28.4.2015 OULUN VESI VE2 YLI-IIN TARKENNETTU VEDENOTTORATKAISU JA ARVIO LISÄTUTKIMUSTARPEESTA
1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sisältö 1 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2 YLI-IIN VEDENOTTORATKAISU... 2 2.1 Vedenhankintaratkaisun laatimisen periaatteet... 2 2.2 Vedenhankintaratkaisu... 4 2.3 Raakaveden laatu ja käsittely... 4 3 LUONTOARVOT... 5 3.1 Yli-Iin ympäristön länsiosan pohjavesialueiden luontoarvot... 5 3.2 Vaikutukset Yli-Iin ympäristön länsiosan pohjavesialueiden luontoarvoihin... 6 3.3 Yli-Iin ympäristön itäosan pohjavesialueiden luontoarvot... 7 3.4 Vaikutukset Yli-Iin ympäristön itäosan pohjavesialueiden luontoarvoihin... 7 3.5 Arkalan pohjavesialueiden luontoarvot... 8 3.6 Vaikutukset Arkalan pohjavesialueiden luontoarvoihin... 9 4 KUSTANNUKSET... 11 4.1 Investointikustannukset... 11 4.2 Käyttökustannukset... 11 5 LISÄTUTKIMUSTARPEET... 12 5.1 Arvioinnin laatimisen lähtökohta... 12 5.2 Pohjavesitutkimukset... 12 5.3 Luontoarvot... 13 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 13 Piirustukset 1 Yli-Iin ympäristön pohjavesialueet, länsiosa 1:40 000 2 Yli-Iin ympäristön pohjavesialueet, itäosa 1:50 000 3 Arkalan ympäristön pohjavesialueet 1:40 000
1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 16X272189 Vuoden 2013 lopussa on valmistunut konsulttityönä laadittu selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista. Ko. selvityksessä on kartoitettu kattavasti Oulun ja lähialueen pohjavesivaroja ja luotu päätöksenteon pohjaksi vaihtoehdot, joilla Oulun vedenhankintaa voidaan varmistaa. Päätöksentekijät ovat pitäneet riittävänä varautumisen tasona varmuusluokan II alarajan saavuttamista. Vaihtoehtoisesta vesilähteestä kanta-ouluun saatavan vesimäärän tulee siten olla 11 000 m 3 /d. Vedenhankintaratkaisussa (VE3) päävesilähteenä ovat Yli-Iin harjujakson pohjavesialueet. Vedenhankintaa täydennetään johtolinjareitin varrella olevalta Arkalan alueelta. Aikaisemmin laaditussa tarkastelussa Yli-Iin osalta on ollut hintahaarukka sekä investointi- että käyttökustannuksissa, koska epävarmuutta on aiheuttanut, miten suuri osa Yli-Iin vedestä vaatii käsittelyn. Tässä selvityksessä tarkennetaan vedenottoratkaisua siten, että saadaan varmuus Yli-Iin pohjavesialueiden käsittelytarpeelle ja edelleen vaihtoehdon kustannuksille. 2 2 YLI-IIN VEDENOTTORATKAISU 2.1 Vedenhankintaratkaisun laatimisen periaatteet Yli- Iin ympäristön pohjavesialueita on tarkasteltu hyödynnettävän laajasti. Vedenottoratkaisu on luotu siten, että merkittäviltä luontovaikutuksilta vältyttäisiin. Pyöriämaa-Jyskylampi sekä Sadinselän pohjavesialueet sijoittuvat suunnitellun Kollajan tekojärven alueelle, joten ko. alueita ei ole suunniteltu hyödynnettävän. Vengasvaara- Ukonkangas alueelle ei ole Vengasvaaran lähteen takia suunniteltu vedenottoa.
Taulukko 1. Yli-Iin ympäristön pohjavesialueiden nykytilanne. 3 Pohjavesialue Alueen kokonaisantoisuus*) (m 3 /d) Nykyinen vedenotto Nykytilanne Vedenhankinnan kehittäminen Huuhkajakangas 700 - ei koepumpattu 1 vo arvio. 500 m 3 /d, vaatii koepumppauksen, käsiteltävä Kyrönniemi 1 000 - varavedenottamo, lupa 600 m 3 /d Huiskankangas 4 000 Yli-Iin ottamo, otto 400 m 3 /d, lupa 2 000 m 3 /d otto 600 m 3 /d nykyisen luvan puitteissa, laatu hyvä, uusi kaivo, vo-alueen kunnostaminen 2 vo koepumpattu Yli-Iin vo:n käytön lisääminen, uudet ottamot 800+400 m 3 /d, laatu hyvä Säynäjäkangas 2 800-4 vo koepumpattu 3 vo 1 800 m 3 /d 1 vo 500 m 3 /d käsiteltävä Saunakangas 2 000-2 vo koepumpattu vo 500 m 3 /d vo 1 000 m 3 /d Jäkäläkangas 900 - ei koepumpattu, ei suunnitella vedenottoa luontoarvoja Vengasvaara 3 200 - Natura-alue (lähde) ei suunnitella vedenottoa Ukonkangas 1 200 Natura-alue (lähde) ei suunnitella vedenottoa Siliäkangas 4 300 - vo 500 m 3 /d koepumpattu (käsiteltävä), vo 1 500 m 3 /d koepumpattu, laatu hyvä Pyöriämaa- Jyskylampi 370 350 500 - Kollajan allas suunnitelma Sadinselkä 950 - Kollajan allas suunnitelma *) ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ei suunnitella vedenottoa ei suunnitella vedenottoa Arkalan ympäristöstä yksittäiseltä pohjavesialueelta hyödynnettävissä oleva vesimäärä on suhteellisen pieni. Suoperän, Pälsynkankaan ja Palokankaan alueilta on potentiaalista saada pohjavettä 600-800 m 3 /d. Kallioselän, Siliäkankaan ja Makkaramaan alueilta on mahdollisuus saada vain hyvin pieni vesimäärä. Taulukko 2. Arkalan ympäristön pohjavesialueiden nykytilanne. Pohjavesialue Alueen kokonaisantoisuus*) (m 3 /d) Nykyinen vedenotto Nykytilanne Kallioselkä 300 - koepumpattu 1 vo, laatu kohtalainen Siliänkangas 1 000 Soidinharjun koepumpattu 1 vo, ottamo, lupa 400 laatu kohtalainen m 3 /d Suoperä 800 - koepumpattu 2 vo laatu kohtalainen Pitämökangas 100 1 ottamo, otto 30 ei lisävedenhankintaa m 3 /d Pälsynkangas 900 - koepumpattu 2 vo laatu huono Makkaramaa 450 - koepumpattu 1 vo, laatu huono Palokangas 700 - koepumpattu 2 vo, laatu kohtalainen Vedenhankinnan kehittäminen 1 ottamo 200 m 3 /d, käsiteltävä 1 ottamo 400 m 3 /d, käsiteltvä vo 400 m 3 /d, laatu epävarma vo 200 m 3 /d, käsiteltävä ei lisävedenhankintaa vo 500 m 3 /d käsiteltävä vo 300 m 3 /d käsiteltävä vo 300 m 3 /d, käsiteltävä vo 200 m 3 /d, käsiteltävä 400 m 3 /d, käsiteltävä *) ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta
2.2 Vedenhankintaratkaisu 16X272189 Yli-Iin harjujaksolla vedenhankinta painottuu Huiskankankaan (2 400 m 3 /d), Säynäjäkankaan (2 300 m 3 /d), Saunakankaan (1 500 m 3 /d) ja Siliäkankaan (2 500 m 3 /d) alueille. Lisäksi määrältään pienempää vedenottoa suunnitellaan Huuhkajakankaan ja Kyrönniemen alueille. Taulukko 3. Yli-Iin ympäristön pohjavesialueiden vedenhankinta. Pohjavesialue Suun. vedenotto (m 3 /d) Verkostoveden määrä (m 3 /d) Vedenotto Käsittelytarve Huuhkajakangas 500 450 1 ottamo raudanpoisto Kyrönniemi 600 540 1nyk. raudanpoisto ottamo+lisäkaivot Huiskankangas 2 200 2 200 1 nyk. +2 uusi alkalointi ottamo Säynäjäkangas 2 200 2 000 4 ottamo raudanpoisto Saunakangas 1 500 1 350 2 ottamo raudanpoisto Siliäkangas 2 000 1 950 2 ottamo 500 m 3 /d raudanpoisto, 1 500 m 3 /d alkalointi Yhteensä 9 000 8 500 13 ottamoa 4 Yli-Iin harjujaksossa epävarmuutta pohjaveden hyödyntämiseen tuovat alueiden koko ja harjujen mataluus. Alueet ovat kooltaan pienempiä kuin esim. Viinivaaran päävedenottoalue, jonka vuoksi kuivat kaudet ovat haastavia vedenoton kannalta. Pienten pohjavesialueiden vesivaranto vaihtelee voimakkaammin sadannan mukana ja kuivana kautena varasto pienentyy nopeasti. Tämä voi aiheuttaa sen, että liiallinen vedenotto aiheuttaa veden imeytymistä ympäristön soilta harjuun. Tätä riskiä voi kasvattaa myös joidenkin alueen harjujen pieni korkeusero ympäristöstään. Esimerkiksi Säynäjäkangas on profiililtaan matala harjualue, jonka vuoksi riski veden virtaamiseen vedenoton seurauksena ympäristön soilta pohjavesialueille on suurempi kuin harjualueella yleensä. Jos kulkeutumista pohjavesialueelle pääsee tapahtumaan, veden laatu voi dramaattisesti muuttua (Pekka Rossi). Taulukko 4. Arkalan ympäristön pohjavesialueiden vedenhankinta. Pohjavesialue Suun. vedenotto (m 3 /d) Verkostoveden määrä (m 3 /d) Vedenotto Käsittelytarve Kallioselkä 200 180 1 ottamo raudanpoisto Siliänkangas 400 360 1 ottamo raudanpoisto Suoperä 600 540 2 ottamoa raudanpoisto Pälsynkangas 800 720 2 ottamoa raudanpoisto Makkaramaa 300 260 1 ottamo Palokangas 600 540 2 ottamoa Yhteensä 2 900 2 500 9 ottamoa 2.3 Raakaveden laatu ja käsittely Yli-Iin alueella koepumppauksissa rautapitoisuus on ylittynyt ottamoilla Silijänkangas 14/3 (Fe 0,4 mg/l) ja Säynäjäkangas K71 (Fe 1 mg/l, Mn 0,2 mg/l). Kaikissa koepumppauspisteissä ph on matalahko. Lisäksi Huuhkajakankaalla, jota ei ole koepumpattu, raakaveden rautapitoisuus on todennäköisesti koholla. Yli-Iin harjujaksolla muilla ottamopaikoilla talousveden laatusuositukset ovat muuten täyttyneet, paitsi ph on ollut liian alhainen. Koepumppaukset ovat pääsääntöisesti olleet vaajan kuukauden mittaisia. Vedenoton suunnittelussa on kuitenkin syytä varautua, että Raakaveden laatu heikkenee vedenoton jatkuessa pitempään. Lisäksi laatu heikkenee kuivien kausien aikana. Yli-Iin harjujakson pohjavesialueilla on tarpeen tehdä lisätutkimuksia, joilla varmistetaan raakaveden laatua.
Arkalan pohjavesijakson alueet ovat hyvin kapeita ja matalia, laajoihin suoalueisiin rajoittuvia kohoumia. Arkalan pohjavesialueiden koepumppauksissa raakaveden laatu on valtaosin täyttänyt talousveden laatuvaatimukset, muuten paitsi veden ph on ollut alhainen. Pälsynkankaan pisteessä Vaarala 2/17 rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet selvästi koholla (Fe 8-9 mg/l, Mn 0,14-0,18 mg/l). Suoperä 1 /4 pisteessä rautapitoisuus on ollut 0,2 mg/l. Alueella tehdyt koepumppaukset ovat olleet melko lyhyitä, joten on varmaa, että pitempiaikaisella vedenotolla laatu heikkenee. Koko Arkalan alueiden osalta varaudutaan raudan- ja mangaaninpoistoon. Yli-Iin jaksolla raudanpoistokäsittelyn vaatimaa vettä (yht. 5 300m 3 /d) on Huuhkajakankaan, Kyrönniemen, Säynäjäkankaan, Saunkankaan ja Siliäkankaan pohjavesialueella. Käsittelyn järjestämisessä haasteena on, että pohjavesialueet sijaitsevat etäällä toisistaan. Yli-Iin rautapitoiset vedet on tarkasteltu käsiteltävän keskitetysti. Rautapitoisen veden johtaminen pitkiä matkoja aiheuttaa ongelmia raakavesijohtojen kunnossapitoon. Toisaalta yksittäiseltä ottamolta hyödynnettävät vesimäärät ovat niin pieniä, ettei ole kustannustehokasta toteuttaa erillisiä käsittelyyksiköitä. Arkalan pohjavesialueilta hyödynnettävä vesi käsitellään alueella keskitetysti. Käsittelylaitos on järkevää sijoittaa harjun keskiosalle Suoperä-Pälsynkangas alueelle, mihin myös vedenhankinta painottuu. Arkalasta veden johtaminen kanta-ouluun tapahtuu Kuusamontien varteen rakennettavalla runkojohdolla. 5 3 LUONTOARVOT 3.1 Yli-Iin ympäristön länsiosan pohjavesialueiden luontoarvot Välittömästi Kyrönniemen kaakkoispuolella on maakuntakaavaehdotuksessa Lapiosuo luo-1 alue ja hieman etäämmällä on Lapiosuo S SL-1-alue. Lapiosuota ympäröivät ojitukset ovat kuivattaneet suota. Kuvauksen perusteella alueella ei ole lähteisyyttä/lettoisuutta. Huiskankankaan pohjoispuolella ja osittain pohjavesialueella sijaitsee Virvikkosuon (FI1106400, SCI-alue) Natura-alue. Alue on aapasuota. Karttatarkastelun perusteella alueella on neljä lähdettä. Huiskan ottamosta noin 0,6 km lounaaseen (Leväsuolla) ja noin 2,3 km koilliseen on ojitusten ympäröimät lähteet. Kyrönniemen ottamosta pohjoiseen noin 0,8 km etäisyydellä ja Säynäjäkankaan pohjoispuolella Säynäjäjärven rannalla on lähteet.
Uhanalaisten kasvien esiintymät on merkitty pohjavesialueiden karttoihin kuvan 1 mukaisin symbolein. 6 Kuva 1. Uhanalaisten kasviluokkien symbolit. 3.2 Vaikutukset Yli-Iin ympäristön länsiosan pohjavesialueiden luontoarvoihin Kyrönniemen vedenoton ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia Lapiosuon luo-1 alueelle, koska otettava määrä on selvästi pienempi kuin arvioitu antoisuus. Lisäksi pohjaveden päävirtaussuunta on Kyrönniemen alueella länsilounaaseen, mistä vesiä purkautuu Siuruanjokeen. Lapiosuo S SL-1-alueelle ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia etäisyydestäkään johtuen. Huiskankankaan pohjavedenjakaja sijaitsee noin Virvikkosuon Natura-alueen rajauksen kohdalla. Harjun ydinosa sijaitsee itä-länsi suunnassa, mistä tulee pääosa vedestä Huiskan ottamolle. Olemassa olevien tarkkailutulosten perusteella vaikutuksia Naturaalueelle ei ole nykyisellä otolla havaittu. Vedenoton lisäämisen Huiskankankaalta ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia Natura-alueelle. Huiskan ottamosta noin 0,6 km lounaaseen Leväsuolla sijaitsevalle lähteelle voi kohdistua vaikutuksia vedenotosta. Tulevan vedenoton lisäämiseen liittyen olisi hyvä tarkentaa hydrogeologisia olosuhteita Huiskan ottamon lounaispuolella, jolloin vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin. Säynäjäkankaan alueella sijaitsevaan lähteeseen voi vedenotosta kohdistua vähäisiä vaikutuksia, vaikka tulevat ottamot eivät sijaitse lähteen kohdalla. Pohjaveden virtauskuva alueella on selvitettävä tarkemmin, jotta vaikutukset voidaan arvioida. Muille lähteille (Huiska koillinen, Kyrönniemi) ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Vaikutukset Yli-Iin länsiosan alueen luontoarvoihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaikutusten voimakkuus on arvioitu kuuteen luokkaan, jotka on esitetty alla.
7 YLI-II LÄNSIOSA Vaikutuksen voimakkuus (ilman lievennystoimia) Natura 2000 Virvikkosuo (FI1106400, SCI) 5 Luonnonsuojelualueet ei ole Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Lapiosuo (luo-1) 5 Lapiosuo S (SL-1) 5 Vesilain mukaiset vesiluonnon suojelutyypit Huiska lounainen 0,6 km etäisyydellä lähde (karttatarkastelu) 3 Huiska koillinen 2,8 km etäisyydellä lähde (karttatarkastelu) 5 Kyrönniemen ottamosta noin 0,8 km pohjoiseen lähde (karttatarkastelu) 5 Säynäjäkankaan pohjoispuolella lähde (karttatarkastelu) 4 Huomioitavat kasvilajiesiintymät ei ole 3.3 Yli-Iin ympäristön itäosan pohjavesialueiden luontoarvot Välittömästi Saunakankaan eteläpuolella sijaitsee Kärppäsuo-Räinänsuo (FI1103805, SCI/SPA-alue) Natura-alue. Alue on soidensuojelualueena suojeltu aapasuo. Saunakankaan luoteispuolella on Ruunasuo-Kolinsuo SL-1 alue. Ruunasuo-Kolinsuo on hyvin rehevä. Alueella on lettotason suokasvillisuutta, lähteikköjä ja lähdevaikutteista kasvillisuutta. Pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsee Kolijärvi, joka on mainittu erikseen kirkasvetisenä lähdejärvenä. Jäkäläkankaan läheisyydessä sijaitsevat Paratiisinsuo, Epäilyksensuo, Ojapuronlatvasuo, Iso Kalliosuo NW ja Iso Kalliosuo S SL-1- alueet. Paratiisinsuon pohjavesialueen puoleisella reunalla ei ole lähteitä tai lähdevaikutteista kasvillisuutta. Epäilyksensuosta ei ole saatavissa kasvillisuustietoja. Ojapuronlatvasuolla ei ole lähdevaikutteista kasvillisuutta. Vengasvaaran alueella sijaitsee Venkaan lähde (FI1103801, SCI-alue) Natura-alue. Suojeluperusteena ovat lähteet ja lähdesuot -luontotyyppi. Vengasvaaran lähteet ovat vesilain mukaisia kohteita. Venkaan lähteen alueella on huomioitavia sammallajeja. Lajit eivät ole uhanalaisia. Välittömästi Siliänkankaan pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsee Tyräsuo (FI1103808, SCI/SPA-alue) Natura-alue. Alue on aapasuota. Vesilain mukaisia kohteita ovat Siliäkankaalla sijaitsevat pienet lammet. Pyöriämaa-Jyskylampi alueen läheisyydessä ovat Puronlatvasuon SL-1-alue ja Siliäsuo luo-1-alue. Puronlatvasuon alueella on kaksi tihkupintaista lähteikköä. Alueella on reheviä luontotyyppejä, lettolajeja ja lähteisyyttä ilmentäviä lajeja. Vesilain mukaisia kohteita ovat Sadinselän lähteet. 3.4 Vaikutukset Yli-Iin ympäristön itäosan pohjavesialueiden luontoarvoihin Kärppäsuo-Räinänsuo Natura-alue on selvästi ylempänä kuin pohjoispuoleinen Saunajärvi (korkeusero 7 m). Korkeuserojen perustella on todennäköistä, että suo ei ole riippuvainen pohjavedestä. On arvioitu, että Kärppäsuon vedet suotautuvat osittain Saunakankaan läpi Saunajärveen. Alustavan arvion perusteella vedenoton
Saunakankaalta ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia Natura-alueelle, mutta alueen hydrologiaa on selvitettävä tarkemmin, jotta voidaan laatia Natura-arviointi ja varmistua vaikutuksista. Saunakankaan luoteisosalla pohjavesivirtausta tapahtuu myös luoteen suuntaan eli Ruunasuo-Kolisuo SL-1 alueelle. Pohjaveden otolla voi olla hyvin vähäisiä, mutta tuskin havaittavia vaikutuksia em. alueelle. Vähäisiä vaikutuksia voi aiheutua myös Kolijärveen. Tarkemmat hydrologiset selvitykset ovat tarpeen vaikutusten arvioimiseksi. Tyräsuo Natura-alue ulottuu osittain myös Siliäkankaan pohjavesialueen puolelle. Pohjaveden päävirtaussuunta Siliäkankaan länsiosassa on länteen, keskiosassa lounaaseen ja osin pohjoiseen sekä itäosassa kaakkoon. Siliäkankaalle suunniteltujen vedenottamojen valuma-alueet eivät ulotu Natura-alueen läheisyyteen, joten vedenoton vaikutukset eivät ulottuisi Tyräsuon Natura-alueelle. Siliäkankaan Keskussuolla sijaitseviin pieniin lampiin ei myöskään arvioida kohdistuvan vaikutuksia vedenotosta. Vaikutukset Yli-Iin itäosan alueen luontoarvoihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaikutusten voimakkuuden asteikko on sama kuin kappaleessa 3.2. esitetty. 8 YLI-II ITÄOSA Vaikutuksen voimakkuus (ilman lievennystoimia) Natura 2000 Kärppäsuo-Räinänsuo FI1103805 (FI1103805, SCI/SPA) 6 Venkaan lähde (FI1103801, SCI) 5 Tyräsuo (FI1103808, SCI/SPA) 5 Luonnonsuojelualueet Kärppäsuon-Räinänsuon soidensuojelualue SSA110098 (sisältyy Natura-alueeseen Kärppäsuo-Räinänsuo) 6 Luonnonsuojeluohjelma-alueet Vengasvaara (HSO110110) 5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Puronlatvasuon (SL-1) 5 Kärppäsuon-Räinänsuon soidensuojelualue (luo-1, sisältyy Natura-alueeseen Kärppäsuo- Räinänsuo) 6 Ruunasuo-Kolinsuo (SL-1) 6 Iso Kalliosuo S (SL-1) 5 Ojapuronlatvasuo (SL-1) 5 Vesilain mukaiset vesiluonnon suojelutyypit Lähde: Sadinselkä 5 Lähde: Vengasvaara 5 pienet lammet: Siliänkangas (Keskussuo) 5 Huomioitavat kasvilajiesiintymät Venkaan lähteen alueella huomioitavia sammallajeja, ei uhanalaisia. 5 3.5 Arkalan pohjavesialueiden luontoarvot Iso Kalliosuo ja Satamosuo Natura-alue (FI1100403, SCI-alue) sijaitsevat noin 700 m etäisyydellä Siliänkankaalta. Kiiminkijoki Natura-alue (FI1101202, SCI-alue) on lähimmillään noin 1 km etäisyydellä Pitämökankaalta.
Karttatarkastelun perusteella Makkaramaan alueella on pieni lampi, joka on vesilain mukainen kohde. Palokankaan pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsee Hirvisuo Natura-alue (FI1103830, SCI/SPA-alue). Alue on suojeltu soidensuojelualueena (aapasuo). Maakuntakaavaehdotuksessa Palokankaan eteläpuolella sijaitsevalla Värkkisuolla on SL-1 merkintä. Palokankaan alueella on 1 uhanalainen ja 1 huomioitava kasvilajiesiintymä. Kasvit eivät ole suolajeja. Korkeammalla statuksella olevia lajeja on Iso Kalliosuo ja Satamasuon sekä Hirvisuon Natura-alueilla. Yksityinen luonnonsuojelualue Kannikonsuon luonnonkeidas (YSA207282) sijaitsee välittömästi Suoperän pohjavesialueen luoteispuolella, 1,2 km etäisyydellä suunnitellusta Suoperän läntisimmästä vedenottamosta. Isonkorvenmaan rauhoitusalue (MRA207726) sijaitsee Suoperän pohjavesialueen pohjoispuolella noin 2 km etäisyydellä suunnitellusta vedenottamosta. 9 3.6 Vaikutukset Arkalan pohjavesialueiden luontoarvoihin Kallioselän pohjavesialueen ja Iso Kalliosuo ja Satamosuo Natura-alueen välissä on olemassa olevan tiedon perusteella lajittuneita aineksia ja pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen. Kallioselältä otettava vesimäärä on vähäinen, joten vedenoton mahdolliset vaikutukset ovat myös vähäisiä, tuskin Natura-alueelle ulottuvia. Alue vaatii kuitenkin tarkemman hydrologisen tarkastelun vaikutusten varmistamiseksi. Kiiminkijoki Natura-alue sijaitsee niin etäällä mm. Pitämökankaan pohjavesialueesta, ettei pohjavedenotosta arvioida aiheutuvan vaikutuksia. Maaperätietojen mukaan Hirvisuon Natura-alueen ja Palokankaan pohjavesialueen välien alue olisi pääosiltaan moreenia, mutta hiekkaa tavataan osin myös vt 20 pohjoispuolella. Olemassa olevien tietojen perusteella Palokankaan pohjaveden virtaus tapahtuisi muodostuman itäosalla luoteen suuntaan ja länsiosalla lounaaseen. Pohjaveden virtauskuva ei ole täysin selkeä. Vaikutukset suunnitellulla vedenotolla Hirvinevan Natura-alueelle eivät ole todennäköisiä, mutta alue vaatii tarkemman hydrologisen tarkastelun. Palokankaan tai Makkaramaan suunnittelulla vedenotolla ei arvioida olevan vaikutuksia Värkkisuon SL-1 alueelle. Värkkisuon ja pohjavesialueiden välillä on ojituksia ja koillis-lounas suuntainen puro, jotka katkaisevat yhteyden alueiden välillä. Vedenoton Suoperän tai Siliäkankaan alueilta ei arvioida aiheuttavan vaikutusta yksityiselle luonnonsuojelualueelle Kannikonsuon luonnonkeidas, johtuen mm. etäisyyksistä ja hydrogeologisista olosuhteista. Alueiden välissä on moreenialueet sekä Pikku-Martimo joki. Isonkorvenmaan rauhoitusalueelle ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia vedenotosta pitkästä etäisyydestä (lähin suunniteltu vedenottamo n. 2 km) johtuen. Olemassa olevien tietojen mukaan Makkaramaan alueella sijaitsevan pienen lampareen ja suunnitellun vedenottamon välissä on hyvin vettä johtavia maalajeja ja pohjaveden virtaussuunta on lampareen alueella länteen. Näin ollen vedenotolla voi olla vähäisiä vaikutuksia Makkaramaan alueella sijaitsevan lammen alueelle. Vaikutukset Arkalan alueen luontoarvoihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaikutusten voimakkuuden asteikko on sama kuin kappaleessa 3.2. esitetty.
10 ARKALA Vaikutuksen voimakkuus (ilman lievennystoimia) Natura 2000 Hirvisuo (FI1103830, SCI/SPA) 6 Kiiminkijoki (FI1101202, SCI, Natura-alue kattaa koko vesistöalueen) 5 Iso Kalliosuo ja Satamosuo (FI1100403, SCI) 6 Luonnonsuojelualueet Hirvisuon soidensuojelualue (SSA110087, sisältyy Hirvisuon Natura-alueeseen) 6 Kannikon luonnonkeidas (YSA207282) 5 Isokorvenmaan rauhoitusalue (MRA207726) 5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Värkkisuo (SL-1) 5 Vesilain mukaiset vesiluonnon suojelutyypit yksi pieni lampi Makkaramaan alueella 3 Huomioitavat kasvilajiesiintymät Palokankaan alueella 1 uhanalainen ja 1 huomioitava kasvilajiesiintymä, eivät suolajeja. Korkeammalla statuksella olevia lajeja Iso Kalliosuo ja Satamasuon sekä Hirvisuon Naturaalueella. 5
4 KUSTANNUKSET 16X272189 Vedenottoratkaisun kustannusarviot on päivitetty vastaamaan tarkennettua vedenottoratkaisua. Kustannukset on laskettu kaikissa vaihtoehdoissa samoilla periaatteilla. 11 4.1 Investointikustannukset Yli-Iin ja Arkalan pohjavesijaksojen hyödyntämisen kustannukset on arvioitu maaliskuun 2015 hintatason mukaisina. Kustannusarvio on laadittu suunnittelutason mukaisena pääkohteittain eriteltynä. Investointikustannuksiin ei sisälly maanhankinta, korvaukset, sähköliittymät eivätkä mahdolliset lupahakemusvaihetta varten tarvittavat lisäselvitykset. Hankkeen kokonaisinvestointikustannukset ovat 36,6 milj. (sis. alv 0%). Investointikustannuksista n. 58 %:ia muodostuu siirtojohtojen rakentamisesta. Käsittelylaitosten osuus investointikustannuksista on n. 18 %:ia. Taulukko 5. Yli-Iin-Arkalan investointikustannukset. Nimike Yks. Määrä á hinta Kustannus Yli-Ii vedenottamo kpl 11 132 000 1 452 000 vedenottamoalueen kunnostaminen erä 1 30 000 30 000 Huiskan vo:n kunnostaminen kpl 1 50 000 50 000 Kyrönniemen lisäkaivo kpl 1 40 000 40 000 alueen sisäiset johtolinjat -PEH110 m 15 140 28 423 900 -PEH160 m 14 190 38 539 000 -PEH200 m 26 100 51 1 331 000 -PEH250 m 13 530 67 907 000 paineenkorottamot kpl 6 75 000 450 000 alkalointilaitoslaitos, 3 700 m 3 /d kpl 1 1 800 000 1 800 000 raudanpoistolaitos, 5 300 m 3 /d kpl 1 2 200 000 2 200 000 Yli-Ii-Arkala johtolinja PEH500 m 40 000 203 8 120 000 paineenkorottamo kpl 1 100 000 100 000 välittömät kustannukset yhteensä 17 443 000 Arkala vedenottamo kpl 9 91 000 819 000 alueen sisäiset johtolinjat m -PEH110 m 7 670 28 214 800 -PEH160 m 9 760 38 371 000 -PEH200 m 3 050 51 156 000 -PEH250 m 2 600 67 174 000 paineenkorottamot kpl 2 60 000 120 000 käsittelylaitos, 2 900 m 3 /d kpl 1 1 600 000 1 600 000 Arkala-Hintta johtolinja PEH550 m 38 000 253 9 614 000 välittömät kustannukset yhteensä 13 069 000 Yli-Ii+Arkala välittömät kustannukset yhteensä 30 512 000 yleiskulut ja arvaam. kustannukset 20 % 6 102 000 kustannukset yhteensä (sis. alv 0%) 36 614 000 4.2 Käyttökustannukset Vaihtoehdon käyttökustannukset on tarkennettu päivitetyn vedenottoratkaisun mukaiseksi. Käyttökustannusarvio sisältää vedenhankintajärjestelmän pääkohteiden käytön kustannukset. Kustannusarvioon ei sisälly hallinnon kustannuksia.
Taulukko 6. Viinivaara vaihtoehdon käyttökustannukset. 12 Nimike Investointi ( ) Kerroin Vesimäärä (m 3 ) á hinta Käyttökustannus Yli-Iin vedenottamoiden 3 285 000 0,061 200 400 käyttö Yli-Ii alkalointilaitos 1 350 500 0,162 218 800 Yli-Iin raudanpoistolaitos 1 934 500 0,456 882 100 Yli-Iin alueen verkosto 3 841 000 0,0025 9 600 Yli-Iin paineenkorottamot 94 400 Yli-Iin verkoston puhdistus 21 400 Yli-Ii-Arkala vesijohto 9 744 000 0,0025 24 400 paineenkorottamo 63 000 Arkalan vedenottamot 1 058 500 0,061 64 600 Arkalan verkosto 1 099 000 0,0025 2 700 paineenkorottamo 25 000 Arkalan verkoston puhdistus 23 100 Arkalan raudanpoistolaitos 1 058 500 0,456 482 700 Arkala-Hintta vesijohto 11 537 000 0,0025 28 800 tarkkailut yms. 4 015 000 0,061 244 900 Käyttökustannus 2 385 900 yhteensä Yksikkökustannus 0,594 /m 3 Käsittelykustannukset ovat 2,4 miljoonaa euroa vuodessa, käyttökustannuksista käsittelyn osuus on 66 %. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvissa investoinneissa käyttökustannusten merkitys korostuu. Investointikustannus ja 30 vuoden ajalta diskontatut käyttökustannukset ovat tässä vaihtoehdossa yhteensä 83,4 miljoonaa euroa. 5 LISÄTUTKIMUSTARPEET 5.1 Arvioinnin laatimisen lähtökohta Tässä selvityksessä on arvioitu, mitä lisätutkimuksia ja selvityksiä tulee tehdä, jotta saavutetaan valmius hakea lupaa suunnitellulle vedenotolle. Lisätutkimustarpeen arviointi kattaa tutkimukset, joilla varmistetaan hyödynnettävissä olevan pohjaveden määrää ja laatua sekä vedenoton suunnittelua varten tarvittavat tutkimukset. Lisäksi esitetään arvio luontoarvoihin liittyvistä selvitystarpeista; käsittäen mm. maastossa tehtävät inventoinnit sekä vedenoton vaikutusarvioinnit. Olemassa olevan tiedon perusteella arvioidaan ne kohteet, joissa luontoarvot voivat aiheuttaa riskin, ettei lupaa saada suunnitellulle vedenottomäärälle. 5.2 Pohjavesitutkimukset Huuhkajakankaan pohjavesialueella on tarpeen tehdä koepumppaus. Huiskankankaalla Huiskan ottamon lounaispuolella on tarpeen tarkentaa hydrogeologisia olosuhteita. Vedonoton suunnittelua ja vaikutusarviointia palveleva pohjavesimallinnus on tarpeen. Kyrönniemen kaakkoispuolella Laipiosuon reunaosalla on tarpeen varmentaa hydrogeologiset olosuhteet. Hydrogeologinen selvitys edellyttää ainakin pohjavesiputkien asennusta.
Säynäjäkankaalla alueella on tarpeen selvittää pohjaveden virtauskuva alueella. Vedonoton suunnittelua ja vaikutusarviointia palveleva pohjavesimallinnus on tarpeen. Saunakankaan alueella on tarve suorittaa tarkentavia hydrogeologisia selvityksiä. Vedonoton suunnittelua ja vaikutusarviointia palveleva pohjavesimallinnus on tarpeen. Palokankaan pohjoisosassa Hirvisuon suunnassa tulee alueen hydrogeologisia olosuhteita tarkentaa pohjavesipintojen seurannalla esim. asentamalla uusia pohjavesiputkia. 13 5.3 Luontoarvot Yli-Iin ympäristö Huiskankankaan ja Kyrönniemen pohjavesialueille on tarpeen tehdä tarkentavat maastokäynnit lähialueen lähteiden luonnontilan tarkistamiseksi. Samalla käynnillä voidaan tarkistaa Lapiosuo luo-1 alueen Kyröniemeen rajautuvat suon reunaosat mahdollisten rehevämpien suotyyppien osalta. Maastotyöt tulee toteuttaa kenttäkaudella kesä-elokuu. Virvikkosuon ja Kärppäsuo-Räinänsuon Natura-alueille on tarpeen laatia Naturaarvioinnit tarkempien hydrologisten selvitysten jälkeen. Mikäli Natura-alueilta on käytettävissä luontotyyppi-inventointien tuloksia, voidaan Natura-arvioinnit laatia olemassa olevien tietojen perusteella. Jos tietoa ei ole saatavilla, on hankkeen arvioidulla vaikutusalueella tarpeen tehdä maastoinventoinnit kenttäkaudella kesäelokuu. Arkalan pohjavesialueet Iso Kalliosuo ja Satamosuo sekä Hirvisuon Natura-alueille on tarpeen laatia Naturaarvioinnit tarkempien hydrologisten selvitysten jälkeen. Mikäli Natura-alueilta on käytettävissä luontotyyppi-inventointien tuloksia, voidaan Natura-arvioinnit laatia olemassa olevien tietojen perusteella. Jos tietoa ei ole saatavilla, on hankkeen arvioidulla vaikutusalueella tarpeen tehdä maastoinventoinnit kenttäkaudella kesäelokuu. 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vedenottoratkaisua on tarkennettu siten, että on luotu ottamokohtainen vedenottoratkaisu. Vedenotto 11 000 m 3 /d on sijoitettu siten, että merkittävät vaikutukset keskeisiin luontoarvoihin vältettäisiin. Vaikutusarviointi perustuu asiantuntijatyöhön, maastokartoituksia ei ole tehty. Yli-Iin ja etenkin Arkalan pohjavesialueet ovat pieniä ja ympäristöönsä nähden matalia harjumuodostumia. Vaihtoehdossa muodostuva hyödynnyskelpoinen vesimäärä on kattaa juuri vaaditun 11 000 m 3 /d. Pohjavesialueiden ominaisuuksiin nähden alueelle on suunniteltu runsasta pohjavedenottoa, mistä johtuen vedenlaadun ja sen pysyvyyden ennakoidaan olevan heikko. Vesi vaatii suurelta osin raudanpoistokäsittelyn. Yli-Iin ratkaisun käyttökustannukset ovat korkeat, koska vesi joudutaan keräämään pitkiltä harjujaksoilta ja suurelta osin käsittelemään. Korkeat käyttökustannukset syövät vaihtoehdon kilpailukykyä. Hankkeen vaatimat vedonottoa palvelevat kattavat hydrogeologiset tutkimukset ovat valtaosin tekemättä, pääosalla alueista on suoritettu lyhyenkö koepumppaus. Natura- ja suosuojelukohteiden arvioinnit tulee tehdä maasto inventointeihin pohjautuen.
Luontoarvioinneille ja hydrogeologisille tutkimuksille olisi hyvä varata aikaa kahden vuoden ajalle. Vedenhankintajärjestelmästä on syytä laatia yleissuunnitelma, jossa ratkaistaan johtoreittien parhaat linjaukset, käsittelylaitosten sijoitukset ja tehdään järjestelmän tarkempi mitoitus. 14 Oulussa, 28. huhtikuuta 2015 Pöyry Finland Oy DI Hanna Sandqvist DI Kari Pellikka FM Ella Kilpeläinen FM Sari Ylitulkkila