Ymp.suoj.ltk 18.1.2012 2 liite 3 sivu 1 1 Hakemus 1.1 Luvan hakija Savon Kuljetus Oy Y-tunnus 0171337-9 Suurahontie 5 70460 Kuopio Faksi (017) 287 2552 Yhteyshenkilö: Toimialajohtaja Mika Pakarinen, puh. 044 727 2634 mika.pakarinen@savonkuljetus.fi 1.2 Maa-ainesalueen sijaintipaikka ja sen ympäristö (koordinaatit 6 996 314, 3 524 440) Savon Kuljetus Oy hakee ympäristölupaa jatkaa kallion louhintaa, louheen murskausta, asfalttijätteen (pala-asfaltti) vastaanottoa, välivarastointia ja murskausta sekä ta Vuorimäen maa-ainesalueella tiloilta Arpala 749-402-6-7 ja Mäntylä 749-402-27-3 vuokratulla alueella. Arpalan tilan omistaa Juhani Honkipuro ja Mäntylän tilan Janne Halonen. Ottamisalue on noin 4,9 hehtaaria. Toiminta maa-ainesalueella aloitettiin vuonna 2004. Vuorimäen kallioalueella on laajoja kalliopaljastumia, joita peittää ohut humus- ja karikekerros. Vuorimäen korkeimmat kohdat ovat tasossa +170, mäen ympäristössä maanpinta on tasolla +110 +140. Savon Kuljetus Oy:n maa-ainesalue on Vuorimäen luoteisrinteessä, louhosalue avautuu länteen. Maa-ainesalueen länsiosassa maanpinta on tasolla noin +115, itäosassa tasolla noin +140. Jatkolupahakemuksen mukaisella laajennusalueella maanpinta on tasossa noin +119,00 +140,00. Louhoksen pohja tulee olemaan aiemmassa luvassa sallittu alin taso +115,00. Maa-ainesaluetta lähinnä oleva asuinrakennus on länsipuolella, 440 metrin etäisyydellä tilalla Pitkälä 749-408-22-0. Muutoin asutus on lähimmillään noin kilometrin päässä maa-ainesalueesta. Maa-ainesalueelle on tieyhteys maaainesalueen pohjoispuolella sijaitsevalta kantatieltä 77 (Maaningantie). Tien varrella ei ole asutusta. Tien pohjoisosa on harjualueella ja I-luokan Harjamäki-Käärmelahti pohjavesialueella (08 476 51). Maa-ainesalue ei ole pohjavesialueella. Maa-ainesalueesta on pohjavesialueen rajalle matkaa noin 500 metriä. Maa-ainesalueella ei ole havaintoja pohjavedestä. Lähin havaintoputki on Destia Oy:n maa-ainesalueen eteläreunassa, jossa pohjaveden pinta on tasolla +107. Lähin luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu alue on noin 1,1 kilometrin etäisyydellä koillisessa sijaitseva Jussilan letto. Savon Kuljetus Oy:n Vuorimäen maa-ainesalueen välittömässä läheisyydessä on Destia Oy:n ottamisalue ja tämän kaakkoispuolella Rudus Oy:n otta-
sivu 2 misalue. Edellä mainitut toimijat ovat arvioineet kallion louhinnan, louheen murskauksen, ylijäämälouheen, kierrätysbetonin ja asfalttijätteen varastoinnin ja käsittelyn sekä asfaltin valmistuksen ympäristövaikutuksia Pöyry Environment Oy:n 16.8.2007 päivättyyn yleissuunnitelmaan perustuen. Yleissuunnitelman mukaan kalliota otetaan Vuorimäessä 94 hehtaarin alueelta tasoon +112. 1.3 Laitoksen toiminta 1.3.1 Yleiskuvaus toiminnasta Savon Kuljetus Oy:n maa-ainesluvan jatkolupahakemuksen mukaan Vuorimäen maa-ainesaluetta laajennetaan itään, kohti Destia Oy:n ottamisaluetta (tila Kiistala 749-402-6-8), tilan Arpala 749-402-6-7 rajaan saakka, ja etelään. Kalliota louhitaan ja louhetta murskataan 1 2 kertaa vuodessa 2 4 viikkoa kerrallaan arkisin maanantaista perjantaihin seuraavasti: - kallion poraus klo 7.00 21.00, - räjäytykset klo 8.00 16.00, - rikotus klo 8.00 17.00, - murskaus klo 7.00 22.00 sekä - murskeiden lastaus ja kuljetus klo 6.00 22.00. Tuotteita kuljetetaan ympäri vuoden. Asfalttijätettä murskataan pääasiassa talvella 2 4 työpäivänä. Asfalttia valmistetaan päällystystöiden aikana touko-marraskuussa arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 06.00 22.00. Päällystystöiden aikataulut, esimerkiksi vilkasliikenteisten teiden päällystys yöaikaan voivat aiheuttaa muutoksia toiminta-aikoihin. Muutoksista neuvotellaan lupaviranomaisen kanssa. Lupaa haetaan 23.1.2014 saakka. 1.3.2 Tuotteet sekä poltto- ja voiteluaineet Vuorimäen maa-ainesalueen kiviaines on tummaa diapaasia, joka soveltuu useisiin käyttökohteisiin. Kiviaines soveltuu erityisesti kohteisiin, joissa edellytetään suurta kulutuksen kestävyyttä, sillä kivi on poikkeuksellisen kovaa. Kalliota louhitaan enintään 150 000 m 3 (noin 420 000 tonnia). Vuosittain louhitaan keskimäärin 75 000 m 3 ktr, määrään vaikuttaa kiviaineksen kysyntä. Maa-ainesalueella murskattava kiviaines otetaan alueen louhoksesta. Murskaamon enimmäistuotantomäärä on noin 3 000 tonnia vuorokaudessa. Murskeita tuotetaan vuodessa keskimäärin 150 000 tonnia, maksimissaan 210 000 tonnia. Kiviainesten varastokasat ovat alueen lounais- ja länsiosassa.
sivu 3 Asfalttijäte vastaanotetaan ja varastoidaan maa-ainesalueen tiivistetylle murskepohjaiselle kentälle, jonka sijainti riippuu kallionoton etenemisestä ja varastokasojen sijoittelusta. Asfalttijätettä varastoidaan ja murskataan vuodessa enintään 2 000 tonnia. Murskattu asfalttijäte käytetään joko uusioasfaltin valmistuksessa raaka-aineena tai tienrakentamisessa murskeena. Asfalttimassaa valmistetaan työvuorossa noin 1 000 2 000 tonnia. Asfaltin vuosituotanto on keskimäärin 50 000 tonnia ja enimmillään 100 000 tonnia. Asfalttiaseman kivimateriaalina voidaan käyttää Vuorimäen maa-ainesalueen kiven lisäksi myös muualta tuotua kivimateriaalia. Murskaamon sähköenergia tuotetaan polttoöljykäyttöisillä aggregaateilla tai murskaamossa on oma voimanlähde. Maa-ainesalueella käytettävät raakaaineet, lisäaineet ja polttoaineet ovat esitetty seuraavassa taulukossa. Toiminta Käytettävä aine Keskimäärin (t/v) Maksimi (t/v) Kalliokiviaines 150 000 210 000 Työkoneiden polttoöljy 10 15 Louhinta Työkoneiden voiteluöljy 1 2 Räjähdysaineet (NG- ja emulsioräjähdysaine, 33 1) 46 1) esimerkiksi Kemix tai Kemiliitti) Louhe 150 000 210 000 Murskaus Murskaimen ja työkoneiden kevyt polttoöljy 15 46 Voiteluöljy 1 2 Murske 50 000 100 000 Bitumi 3 000 5 000 Kevyt polttoöljy 40 80 Asfaltin Raskas polttoöljy 300 600 valmistus Täytejauhe (kalkkifilleri tai kivihiilen lentotuhka) 3 000 6 000 Voiteluöljy 1 2 Murskattu asfalttijäte 1 000 2 000 1) 400 600 g/kivi-m 3 (150 220 g/tonni) Työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan tukitoiminta-alueella työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa 3 000 litran säiliöissä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään 6 000 litraa. Siirrettävien säiliöiden lisäksi myös työkoneissa ja murskaimissa on omat polttoainesäiliöt (tyypillisesti 300 litraa). Asfalttiaseman kiviaineksen lämmittämisessä käytetään raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Raskas polttoöljy varastoidaan 20 m 3 :n ja kevyt polttoöljy 10 m 3 :n säiliössä. Bitumi varastoidaan 50 m 3 :n lämpöeristetyissä säiliöissä, joissa on öljy- tai sähkölämmitys. Kalkkifilleri tai kivihiilen lentotuhka varastoidaan täytejauhesiiloissa.
sivu 4 1.3.3 Prosessit Savon Kuljetus Oy:n Vuorimäen maa-ainesalueella kallion louhintaan, louheen murskaukseen ja asfaltin valmistukseen käytetään siirrettäviä laitteistoja. Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa louheen pienentäminen (rikottaminen). Yhdellä louhintajaksolla louhitaan kalliota enintään noin 50 000 tonnia useammalla räjäytyksellä. Räjäytyksissä syntyneet ylisuuret kivet rikotetaan ennen murskausta. Louheen murskaa Savon Kuljetus Oy:n aliurakoitsijat. Murskaamo voi olla esimerkiksi 2 3 vaiheinen, missä esimurskain on liikkuva, omalla moottorilla varustettu Lokotrack-tyyppinen telamurskain. Mikäli telamurskauslaitteistoja ei ole saatavissa, käytetään perinteisiä siirrettäviä murskaimia. Louhe syötetään esimurskaimelle kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskaimen jälkeen on yksi tai useampia jälkimurskaimia sekä seulavaunu. Jälkimurskain tai murskaimet ovat aggregaattikäyttöisiä. Asfalttijäte murskataan tarvittaessa samalla murskauslaitoksella kuin maa-ainesalueen kiviaines. Murskeen käsittelyyn käytetään pyöräkuormaajaa. Asfaltin valmistuksessa käytettävä murske siirretään pyöräkuormaajalla asfalttiaseman siiloihin. Asfalttiasema on Tielaitoksen Asfalttiasemien ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelu 1994 ohjeen mukainen A-luokan asema, joka on varustettu suodatinpölylaitteistolla. Kiviaines kuivataan ja kuumennetaan kuivausrummussa 150 200 C:en lämpötilassa. Jos asfaltin valmistuksessa käytetään asfalttimursketta, asfalttimurske käsitellään rc-rummussa. Kiviaines seulotaan ja sekoitetaan sekoittimessa bitumin ja kalkkifillerin sekä mahdollisen lisäaineen kanssa asfalttimassaksi. Asfalttiaseman toiminta on automatisoitu ja toimintaa ohjataan tietokoneelta. 1.4 Ympäristökuormitus, sen rajoittaminen ja vaikutukset ympäristöön 1.4.1 Melu ja tärinä Melua syntyy kalliokiven louhinnassa ja murskauksessa sekä lastauksessa. Myös maa-ainesalueen liikenne ja alueelle mahdollisesti sijoittuva siirrettävä asfalttiasema aiheuttavat melua. Hakemuksen mukaan jatkolupahakemus on Vuorimäen kallioalueen louhinnasta ja kiviainesten jalostamisesta vuonna 2010 valmistuneen ympäristövaikutusten (YVA) arviointiselostuksen vaihtoehdon 0 (nykyisten lupien mukainen toiminta) mukainen. YVA-hankkeessa vaihtoehdolle 0 tehdyn laskennallisen meluselvityksen mukaan lähimpien häiriintyvien kohteiden melutasot ovat alle 55 db eikä meluntorjuntatoimenpiteille ole tarvetta. Melulaskennassa toiminta-aika on ollut klo 7 22. Melulaskennassa on otettu huomioon Savon Kuljetus Oy:n ottamisalueen länsilaidalla olevat murskekasat. Toiminnan aiheuttamat kolahdus- ja varoitusäänet ovat luonteeltaan häiritseviä ja asutusviihtyvyyttä heikentäviä.
sivu 5 Melun syntyä voidaan vähentää laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Murskaamisessa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Uusimmissa murskaimissa esimurskaimen syötin ja pääseula ovat kumitettuja. Meluvaikutuksia on mahdollista ehkäistä meluvalleilla, työtavoilla ja toimintojen, muun muassa murskaimen, aggregaatin ja varastokasojen sijoittelulla. Murskeen varastokasoja voidaan hyödyntää meluvalleina länteen päin. Lokotrack-tyyppinen esimurskain liikkuu ottorintauksen mukana. Lähiasukkaiden kokema tärinä tulee pääasiassa louhintaräjäytyksistä. Lähin häiriintyvä kohde on erillisellä kallioalueella, mikä vähentää rakennusten vaurioherkkyyttä. Räjäytysten aiheuttamaan tärinään voidaan vaikuttaa panostusteknisin keinoin. Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintasuunnitelma sekä louhintatyön kenttäkortti. Louhintasuunnitelmassa määritetään panostusmäärät, räjäytysten ajoittumiset ja tärinän raja-arvot louhinnan vaikutusalueella. Panosmäärät mitoitetaan niin, etteivät tärinän raja-arvot ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, eikä vaurioita kivenottamoalueen ympäristössä oleville rakennuksille tai rakenteille synny. Tarvittaessa ennen louhinnan aloittamista puolueeton tarkastaja voi lähimmille kiinteistöille tehdä katselmuksen. Louhinnan ajaksi lähikiinteistöille voidaan tarvittaessa asettaa tärinämittarit. 1.4.2 Päästöt ilmaan Pölyä syntyy louhinnassa ja murskauksessa, valmiiden tuotteiden lastauksessa sekä mahdollisesti alueelle sijoittuvasta siirrettävästä asfalttiasemasta. Kallionporauksessa syntyvä pöly on hienojakoista. Porausvaunun pölynkeräyslaitteisto pyritään tyhjentämään muualle kuin suoraan räjäytyspaikoille. Murskaamoin kuljettimet ovat koteloituja. Pakkaskauden ulkopuolella pölyämistä voidaan estää syöttämällä esimurskaimen syöttösuppiloon ja jälkimurskaimen seulaan tai purkupäähän vettä. Murskatun kiviaineksen pölyämistä vähennetään säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta ja kastelemalla murskekasoja. Murskaamon sijoittelussa on mahdollista hyödyntää alueen varastokasoja pölyn leviämisen estämiseksi lännen suuntaan sekä pienentää kiviaineksen siirtomatkoja sijoittamalla varastokasat murskaamon välittömään läheisyyteen. Pitkään jatkuneen myötätuulen ja kuivan säätilan vallitessa voi pölystä aiheutua esteettistä haittaa asutukselle. Asfalttiasemalla kiviaineksen kuumennuksessa syntyvä kiviainespöly erotetaan imuilmasta asfalttiaseman tyypistä riippuen esimerkiksi rauhoituskammioiden (pölytalo) tai tekstiilisuodattimien avulla. Suodatinlaitteiston pöly syötetään takaisin prosessiin. Asfalttijätteen murskauksessa pölyämistä esiintyy kiviaineksen murskausta vähemmän, sillä asfalttijäte on kosteampaa sen sisältämän bitumin vuoksi. Maa-ainesalueen liikenne voi aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä. Tiestön pölyämistä voidaan ehkäistä tarvittaessa kastelemalla. Vuorimäen
sivu 6 kallioalueen YVA-hankkeen laskennallisten selvitysten mukaan kallion louhinta ja kierrätysmateriaalien käsittelyn aiheuttamat pölypitoisuudet (PM 10 ) eivät aiheuta asukkaiden terveydelle haitallisia vaikutuksia. Murskaamo, työkoneet ja siirrettävä asfalttiasema tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. 1.4.3 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Alueella käsitellään ainoastaan puhtaita louheita, joten normaalitoiminnalla ei ole vaikutusta pohjaveden laatuun. Poltto- ja voiteluaineita säilytetään maaainesalueella vain louhinnan, murskauksen ja mahdollisen siirrettävän asfalttiaseman toiminnan yhteydessä. Polttoaineet varastoidaan tukitoimintaalueella työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, joissa on ylitäytönestimet ja manuaaliset pinnanmittausjärjestelmät. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai esimerkiksi murskaamon aggregaattivaunun varastotilassa. Työkoneita, murskaamoa tai seulavaunua ei huolleta eikä pestä alueella. Asfalttiasemaa varten tasataan noin 1 000 m 2 :n alue tiiviillä murskeella ottamisalueen länsiosaan. Kohdat, joissa on mahdollisuus päästä öljyä maaperään, suojataan muovikalvolla tai vastaavalla tavalla. Asfalttiaseman polttoaineet varastoidaan kentällä, jonka maaperä on suojattu muovikalvolla ja hienojakoisella maa-aineksella. Kenttää ympäröi maa-aineksesta rakennetut vallit. Maa-ainesalueella on imeytysturvetta. Pohjavesialueella sijaitsevien teiden pölynsidonnassa ei käytetä suolaa. Onnettomuuksissa, missä poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan, pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista. Häiriötilanteiden syntyminen estetään hyvillä työmenetelmillä ja -käytännöillä. 1.4.4 Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Prosesseissa ei muodostu jätevesiä. Tiestön, murskekasojen ja murskattavien materiaalien kasteluvesi tuodaan tarvittaessa säiliöissä. Lisäksi kastelussa käytetään alueelle mahdollisesti kerääntyviä hulevesiä. Kasteluvesi imeytyy käytännössä murskeeseen eikä kuormita ympäristöä. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöihin, jotka paikallinen jäteyhtiö tyhjentää säännöllisin väliajoin. Vuorimäen kallioalueen YVA-selostuksen mukaan alueelta ympäristöön johdettavat hulevedet voivat aiheuttaa kiintoainekuormitusta ja aiheuttaa veden samentumista. Räjähdysaineista voi vesiin vapautua myös typen yhdisteitä. Louhinta-alueiden valumavesiä ei käsitellä tällä hetkellä, koska niiden vaikutus pintavesiin on hyvin vähäinen.
sivu 7 1.4.5 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman mukaan maa-ainesalueelta kuoritaan pintamaita keskimäärin noin 50 cm:n kerros, pintamaita syntyy yhteensä noin 24 500 m 3. Pintamaat ja muut alueen raivaamisessa syntyneet sekalaiset maamassat ovat läjitetty ja läjitetään maa-ainesalueen reunoille. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia. Maa-ainesalueella voi syntyä jätteitä koneiden pienissä korjauksissa, jotka on lisävahinkojen estämiseksi tehtävä välittömästi vian ilmettyä. Kaikki alueella syntyvät jätteet kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan Jätekukko Oy:n Kuopion jätekeskukseen. Voiteluaineet, akut, öljysuodattimet ja likaantuneet trasselit toimitetaan Ekokem Oy Ab:n Kuopion toimipisteeseen. Ongelmajätteitä ei varastoida alueella. Mahdollisesti toiminnan aikana vahinkotilanteissa likaantunut imeytysturve toimitetaan Jätekukko Oy:n Kuopion jätekeskuksen pilaantuneiden maiden vastaanottoon. 1.5 Toiminnan tarkkailu ja raportointi Murskausaseman toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Asfalttiaseman toimintaa tarkkaillaan silmämääräisesti ja automatiikan avulla. Asfalttiaseman automatiikka hälyttää esimerkiksi pölynpoistolaitteiston ylikuumenemisesta. Järjestelmä myös sammuttaa aseman toiminnan automaattisesti lämpötilan noustessa liian korkeaksi. 1.6 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakemuksen oheen liitetyn YVA-selostuksen mukaan Vuorimäen kallioalueen louhinnassa ja kiviaineksen jalostuksessa merkittävimpiä haittoja aiheuttavat melu, pöly ja liikenne. Haitat ovat paikallisia ja vaikuttavat lähinnä asumisviihtyvyyteen. Toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia luontoarvoihin eikä merkittäviä muutoksia lähialueen luonnonoloissa, sillä alue on lähes kokonaan avohakattua. Toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia lähimpiin suojelualueisiin. 1.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Vuorimäen maa-ainesalueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Suomen ympäristökeskuksen sarjassa on Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa - paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) julkaisu. Savon Kuljetus Oy:n aliurakoitsijoiden koneet Vuorimäen maa-ainesalueella ovat dieselkäyttöisiä. Siirrettävän asfalttiaseman malli ja tyyppi tarkentuvat asfalttiaseman sijoittamisen tultua ajankohtaiseksi. 1.8 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Savon Kuljetus Oy:n maa-ainesalueella on kartoitettu mahdollisia toiminnan riskejä ja tehty niille riskianalyysejä. Mahdollisen poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin aiheuttavat louhintatyöt, poltto- ja voiteluaineiden varastointi,
sivu 8 työkoneiden vuotaminen sekä laitteistojen mahdolliset tulipalot. Alueella ei varastoida räjähteitä. Polttoaineita varastoidaan alueella pääsääntöisesti vain louhinnan ja murskauksen aikana. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnin sekä työkoneiden vuotoja pyritään ehkäisemään rakenteellisin ratkaisuin (vrt. kohta 1.4.3). Murskauslaitteiston toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia estetään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla. Tarvittaessa ympärivuotisesti käytettävää pyöräkonetta ei säilytetä pitkiä aikoja maa-ainesalueella. Asfalttiaseman, esimerkiksi pölynerotinlaitteiston toimintahäiriöitä estetään säännöllisellä laitteiston uusimisella, huollolla sekä tarkkailuilla. Poikkeustilanteissa työkoneet, murskaamo tai asfalttiasema pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen. Pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa logistisesti lähimmälle jätelaitokselle käsiteltäväksi. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, Siilinjärven kunnan ympäristöviranomaiselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Ilkivalta kuten koneiden rikkominen ja alueen roskaaminen sekä alueen käyttäminen muun muassa mönkijöiden ja mopojen harjoitteluun lisäävät alueen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskiä. Alueen liittymä on varustettu lukittavalla portilla. Tahaton joutuminen alueelle sekä mahdollinen ihmisten tai eläinten putoaminen ottorintauksesta on estetty aidoilla ja huomiokylteillä. Myös alueen reunoille kasatut pintamaat estävät osaltaan alueelle joutumisen. 1.9 Hakemusasiakirjat Savon Kuljetus Oy:n 10.10.2011 päivätty ympäristölupahakemus on tehty lomakkeelle 6025/01.2003, jonka liitteenä on Suomen GPS-Mittaus Oy:n laatima, 10.10.2011 päivätty maa-ainesten ottamissuunnitelman ja ympäristölupahakemus. Maa-ainesten ottamissuunnitelman ja ympäristölupahakemuksen liitteenä on - kiinteistöjen Arpala 749-402-6-7 ja Mäntylä 749-402-27-3 3.10.2011 päivätyt lainhuutotodistukset, - kiinteistötietojärjestelmän kiinteistöjä Arpala 749-402-6-7 ja Mäntylä 749-402-27-3 koskevat 22.12.2009 päivätyt karttatulosteet, - kiinteistöä Arpala 749-402-6-7 koskeva 28.1.2004 päivätty vuokrasopimus ja kiinteistöä Mäntylä 749-402-27-3 koskeva 23.1.2004 päivätty vuokrasopimus, - maanmittauslaitoksen karttapaikasta 3.10.2011 tulostetut naapurikiinteistöjen omistajatiedot, - Suomen GPS-Mittaus Oy:n 18.11.2011 päivätty nykytilannekartta (mittakaava 1:2 000),
sivu 9 - Suomen GPS-Mittaus Oy:n 18.11.2011 päivätty pituusleikkaus (mittakaava 1:2 000), - Suomen GPS-Mittaus Oy:n 18.11.2011 päivätyt poikkileikkaukset 200 300 (mittakaava 1:2 000), - Suomen GPS-Mittaus Oy:n 18.11.2011 päivätty maisemointikartta (mittakaava 1:2 000), - siirrettävän asfalttiaseman prosessikaavio, - Suomen GPS-Mittaus Oy:n periaatepiirustus maaperän suojausrakenteesta (mittakaava 1:20), - 10.10.2011 päivätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma sekä - Groundia Oy:n 15.9.2010 päivätty Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Samaan aikaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätetyn ympäristölupahakemuksen kanssa Savon Kuljetus Oy on jättänyt kunnan rakennuslautakunnalle maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen. Edellä mainittu hakemus on ollut kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käytettävissä. 2 Lupahakemuksen käsittely 2.1 Asian vireille tulo Hakemus saapui 12.10.2011 (asianumero 229). Hakijan päivittämät Suomen GPS-Mittaus Oy:n laatimat, 18.11.2011 päivätyt piirustukset (nykytilannekartta, pituus- ja poikkileikkaukset, maisemointikartta) saapuivat 18.11.2011. Piirustusten päivitykset ovat mainittu kohdassa 1.9. 2.2 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusasiakirjat pidettiin nähtävillä 21.11. 20.12.2011 Siilinjärven kunnantalolla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimitilassa. Kuulutus asiakirjojen nähtävillä pidosta oli Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla 18.11. 21.12.2011. Ilmoitus kuulutuksen julkaisemisesta oli paikallislehti Uutis-Jousessa 20.11.2011. Erikseen tieto annettiin 14 kiinteistön omistajalle tai haltijalle. 2.3 Muistutukset ja mielipiteet jatkohakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä hakemuksen nähtävillä oloaikana. 2.4 Lausunnot pyysi hakemuksesta lausunnon Siilinjärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta 23.12.2011 lähetetyllä sähköpostilla. Terveydensuojeluviranomaisen 14.12.2011 päivätyssä lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa:
sivu 10 Suunniteltu --- toiminta aiheuttaa lähiympäristöönsä melu- ja pölyhaittaa. Lähiympäristössä on vähän asutusta. Alueen toiminta ei merkittävästi muutu nykyisestä ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta. Toimintaa suunniteltaessa ja toteuttaessa on kuitenkin huomioitava YVA-selvityksen asukaskyselyssä esiin noussut asukkaiden huoli melusta, pölystä ja liikennevaikutuksista. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava järjestämään toiminta siten, että syntyvä melu ja melun leviäminen on mahdollisimman vähäistä. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa ---. Murskauslaitos ja kiviainesten varastokasat tulee sijoittaa siten, että melun leviäminen ympäristöön on pienimmillään. --- toiminnan aiheuttama ulkomelu --- ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (993/1992) mukaisia ympäristömelun ohjearvoja --- melutasojen ohjearvojen tulee täyttyä kokonaismelun osalta. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava järjestämään toiminta siten, että pölyn muodostuminen ja leviäminen on mahdollisimman vähäistä. Pöly ei saa aiheuttaa terveyshaittaa lähialueen asukkaille eikä levitä haitallisessa määrin viereisille kulkuväylille. Maaningantielle leviävä pöly nousee ilmaan ja aiheuttaa viihtyvyyshaittoja lähialueella. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa ---. Kuivana aikana pölynsidonta- ja torjuntajärjestelmien tulee olla toiminnassa ja alue, jolla työkoneet liikkuvat on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Työmaaliikenteen aiheuttamaa pölyävyyttä on vähennettävä kastelemalla soratiet. Toiminnasta aiheutuva tärinä ei saa aiheuttaa terveyshaittaa. Toiminnassa käytettävät öljytuotteet tulee varastoida niin, että vuodot maaperään estetään. Toimintahäiriöitä on estettävä säännöllisillä huolloilla ja kunnossapidolla sekä varauduttava poikkeustilanteisiin riittävin varustuksin (esim. öljyvuotojen imeytys ja jälkitoiminta). 2.5 Hakijan kuuleminen ja vastine varasi 21.12.2011 lähetetyllä sähköpostilla Savon Kuljetus Oy:lle hallintolain 34 :ään perustuen mahdollisuuden antaa vastine terveydensuojeluviranomaisen lausunnosta. Savon Kuljetus Oy ilmoitti 10.1.2012 saapuneella sähköpostilla, ettei yhtiö anna vastinetta. 2.6 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyen ei tehty tarkastuksia eikä pidetty neuvotteluja tai katselmuksia. 2.7 Ympäristövaikutusten arviointi Vuorimäen kallioalueen louhintojen ja kiviainesten jalostamisen ympäristövaikutukset ovat selvitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) mukaisesti. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on yhteysviranomaisena antanut 12.1.2011 lausunnon 15.9.2010
sivu 11 päivätystä arviointiselostuksesta. Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa: --- Jatkosuunnittelussa ja erityisesti toimintaan haettavien ympäristölupien osalta tulisi hankkeesta vastaavien pyrkiä siihen, että eri toimijoiden lupahakemukset olisivat lupakäsittelyssä yhtäaikaisesti, jotta toimintojen yhteisvaikutuksia voitaisiin arvioida lupakäsittelyssä helpommin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa yhtenä keskeisenä asiana on, että vaikutuksia tulisi tarkastella myös tiettyyn kohteeseen tai kohderyhmään kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi vesistöön kohdistuvat vaikutukset tulisi täten kuvata myös yhteisvaikutuksina, jotka mm. koostuisivat pöly- ja pintavesivaikutuksista sekä mahdollisista muista vaikutuksista. Samoin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulisi tarkastella yhteisvaikutuksina. Nyt arviointiselostuksessa ei kaikilta osin ole näin tehty, vaan kerrottu paikoin vain vaikutuksia vaikutustavoittain, huomioimatta eri vaikutusten yhteisvaikutus. Vähintäänkin olisi tullut kuvata kasvattaako vai vähentääkö jokin muu vaikutus jonkin muun vaikutuksen merkittävyyttä. --- Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja esitetty arviointiselostuksessa YVA-lain edellyttämällä tavalla. --- Vesistöön kohdistuvien vaikutusten --- lähtöolettamukset saattavat olla virheellisiä, joten itse arviointitulokseen voi suhtautua varauksellisesti. Kuten Siilinjärven kunnan ympäristölautakuntakin lausunnossaan toteaa, niin toisaalla Suomessa tehdyissä kiviainestuotannon ympäristövaikutuksien selvityksissä pintaveteen kohdistuvien mm. nitraattityppi- ja kiintoainepitoisuudet ovat selvästi korkeammat, kuin nyt tämän hankkeen osalta lähtökohtaisesti on oletettu. Tämä asia tulee tarkentaa ja selvittää hankkeita koskeviin lupahakemuksiin. --- Meluvaikutusten arvioinnissa ei --- ole otettu huomioon alueelle mahdollisesti tulevia muita toimintoja, kuten asfaltin valmistus ja siihen liittyvät toiminnot, ylijäämämaiden kuljetukset ja käsittely. Nämä alueelle sijoittuvat toiminnot ja niistä aiheutuva melu tulee jatkotyössä huomioida kokonaisuutena ja huomioida impulssimaiset melulähteet kaikissa toimintoihin liittyvissä toiminnoissa. --- mm. poravaunun äänitehotasona (LWA) käytetty 115 db poikkeaa jonkin verran Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) esitetyistä arvioista kiviainestuotannon melulähteiden A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista, joiden mukaan porakoneen kokonaisäänitehotaso on pikemminkin 120 125 db:tä.
sivu 12 Hankkeesta vastaavien kannattaa huomioida jatkotyössä edellä mainittu julkaisu ja siinä esitettyjä asioita. --- jatkotyössä tulee varmistaa mm. liikennejärjestelyitä suunniteltaessa ulkoilureitin turvallinen käyttö niin kesäkäytössä kuin erityisesti talvikäytössä. --- pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyykin merkittäviä epävarmuuksia. Tehty arviointi epävarmuustarkasteluineen antaa kuitenkin suuntaviivat, miltä osin lupavaiheessa pohjavesitutkimuksia tulee tarkentaa. Jatkotyössä tehtävien pohjavesiselvitysten tavoitteena tulisi olla Vuorimäen ja Harjamäki Käärmelahti pohjavesialueen välisen geologisen ja hydrogeologisen yhteyden selvittäminen, sillä se on keskeisin asia toiminnan pohjavesivaikutusten arvioimisessa, kuten GTK on lausunnossaankin maininnut. Arviointiselostuksessa esitetty tapa, että toiminnan pohjavesitarkkailun pohjalta tarkennettaisiin pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia, on yhteysviranomaisen mielestä virheellinen. Pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset tulee jatkotyössä arvioida riittävin tutkimuksin ja toiminnan tarkkailulla vain varmistetaan, että tehdyt johtopäätökset ovat oikeansuuntaisia. Mikäli tarkkailulla havaitaan, että tehdyt olettamukset ja johtopäätökset ovat olleet virheellisiä, tulee ryhtyä jo toimenpiteisiin haitallisten pohjavesivaikutusten vähentämiseksi. Tätä varten jatkotyössä onkin erityisesti pohjaveteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi laatia käytännön suunnitelma niin tarkkailuista, kuin myös niistä toimenpiteistä, joilla haittoja vähennettäisiin tai eliminoitaisiin. --- on pöly- ja erityisesti hajuvaikutuksia --- Laskennan lähtöolettamukset eivät kuitenkaan ole kovin käyttökelpoisia, sillä käytetty sekamalli, jossa arvioidaan hengitettävien kuitujen vähentymistä leijuman laimentumiskertoimilla, ei anna riittävän luotettavaa tietoa. Kiviainestuotannosta aiheutuvia pöly- ja hajuhaittoja on tarkasteltu Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010). Edellä mainittua julkaisussa esitettyjä asioita pöly- ja hajuhaittojen vähentämiseksi kiviainestuotannossa kannattaa hankkeesta vastaavien huomioida jatkosuunnittelussaan ja erityisesti lupahakemusvaiheessa. Kaiken kaikkiaan pölyvaikutukset, kuten pääosin myös hajuvaikutukset, kohdistuvat ilmeisimmin lähinnä vain toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Myös niiden merkittävyys, kun huomioidaan jo olemassa olevat vaikutukset, on siten ennakkoon arvioiden vähäinen kun toiminnat toimivat normaalisti. Poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyy aina keskeisimmät haitalliset vaikutukset. Näiden poikkeus- ja häiriötilanteiden osalta jatkosuunnittelussa ja lupahakemuksessa on syytä kertoa, millä keinoin niiden syntymistä voidaan estää ja miten syntyviä haitallisia vaikutuksia tultaisiin vähentämään.
sivu 13 --- jatkosuunnittelussa tulisi ottaa tarkemmin huomioon ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja erityisesti niiden vähentämistoimenpiteet. --- Jatkosuunnittelussa on --- huomioitava, miten haitallisia vaikutuksia voidaan käytännön toimenpiteillä poistaa tai minimoida. Näitä käytännön toimenpiteitä suunniteltaessa hankkeesta vastaavien on syytä ottaa huomioon, mitä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) on esitetty. --- Vahinkotilanteista ja onnettomuuksista tiedottamisen tapoja ja keinoja tulisi jatkossa vielä kehittää, jotta lähialueen ihmiset saavat tiedot ja tarvittaessa myös toimintaohjeita mahdollisimman nopeasti tilanteen niin vaatiessa. --- Arviointiselostuksessa ei ole esitetty lainkaan varsinaista vaikutusten seurantaohjelmaa, vaan esitetty lähinnä yhden alueella toimivan yrittäjän (Destia Oy) voimassa olevan ympäristöluvan määräyksen mukaista toiminnan käyttöpäiväkirjaan merkittäviä tietoja. Arviointiselostuksessa olisi pitänyt esittää selvästi kattavampi vaikutusten seurantaohjelma, jossa olisi mm. kerrottu, miten eri toimijoiden toimintojen yhteisvaikutuksia tullaan seuraamaan. On myös huomattava, ettei mahdollisesti myönnettävissä luvissa määritellä kuin vain sen lain mukaisista seurannoista ja tarkkailuista, jonka pohjalta ko. lupa on myönnetty. Täten kaikkia YVA-menettelyssä arvioitavia vaikutuksia ei määritellä toiminnoille myönnettävissä luvissa, vaan niiden osalta vaikutusten seuranta pitää nimenomaan esittää YVA-menettelyn yhteydessä. --- Arviointiselostuksessa on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten esittämisessä puutteita. Samoin melun, pölyn ja maisemaan kohdistuvissa vaikutusten arvioinneissa oli puutteita. Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia tulee jatkotyössä täsmentää, vaikkakin arviointimenettelyn yhteydessä tehtyä arviointia voidaan pitää riittävänä. Erityisenä puutteena voidaan pitää varsinaisen vaikutusten seurantaohjelman puuttumista. Vaikka arviointiselostuksessa ei olekaan sellaisia merkittäviä puutteita, jotta se ei täyttäisi YVA-lain ja -asetuksen edellytyksiä, niin jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja sekä tiedottaa avoimesti niistä lähialueen asukkaita, jotta heillä on tiedossa hankkeiden eri vaiheet. 2.8 Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28.1 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisuus on määritel-
sivu 14 ty em. lain kohdassa ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä. Ympäristölupa on oltava asetuksen 1.1 :n - kohdan 7c mukaan kivenlouhimolla tai sellaisella muulla kuin maanrakennustoimintaan liittyvällä kivenlouhinnalla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, - kohdan 7e mukaan kiinteällä tai sellaiselle tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, - kohdan 7f mukaan kiinteällä tai tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä asfalttiasemalla. Ympäristönsuojelulain 28.2 :n kohdan 4 mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojeluasetuksen 1.1 :n kohdan 13f mukaan muuhun kuin 13 kohdan c - e alakohdissa tarkoitettuun jäteasetuksen liitteissä 5 tai 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista, on oltava ympäristölupa. Valtioneuvosto on ympäristönsuojelulain 12 :än perustuen antanut asetuksen asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (448/2010). Näin ollen ympäristönsuojelulain 30.1 :n mukaan asfalttiasematoimintaan ei tarvita ympäristölupaa. Nyt käsiteltävänä olevaan ympäristölupahakemukseen sisältyvä asfalttiasematoiminta vaatii ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 30.4 :n kohtaan 4 perustuen. 2.9 Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomaisten toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 5 luvussa ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvussa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee asetuksen 7.1 :n - kohdan 7a mukaan kivenlouhimoa sekä muuta kuin maanrakennustoimintaan liittyvää kivenlouhintaa, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, koskevat lupa-asiat, - kohdan 7b mukaan kiinteätä murskaamoa tai sellaista tietylle alueelle sijoitettavaa siirrettävää murskaamoa, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, koskevat lupa-asiat, - kohdan 7c mukaan kiinteää tai tietylle alueelle sijoitettavaa siirrettävää asfalttiasemaa koskevat lupa-asiat. Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 13c perusteella asfalttijätteen ammattimaisen hyödyntämistä koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jos hyödynnettävä tai käsiteltävä asfalttijätemäärä on alle 10 000 tonnia vuodessa.
sivu 15 Siilinjärven kunnanvaltuuston 12.12.2011 hyväksymän toimivaltasäännön mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoitaa ympäristönsuojelulautakunta. 3 Selvityksiä 3.1 Ympäristön tila ja laatu Vuorimäki on Siilinjärven kirkonkylän länsipuolella, linnuntietä noin 4,5 kilometrin päässä. Vuosina 1996 1998 toteutetun Pohjois-Savon kallioinventoinnin mukaan Vuorimäki ei ole valtakunnallisesti eikä paikallisesti arvokas kallioalue. Vuorimäki ei ole Kuopion luonnontieteellisen museon kasvistollisesti arvokkaiden kallioiden luettelossa (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Savossa, Suomen ympäristökeskus 214, 2001). Pääosa Vuorimäen lähialueesta on maa- ja metsätalouskäytössä. Savon Kuljetus Oy:n maa-ainesalueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa luonnonsuojelullisesti arvokkaita kasvilajeja tai luontotyyppejä tai maisemansuojelullisesti arvokkaita kohteita. Savon Kuljetus Oy:n maa-ainesalueen koillispuolella, noin 1,1 kilometrin päässä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Jussilan letto. Suo on harvinainen lettosuo, missä on muun muassa uhanalaisia puna- ja kaitakämmeköitä. Jussilan leton suotyyppi on luokiteltu vuonna 2008 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Vuorimäen pohjoispuolella on Siilinjärvi-Maaninka harjujakso. Siilinjärven luonto ja maisema selvitysluonnoksen (11.1.2005) mukaan harjulla on luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaita alueita, muun muassa Harvalainen- Outokki. Vuorimäki ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Vuorimäen pohjoispuolella ovat Harjamäki-Kasurila - (0874901) ja Harjamäki- Käärmelahti pohjavesialueet (0847651). Pohjavesialueiden vedenjakaja on Harjamäessä. Harjamäki-Käärmelahti pohjavesialueella on Maaningan kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo, Harjamäki-Kasurila pohjavesialueella on kaksi Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamoa. Savon Kuljetus Oy:n maa-ainesalue on noin 500 metrin päässä Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueen reunasta. Tieyhteys alueelle kantatieltä 77 kulkee kantatien puoleisessa päässä Harjamäki-Käärmelahti - pohjavesialueella. Vuorimäen kallioalue kuuluu Räimäjärven valuma-alueeseen (04.289). Kallioalueen vedet ohjautuvat Räimäjärveen Lyhyenjärven, Pitkäjärven ja Iso- Petäisen kautta. Savon Kuljetus Oy:n maa-ainesalueelta Lyhyenjärveen laskeva uomayhteys on yli 2 kilometriä.
sivu 16 3.2 Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Savon Kuljetus Oy:n maa-ainesaluetta lähin asumiseen käytettävä rakennus on noin 440 metrin päässä, maa-ainesalueen lounaispuolella tilalla Pitkälä 749-408-22-0. Lähin koulu on Hamulassa, kantatien 77 pohjoispuolella, noin 1,5 kilometrin päässä. Vuorimäen alue ja Vuorimäen pohjoispuolella oleva harjualue ovat aktiivisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Harjualueen ulkoilu- ja latureitti risteää Savon Kuljetus Oy:n maa-ainesalueen tulotien kanssa. 3.3 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Savon Kuljetus Oy:n lisäksi Vuorimäessä toimivat Destia Oy ja Rudus Oy, joiden ottamisalueet ovat Savon Kuljetus Oy:n maa-ainesalueesta kaakkoon. Suunnitelmien mukaan Savon Kuljetus Oy:n ja Destia Oy:n ottamisalueet yhdistetään. Rudus Oy:n alue on noin 300 metrin päässä Destia Oy:n alueesta. Savon Kuljetus Oy:n louhos avautuu länteen, Destia Oy:n lounaaseen ja Rudus Oy:n louhos etelään. Yhtiöiden toiminta-alueet ja toimintojen laajuudet maa-aines- ja ympäristölupien mukaan ovat seuraavat: Toiminnanharjoittaja, tila(t), maa-ainesluvan ja ympäristöluvan voimassa oloajat Destia Oy, Kiistala 749-402-6-8: maa-aineslupa (2010-6) on voimassa 20.12.2012 ja ympäristölupa (2/2010) 27.3.2012 saakka Rudus Oy, Jussila 749-402-8-23: maa-aineslupa on voimassa 17.5.2012 saakka, asfaltin valmistusta koskeva ympäristölupa (5/2003) 31.12.2012, kallion louhintaa ja louheen murskausta koskeva ympäristölupa (3/2010) 4.5.2012 saakka Savon Kuljetus Oy, Arpala 749-402-6-7 ja Mäntylä 749-402-27-3: maa-aineslupa oli voimassa 31.10.2011 saakka, ympäristölupa (2/2005) 31.12.2011 saakka Ympäristöluvan mukainen maksimituotanto (tonnia/vuosi) Kallion louhinta ja louheen murskaus Asfaltin valmistus Päällystejätteen käyttö (uusioasfaltin valmistus) 300 000 100 000 5 000 200 000 150 000 5 000 80 000 50 000 2 000 Savon Kuljetus Oy:n aiemmassa ympäristöluvassa määrättyjen melumittausten mukaan toiminta-aluetta lähinnä olevalla tilalla Pitkälä 749-408-22-0 olevan asuinkiinteistön pihalla keskiäänitaso oli 52 + 4 dba (SYMO Oy:n 5.12.2005 päivätty meluselvitys). Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen
sivu 17 14.5.2007 tekemien melumittausten mukaan keskiäänitaso edellä mainitussa kohteessa vaihteli välillä 49,5 53,0 dba. APL Systems Oy:n teki huhti- ja toukokuussa 2010 melumittauksia Destia Oy:n ja Rudus Oy:n ottamisalueiden toimiessa. Mittausten mukaan tilalla Pitkälä 749-408-22-0 asumiseen käytettävän rakennuksen pihalla melutaso oli päivällä (klo 07 22) pääojan ajasta alle 50 dba. Yöllä (klo 22 07) melutaso oli alle 45 dba. 3.4 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Savon Kuljetus Oy:llä oli Siilinjärven rakennuslautakunnan 13.5.2004 myöntämä maa-aineslain mukainen lupa kalliokiviaineksen ottamiseen Vuorimäen maa-ainesalueelta. Lupa oli voimassa 31.10.2011 saakka. Lisäksi yhtiöllä oli 31.12.2011 saakka voimassa ollut Siilinjärven ympäristölautakunnan 24.1.2005 myöntämä ympäristölupa kallion louhintaan, louheen murskaukseen, jäteasfaltin varastointiin ja murskaukseen sekä asfaltin valmistukseen. Savon Kuljetus Oy on jättänyt Siilinjärven rakennuslautakunnalle hakemuksen ottaa maa- ja kallioaineksia Vuorimäen maa-ainesalueelta yhteensä noin 150 000 m 3 ktr. Maa-aineslupaa haetaan 23.1.2014 saakka. Alueella on voimassa ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistama Pohjois- Savon maakuntakaava, jolla Vuorimäen osalta muutetaan ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamaa Kuopion seudun maakuntakaavaa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vuorimäki on osoitettu kallion louhinta-alueeksi (EO2 13.681). Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Laajoilla, usean toimijan käsittävillä maa-ainesten ottoalueilla ottosuunnitelmien tulisi perustua koko alueen kattavaan osayleiskaavaan tai maisemaselvitykseen (MAL 5.2 ). Vuorimäki sisältyy Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava-alueeseen. 7.6.2010 päivätyssä yleiskaavaluonnoksessa Vuorimäki on varattu maaainesten ottoalueeksi (EO-5/MU). Kaavaluonnoksen määräysten mukaan maa-aineslupien käsittelyn pohjana tulee olla koko aluetta koskeva yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Oton päätyttyä alueella noudatetaan maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta, (MU) kaavamääräyksiä. 4 Asian ratkaisu 4.1 Ratkaisu Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta myöntää Savon Kuljetus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jatkaa kallion louhintaa, louheen murskausta, asfalttijätteen vastaanottoa, varastointia ja murskausta sekä ta Vuorimäen maa-ainesalueella (tilat Arpala 749-402-6-7 ja Mäntylä 749-402-27-3). Vuorimäen maa-ainesalue on
sivu 18 hakemuksen liitteenä olevassa Suomen GPS-Mittaus Oy:n 18.11.2011 päivätyssä nykytilannekartassa merkitty ottamisalue. 4.2 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin toteaa, että Siilinjärven terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt yksilöidyt vaatimukset ovat otettu huomioon lupamääräyksiä annettaessa. 4.3 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyselvityksen ja yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Vuorimäen kallioalueen kallion louhintaa ja kiviainesten jalostamista koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt konsulttityönä Groundia Oy. YVA-selostus on hakemuksen liitteenä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on todennut YVA-hankkeen laskennallisten melu- ja pölyselvitysten puutteet yhteysviranomaiselle YVA-selostuksesta 4.11.2010 antamassaan lausunnossa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on yhteysviranomaisena YVA-selostuksesta 12.1.2011 antamassaan lausunnossa katsonut, että Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja esitetty arviointiselostuksessa YVA-lain edellyttämällä tavalla. Lausunnon mukaan muun muassa melun ja pölyn vaikutusten arvioinneissa oli puutteita. Erityisenä puutteena oli vaikutusten seurantaohjelman puuttuminen. Lausunnon mukaan jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja. Savon Kuljetus Oy:n Vuorimäen maa-ainesalueen ympäristöluvan jatkolupahakemuksessa ei ole juurikaan täydennetty tahi tarkennettu YVA-prosessissa tehtyjä arviointeja. Hakemuksen mukaan haettavat toiminnot vastaavat ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltua vaihtoehtoa 0 (VE0), sillä alueen olemassa olevia toimintoja jatketaan vain kahden vuoden ajan. Savon Kuljetus Oy:n Vuorimäen maa-ainesalueen aiempi ympäristölupa koski noin 5,1 hehtaarin aluetta. Nyt käsiteltävänä olevan hakemuksen mukaan ottamisalue laajenee itään ja etelään ja supistuu pohjoisessa aiempaan lupaan verrattuna. Ottamisalue on noin 4,9 hehtaaria. Alin ottamistaso, +115,00 on aiemman luvan mukainen. Edellä todettu, alueen ympäristöolosuhteet ja toimialan erityisnormit (valtioneuvoston asetukset 800/2010 ja 448/2010) huomioon ottaen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että vaikka Savon Kuljetus Oy:n lupahakemuksessa ei ole täsmennetty eikä tarkennettu YVA-selostuksessa esitettyä, on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ollut lupaharkinnan kannalta riittävät tiedot toiminnan vaikutuksista. 4.4 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Luvan saajan on toiminnassaan noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi:
sivu 19 Toiminta 1. Vuorimäen maa-ainesalueelle saa vastaanottaa ja välivarastoida murskaamatonta ja murskattua asfalttijätettä yhteensä enintään 2 000 tonnia vuodessa. Murskaamatonta asfalttijätettä saa varastoida alueella enintään kolme (3) vuotta. Murskattua asfalttijätettä saa varastoida alueella enintään yhden (1) vuoden. 2. Vuorimäen maa-ainesalueelle ei saa ottaa muita jätteitä. Mikäli kiinteistölle tuodaan jätettä, jonka vastaanotto ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa jätteen vastaanotto on sallittu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. 3. Asfaltin valmistukseen voidaan käyttää muualta tuotuja kiviaineksia hakemuksessa ilmoitettujen raaka-aineena vuosittain käytettävien kiviainesmäärien puitteissa. Melu- ja tärinähaittojen ehkäiseminen 4. Kallion louhinta ja murskaus eivät ole sallittua juhannuksen ja heinäkuun lopun välisenä aikana. Muuna aikana louhinta ja louheen murskaus on sallittua hakemuksen mukaisesti 1 2 kertaa vuodessa 2 4 viikkoa kerrallaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavasti: - kallion poraus klo 7 21, - räjäytykset klo 8 18, - louheen rikotus klo 8 18 ja - louheen murskaus 7 22. Murskeiden lastaus ja kuljetukset ovat sallittua ympäri vuoden arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6 22. Jäteasfaltin murskaus on sallittua vuosittain 2 4 työpäivänä noudattaen edellä mainittuja louheen murskauksen toiminta-aikoja. Asfaltin valmistus on sallittua touko-marraskuun välisenä aikana arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00. Lisäksi asfaltin valmistus ja siihen liittyvät kuljetukset ovat sallittuja yöllä 22.00 06.00 enintään 40 vuorokautena kalenterivuodessa. Asfaltin valmistamisesta yöllä on ilmoitettava kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa aiemmin Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä osoitteessa Koivusaarentie 220 sijaitsevan asuinrakennuksen haltijalle. Ilmoituksessa on mainittava muun muassa urakoitsijan yhteyshenkilö yhteystietoineen. 5. Meluntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kallion porauksessa on käytettävä vaimennettua poravaunua. Murskauslaitoksen melupäästöä on vähennettävä esimurskaimen syöttösuppilon kumituksella. Melua on torjuttava koteloimalla tai muulla tavoin melua aihe-
sivu 20 uttavia laitteita ja koneita vaimentamalla. Melulähteet kuten murskaamo ovat teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. 6. Vuorimäen maa-ainesalueella tapahtuvasta toiminnasta mukaan lukien työmaakoneet ja kuljetukset tuntikohtainen (integrointiaika 1 tunti) aiheutuva keskiäänitaso (L Aeq ) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo 07 22 olla enintään 55 db ja loma-asuntojen pihalla enintään 45 db ja klo 22 07 asuinkiinteistöjen pihalla 50 db ja loma-asuntojen pihalla 40 db. Tuntikohtainen keskiäänitaso saa ylittyä 10 % ajasta ilman, että raja-arvojen katsotaan ylittyneen. Yli 10 db:n ylityksiä ei sallita lainkaan. 7. Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että tärinän heilahdusnopeuden pystykomponentti ei ylitä lähimmässä asumiseen käytettävässä rakennuksessa arvoa 7 mm/s. Pölyhaittojen ehkäiseminen 8. Pölyntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölylähteet kuten murskaamo on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan kalliorintausten suojaamalle alueelle lähimpään asutukseen nähden. 9. Toiminta-alueella ja sen liittymätiellä kiviainesten siirrot, lastaukset, kuljetukset, pintamaiden läjitys sekä alueiden hoitaminen on tehtävä siten, että haitallinen pölyäminen voidaan tehokkaasti estää. Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen ehkäiseminen 10. Toiminta mukaan lukien liikennöinti alueelle on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien, pohjavesien, talousvesikaivojen eikä maaperän pilaantumista tai terveyshaittaa. 11. Polttonesteitä, öljyjä ja muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita saa varastoida ja käsitellä ainoastaan tukitoiminta-alueella, jonka maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Kuljetus- ja maansiirtokalusto on pysäköitävä edellä mainitulla tukitoiminta-alueella. Murskaamon ja työkoneiden huolto tulee tehdä tukitoiminta-alueella. Erityisen painavista syistä kuten ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi edellä mainitusta huoltoa koskevasta kiellosta voidaan poiketa. Tällöin on käytettävä imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät edellä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. 12. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valumaaltaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasi-
sivu 21 tusta. Säiliöt on varustettava ylitäytön estimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna. Moottori- ja voiteluöljytuotteiden varastointivaunussa tai -kontissa tulee olla valuma-allas, jossa tuotteet varastoidaan. Vaunun tai kontin tulee olla lukittava. 13. Polttoainesäiliöitä ja kalustoa tankattaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Toimintajaksojen ulkopuolella tukitoimintaalueella ei saa säilyttää polttoainesäiliöitä tai muuta toimintaan liittyvää kalustoa, joista voi aiheutua vaaraa maaperän tai pohjaveden laadulle. 14. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 15. Murskaamo, tukitoiminta-alue ja varastokasat on sijoitettava siten, että ne eivät estä maa-ainesten ottamisalueen jälkihoitoa. Toiminnan päätyttyä rakennetut suojaukset on purettava, tiivistyneet tienpohjat, varastokasojen pohjat ja murskausaseman pohjat möyhittävä ja pehmennettävä. 16. Toiminta-alueen maastoon johdettavat hulevedet eivät saa aiheuttaa samentumahaittaa. Tarvittaessa hulevedet on johdettava maastoon lasketusaltaan kautta. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen 17. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. 18. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava, kerättävä ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä. Jätteet tulee käsitellä tai hyödyntää sellaisessa paikassa tai toiminnassa, jolla on toiminnan edellyttämät luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä. 19. Kaivannaisjätteenä syntyvä pintamaa on läjitettävä toiminta-alueelle ja käytettävä alueen jälkihoitoon ja maisemointiin. Kaivannaisjätteiden käsittelyssä on noudatettava laadittua kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. 20. Ongelmajätteet on ominaisuuksien mukaan pidettävä toisistaan erillään ja ne on pakattava tiiviisiin ja kestäviin pakkauksiin, jotka on merkittävä. Ongelmajätteet on varastoitava varikkoalueella lukitussa, katetussa sekä vettä läpäisemättömällä pinnoitteella maaperästä eristetyssä ja reunako-