Optikko ja silmälääkäri ovat hyvä tiimi hankkeen lopputulokset

Samankaltaiset tiedostot
Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry

Toimintasuunnitelma

Toimialakatsaus Q1-Q2/

Toimialakatsaus Q1-Q2/

Toimialakatsaus Q1-Q4/

SOTE-odotukset, pieni toimija privaattisektorilla. Arto Hartikainen Optometristi, B.Sc.Optom. (U.S.) Optivisio Oy

Julkisesti rahoitettujen silmäterveydenhuollon palvelujen tuotanto optikkoliikkeessä

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

Toimialakatsaus Q1-Q3/

Toimialakatsaus Q1-Q3/

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,

Piritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM

KIRJALLINEN ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN KOKOUKSEEN

Päivi Leikkola vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto. Liikelaitos, alihankinnat ja asiakassetelipalvelut

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

Paikkatietopoliittinen selonteko, yrityssektori

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Sote-tietopaketit Siun sotessa

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Toimialakatsaus Q1-Q4/

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Hyvä optometristin tutkimuskäytäntö -ohjeistus

Digiajan muutoshaasteet liiketoiminnassa

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke

Tieto. Tie tulokseen.

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Etsi, vertaa ja arvioi sosiaali- ja terveyspalveluita

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

ULKOISEN AUDITOINNIN HYÖDYT

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy

Optiikan Eettinen Neuvosto Hyväksynyt OEN

PRH:n strategia vuosille

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Palautepalvelut. Salla Sainio

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus

Väliaikaishallinnon kokous Maakunnallinen näkökulma

HYVIS- HANKE ESITYS Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen

Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Terveydenhuollon ATK-päivät Eero Raunio

Optometrian Eettisen Neuvoston. toimintaohjeet. lausunnot, suositukset ja kannanotot

Muutosagenttitoiminnan tulokset - Kainuu

DOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä DOB innovaatioalustan kuvaus

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

LIITE 2 HANKITTAVA KOULUTUS POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuksen nimi ja koulutuskuvauksen numero

Miten varmennan ICT:n kriittisessä toimintaympäristössä?

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Optisen alan vuosi Lehdistötilaisuus Tervetuloa!

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

POP SOTE ICT toimialasidonnaiset järjestelmät. Sote johton kokous Merja Hauhtonen Pekka Kantola

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Lapin DigiStep -hanke

Ethical Leadership and Management symposium

Green ICT käsitteestä. Hankkeen yleisesittely

Suuntima-työväline hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kohdentamisessa

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Hoitotyötä aidosti tukevia järjestelmiä palvelumuotoilun avulla

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

VESOTE-SEMINAARI

Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

VRK palvelualustana. Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon päivä Lea Krohns ja Janne Viskari

Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Kuntien/alueitten elinvoiman kehittäminen sote-toimintatapojen muutoksella

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

Transkriptio:

Optikko ja silmälääkäri ovat hyvä tiimi hankkeen lopputulokset 1

Julkistustilaisuus 2

Hankkeen tausta ja tavoitteet 3

Asiakaslähtöisyyden puute Madis Tiik, lääkäri, tekniikan tohtori 4

Hoidon porrastuksen puute, päällekkäinen työ Kaija Holli, LT, Prof., Tampereen yliopiston rehtori 5

Preventiivisyys 2013 Francesco De Rubertis, Index Ventures Life Science team, Investment director Keynote-puheenvuorossa hän kuvasi Euroopassa meneillään olevia keskeisiä hankkeita ja niiden taustoja, ja nosti esiin neljä isoa asiaa, jotka muuttavat terveydenhuollon tulevaisuutta. Nämä neljä olivat seuraavat: preventiivinen lääketiede etämonitorointi big data DNA-perustaiset hoitomenetelmät Hankkeemme sivuaa kolmea näistä 6

Hankkeen päätavoitteet Saada aikaan yhtenäinen, silmäterveyden peruspalvelujen geneerinen malli üvastaa em. haasteisiin Testata mallin toimivuutta prosessina eri hoitoketjuissa ükaihi, glaukooma, kuivasilmä, ikärappeuma, diabetes Arvioida optikon ja yhteistyökumppanien työn vaikuttavuutta ükerätä riittävä määrä dataa käytännön pilotissa 7

Hankkeen tekninen toteutus 8

Mitä hankkeessa tehtiin? Suunniteltiin yhtenäinen, silmäterveyden peruspalveluiden toimintamalli Testattiin suunnitellun mallin toimivuutta Mallin pohjalta selvitettiin optikon toiminnan vaikuttavuutta Tehtiin toimialalle teknologiasuositukset 9

Miten malli tehtiin? Lähtökohtana Optometrian Eettisen Neuvoston vuonna 2014 hyväksymä Hyvä optikon tutkimuskäytäntö-ohjeistus Kansainvälisten kokemusten läpikäynti Kotimaisten vastaavien mallien läpikäynti (Coxa) Ensimmäinen suunnitelma Palaute pilotointikumppaneilta Hienosäätö Kickoff-tapahtuma 20.8.2015 Pilotti syyskuu 2015 lokakuu 2016 10

Miten pilotti toteutettiin? Pidettiin kick-off tapahtuma elokuussa 2015 üpelisäännöt üasiakasmateriaalit ügeneerinen malli ülähetekriteerit üdatan keruulomakkeet üdatan keruun malli Käytännön pilotti syyskuu 2015 lokakuu 2016 üjatkuva vuorovaikutus ja datan keruu liikkeiden kanssa ülisäohjeistusta tarvittaessa ütyökokoukset ja väliraportit toimialan sisällä Loppuraportti ja suositukset 11

Aineiston koko Pilotin aikana tietoa on kerätty seuraavasti: üoptikon epäilyjä 2116 kpl ülääkärin diagnooseja 1745 kpl 12

Teknologiasuositus Pilotoitiin uusia tietojärjestelmiä ja muita teknisiä ratkaisuja, joilla geneeristä mallia voidaan käytännössä toteuttaa ja ohjata Pilottikokemusten pohjalta tehtiin tiivis suositus teknologiastrategiaksi toimialalle 13

Projektiin osallistujat Instru optiikka Specsavers Silmäasema Joukko itsenäisiä liikkeitä Suomen Näköasiantuntijoista Medilaser Diacor Joukko itsenäisiä- tai liikkeiden silmälääkäreitä Akaasia Työterveys 14

Geneerinen prosessi 15

Geneerinen prosessi 16

Tuloksia 17

Datan keruun malli - vaikuttavuus Optikon epäily Lääkärin diagnoosi H00-H06 LUOM. / KYYNELEL. / SILMÄKUOP.SAIR. H10-H13 SIDEKALVON SAIR. H15-H22 SCLERA / CORNEA / IIRIS SAIR. H19.3 H25-H28 MYKIÖN SAIRAUDET H25.1 H30-H35 SUONISKALVON / VERKKOKALVON SAIR. H43.1 H36 DIABETES H40-H42 GLAUKOOMA H40.13 H43-H45 LASIAISEN JA SILMÄMUNAN SAIR. H46-H48 NÄKÖHERMON / NÄKÖRADASTON SAIR. H49-H52 SILMÄLIIK. HÄIR & TAITTOVIRHE H53-H54 NÄKÖHÄIRIÖT JA SOKEUS H55-H59 MUUT SILMÄN / APUELINTEN SAIR. Hankkeessa vain anonymisoitua, tilastollista dataa 18

Päätulos koko aineistossa Optikon epäily osui oikeaan ICD10-pohjaiseen tautiryhmään, osumatarkkuus oli 88,4 % (n = 1745, n = diagnoosien määrä). Jos katsotaan puolestaan sitä, kuinka monessa tapauksessa optikon epäily oli aiheellinen, eli epäily ei välttämättä osunut oikeaan ICD10-pohjaiseen tautiryhmään, mutta lähettäminen jatkotutkimuksiin oli silmälääkärin mielestä perusteltua, osumatarkkuus oli 92,0 % (n=1323) Tässä jälkimmäisessä tapauksessa n on pienempi, koska optikon epäilyn aiheellisuutta ei saatu kerättyä alusta asti 19

Osaamisen kehittyminen Kolmen ensimmäisen keräyskuukauden aikana (loka-joulukuu 2015) optikon epäilyn osumatarkkuus oikeaan ICD10-pohjaiseen tautiryhmään oli 81,3% (n=123) Silmälääkärin palautteen myötä kehitystä tapahtui selvästi, mikä näkyy koko otoksen tuloksessa 88,4 % 20

Lääkeaineoikeudet omaavien optikkojen ryhmä Lähtökohtaisesti optikkoryhmittyvät eivät ilmoittaneet, kenellä heidän optikoistaan on diagnostiset lääkeaineoikeudet Yksi ryhmittymä kuitenkin teki näin Jos poimii otoksen tämän ryhmittymän tekemistä epäilyistä, oli heidän tapauksessaan optikon epäilyn aiheellisuus 94,4 % (n=194). Epäilyn osumatarkkuus ICD10-pohjaisen ryhmäluokittelukoodin mukaisesti oli lähes yhtä hyvä. 21

Tautiryhmäkohtaisia poimintoja 22

Kaihi Kaihiepäilyjä H25-H28 oli aineistossa 578 kappaletta, joista oli diagnosoitu 503 kappaletta (87,0 %) Kaihiepäilyihin kohdistuvista kaikista diagnooseista 471 oli kaihidiagnooseja, eli oikeita kaihiepäilyjä oli noin 93,6 % (oikeita positiivisia, eli tässä tapauksessa oikein kaihia sairastaviksi lääkärin toimesta diagnosoitujen osuus kaikista niistä optikon tekemistä kaihiepäilyistä, jotka lääkäri oli diagnosoinut) 23

Glaukooma Glaukoomaepäilyjä H40-H42 oli aineistossa 309 kappaletta, joista oli diagnosoitu 253 kappaletta (81,8 %) Lääkärin tutkimista oli glaukoomadiagnooseja tai jatkotutkimuksiin lähetettyjä oikeita glaukoomaepäiltyjä 190 kappaletta (75,1 %) Vaikea tunnistettava myös lääkäreille 24

Muita tuloksia ja huomioita 25

Asiakastyytyväisyys N=64 18,8 % 1 (en lainkaan tyytyväinen) 2 3 4 (hyvin tyytyväinen) 78,1 % 5 26

Silmäkirurgien palautetta kaihista Optikon lähete parempi kuin terveyskeskuslääkärin lähete Kaihi osataan todeta paremmin ja silmälaboratoriomittaukset (esim. silmänpohjakuvat) ymmärretään tarpeen vaatiessa ottaa valmiiksi Asiakasprosessi toimi piloteissa loistavasti Asiakkaat hyvin tyytyväisiä 27

Optikko-silmälääkäriyhteistyö Joissakin liikkeissä toimi todella esimerkillisesti Optikon ja silmälääkärin vastuut ja työnjako oli käytännössä hioutunut toimivaksi Porrastuksesta hyviä kokemuksia muutamalta aktiiviselta optikko silmälääkäri -työparilta Työnjako molemmille osapuolille mielekäs ja kannustava Mahdollinen malli on olemassa sille, miten toimivaa yhteistyötä voitaisiin laajentaa myös laajemmalle. 28

Muita kokemuksia Suuret asiakasvirrat pystytään käsittelemään 29

Kustannukset 30

Säästöpotentiaali Tautiryhmä Säästöpotentiaali/v Glaukooma 18 M Kaihi 18 M Diabetes 4,5 M Kuivasilmäisyys 1,8 M 31

Keskeiset suositukset 32

Keskeiset johtopäätökset Optikon osaamisen parempi hyödyntäminen silmäterveyden palveluissa on sekä asiakkaan että yhteiskunnan kannalta perusteltua, ja tätä kehityskulkua pitäisi viedä eteenpäin. Samanaikaisesti tulee kehittää optikon ja silmälääkärin yhteistyötä ja työnjakoa Kaihi voisi olla ensimmäinen konkreettinen palvelu, jonka hoitoketjua kannattaisi alkaa kehittää tämän hankkeen tulosten pohjalta Palvelujen hyvä saatavuus optikkoliikkeiden kautta on suuri vahvuus, ja tätä vahvuutta kannattaisi enemmän käyttää hyväksi terveydenhuollon järjestelmässä Silmäterveydenhuollon peruspalveluiden kustannustehokkuutta yhteiskunnan kannalta on mahdollista parantaa, jos tämän hankkeen tuloksia aletaan laajemmin soveltaa käytäntöön 33

Mitä seuraavaksi? Sote tulee! Olisi hyödyllistä tehdä geneerisen toimintamallin toteuttaminen/laaja aluepilotti Suomessa Osana tätä kannattaisi tehdä tautiepäilykohtaisten palvelumallien sertifiointi ja auditointi => Toimivat palveluketjut ja työnjako optikon ja silmälääkärin välille Generisen mallin hyödyt järjestelmällisemmin käyttöön (asiakas, kansantalous) Soten yhteydessä palvelujen sertifiointi lienee edessä joka tapauksessa 34

Teknologiasuositus kehittymisen painopisteitä sote alkaa 2019 asteittain liiketoiminnan digitalisointi kaikilla liiketoiminnan ja terveydenhuollon toimialoilla kasvaa, niin myös optisella ja silmäterveyden alalla markkinoille syntyy uuden tyyppisiä palveluketjuja, joissa toimijat toimivat yhteen uudenlaisilla tavoilla (esim. optikkoliike silmäkirurginen sairaala) syntyy tarvetta uudenlaiseen tekemisen tapaan ja työnjakoon eri ammattiryhmien välillä erityisesti optikko ja silmälääkäri minkä täytyy mahdollistaa joustava tietojenvaihto, esimerkiksi etäkonsultaatio on demand tai reaaliaikaisesti tulee asteittain uutta ict-teknologiaa, joka mahdollistaa mm. helpommin ylläpidettävät ja käytettävät palvelut (esim. pilvi-, mobiili-, etäpalvelut) tulee asteittain uutta toimialan sisältöön liittyvää teknologiaa, joka mahdollistaa paremman prosessitehokkuuden (esim. silmäpohjakuvien automaattinen analysointi) 35

Teknologiasuositus - pääsisältö Tiiviit suositukset toimialalle arvioida teknologioiden soveltamista ja käyttöönottoa Suosituksia voidaan käyttää hyväksi oman liiketoiminnan digitalisoinnissa ja uuden teknologian soveltamisessa Määritetty keskeisiä yhteistyökumppaneita koskeviin rajapintoihin liittyvät ylätason teknologiasuositukset Testattu niihin pohjautuvia esimerkkiratkaisuja, esim 36

Muutama subjektiivinen huomio Oikea aikaikkuna Geneerisen mallin yhteinen kansallinen potentiaali Liikkeiden toiminnassa ja optikkojen aktiivisuudessa melko isoja eroja => sertifiointi (erityisesti suhteessa tulevaan soteen)? Paljon hauskoja hetkiä kuluttajien luovuudesta J 37