuusioita. Kallio korostaa, että kassan jäsenen työttömyysturva ja asioiden hoito turvataan kaikissa olosuhteissa. - Jäsenen kannattaa pitää jäsenyytensä voimassa ja jäsenmaksuasiansa kunnossa. - Jos jäsen jää työttömäksi tai tulee lomautetuksi on tärkeätä noudattaa työttömyyskassan ja työ- ja elinkeinotoimiston ohjeita. Työnhakijaksi on ilmoittauduttava välittömästi. Suhteellisen hyvä työllisyystilanne - Huolimatta siitä, että kassan toimialoilla on ollut yhteistoimintaneuvotteluja ja voimakkaita muutoksia esimerkiksi VR:llä, Finnairilla ja valtiolla, työllisyystilanne on suhteellisen hyvä. - Meillä ei esimerkiksi hakemusten käsittelyajat ole venyneet sellaisiksi kuin ne pahimmillaan ovat joissakin kassoissa viime aikoina olleet. Kassan toimialojen työllisyystilanne näkyy myös kassan suhteellisen alhaisena jäsenmaksuna, Kallio sanoo. Hän kehottaa jäseniä tutkimaan aika ajoin sekä työttömyyskassan (www.irkatk.fi), kassojen yhteisjärjestön (www. tyj.fi) että työ- ja elinkeinoviranomaisten (www.mol.fi) internetsivuja. - Sivuilla on hyödyllistä yleistietoa, johon kannattaa tutustua viimeistään siinä vaiheessa, jos tarvitsee kassan palveluja. Asiointi helpottuu, kun katsoo ohjeita etukäteen. - Meillä on hyvä pieni toimisto ja olen saanut toimiston työntekijöiltä mukavasti apua, Kari Kallio kiittää. Hänen lisäkseen toimistossa työskentelevät kassanhoitajat Paula Seppälä, Sari Meling ja Mirva Tuomi. 8

Työsuojelua alpo.pietarila@vr.fi Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu VR irtisanoi työsuojelusopimuksen VR-Yhtymä on irtisanonut sopimuksen VR:n työsuojeluorganisaatiosta ja sen tehtävistä. Irtisanomisaika alkaa 1.10.2010 ja nykyinen sopimus päättyy 31.12.2010. Sopimuksen piti olla voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Irtisanomisperusteina VR-Yhtymä ilmoittaa VR:n organisaatiomuutokset ja uuden VR-konsernin työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimat sopimuksen uudistamistarpeet. Neuvottelut uudesta sopimuksesta käynnistyvät elokuussa 2010. Työnantajan tarkoituksena on saada uusi sopimus neuvoteltua ennen irtisanomisajan päättymistä. Sopimuksen uudistaminen tarkoittaa myös sitä, että työsuojeluvaalien järjestäminen aikaistuu vuodella. Vaalit on järjestettävä loppuvuoden 2010 aikana, jotta työsuojeluorganisaatio olisi toimintavalmis vuoden 2011 alusta. Konsernin työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmässä todetaan mm., että työturvallisuuden ja hyvinvoinnin toteutumisen ja kehittämisen edellytyksenä on hyvä yhteistyö ja keskinäinen luottamus. Toivottavasti sopimusneuvottelut toteutuvat tällä tavalla. Leikkeet Talouselämä 25/13.8.2010 Helen Mosterin juttu Hyviä tyyppejä ei enää tarvita Ylinopeus kuriin VR-Yhtymän logistiikkadivisioonan johtaja Erik Söderholm toteaa Talouselämä-lehdessä, että sosiaaliset taidot ovat aliarvostettuja Suomessa. Söderholm jatkaa: - Suhtaudun rekrytointitilanteissa vakavasti siihen, millaisia ominaisuuksia tehtävä vaatii. Moni tekee virheen siinä, että palkkaa itsensä näköisiä ihmisiä. Oman ylinopeuden tajuaminen on ollut Söderholmille tärkeä oivallus: - Joudun hillitsemään sitä. Pidän tuolinkarmista kiinni ja kuuntelen, jos toinen on hitaampi. - Tanskalaiset ja hollantilaiset ovat niissä Euroopan mestareita. Siksi he ovat menestyneet niin hyvin kaupankäynnissä. - Onneksi Suomessa on entistä vähemmän patruunahenkeä. Johtajien sosiaaliset taidot ovat parantuneet. - Olen oppinut sietämään erilaisuutta entistä paremmin. Nuorempana olin konservatiivisempi. Söderholmin mielestä on tärkeätä osata lukea ihmisiä ja tilanteita: - Sellaisesta on hyötyä neuvotteluissa. Itse haluan ymmärtää, mitä asiaa toinen ajaa. - Nuorena saatoin pitää tietokonetta auki, puhua puhelimeen ja lukea Kauppalehteä yhtä aikaa ja pyytää henkilön huoneeseen puhumaan asiastaan. Nyt ymmärrän, että se oli loukkaavaa. 9

Taashan myö tavattiin - kesäpäivillä Teksti ja kuvat: Soile Olmari RVL:n kesäpäivillä unohdetaan hetkeksi työmurheet, vietetään mukavia hetkiä, tavataan pitkäaikaisia tuttuja ja tutustutaan uusiin. Niin nytkin 7. 8.8. helteisessä Lappeenrannassa, kun lähes 150 kesäpäivävierasta valloitti satama-alueen. Tosin RVL:läisten lisäksi liikkeellä oli muutama tuhat Linnoituksen yö -tapahtumiin osallistuvaa. Koomikko, taikuri J.P. Pirisen sut Suuret kiitokset Kouvolan osaston järjestelijöille. P.S. Vety on paikallinen lihapiirakka keitetyllä kananmunalla ja kinkulla ja Atomi joko kananmunalla tai kinkulla vai onko se toisinpäin? Joka tapauksessa huikopala maistui tanssin ja karaoken jälkeen. Maisemat Saimaan rannoilla vaiht Kimmo Mark vastaanotti vieraita Kouvolan osaston puolesta rakuunaksi pukeutuneena. 10

Mälkiän sululla riitti kuvattavaa kaukset ja temput naurattivat risteily-yleisöä. elivat vihreästä idyllistä Kaukaan tehtaisiin. Hotellilta käveltiin joukolla kohti M/S Camillaa, jolla risteiltiin Saimaan kanavalla. Myös Sinikka Pastinen opasti vieraita kesäpäivien ajan. 11

Mukava yhteinen tapaaminen Kesäpäiville osallistui ilahduttavan paljon ensikertalaisia, joista muutama osui kohdalle, kun toimittaja kyseli kesäpäivien merkityksestä. Iloinen nelikko Eija Liikkanan Avec ja Ulla Pensola-Villanen Avec Kouvolasta totesivat, että tapahtuma on mukava yhteinen tapaaminen kaikkien RVL:läisten kesken. - Tapaa muitakin kuin omia osastolaisia, naiset sanoivat. - Tällaiset vapaamuotoiset tapaamiset ovat tarpeen, ikään kuin perustarpeita, Avec täydensi. Petteri Solasaari ja Kimmo Mark Kouvolasta sekä Antti Sopanen Helsingistä paistattelivat päivää risteilyaluksen kannella. Kimmo kertoi osallistuneensa aiemmin liiton talvipäiville, mutta kesäpäiville nyt ensimmäistä kertaa: - Olin kuullut, että nämä ovat kivoja juhlia. Antin mielestä kesäpäivät ovat mukavia reissuja: - Päivillä näkee kollegoita, joita ei muuten tapaa. Myös Hanna Kovanen (kansikuva) Pieksämäeltä osallistui ensimmäistä kertaa: - Tapahtumasta jäi todella positiivinen kuva. - Oli mukava nähdä tuttuja pitkästä aikaa ja jutustella työajan ulkopuolella rennoissa merkeissä. Heli Tyrväinen Turusta oli mukana ensimmäistä kertaa: - Työkaveri houkutteli osallistumaan. Täällä tutustuu muihinkin liittolaisiin. 12

Illallista odotellessa oli aikaa asettua ryhmäkuvaan. Kansantanssiryhmä Kirjavat nostattivat juhlatunnelmaa tanssillaan Nostatus. Paula Sairo ja Tarja Turtiainen saapuivat iloisella mielellä illastamaan. 13

Yhteistoimintalaki tunnetaan yrityksissä huonosti Uusi asiamies uskoo tiedon voimaan Teksti: UP/Petra Sneck Kuva: Pekka Sipola Pari vuotta sitten uudistetun yhteistoimintalain käytäntö on yhä hämärän peitossa monessa yrityksessä. ongelma on, että lakia ei tunneta, -Iso eikä sitä siksi välttämättä osata soveltaa käytännössä, kertoo syyskuun alussa työnsä aloittava yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen. Lamposen tehtäväksi tulee valvoa, miten yt-laki yrityksissä toimii ja miten sitä noudatetaan. Aikaisemmin työpaikan yhteistoimintaa koskevien lakien valvonta kuului työ- ja elinkeinoministeriölle. Työsarkaa riittää, sillä ministeriön alkuvuodesta julkaisemassa tutkimuksessa ilmeni, että työnantajista 67 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia koki tuntevansa lain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Neuvotteluja pitkälti vain irtisanomisista Koska lakia ei tunneta hyvin, se ei ole saanut aikaan olennaisia muutoksia yritysten toiminnassa. Yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen uskoo, että tietoa levittämällä yritykset saadaan noudattamaan yt-lakia myös käytännössä. - Yrityksissä ei ole tietoa yhteistoimintaneuvottelujen käsitteestä ja yhteistoimintalain käytännön hyödyistä. Tutkimusten mukaan neuvotteluja pidetään vain työvoiman vähentämistilanteissa käytävinä irtisanomisneuvotteluina, Lamponen kertoo. Yhteistoimintalain uudistuksen myötä henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet pitää käsitellä ytneuvotteluissa vuosittain. Ministeriön tutkimuksen mukaan tämä toteutuu vain joka toisessa yrityksessä. Lamponen korostaa, että yrityksissä tulisi olla keskeistä pitää henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet ajan tasalla. - Hyödyt koskevat sekä yrityksen toimintaa että henkilöstöä. Lähtökohtana on, että yrityksissä huomioidaan ennakoitavissa olevat muutokset ja niiden vaikutukset esimerkiksi henkilöstön määrään tai ammatilliseen osaamiseen. Erittäin tärkeänä Lamponen pitää myös neuvotte- 14

lujen toteuttamisen tapaa: - Ne käydään yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. - Tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa yhteisymmärryksessä. Kaikkia neuvoteltavia asioita koskee sama vaatimus, hän muistuttaa. Pehmeitä ja kovia keinoja Yt-lain valvontapyynnöt tulevat pääasiassa työpaikoilta: asiamies antaa neuvoja pyydettäessä ja tarvittaessa sekä työntekijöille että työnantajille. Myös työsuojeluviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa viipymättä yt-asiamiehelle, jos hän epäilee, että yhteistoimintalakia ei ole noudatettu. Asiamiehellä on myös oikeus suorittaa tarkastus yrityksessä, jos hän epäilee laiminlyöntejä. Tarkastuksesta on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta. Yhteistoiminta-asiamiehen kovempaan keinovalikoimaan kuuluvat valtuudet antaa työantajalle kirjallinen kehotus lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi tai uusimisen estämiseksi. Hän voi viedä asian esitutkintaan, jos tekoon liittyy sakkorangaistus. Jos henkilöstösuunnitelmaa tai koulutustavoitteita ei saada käsitellyiksi yhteistoimintamenettelyissä, asiamies voi vaatia tuomioistuinta asettamaan työnantajalle uhkasakon. Lamponen uskoo kuitenkin, että suurin osa ongelmista ratkeaa ohjeilla ja neuvonnalla. - Keskeistä on tiedon levittäminen ytlainsäädännön sisällöstä, samoin koulutus. Kun saadaan lainsäädäntöä tunnetuksi, luodaan edellytyksiä myös lain noudattamiselle. Pidän ykköshaasteena juuri tietoisuuden lisäämistä. Valvonnan piirissä 8 000 yritystä Yhteistoimintalakia sovelletaan entistä useammalla työpaikalla. Laki on laajennettu koskemaan yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Uudistuksen myötä mukaan tuli myös kolmannen sektorin työnantajia, kuten säätiöitä ja järjestöjä riippumatta siitä, tavoittelevatko ne voittoa. Nyt yhteistoiminta-asiamiehen valvonnan piirissä on noin 8 000 yritystä ja runsaat 800 000 työntekijää. Yhteistoimintalain valvonta on jaettu yt-asiamiehen ja työntekijä- sekä työnantajapuolen yhdistysten kesken työpaikoilla, joilla valtakunnallisia työehtosopimuksia sovelletaan työehtosopimuslain nojalla. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös lain toteutumisen seuranta ja arviointi sekä yt-lain toimintaa koskevien lakialoitteiden tekeminen. Vaikka lain toteutuminen kangertelee, Lamponen on toiveikas sen tulevaisuudesta. - Haluan todella uskoa, että kunhan lain velvoitteet ja säädökset tiedetään, yritykset ja työntekijät hyötyvät. Kun hyödyt oivalletaan, se on moottori, jonka kautta lainsäädäntö tulee toimimaan myös käytännössä. Yhteistoiminta VR-konsernissa Teksti: Soile Olmari eri divisioonien yhteistoimintaryhmät kokoontuvat säännöllises- -VR:n ti. Niissä käsitellään informatiivisesti taloudellista, tuotannollista ja henkilöstötilannetta sekä junaturvallisuuteen liittyviä asioita, kertoo RVL:n valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin. - Vuosittain niissä käsitellään myös henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Kulin toteaa, että VR:n valtio-omistajan uuden henkilöstöpolitiikan aikana ovat alkaneet myös VR:n muutosohjelmaan liittyvät yhteistoimintalain 8. luvun mukaiset ns. irtisanomisneuvottelut, jotka perustuvat 15 kehityshankkeeseen sekä yrityksen strategisiin muutoksiin. - Kehitystyötä on tehty aiemminkin yhteistoiminnassa, mutta irtisanomisia välttäen. Yhteistoimintalaki löytyy osoitteesta www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070334 15

ITF:n 42. kokous Meksikossa Teksti ja kuvat: Seppo Juselius ITF:n (International Transport Workers Federation) 42. kokous oli Mexico Cityssä 6. - 12.8. Kokouksen pääteema oli Vahvat liitot kestävän kehityksen kuljetusala. ITF:n kokous pidetään joka neljäs vuosi ja edellisen kerran kokoonnuttiin Etelä- Afrikassa Durbanissa. ITF edustaa noin 4,6 miljoonaa kuljetustyöntekijää ympäri maailmaa 155 maassa. Se edistää oikeudenmukaisten, sosiaalisten, taloudellisten ja ihmisoikeusasioiden kehittymistä jäsenmaissaan. Kokouksen pääsisällöksi ympäristöasioiden lisäksi nousi eri liikennemuotojen yksityistäminen sekä liberalisaation ja globalisaation vaikutusten vähentäminen. Näin eurooppalaisesta ja pohjoismaalaisesta näkökulmasta tarkastellen kokoukseen osallistuminen on pitkälti solidaarisuuden osoitus kehittyvien maiden ammattiyhdistystoiminnalle. Ay-toiminta ja sen edellytykset vaihtelevat hyvinkin paljon eri maissa. Meillä toiminta ja kuuluminen ammattiyhdistykseen ovat päivän selviä asioita. Sen sijaan monissa kehittyvissä maissa ay-toiminta on luokiteltu jopa rikokseksi ja aktiiveja on pahimmissa tapauksissa murhattu. ITF:n toiminta on jaettu kuljetusmuotojen mukaan eri sektoreihin. Kokouksessa valittiin myös seuraavan neljävuotiskauden hallinto. Rautatiesektorin puheenjohtajana jatkaa norjalainen veturimiesten edustaja Öystein Aslaksen. Suomesta rautatiesektorin kokoukseen osallistuivat RVL:n edustajan Seppo Juseliuksen lisäksi edustajat Rautatieläisten Liitosta ja Veturimiesten liitosta. Tarkempaa tietoa ITF:n toiminnasta ja Meksikon kokouksesta saa parhaiten osoitteesta www.itfglobal.org Paikalliset kuljetustyöntekijät järjestivät mielenilmaisun samanaikaisesti ITF:n kokouksen kanssa. 16

Uusia vetureita Rautatiemuseolla Teksti ja kuva: Soile Olmari Lähde: Suomen Rautatiemuseon Rautatieuutisia 23.6.2010 Märkähöyryveturi Leena valloitti Rautatiemuseon ystävät Hyvinkäällä, kun se ja Dv16- sarjan dieselveturi numero 2026 julkistettiin 17.6. Molemmat uutuusveturit on kunnostettu ajokuntoon ja niihin voi tutustua Rautatiemuseon perusnäyttelyssä. Leena kunnostettiin Rautatiemuseon säätiön toimeksiannosta Minkiössä, Jokioisten museorautatien korjaushalleilla vuonna 2009. Kunnostustyötä tuettiin VR:n entisen pääjohtajan Henri Kuitusen 50-vuotisjuhlarahaston lahjoituksella. VR osti Leenan 1945 Pietarsaaren Selluloosa Oy:ltä ja veturia käytettiin Kuopion konepajan sisäisessä liikenteessä. Hylkäyksensä jälkeen vuonna 1967 veturi varattiin Suomen Rautatiemuseolle, mutta sitä säilytettiin viime vuoteen saakka Kuopion satamamakasiineilla museoveturina. Dv16-sarja hylättiin vuoteen 2008 mennessä, ja kahta lukuun ottamatta kaikki veturit on joko romutettu tai odottamassa romutusta Hyvinkään konepajalla. VR tilasi Dv16-sarjan (aiemmin Vv16) vetureita vaihtovetureiksi Dv15-sarjan jatkoksi. Vetureita tilattiin Lokomolta ja Valmetilta yhteensä 28 kappaletta, ja niitä käytettiin vaihtotöiden lisäksi linja-ajossa. Hyvinkään konepajalla kunnostettu Dv16 numero 2026 valmistettiin Valmetin tehtaalla vuonna 1962, ja se palveli vielä tammikuussa 2008 Pasilassa. Hylkäyksen jälkeen se varattiin Rautatiemuseolle. Museolla voi tutustua myös syyskuun loppuun saakka näyttelyyn Kahdeksan vuoden urakka Suomen sotakorvaukset. Näyttely kertoo metalliteollisuudesta toisen maailmansodan jälkeisinä sotakorvausvuosina 1944 1952. Museo, Hyvinkäänkatu 9, on avoinna 1.9.2010 31.5.2011 ti - la klo 12-15 ja su klo 12-17. Museo on suljettu jouluaattona, joulupäivänä ja uudenvuoden aattona. Leenan eli Vk4 numero 68:n valmisti saksalainen Borsig vuonna 1910. Se hankittiin alun perin linnoitustyöveturiksi Inon rannikkolinnoitukseen ensimmäisen maailmansodan aikana. 17

Paperista taiteltuja lentokoneita liiteli kesäillassa. Taittelutyyli oli vapaa ja kaarrokset sen mukaisia. Joensuun kesänavajaisissa Lennokit yhteisheitolla pilviin Teksti: Anne Teräs Kuvat: Vesa Pekka Reponen ja Anne Teräs Joensuun osastolaiset viettivät kesänavajaisia toukokuisena perjantaina Turusen Reinon hevos-ranchilla. Teimme kierroksen tiluksilla ja tutustuimme hevostalliin. Talon ympäristössä ekologisina ruohonleikkureina toimivat Elmeri- ja Tahvo-vuohet saivat rapsutuksia osakseen. Reinon tytär Beda näytti mallia, kuinka hevosella ratsastetaan ja ylitetään esteitä. Kesäistä iltaa viettäville RVL:läisille olisi voinut tulla sairaalareissuja, jos samalla tyylillä ja vauhdilla olisi joku edes yrittänyt hevosen selässä pysyä. Liimatan Hannu ja Nenosen Markku uskaltautuivat kuitenkin kokeilemaan talutusratsastusta. 18

Kiemuraisia mahalaskuja Reposen Vee Pee oli ahkeroinut myös muuta ohjelmaa. Heitettiin tikkaa ja rahaa, mutta paras kilpailuista oli lennokkien yhteisheitto. Jokainen sai taiteilla A-nelospaperista omanlaisensa lennokin, jotka lähetettiin yhteisheitolla pilviin liitelemään. Täytyy todeta, ettei Finnairin tai muiden lentoyhtiöiden suunnittelijoiden tarvitse olla huolissaan. Kenelläkään ei tainnut lennokki lentää kauas ennen kuin se jysähti erilaisten kiemuroiden jälkeen maaperään. Minunkin lennokkini teki täydellisen mahalaskun noin kolmen metrin päähän. Eivät kerinneet alastulopyörät avautua ja moottorikin taisi puuttua. Miehethän sen kisan voittivat. Palkintojen jakojen aikaan odottelimme jännittyneinä, mitä kukin saa. Niin vain oli, että kaikki saivat samanlaiset palkinnot. Toki kokonaiskilpailujen voittaja Nenosen Markku pokkasi hymyssä suin aplodien kera parhaimman palkinnon. Tärkeintä oli yhdessäolo Illan mittaan nautiskeltiin ulkosaunan makoisista löylyistä, hyvästä ruuasta, ja perinteiseen kesäiseen tapaan grillattiin myös makkaraa. Ruokailun lomassa ihmeteltiin, miten VR on muuttunut aikojen saatossa. Kaiholla muisteltiin aikoja, jolloin henkilöstöstä pidettiin hyvää huolta. No, eihän sitä tietysti aivan synkkyyteen vajottu, kun hauskaa oltiin tultu pitämään. Kertoiltiin mitä kaikkea mukavaa ja erikoista kenenkin töissä on kerinnyt vuosien varrella tapahtua. Kesänavajaiset onnistuivat yli odotusten. Osastolaisia oli mukana ihailtavan paljon ja hauskaa oli. Tärkeintä oli tietenkin yhdessäolo; emmehän näe toisiamme töissä tai ole yhteydessä toisiimme edes viikoittain. Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyi ja tapaaminen antoi tsemppiä arkisiin askareisiin. Ja mikä tärkeintä, kaikille jäi hyvä mieli yhdessäolosta. Tikanheitto kuului luonnollisesti ohjelmaan. Mirja Papunen tähtäilee. Kiitokset Turusen Reinolle, Bedalle, puheenjohtajallemme Minnalle ja järjestelytoimikunnan vetäjälle VeePeelle todella hyvistä järjestelyistä. Beda ja Viki-hevonen näyttivät mallia esteratsastuksesta. Muutama rohkea uskalsi kokeilla Bedan opastuksella talutusratsastusta.

Matkalainen Käytiin TAAS Sotsissa Teksti: Riitta Lätti Kuvat: Riitta Lätti ja Oras Tynkkynen Junalla matkustaminen Sotsiin on helppoa: Yön yli Helsingistä Moskovaan, pari tuntia vaihtoaikaa ja vuorokaudessa Sotsiin. Vaihtoasemakin, Kazanskiy vakzal, on aivan Leningradskajan lähellä. Helppoa - kyllä, jos veli venäläinen ei olisi järjestänyt yllätystä. Konduktöörin mielestä vapaalippuni oli vaihdettava Viipurin asemalla varsinaiseen matkalippuun. Asemalla lipuista keskusteltiin kiihkeästi 20 minuuttia. Yksi neljästä lakanalapuistani kelpasi virkailijalle ja konduktööri maksoi toista sataa ruplaa. Sain junadokumentin, jolla voin jatkaa matkaa. Hytissä pelottelu jatkui, että matka voi keskeytyä jos en maksa lakanoista tai ainakin niin, että Moskova- Sotsi paikkojamme ei ole ja/tai ne ovat vaihtuneet. Moskovan rautatieasemalla kolmannen luukutuksen ja pitkän keskustelun jälkeen selvisi, että kansainvälinen vapaalippuni on ok. Sen jälkeen lipun kanssa ei ollut mitään ongelmia. Asemien babuskoilta prodykti Alkumatkan maisemia peittää tylsä puusuojavyöhyke taajama- ja kaupunkialueita lukuun ottamatta. Mieluista vaihtelua tuo asemilla pysähtymiset. Asemapalvelujen käyttämiseen on aikaa 12, 15 tai jopa 23 minuuttia. Asemilla babuskat myyvät kaikkea mahdollista: kuumia perunoita, kurkkuja, kalapihvejä, maissia, marjoja, jäätelöä, suolaisia ja makeita piirakoita. Vaunupalvelijat huolehtivat, että emme myöhästy junasta. Joskus juoksimme vaunupalvelijamme Irinan kanssa ylikulkusillat ylös alas ostamaan kioskilta prodykti. Ihanaa ja taas oli herkullinen ateria jälkiruokineen ilmastoidussa hytissämme. Ravintolavaunun anti on kasvissyöjille vaatimaton; menu supistuu tattikeittoon. Junassa on rytmiä Matkalla olo junassa saa kestää kauan. Se antaa kutkuttavan jännittävyyden ja vapauden tunteen. Junassa on rytmiä. Vessan lattiassa oleva aukko antaa hyvän kaikupohjan rytmitykselle. Tulee mieleen Shostakovitsin vallankumousmusiikki tai Tsaikovskin viidennen sinfonian patarumpujen jylinä, jota pikkurummut matkivat. On mukava nukahtaa sibeliaanisten viulujen vaimeaan suhinaan. Krasnodarskin alueelle tultaessa maisemat muuttuvat vuoristomaisen kauniiksi ja näkyy jo viitteitä subtrooppisesta vyö- 20

Matkalainen Rata Sotsiin seuraa Mustan meren rantaa ja toisen puolen rinteillä näkyy taajamia datsoineen ja pienine puutarhoineen. hykkeestä. Kaiken kruunaa loppumatka Tuapsesta Sotsiin. Rata seuraa tiiviisti Mustan meren rantaa. Toisella puolella näkyy kyliä ja taajamia datsoineen ja pienine puutarhoineen. Rinteillä näkyy myös linnamaisia luksusdatsoja. Toisella puolella on vilkasta rantaelämää auringossa kylpevän meren kivikkoisilla rannoilla. Puistomaisen kaunis Sotsi Sotsin nykyiset kasvot ovat muovautuneet neuvostovallan aikana. Neuvostoliiton perustaja V.I. Lenin allekirjoitti vuonna 1919 asetuksen yleisvaltakunnallisen merkityksen omaavista terveyspaikoista. Sellaisiin katsottiin kuuluvan myös Sotsi-Matsestan, kirjoitettiin 80-luvun matkaesitteessä. Nykyinen Sotsi on täynnä uusia ja mahtipohtisia hotelleja, joukossa vanhoja neuvostoaikaisia gastinizoja kuten meidän halpa Moskva. Parhaat Mustan meren rannalle palattiin 29 vuoden jälkeen. Ainakin pyöreäkulmaiset kivet olivat paikallaan. 21

Matkalainen Leninin patsas kuuluu ehdottomiin kuvauskohteisiin. aikansa nähnyt hotellimme oli ihan toimiva lattiatuulettimineen. Sotsi on puistomaisen kaunis runsaiden lajiensa vuoksi: on monenlaisia palmuja, sypressejä, seetripuita, magnolioita, ruusuja, dodorendumeja ja mitä niitä onkaan. Kurotny prospekt on Sotsin pääkatu. Numerossa 91 aivan Mustan meren rannalla sijaitsi aristokraattisen kaunis hotelli Intourist, jossa yövyimme 29 vuotta sitten. Tiesimme, että se on kaput. Intourist-hotellissa oli silloisen tavan mukaan joka kerroksen isossa aulassa virkailijababuska, joka luovutti huoneen avaimen. Voi sitä kultahampaista hymyä, kun alle nelivuotias lapsi oppi sanomaan cetyre, cetyre, p ät! Siitä hyvästä hän sai kultaisen suklaaruplan gosbodin säestyksellä. Kyrotnyn varrella on myös sirkus, jossa esiintyivät vain naiset ja eläimet. Ei, ei enää sirkusta, jossa rääkätään eläimiä. Liikaa oli sekin, kun kadun varrella törmäsimme valokuvattavaksi tarkoitettuun papukaijaan, jonka siivet oli tehty lentokyvyttömiksi sekä kahteen apinaan, joista toinen oli puettu tytön vaatteisiin ja toinen pojan. Sen sijaan nousimme hissillä ylös dendrariumiin, subtrooppiseen puistoon, kuten vuonna -81. Puisto on 146 km pitkän rannan lisäksi Sotsin ylpeys. Siellä on kirjaimellisesti kaikenmaailman kasveja noin 1 600 lajia. Leninin patsas ja naisellista poseerausta Leninin patsaissa on kummallinen viehtymys, jota nuorempi polvi ei ymmärrä. Sellainen patsas on myös Sotsissa. Ja sitä pitää tietenkin kuvata. Leninin patsaita hävitettiin vapauden huumassa ympäri Venäjää. Niitä olisi tärkeää säilyttää turistinähtävyydenkin takia; V.I. on kuitenkin merkittävä osa Neuvostoliiton historiaa. Aika on nyt toinen. Junan ravintolavaunun seinäkellossakin komeilee vasemmalle katsovien Putinin ja Medvedevin kasvot. Oli tragikoomista seurata, kun äiti kuvasi kännykkäkamerallaan 7-8 -vuotiaita tyttöjä: - Asetu näin, jalat noin, pää kallellaan, rinta rottingille ja sitten smile, äiti ohjeisti lapsiaan. Kuvauksen jälkeen kuin sormia napsauttamalla tytöt palautuivat pikkutytöiksi. Noin nuorestako alkaa se naisellisuuden korostaminen? Balettilippuja oli vaikea löytää Tsaikovskin Joutsenlampi on aina yhtä ihana vielä kymmenennenkin katsomisen jälkeen: vaikka musiikki tuli nauhalta, volyymia piti käydä pyytämässä lisää, viuhka unohtui hotelliin ja kuumuudessa yksi valonheitin sanoi poks. Juuri ennen väliaikaa siivoojamammat tulivat harjoineen ja kihveleineen yhtä aikaa tanssijoiden kanssa vastaanottamaan aplodit. Sali oli etelän ilmastoon sopiva, molemmilta seiniltä avoin. Toisella puolella siinsi Cornoe more ja kahvilaterassi avautui merelle. Väliajalla tunsin ihollani illan pehmeyden jäätelöstä ja maisemasta nauttien. Huviveneitä lipui hämärtyvässä illassa utuiselta mereltä Morskoi vokzaliin, venesatamaan. Joutsenlammen loppunäytös traagisine rakkauksineen sydäntä särkevän musiikin kera odottivat minua. Sydämessäni liikahti lämpimästi: - Olenpa minä onnenpekka, kun saan kokea tämän, ajattelin. Postivirkailija suutahti Vaikka matkailija ei osaisikaan venäjää, hänen ei tarvitse pelätä joutuvansa pulaan. Neuvostoliitossa puhutaan tosin vähän vieraita kieliä; van- 22

Matkalainen hempi väki osaa jonkin verran saksaa tai ranskaa, nuoremmat englantia, mutta asioista selvitään muutenkin, käsiä käyttäen tai piirtäen, kuvailee Juhani Hyvärisen Matkailijan Neuvostoliitto. Pyysin suuressa postitoimistossa venäjäksi 25 postimerkkiä Eurooppaan, Suomeen ja viisi USA:han. Eivät auttaneet kädet, eivät piirrokset. Tympeä virkailija huusi toiselle virkailijalle jotain ja sama litania minulle: paljon puhetta nopeasti. Otettiin kynä ja paperi avuksi. Ei auttanut, virkailija lähti suuttuneena pois ja toinen tuli palvelemaan. Viimein minulle tuikattiin postimerkit käsittämättömän selityksen kera. Tilanteelle ei voinut enää kuin nauraa. Aloin puhua sujuvasti ja nopeasti: - Ymmärtäisitkösinäjosminäpuhunsinullenäinjanopeastija Vähän helpotti. Venäläisillä on tapana odottaa vuoroaan rivissä. Niinpä nuori nainen seurasi huvittuneena vieressä ja alkoi nitoa postimerkkejä yhteen: 21 ruplan merkit aina yhteen korttiin. Bolsoje spasiba. Vaihtorahat heitettiin ilman kohteliaisuuksia. Seuraavana päivänä poika ajatteli hoitaa lisäpostimerkkien ostot suit sait. Silloin postimerkit maksoivatkin 24 ruplaa. Ja taas kului aikaa ja paperia. Mama vuorostaan istui valtavalla sohvalla ja seurasi huvittuneena asioitten etenemistä. Jos kortti työpaikalle ei tule koskaan perille, nitsevoo, eta normalniy. Osaan venäjää enemmän kuin tsut tsut. Välillä tuntui, että siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Siitä huolimatta tai sen vuoksi aion jatkaa venäjän kielen opiskeluani. Palvelun taso Venäjällä, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, on edelleen huonoa, epäkohteliasta, tiuskivaa, jopa äkäistä. Kiitokseksi sai joskus epämääräisen höh, josta saimmekin hyvän vitsin aiheen. Parasta palvelua saa tavallisilta ihmisiltä. Tuoretori oli elämys Uimarannallakin käytiin vaikka emme auringonpalvojia olekaan. Aurinkotuoleille istuuduttuamme tuli rahastaja. Myös suihkussa käynnistä piti maksaa. Sotsin rannat ovat kivisiä. Pyöreäkulmaisia kiviä on tasaisena mattona erikokoisina ja -värisinä. Halusin tuoda niitä 20 kiloa mökille. Niin kauniita ne ovat. Ostokset jäivät vähiin. Ylikansalliset tuotteet ovat valloittaneet Venäjänkin kaupat kyrillisin tekstein lisättynä. Rantakadun putiikista löysin silkkisen hellemekon, jossa on Vincent van Goghin auringonkukkia ja helmassa aito Vincent-signeeraus. Oli elämys käydä Sotsin valtaisalla tuoretorilla hedelmiä ostamassa. Myyjät näyttivät olevan vielä syvemmältä Venäjältä kuin missä olimme. Kieli oli muuta kuin tuttua venäjää ja ihon värikin muuta kuin auringon ruskettamaa. Sotsissa on paljon tehtävää, jotta kaupunki saadaan edustavaan kuntoon vuoden 2014 talviolympialaisiin mennessä. Tavalliset venäläiset ihmiset ovat parasta: sydämellisyys ja auttamishalu ovat mieleen painuvia. Vaikka hankaluuksia oli huvittavuuteen asti, niin mikäpä oli matkustaessa umpirauhallisen poikani kanssa. Oli ihana syntymäpäivälahja. Venäläisten naisten poseeraaminen valokuvatessa on ainutlaatuista. Mitä viehkompaan ja naisellisempaan asentoon itsesi saat, sen parempi. 23

Henkilökohtaisen tsempparin avulla kilot karisevat Teksti ja kuva: Tapani Rautio Jouluna "mopo karkasi" ja painoni nousi huomaamatta uuteen ennätykseen, noin 89 kiloon. Koska pituuteni on 184 cm, tavoitepainoni on 84 kiloa. Vyötärön ympärys oli 101 cm, kun ihanne meille miehille on alle 90 cm. Painoa olisi pudotettava siis lähemmäksi 80 kiloa, jotta saadaan vyötärö Maailman Terveysjärjestön WHO:n suositusten mukaiseksi. Elämässä on hyvä olla myös pieniä haasteita ja tavoitteita, joita kohti ponnistella. Ruista nautiskellen Asetin tavoitteeksi olla juhannukseen mennessä 82 kilon ja 95 cm:n muotissa. Löysin sattumalta mukavan henkilökohtaisen tsempparin ja niin alkoi hyvä yhteistyömme. Jätin ruokavaliostani pois yksinkertaisesti kaikki vaaleat leivät ja sämpylät, nautiskelin vain ruista. Kaikki makeat menivät kiellettyjen aineiden listalle eli nautin mustan kahvilitkun ilman pullaa. Illalla nautin pari näkkileipää ja maitoa. Juustot jäivät aluksi pois ja muuten jatkoin normaaliin tapaan ruokailuja. Ns. pisteiden laskuun en tuhlannut aikaa, vaan senkin ajan olin Puijolla lenkillä kuluttamassa kaloreita. Tuijota omaan napaasi: miehille vyötärön ympäryssuositus on alle 90 cm ja naisille alle 80 cm mitattuna 2 cm navan yläpuolelta uloshengityksen loppuvaiheessa. 24

Hiihtoa kertyi liistereiden kera kolmen kuukauden aikana noin 660 km. Tuossa vaiheessa paino oli 83,5 kg eli viitisen kiloa lähti kättelyssä. Näköyhteys alakertaan parani Tsemppari toimi projektissa erittäin merkittävänä kannustajana. Raportoin hänelle liikunnasta ja ruokailuistani ja annoin väliaikatietoina strategiset lukemat. Intoni kasvoi, kun hän antoi kannustavaa palautetta. Yksin olisi ollut ankeampaa; onhan jaettu ilo aina moninkertainen. Keväällä oli aika vaihtaa sukset kolmivaihteiseen Nopsa Mondoon vuodelta 1991. Pyöräilykausi alkoi toukokuussa 20-30 km:n lenkeillä. Yhteensä kilometrejä kertyi kuukaudessa 260. Kesäkuussa paino oli jo 82 kg ja vyötärön ympärys 95 cm. Me teimme sen! Samalla vahvistui käsitys, että tarvittaessa ihmisestä löytyy voimavaroja siirrellä vaikka vuoria. Nyt ei vuoria siirrelty, mutta outo kumpu hiottiin pois ja näköyhteys alakertaan parani. Unenlaatukin parani Elokuun alussa pyöräilykilometrejä oli noin 1 200 ja paino 80 kilon tuntumassa. Pitkäkestoiset 40 km:n lenkit ovat tulleet tutuiksi kesähelteilläkin. Silloin on tärkeää muistaa nauttia kivennäisvettä vartin välein. Janontunne ei saa yllättää lenkillä. Omaan napaan on hyvä tuijottaa aina silloin tällöin. Nyt on vartioitava, että paino pysyy kurissa. Herkutteluakin voi taas jatkaa ja nautiskella kahvin kanssa marjapiirakoita hyvällä omallatunnolla. Vyöhön oli tehtävä yksi uusi reikä ja vireystilakin on parempi. Unenlaatu parani ja virtaa riittää viisikymppisenä. Takana on 32 vuoden putki liikenteenohjaustyötä kolmivuorotyönä ja edessä olisi vielä 14 vuotta ennen oloneuvokseksi siirtymistä - jos Luoja suo. Siinä on taas yksi haaste ja tavoite. Onnistuminen tuottaa mielihyvää Kirjoituksen tarkoitus ei ole missään tapauksessa paukutella henkseleitä, vaan suosittelen kaikille painonhallinnasta kiinnostuneille henkilökohtaista tsempparia, joka voi löytyä ihan läheltäkin ystävä- ja tuttavapiiristä. Näin projektista tulee mielekäs harrastus ja mukaan tulee ripaus ns. näyttämisen halua. Onnistuminen ja tavoitteeseen pääseminen on paras palkinto, joka tuottaa mielihyvää. Liikunnan aikana aivot erittävät endorfiinia ja sen ansiosta rankan lenkin jäl- Vain pysyvillä muutoksilla on merkitystä Vartalolle painottuva liikarasva on pahasta niin miehelle kuin naiselle. Vartalolihavuutta potee yli puolet suomalaista. - Sen myötä tulevat sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja valtimotaudit, kuten sepelvaltimo- ja aivovaltimotaudit, toteaa professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta. - Suomalainen aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimus osoitti, että jo noin 5 kg:n painon lasku, terveellinen ruokavalio ja liikunta ehkäisevät tehokkaasti aikuistyypin eli tyypin 2 diabetesta. - Ne korjaavat myös valtimotaudin keskeisiä riskitekijöitä, kohonnutta verenpainetta, veren rasva-arvoja ja veressä olevia tulehdustekijöitä. - Vastikään on todettu, että diabetesta voi ehkäistä myös perusterveydenhuollossa. Yli 5 %:n painon lasku vähensi diabeteksen ilmaantuvuutta peräti 69 %:lla. - Elämäntavat toimivat myös, vaikka olisi perinyt vanhemmiltaan lihavuuteen tai tyypin 2 diabetekseen altistavia riskigeenejä. - Pitää muistaa kuitenkin maltti myös liikkuessa ja laihduttaessa. Vain pysyvillä muutoksilla on merkitystä, professori Matti Uusitupa toteaa lopuksi. Hän on vuosikymmeniä tutkinut ravinnon terveysvaikutuksia ja diabeteksen ehkäisymahdollisuuksia. Hän on myös suomalaisen Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman seurantaryhmän puheenjohtaja ja Sydänliiton puheenjohtaja. 25