KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.5.2015 COM(2015) 320 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti (vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 6 artikla) FI FI

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti (vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 6 artikla) 2

1. JOHDANTO Vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annettu neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013 1, jäljempänä 'rahoituskehysasetus', sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä huhtikuuta 2015 annetulla neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2015/623 2, sisältää 28 jäsenvaltion EU:ta (EU-28) koskevan vuodet 2014 2020 kattavan rahoituskehystaulukon vuoden 2011 hintoina (taulukko 1). Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä teknisen mukautuksen monivuotiseen rahoituskehykseen Euroopan unionin bruttokansantulon (BKTL) ja hintojen muutosten mukaisesti ja antaa tulokset tiedoksi budjettivallan käyttäjille. Käypinä hintoina ilmaistut menojen enimmäismäärät lasketaan käyttämällä kiinteää 2 prosentin deflaattoria, kuten rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 2 kohdassa säädetään. BKTL:n muutosten osalta tämä tiedonanto perustuu tuoreimpiin saatavilla oleviin talousennusteisiin. Samaan aikaan komissio laskee päätöksen 2007/436/EY, Euratom mukaisesti vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran, rahoituskehysasetuksen 13 artiklassa tarkoitetun ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran absoluuttisen määrän, sen 5 artiklassa tarkoitetun maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja sen 14 artiklassa tarkoitetun maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran. Lisäksi rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan otsakkeen 2 alaenimmäismäärää, joka koskee markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia, mukautetaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) I pilarin ja maaseudun kehittämisen välisten siirtojen jälkeen sen säädöksen mukaisesti, jossa nämä siirrot vahvistetaan. Tässä tiedonannossa esitetään budjettivallan käyttäjälle tulos varainhoitovuotta 2016 koskevista rahoituskehysasetuksen 6 artiklan mukaisista teknisistä mukautuksista 28 jäsenvaltion EU:n osalta. 2. RAHOITUSKEHYSTAULUKON MUKAUTTAMISMENETTELY (TAULUKOT 1 JA 2) Taulukossa 1 on esitetty rahoituskehysasetuksen liitteen I mukainen 28 jäsenvaltion EU:n monivuotinen rahoituskehys vuoden 2011 hintoina kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti mukautettuna. Taulukossa 2 on esitetty 28 jäsenvaltion EU:n monivuotinen rahoituskehys vuodeksi 2016 mukautettuna (käypinä hintoina). Prosentteina suhteessa BKTL:oon ilmaistu rahoituskehys on tarkistettu tuoreimpien saatavilla olevien talousennusteiden (kevät 2015) ja pitkän aikavälin ennusteiden perusteella ja sitä on mukautettu rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti. 1 2 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. EUVL L 103, 22.4.2015, s. 1. 3

2.1. Yhteenlaskettu BKTL Tuoreimpien saatavilla olevien ennusteiden mukaan 28 jäsenvaltion EU:n vuoden 2016 BKTL on 14 794 057,7 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti rahoituskehykseen ei tehdä muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina. Näin ollen tarkistettu BKTL on 13 614 438,8 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 14 247 432,6 miljoonaa euroa vuonna 2015; nämä määrät ovat ohjeellisia. 2.2. Monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävän vuotta 2016 koskevan teknisen mukautuksen tärkeimmät tulokset Maksusitoumusmäärärahojen yhteenlaskettu vuoden 2016 enimmäismäärä (154 738 miljoonaa euroa) on 1,05 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Näitä maksusitoumusmäärärahoja vastaavien maksumäärärahojen yhteenlaskettu enimmäismäärä (144 685 miljoonaa euroa) on 0,98 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Omien varojen 1,23 prosentin enimmäismäärään nähden jää tuoreimpien talousennusteiden perusteella näin 37 282 miljoonan euron liikkumavara (0,25 prosenttia suhteessa EU-28:n BKTL:oon). 2.3. Otsakkeen 2 alaenimmäismäärän mukauttaminen Rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että otsakkeeseen 2 sisältyvää, markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia koskevaa vuosien 2014 2020 alaenimmäismäärää mukautetaan YMP:n I pilarin ja maaseudun kehittämisen välisten siirtojen jälkeen sen säädöksen mukaisesti, jossa nämä siirrot vahvistetaan. Ensimmäinen kyseistä alaenimmäismäärää koskeva mukautus tehtiin vuotta 2015 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä. 3 Ensimmäisillä siirroilla tehtiin Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) menoihin vuosina 2014 2020 käytettävissä olevaan nettomäärään 427,5 miljoonan euron vähennys ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) määrärahoihin vastaavansuuruinen lisäys. Monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvää, markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia koskevaa vuosien 2014 2020 alaenimmäismäärää mukautettiin 312 735 miljoonasta eurosta 312 309 miljoonaan euroon. Otsakkeen 2 kokonaisenimmäismäärä ei muuttunut. Jäsenvaltiot ilmoittivat lisäksi 31. joulukuuta 2013 ja 1. elokuuta 2014 mennessä kaksi muuta edellä mainittujen kahden pilarin välistä siirtoa, joiden seurauksena maataloustukirahaston määrärahojen nettomäärä väheni ja maaseuturahaston määrärahojen määrä kasvoi kyseistä vähennystä vastaavalla summalla. Nämä siirrot kuuluivat neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 4 136 artiklan a alakohdan ja asetuksen (EU) N:o 1307/2013 5 14 artiklan mukaisen pilareiden välisen 3 4 5 COM(2014) 307 final, 28.5.2014. Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, annettu 19 päivänä tammikuuta 2009, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista 4

joustavuuden piiriin, mutta ne olivat myös osittain seurausta viimeksi mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisten suoriin tukiin tehtävien vähennysten johdosta saatavasta arvioidusta tulosta. Kaikki nämä muutokset on vahvistettu niitä koskevissa komission delegoiduissa asetuksissa, jotka ovat 13. toukokuuta 2014 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 994/2014 6 ja 17. lokakuuta 2014 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 1378/2014 7, ja ne on otettu huomioon myös 29. tammikuuta 2015 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 2015/141 8. YMP:n I pilarista maaseudun kehittämiseen varainhoitovuosina 2015 2020 siirrettävä kokonaismäärä on 3 581,9 miljoonaa euroa (I pilarista maaseuturahastoon siirretty 3 024,354 miljoonan euron nettomäärä, johon on lisätty suoriin tukiin tehtävä 557,546 miljoonan euron kokonaisvähennys). Monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvää, markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia koskevaa vuosien 2014 2020 alaenimmäismäärää on mukautettava 312 309 miljoonasta eurosta 308 729 miljoonaan euroon. Otsakkeen 2 kokonaisenimmäismäärä ei muutu. Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetään YMP:n kahden pilarin väliset kolme siirtoa ja niiden vaikutus otsakkeen 2 alaenimmäismäärän. Markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia koskevan alaenimmäismäärän ensimmäinen mukautus pilareiden välisten siirtojen perusteella (miljoonaa euroa käypinä hintoina) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2014-2020 Alkuperäinen alaenimmäismäärä (ots. 2) 44 130,000 44 368,000 44 628,000 44 863,000 44 889,000 44 916,000 44 941,000 312 735,000 1. nettosiirto pilarista I pilariin II - 351,900-55,600-4,000-4,000-4,000-4,000-4,000-427,500 Maataloustukirahasto (netto) 1. siirron jälkeen 43 778,100 44 312,400 44 624,000 44 859,000 44 885,000 44 912,000 44 937,000 312 307,500 Alaenimmäismäärä 1. siirron jälkeen (ots. 2) 43 779,000 44 313,000 44 624,000 44 859,000 44 885,000 44 912,000 44 937,000 312 309,000 Pyöristysero 0,900 0,600 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 1,500 Markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia koskevan alaenimmäismäärän toinen ja kolmas mukautus pilareiden välisten siirtojen perusteella (miljoonaa euroa käypinä hintoina) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2014-2020 2. ja 3. nettosiirto pilarista I pilariin II 0,000-122,615-565,099-602,292-612,437-560,134-561,777-3 024,354 Pilareiden välinen jousto: II -> I 0,000 499,384 573,047 572,440 571,820 571,158 570,356 3 358,205 Pilareiden välinen jousto: I -> II 0,000-621,999-1 138,146-1 174,732-1 184,257-1 131,292-1 132,133-6 382,559 Suorien tukien vähennys 0,000 0,000-109,619-111,975-111,115-112,152-112,685-557,546 Maataloustukirahasto (netto) 3 siirron jälkeen 43 778,100 44 189,785 43 949,282 44 144,733 44 161,448 44 239,714 44 262,538 308 725,600 Alaenimmäismäärä 3 siirron jälkeen (ots. 2) 43 779,000 44 190,000 43 950,000 44 145,000 44 162,000 44 240,000 44 263,000 308 729,000 Pyöristysero 0,900 0,215 0,718 0,267 0,552 0,286 0,462 3,400 6 7 8 säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608). Komission delegoitu asetus (EU) N:o 994/2014, annettu 13 päivänä toukokuuta 2014, neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteiden VIII ja VIII c, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteiden II, III ja VI muuttamisesta (EUVL L 280, 24.9.2014, s. 1). Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1378/2014, annettu 17 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteiden II ja III muuttamisesta (EUVL L 367, 23.12.2014, s. 16). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/141, annettu 29 päivänä tammikuuta 2015, maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevan nettomäärän vahvistamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 367/2014 muuttamisesta (EUVL L 24, 30.1.2015, s. 11). 5

Otsakkeen 2 alaenimmäismäärän käypinä hintoina ilmaistu muutos on muunnettava vuoden 2011 hinnoiksi, jotta voidaan tehdä tekninen mukautus vuoden 2011 hintoina laadittuun rahoituskehystaulukkoon. Maataloustukirahaston käytettävissä oleva nettomäärä muunnetaan tätä varten ensin vuoden 2011 hinnoiksi käyttämällä 2 prosentin kiinteää deflaattoria. Tulos pyöristetään, jotta saadaan mukautettu otsakkeen 2 alaenimmäismäärä, sillä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ilmoitetaan ainoastaan miljoonien eurojen tarkkuudella. Vain pyöristämällä voidaan varmistaa, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvä alaenimmäismäärä on aina suurempi kuin maataloustukirahaston menoihin käytettävissä oleva nettomäärä. Tuloksena oleva vähäinen ero ei muodosta käytettävissä olevaa liikkumavaraa, vaan se on yksinomaan pyöristämiseen liittyvä laskennallinen ero, joka on seurausta siitä, että kaikki monivuotisen rahoituskehystaulukon määrät on ilmaistava miljoonina euroina. Komissio käyttää kunkin varainhoitovuoden talousarviossa maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevia tarkkoja nettomääriä. Näin oli jo varainhoitovuoden 2014 talousarviossa. Tätä lähestymistapaa on sovellettu myös vuotta 2015 koskevassa monivuotisen rahoituskehyksen teknisessä mukautuksessa. Markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien alaenimmäismäärä siirtojen jälkeen käypinä ja vuoden 2011 hintoina 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2014-2020 - käypinä hintoina - Alkuperäinen alaenimmäismäärä (ots. 2) 44 130,000 44 368,000 44 628,000 44 863,000 44 889,000 44 916,000 44 941,000 312 735,000 Maataloustukirahasto (netto) 1. siirron jälkeen 43 778,100 44 312,400 44 624,000 44 859,000 44 885,000 44 912,000 44 937,000 312 307,500 Alaenimmäismäärä 1. siirron jälkeen (ots. 2) 43 779,000 44 313,000 44 624,000 44 859,000 44 885,000 44 912,000 44 937,000 312 309,000 Pyöristysero 0,900 0,600 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 1,500 Ero alkuperäiseen alaenimmäismäärään - 351,000-55,000-4,000-4,000-4,000-4,000-4,000-426,000 Maataloustukirahasto (netto) 3 siirron jälkeen 43 778,100 44 189,785 43 949,282 44 144,733 44 161,448 44 239,714 44 262,538 308 725,600 Alaenimmäismäärä 3 siirron jälkeen (ots. 2) 43 779,000 44 190,000 43 950,000 44 145,000 44 162,000 44 240,000 44 263,000 308 729,000 Pyöristysero 0,900 0,215 0,718 0,267 0,552 0,286 0,462 3,400 Ero alkuperäiseen alaenimmäismäärään - 351,000-178,000-678,000-718,000-727,000-676,000-678,000-4 006,000 Ero alaenimmäismäärään 1. siirron jälkeen 0,000-123,000-674,000-714,000-723,000-672,000-674,000-3 580,000 Vuosideflaattori 1,0612 1,082 1,104 1,126 1,149 1,172 1,195 - vuoden 2011 hintoina - Alkuperäinen alaenimmäismäärä (ots. 2) 41 585,000 40 989,000 40 421,000 39 837,000 39 079,000 38 335,000 37 605,000 277 851,000 Alaenimmäismäärä 1. siirron jälkeen (ots. 2) 41 254,000 40 938,000 40 418,000 39 834,000 39 076,000 38 332,000 37 602,000 277 454,000 Maataloustukirahasto (netto) 3 siirron jälkeen 41 253,081 40 824,531 39 806,219 39 199,260 38 445,198 37 758,170 37 036,912 274 323,371 Alaenimmäismäärä 3 siirron jälkeen (ots. 2) 41 254,000 40 825,000 39 807,000 39 200,000 38 446,000 37 759,000 37 037,000 274 328,000 Pyöristysero 0,919 0,469 0,781 0,740 0,802 0,830 0,088 4,629 Ero alkuperäiseen alaenimmäismäärään - 331,000-164,000-614,000-637,000-633,000-576,000-568,000-3 523,000 Ero alaenimmäismäärään 1. siirron jälkeen 0,000-113,000-611,000-634,000-630,000-573,000-565,000-3 126,000 3. MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN (MM) KOKONAISLIIKKUMAVARA (KLV) Rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaan komissio mukauttaa maksumäärärahojen enimmäismäärää ylöspäin vuosien 2015 2020 osalta määrällä, joka vastaa suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen vuoden n 1 enimmäismäärän välistä eroa. Mahdolliset mukautukset ylöspäin on kompensoitava kokonaisuudessaan maksumäärärahojen vuoden n 1 enimmäismäärään tehtävällä vastaavalla vähennyksellä. Vuoden 2014 maksumäärärahojen enimmäismäärä oli 135 866 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta otettiin 6

käyttöön 3 168 233 715 euroa maksumäärärahoina. Tämä summa otettiin käyttöön ylittämällä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettu maksumäärärahojen enimmäismäärä. Kyseisestä liikkumavarasta käyttöön otettuun määrään sisällytettiin 350 miljoonan euron määrä siihen asti, kun muihin erityisrahoitusvälineisiin liittyvistä maksumäärärahoista päästään sopimukseen. Ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta käyttöön otetuksi määräksi vahvistettiin näin 2 818 233 715 euroa kyseisen sopimuksen tekemiseen asti. Tämä summa on kompensoitava vuosien 2018 2020 enimmäismääristä. 9 Muihin erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksumäärärahat katsotaan maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa laskettaessa määriksi, jotka tulevat monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi. Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa laskettaessa maksumäärärahojen yhteenlaskettu enimmäismäärä on näin 138 684 miljoonaa euroa. Jos toimielimet sopivat erityisrahoitusvälineiden maksumäärärahoista edellä kuvatusta poiketen, komissio ottaa tämän sopimuksen huomioon maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennassa tulevien teknisten mukautusten yhteydessä. Suoritetut maksut olivat 138 922,7 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tämä määrä muodostuu vuoden 2014 talousarviossa hyväksytyistä maksumäärärahoista suoritetuista maksuista (137 135,6 miljoonaa euroa) ja vuodelta 2014 vuodelle 2015 siirretyistä määrärahoista (1 787,1 miljoonaa euroa) 10. Erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksut (342,7 miljoonaa euroa 11 ) eivät ole mukana suoritettujen maksujen määrässä, joten maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennassa käytettävä suoritettujen maksujen määrä on 138 580 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 maksumäärärahojen enimmäismäärään nähden jäljelle jäävä liikkumavara on 104,2 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja vastaavan enimmäismääriin tehtävän mukautuksen laskennassa käytetään 2 prosentin deflaattoria. Näin ollen vuoden 2014 enimmäismäärään tehdään 104 miljoonan euron vähennys ja vuoden 2015 enimmäismäärään 106 miljoonan euron lisäys käypinä hintoina. Maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärä käypinä hintoina on 1 023 956 miljoonaa euroa. Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavara vuoden 2011 hintoina on 98 miljoonaa euroa. Maksumäärärahojen vuoden 2014 enimmäismäärää pienennetään ja maksumäärärahojen vuoden 2015 enimmäismäärää kasvatetaan tällä määrällä. Maksumäärärahojen kauden 2014 2020 yhteenlaskettu enimmäismäärä ei ole muuttunut, ja se on edelleen 908 400 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmat tiedot maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja maksumäärärahojen enimmäismääriin tehtävien vastaavien mukautusten laskennasta. 9 10 11 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/435, annettu 17 päivänä joulukuuta 2014, ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 4). Jos vuosilta 2014 2015 siirretyissä määrärahoissa on sellaisia määrärahoja, jotka raukeavat vuonna 2015, niiden määrä otetaan huomioon maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennassa vuonna 2016. Erotus suhteessa 350 miljoonan euron määrään (7,3 miljoonaa euroa) vastaa Euroopan globalisaatiorahaston määrärahoista käyttämättä jäänyttä määrää. 7

miljoonaa euroa 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Yht. (1) MM enimmäismäärä (2011 hintoina) ennen KLV:aa 128 030 131 095 131 046 126 777 129 778 130 893 130 781 908 400 (2) MM enimmäismäärä (käypinä hintoina) ennen KLV:aa 135 866 141 901 144 685 142 771 149 074 153 362 156 295 1 023 954 (3) Ennakoimattomien menojen liikkumavaran käyttö 2 818,2 (4) YHTEENLASKETTU ENIMMÄISMÄÄRÄ, JOTA VERRATAAN HYVÄKSYTYN TALOUSARVION TOTEUTUKSEEN 138 684,2 (5) Hyväksytystä talousarviosta suoritetut maksut 137 135,6 (6) Maksut hyväksytystä talousarviosta - EUSR 150,0 (7) Maksut hyväksytystä talousarviosta - EGR 6,9 (8) Maksut hyväksytystä talousarviosta - hätäapuvaraus 150,0 (9) Maksut hyväksytystä talousarviosta - joustoväline 0,0 (10) = (6) + (7) + (8) + (9) Maksut hyväksytystä talousarviosta - erityisrahoitusvälineet 306,9 (11) Vuodelta 2014 vuodelle 2015 siirretyt määrärahat 1 787,1 (12) Siirretyt - EUSR 0,0 (13) Siirretyt - EGR 35,9 (14) Siirretyt - joustoväline 0,0 (15) = (12) Siirretyt - erityisrahoitusvälineet + (13) + 35,9 (16) = (10) + (15) (17) = (5) + (11) - (16) (18) = (4) - (17) Suoritetut maksut yht. + erityisrahoitusvälineisiin liittyvät siirrot (yli enimmäismäärien) SUORITETUT MAKSUT YHT. + SIIRROT VUODELTA 2014 VUODELLE 2015 (PL. ERITYISRAHOITUSVÄLINEET) MAKSUMÄÄRÄRAHOJEN KOKONAISLIIKKUMAVARA 342,7 138 580,0 104,2 (19) Enimmäismäärien mukautus (käypinä hintoina) -104,0 106,0 2 (20) Enimmäismäärien mukautus (vuoden 2011 hintoina) -98,0 98,0 0 (21) = (2) + (19) (22) = (1) + (20) Mukautetut maksumäärärahojen enimmäismäärät (käypinä hintoina) Mukautetut maksumäärärahojen enimmäismäärät (vuoden 2011 hintoina) 135 762 142 007 144 685 142 771 149 074 153 362 156 295 1 023 956 127 932 131 193 131 046 126 777 129 778 130 893 130 781 908 400 4. ERITYISRAHOITUSVÄLINEET On joitakin rahoitusjärjestelyjä, jotka eivät sisälly vuosien 2014 2020 rahoituskehyksessä vahvistettuihin menojen enimmäismääriin. Kyseisillä järjestelyillä pyritään varmistamaan, että poikkeuksellisiin ja odottamattomiin tapahtumiin voidaan reagoida nopeasti ja että sovituista menojen enimmäismääristä voidaan jonkin verran joustaa tietyissä rajoissa. 4.1. Hätäapuvaraus Rahoituskehysasetuksen 9 artiklan mukaan hätäapuvarauksesta voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 280 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2016 kyseisestä varauksesta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 309 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 2 209 miljoonaa euroa käypinä hintoina). Edellisenä vuonna käyttämättä jääneet määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. 8

4.2. Euroopan unionin solidaarisuusrahasto Rahoituskehysasetuksen 10 artiklan mukaan EU:n solidaarisuusrahastosta voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 500 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2016 rahastosta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 552 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 3 945 miljoonaa euroa käypinä hintoina). Edellisenä vuonna käyttämättä jääneet määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. 4.3. Joustoväline Rahoituskehystä koskevan asetuksen 11 artiklan mukaisesti joustovälineestä voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 471 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2016 joustovälineestä voidaan näin ollen ottaa käyttöön 520 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 3 716 miljoonaa euroa käypinä hintoina). Kolmen edellisen vuoden käyttämättä jääneet määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. 4.4. Euroopan globalisaatiorahasto Rahoituskehysasetuksen 12 artiklan mukaan Euroopan globalisaatiorahastosta voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 150 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2016 rahastosta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 166 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 1 183 miljoonaa euroa käypinä hintoina). 4.5. Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara Rahoituskehysasetuksen 13 artiklassa säädetään, että vuodet 2014 2020 kattavan rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, joka on enintään 0,03 prosenttia unionin BKTL:sta. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran absoluuttinen määrä vuoden 2016 osalta on 4 438,2 miljoonaa euroa. 4.6. Kokonaisliikkumavara kasvua ja työllisyyttä, erityisesti nuorten työllisyyttä, koskevia sitoumuksia varten Rahoituskehysasetuksen 14 artiklassa säädetään, että monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin (2014 2017) nähden jäävät liikkumavarat muodostavat sellaisen sitoumuksiin käytettävän kokonaisliikkumavaran, joka otetaan käyttöön ylittämällä rahoituskehysasetuksen liitteessä vuosiksi 2016 2020 vahvistetut enimmäismäärät ja joka on tarkoitettu kasvuun ja työllisyyteen, erityisesti nuorten työllisyyteen, liittyviä politiikkatavoitteita varten. Maksusitoumusmäärärahojen vuoden 2014 enimmäismäärään nähden käytettävissä oleva liikkumavara on 521,9 miljoonaa euroa. Tämä vastaa vuoden 2014 lopulliseen talousarvioon sisältyvään maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden jäävää kokonaisliikkumavaraa. Erityisrahoitusvälineiden maksusitoumusmäärärahoja 9

ei oteta huomioon, koska kyseiset määrärahat käytetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi. Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennassa käytetään 2 prosentin deflaattoria. Vuodesta 2014 jäljelle jäävä liikkumavara, joka siirretään vuodelle 2016, on 543,0 miljoonaa euroa käypinä hintoina 12. Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavara vuoden 2011 hintoina on 491,8 miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmat tiedot maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennasta. miljoonaa euroa Maksusitoumusmäärärahojen 142 540,0 enimmäismäärä vuonna 2014 Vuoden 2014 talousarviossa hyväksytyt 142 690,3 kokonaismäärärahat josta erityisrahoitusvälineet: 672,2 Euroopan unionin solidaarisuusrahasto 126,7 Euroopan globalisaatiorahasto 159,2 Hätäapuvaraus 297,0 Joustoväline 89,3 Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara vuonna 2014 (vuoden 2014 hintoina) Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara vuonna 2014 (vuoden 2011 hintoina) Vuonna 2016 käytettävissä oleva maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (vuoden 2016 hintoina) 521,9 491,8 543,0 12 Jos koko määrä tai osa siitä käytetään vuosina 2017 2020, sitä mukautetaan käyttämällä 2 prosentin deflaattoria rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 10