Toimintakertomus vuodelta 2010 1
Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 3 Edunvalvonta 5 - Kotimainen edunvalvonta 5 - Kansainvälinen edunvalvonta 7 - Järjestöyhteistyö 8 Jäsenpalvelut 11 - Koulutus 11 - Logistiikkapalvelut 12 - Tutkimukset 15 - Lainopillinen neuvonta 15 - Tilinpäätös- ja verokonsultointi 16 - Jäsenetutuotteet ja TIR - tulliasiakirjat 16 - Energiatehokkuustyö ja Litra Päivässä -klubi 16 - Terve yrittäjä 16 - SKAL Vertaistuki 17 - Liikenneturvallisuus 17 Jäsenhankinta 17 Tiedonkulku 17 Järjestötoiminta 22 - Hallinto ja henkilökunta 23 - SKAL Kustannus Oy 25 - Jäsenet ja jäsenyydet 26 - Alueyhdistykset 27 - Suoritealayhdistykset 37 - Liitännäisjäsenet 42 - Yhteistyöjäsenet 42 - Jäsenyydet 43 - Säätiöt ja rahastot 44 - Järjestön talous 46 LIITTEET Tuloslaskelma 46 Tase 48 Lausunnot ja esitykset 50 Asiantuntijatehtävät 53 2
Toimitusjohtajan katsaus Suomen talous kasvu-uralle Suomen talous toipui vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti. BKT kasvoi 3,1 % ja inflaatio kiihtyi yli kahden prosentin. Yksityiset investoinnit kasvoivat asuinrakennusinvestointien vetämänä. Julkisen talouden alijäämä syveni. Julkisen talouden velka kasvoi 12,2 miljardilla eurolla 87,2 miljardiin euroon. Vuoden 2010 lopussa työttömiä oli 204 000 ja työttömyysaste oli 7,9 % eli sama kuin vuotta aiemmin. Maailmantalous ja maailmankauppa kasvoivat nopeasti ja kasvun painopiste oli kehittyvissä Aasian maissa ja latinalaisessa Amerikassa. Merkittävät kauppakumppanimme Saksa ja Ruotsi kasvoivat voimakkaasti, mutta muuten kasvu Euroopassa jäi hitaaksi. Kuljetushinnoissa kova korotustarve Vaikka maanteiden tavaravirrat kasvoivat Suomessa vuoden 2010 aikana liki 20 %. kasvu ei näkynyt selvästi kuljetusyritysten tuloksissa. Varsin monella kuljetusyrityksellä liikevaihto kääntyi kasvuun, mutta kannattavuus heikentyi ja kuljetusmarkkinoilla oli nähtävissä kahtiajakautumista. Toiminnan kannattavuutta heikensivät voimakas kustannusten nousu sekä ulkomaisen ja kotimaisen kilpailun koveneminen. Tämä aiheutti kuljetushintoihin voimakasta korotuspainetta. Kilpailukykyä lisää kitkemällä harmaata taloutta Erityistä riesaa jäsenyrityksille aiheutui harmaan talouden lisääntymisestä. Kesäkuun kuljetusbarometrin kyselyn mukaan kotimaisten kuljetusyritysten kilpailukyky kohentuu parhaiten kitkemällä harmaa talous alalta ja luomalla tasapuoliset kilpailuedellytykset suhteessa ulkomaalaisiin toimijoihin. SKAL pyynnöstä liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti harmaan talouden torjuntaan tähtäävän lainvalmistelun. SKAL:n tavoitteena on harmaan talouden kitkeminen kuljetusmarkkinoilta viranomaisvalvontaa ja viranomaisten keskinäistä tiedonvaihtoa lisäämällä sekä tiukentamalla säädöksiä. Kaikki poikkeukset ja porsaanreiät pitää laista tukkia. Erityinen vastuu harmaan talouden torjunnassa on myös asiakkailla. Kuljetuspalvelut tulee tilata yhteiskuntavastuunsa hoitavilta kotimaisilta kuljetusyrityksiltä, joilla on liikenneluvat. Kuljetusverkostolle eettiset ohjeet SKAL on usean vuoden ajan tehnyt työtä eettisesti kestävän toiminnan vahvistamiseksi. Kuljetusalan pelisääntöjen kehittämisessä edistyttiin, sillä joulukuussa 2010 allekirjoitimme Huolintaliikkeiden Liiton ja Logistiikkayritysten Liiton kanssa kuljetusverkoston eettiset ohjeet. Ne ovat merkittävä askel yhteisen arvomaailman luomiseksi logistiikka-alalle. Luonteva jatko tälle on asiakaspuolen sitouttaminen eettiseen toimintatapaan ja edelleen yhteisten sopimusehtojen käyttöön. Tulevaisuustyö käyntiin Toimintavuonna käynnistyi järjestömme tulevaisuustyö. Hallituksen nimeämässä tulevaisuustyöryhmässä valmisteltiin puheenjohtajiston johdolla toimintasuunnitelmaa SKAL:n 3
jäsenpalveluiden, edunvalvonnan, jäsenhankinnan, viestinnän sekä paikallisyhdistystoiminnan tehostamiseksi. Henkilöstö, jäsenkunta ja sidosryhmät kytkettiin varhain mukaan ja heiltä saatiin näkemyksiä järjestön toimintakyvystä sekä kehityskohteista. Työn tuloksena syntyivät mm. SKAL:n toiminta-ajatus, arvot ja jäsenlupaus. Toimintaa kehitetään siten, että keskeiset toiminnot, edunvalvonta, jäsenpalvelut ja viestintä, tehostuneesti palvelevat jäsenkuntaa ja houkuttavat myös uusia jäseniä. Kiitokset henkilöstölle, hallinnolle ja yhteistyökumppaneille Toimintavuonna tapahtui monta muutosta henkilöstössä. Iloiset perhetapahtumat ja eläkkeelle jäämiset toivat uusia toimihenkilöitä tiimiimme. Toiminta on jatkunut sujuvana eteenpäin, josta haluan kiittää henkilökuntaamme. Järjestömme toimintaa ovat edistäneet monet henkilöt, erityisesti tulenkantajina toimivat hallinnon jäsenet järjestömme eri portailla. Heille haluan esittää lämpimän kiitoksen. Ilman niitä jäsenyrittäjiä ja veteraaneja, jotka käyttävät omaa aikaansa järjestön hyväksi, emme kykenisi toimimaan. Avainasemassa on myös yhteistyökumppaneittemme kanssa tehtävä työ maanteiden tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa jäsenkunnallemme ja toimihenkilöille aktiivisesta osallistumisesta SKAL:n tulevaisuustyöhön. Me rakennamme yhdessä yhä tehokkaamman järjestön, jotta voimme valvoa jäsenyritystemme etuja ja palvella jäseniämme yhä paremmin. Kiitos hyvästä yhteistyöstä Iiro Lehtonen 4
Edunvalvonta Kotimainen edunvalvonta SKAL piti liikenne- ja logistiikka-asioissa tiiviisti yhteyttä ministeriöihin, eduskuntaan ja muihin keskeisiin sidosryhmiin. Ministeriöiden johtoa ja virkamieskuntaa informoitiin säännöllisesti ja SKAL osallistui aktiivisesti työryhmä- ja toimikuntatyöhön. Eduskunnassa järjestettiin poliittisten ryhmien infokierrokset kevät- ja syyskaudella. Eri alueiden kansanedustajia vieraili useaan otteeseen Kuljetuskuutiossa SKAL:n ja alueyhdistysten yhteisissä keskusteluilloissa. Lisäksi tavattiin kaikkien eduskuntaryhmien puoluesihteerit SKAL:n hallitusohjelmalinjausten jalkauttamiseksi. SKAL oli kuultavana eduskunnan eri valiokunnissa lukuisista lainsäädäntöhankkeista vuoden kuluessa. Ajokorttilainsäädännön uudistaminen oli vuoden keskeisin kotimainen edunvalvonta-asia, jonka valmisteluun ja käsittelyyn SKAL vaikutti laajalla rintamalla. Liikenne- ja viestintäministeriön laatimaan lakiesitykseen saatiin eduskuntakäsittelyssä läpi keskeisiä korjauksia. Erityisesti ammattipätevyysvaatimusten säilyttäminen liikennetraktorinkuljettajilla ja kirjaus pisteytysjärjestelmän valmistelun aloittamisesta ensi hallituskaudella olivat edunvalvonnallisesti tärkeitä. SKAL onnistui siirtämään energiaverolain uudistamisen yhteydessä dieselöljylle suunnattavaa veronkorotusta siten, että se astuu voimaan alkuperäisten kaavailujen sijaan vasta vuoden 2012 alusta. Muita tärkeitä SKAL:n edunvalvontahankkeita vuoden aikana olivat muun muassa kansallinen logistiikkastrategia, liikenteen elinkeinopoliittinen ohjelma, liikenteen hallinnonalan tulevaisuuskatsaus ja älyliikennestrategiaan vaikuttaminen. Kuljetusbarometrit SKAL:n kuljetusbarometri julkaistiin kolme kertaa: tammi-, kesä- ja syyskuussa. Sähköiseen kyselyyn vastaa yhä laajeneva joukko jäsenyrityksiä. Normaalien liiketoimintaa määrittävien kysymysten lisäksi ajankohtaiskysymyksissä tiedusteltiin yrittäjien jaksamista, kuljetusalan sopimuskäytäntöä, kotimaisten kuljetusyritysten kilpailukykyä suhteessa ulkomaalaisiin toimijoihin, tiestön talvihoidon tasoa ja pahiten liikenneturvallisuutta vaarantavaa tekijää. Kaikkiaan kolmeen barometriin saatiin noin 2 200 vastausta. Logterms -kuljetus- ja logistiikkapalveluehtojen vakiinnuttaminen jatkui Ehtojen markkinoinnissa pääpaino oli liikenneyrittäjäkursseja käyvien uusien yrittäjien valistuksessa. Ehdot löytyvät ja ovat tulostettavissa sopimuksen liitteeksi SKAL:n internet - sivuilta www.skal.fi. Ehtoja kehitetään asiakkailta ja käyttäjäpuolelta saadun palautteen perusteella. Liikennerikkomusten pisteytysjärjestelmän toteutus siirtyi hallitusohjelma-asiaksi Turun liittokokous kesäkuussa hyväksyi aloitteen, jossa vaadittiin liikennerikkomusten seuraamusten kohtuullistamista pisteytysjärjestelmän avulla. Päätöksen toteuttamiseksi SKAL selvitti järjestelmän epäkohdat ammattiliikenteen harjoittajien kannalta ministeriön virkamiesten kanssa pidetyissä neuvotteluissa ja julkisuuteen annetuissa kannanotoissaan. Poliittista painetta seuraamusjärjestelmän kohtuullistamiseksi luotiin tapaamalla 5
kansanedustajia ja puolueryhmiä sekä ajamalla asiaa yhdessä muiden Moottoriliikenteen Keskusjärjestöön kuuluvien järjestöjen kanssa. SKAL avusti kansanedustaja Seurujärveä pisteytysjärjestelmää koskevan lakialoitteen valmistelussa. Aloitteen allekirjoitti 56 kansanedustajaa ja useat muut kannattivat sitä eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa. Tämän lisäksi useat kansanedustajat tekivät nykyjärjestelmän kohtuuttomuudesta useita kirjallisia kysymyksiä. Eduskunnan selväsanaisista viesteistä huolimatta hallituksen esityksessä ajokorttilain uudistamiseksi ei mainittu tarvetta kehittää ajokorttiseuraamusjärjestelmää pisteytysjärjestelmän suuntaan. SKAL:n edunvalvonnan tuloksena eduskunta hyväksyi ajokorttilainsäädännön eduskuntakäsittelyn yhteydessä lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää pisteytysjärjestelmään pohjautuvan ajokorttiseuraamusjärjestelmän toteuttamista. Jotta ministeriöissä osataan varata hankkeen toteuttamiseen riittävästi resursseja, on tavoitteena saada asia kirjattua vuonna 2011 hallitusohjelmaan. Vaikka kokonaisremontti lykkääntyi ja ajokieltoon johtavien rikkomusten määrä lisääntyi, saatiin järjestelmää kuitenkin lievennettyä. Varoituksen jälkeen syyllistyminen vähäiseen rikkomukseen ei johda aina ajokieltoon, vaan voidaan antaa toinen varoitus. Poliisille annettiin mahdollisuus antaa olosuhteiden niin salliessa varoitus ajokiellon sijaan myös sellaisesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta. Kuorma-autojen ja traktoreiden kilpailuneutraliteetin säilyttäminen Ajokorttilainsäädännön uudistuksen yhteydessä alan kilpailuneutraliteetin kannalta merkittävin kysymys oli se, millaisin ehdoin liikennetraktoreita saa kuljettaa. Liikennetraktorin kuljettamiseen on vaadittu kuorma-autokortti. Hallituksen esityksessä esitettiin uutta LTajokorttiluokkaa liikennetraktoreille. Se olisi poistanut liikennetraktorikortilta ammattipätevyyskoulutuksen vaatimukset. Eduskuntakäsittelyn aikana SKAL puolusti ammattipätevyysvaatimuksia liikenneturvallisuus- ja kilpailuneutraliteettisyistä ponnekkaasti. SKAL:n edunvalvontatyön tuloksena liikenne- ja viestintävaliokunta muutti hallituksen esitystä ja lakiin kirjattiin, että maa- ja metsätalouskäytön ulkopuolisessa kaupallisessa kuljetustoiminnassa myös liikennetraktorin kuljettajalta edelleen vaaditaan ammattipätevyyskoulutusta ja laissa säädettyä jatkokoulutusta ammattipätevyyden ylläpitämiseksi. Valiokunta vaati, että edellä mainittuja velvoitteita myös käytännössä noudatetaan ja peräänkuulutti lausumassaan riittävää valvontaa. Kuorma-autojen käyttö tavaratakseina osin sallittiin Kuorma-autoilla suoritettavia henkilökuljetuksia pääkaupunkiseudun taksiliikenteessä koskeva kiista selvisi heinäkuussa. SKAL antoi asiasta lausunnon, jossa se vastusti ehdotonta matkustajien kuljetuskieltoa kuorma-autoilla ja esitti liikenne- ja viestintäministeriölle tavaraliikenneluvalla nykyisen käytännön sallimista esim. työmaakuljetuksissa sekä henkilökuljetusten sallimista mm. haja-asutusaluelogistiikan hoitamiseksi. Taksilakiin SKAL:n vaatimuksesta kirjattiin, että tavaraliikenneluvan haltija saa kuljettaa henkilöitä ammattimaisesti mm. silloin, kun samassa kuljetuksessa kuljetetaan matkustajaa ja hänen hankkimaansa tavaraa, josta on tehty kotiinkuljetuspalvelua koskeva sopimus. Edellytyksenä on lisäksi, että kuljetus on yksittäisen tavaran koosta tai painosta johtuen matkustajan kannalta tarpeellista. 6
Logistiikkastrategian tekeminen SKAL osallistui liikenne- ja viestintäministeriö johdolla tehtävän kansallisen logistiikkastrategian valmisteluun, joka jatkui vuonna 2010 liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Teemaryhmiä oli aluksi viisi. Kuudes ryhmä nimettiin linjaamaan kansalliset mitat ja massat vuoteen 2020. SKAL valmisteli kantansa pääasiassa jäsenyritysten edustajista koostuvissa taustaryhmissä. Teemaryhmien ja niiden työtä valvoneen Logistiikkafoorumin linjausten myötä syksyllä valmistui luonnos kansalliseksi logistiikkastrategiaksi. Strategiatyön valmistumiselle ministeriö antoi jatkoaikaa kevääseen 2011. SKAL:n taustaryhmien työskentely tuotti SKAL:n linjaukset kansalliseen logistiikkastrategiaan sekä ajatuksen työskentelyn jatkamisesta logistiikan pullonkaulojen kartoittamiseksi omin voimin. Kansainvälinen edunvalvonta EU-edunvalvonta SKAL vaikutti säännöllisesti ja aktiivisesti EU-lainsäädäntötyöhön maanteiden tavaraliikenteeseen liittyvissä asioissa. Brysseliin luotua kontaktiverkostoa pidettiin yllä ja laajennettiin entisestään. SKAL tapasi vuoden aikana säännöllisesti Euroopan parlamentin jäseniä, komission virkamieskuntaa ja Suomen pysyvää EU-virkamieskuntaa. SKAL osallistui komission julkisiin kuulemisiin ja IRU:n Brysselin yksikön järjestämään toimintaan. Lisäksi tehtiin aktiivista edunvalvontayhteistyötä Brysseliin sijoittuneiden järjestöjen kanssa. Keskeisin EU-edunvalvonta-asia oli maantiekuljetusalojen työaikadirektiivi. Vaikka direktiivin lopputulos ei ollut SKAL:n kannan mukainen, onnistuttiin edunvalvontatyöllä laajentamaan kuljetusyrittäjyyttä puolustavien tahojen rintamaa merkittävästi. Muita vuoden aikana esillä olleita SKAL:n EU-edunvalvontakysymyksiä olivat ajoneuvojen mittoihin liittyvä komission asetustyö, eurovinjettidirektiivin valmistelu, EU:n liikennepoliittinen Valkoinen kirja ja kuljettajien sosiaalisäädökset, kuten ajo- ja lepoajat sekä digitaaliseen ajopiirturiin liittyvä säädösvalmistelu. Komissio esittää mittamuutoksia Komissio antoi syksyllä 2010 uuden asetusehdotuksen ajoneuvojen massoista ja mitoista tyyppihyväksynnässä. Asetusehdotuksella komissio tavoittelee EU:n laajuista tyyppihyväksynnän täysharmonisointia, joka ehdotetussa muodossaan aiheuttaisi suomalaiselle elinkeinoelämälle merkittävät vuotuiset lisäkustannukset, kriisiyttäisi suomalaisen päällirakentamisen ja perävaunujen valmistamisen sekä vaikeuttaisi merkittävästi ajoneuvokauppaa. Ehdotus kaventaisi ajoneuvojen leveyttä 5 sentillä, madaltaisi korkeutta 20 sentillä ja lyhentäisi perävaunun pituutta reilusti yli metrillä. Muutokset vähentäisivät kuljetustilavuutta tuntuvasti sekä johtaisivat toimintatapojen muutokseen, tehottomuuteen ja kuljetuskustannusten nousuun. SKAL vaati ensimmäisten joukossa ehdotuksen kumoamista ja kansallisten poikkeussääntöjen sallimista. Yhteistyö vastuullisen ministeriön ja muiden viranomaisten kanssa on ollut tiivistä ja sitä jatketaan, sillä ehdotus ei ole Suomen etujen mukainen. 7
Kansainvälinen maantiekuljetusjärjestö IRU SKAL:n edustajat ottivat osaa Kansainvälisen maantiekuljetusjärjestö IRU:n toimintaan osallistuen sen työryhmien ja komiteoiden työskentelyyn ja vaikuttaen näin IRU:n toimielinten kautta maanteitse tapahtuvaa tavarankuljetusta koskevien päätösten valmisteluun. Pääpaino oli IRU:n Brysselissä sijaitsevan EU-edustuston ja EU-jäsenmaiden kuormaautoliittojen yhteisen yhteistyöelimen (Liaison Committee) työskentelyssä sekä IRU:n tulliasiain komitean (CAD) kokouksissa. Myös IRU:n teknisen komitean kokoukseen osallistuttiin. Pohjoismainen järjestöyhteistyö ja NORDUK Pohjoismaiden, Englannin ja Hollannin liikenneministeriöiden sekä raskaan liikenteen järjestöjen vuosittaisessa yhteistyökokouksessa (NORDUK) Tanskassa tehtiin edunvalvonnan linjauksia ja käsiteltiin ajankohtaisaiheita. SKAL osallistui pohjoismaisten kuorma-autojärjestöjen kattojärjestön Nordisk Lastbil Unionin (NLU) vuosikokoukseen Kööpenhaminassa, Nordisk Vägforumin kokoukseen Jönköpingissä ja pohjoismaisten kuorma-autojärjestöjen operatiivisiin kokouksiin keväällä Oslossa ja syksyllä Helsingissä. Järjestöyhteistyö Kuljetuskeskusten Liitto KKL ry Kuljetuskeskusten Liitto (KKL) on SKAL:n liitännäisjäsen. SKAL:n ja KKL:n tiivis yhteistyö pohjautuu yhteistyösopimukseen. SKAL hoiti sopimuksen perusteella KKL:n toimistopalvelut. KTK -yrityksille on tarjottu neuvontapalveluja, järjestetty yhteisiä tilaisuuksia ja toteutettu kuorma-autoliikenteen yleistä edunvalvontaa. Esillä olivat erityisesti taloustilanne, ammattipätevyysdirektiivikoulutus ja järjestöyhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on ollut molempien osapuolten jäsenmäärän kasvattaminen. SKAL:n johtoryhmän jäsenet vierailivat KKL:n alueyhdistysten vuosikokouksissa. Suomen Yrittäjät SKAL on Suomen Yrittäjien (SY) suurimpia toimialajärjestöjä. SKAL:lla on edustus SY:n hallituksessa, työvaliokunnassa, useissa SY:n valiokunnissa sekä työmarkkinavaltuuskunnassa. SY:n liittokokouksessa Turussa SKAL:n varapuheenjohtaja Teppo Mikkola valittiin SY:n yhdeksi varapuheenjohtajaksi. SKAL ja SY tekevät edunvalvontayhteistyötä liikenteeseen, logistiikkaan ja yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä. Autoliikenteen Työnantajaliitto SKAL:n ja Autoliikenteen Työnantajaliiton (ALT) välinen yhteistyö perustuu yhteisöjäsenyyssopimukseen, jonka tavoitteena on tehostaa SKAL:n jäsenten edunvalvontaa työ- 8
markkina-asioissa ja yhdistää kuorma-autoalan työnantajakenttää. Yhteinen toimielin käsittelee työmarkkinakysymyksiä. Toimistojen yhteydenpito työsuhdeasioissa oli päivittäistä. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK SKAL:lla ja Elinkeinoelämän Keskusliitolla on säännöllisesti kokoontuva yhteistyöryhmä, johon osallistuvat myös Huolintaliikkeiden Liiton ja Logistiikkayritysten Liiton edustajat. Kokouksissa on käsitelty yhteisiä maanteiden tavaraliikenteeseen sekä kaupan ja teollisuuden logistiikkaan liittyviä asioita. Moottoriliikenteen Keskusjärjestö MOLIKE ry Moottoriliikenteen Keskusjärjestö toimii tieliikennealan järjestöjen yhteistyöelimenä. Sen tehtävä on korostaa tieliikenteen merkitystä viranomaisille, kansanedustajille ja julkiselle sanalle. Asioihin vaikutettiin lausuntojen ja työryhmiin osallistumisen kautta. Molike toteutti Loista liikenteessä -näkyvyyskampanjan peruskoulun neljäsluokkalaisille Henry Fordin Säätiöltä saadun avustuksen turvin. MOLIKE:n edustajat olivat jäseninä Liikenneturvan hallituksessa ja tiedotusalan neuvottelukunnassa, Suomen Tieyhdistyksen hallituksessa, Päällystealan neuvottelukunnassa (PANK) ja Pohjoismaiden Tieteknillisen Liiton Suomen osaston hallituksessa sekä liikenne- ja viestintäministeriön liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunnassa. Ammattiautoliitto ry Ammattiautoliittoon kuuluvat SKAL, Suomen Taksiliitto ja Kuljetuskeskusten Liitto. Ammattiautoliitto myöntää hakemuksesta jäsenyrittäjille ansiomerkkejä ja ansioristejä. Ammattiautoliittojen Keskuselin ry (AKE) AKE:n jäseniä ovat SKAL:n lisäksi Linja-autoliitto ja Suomen Taksiliitto. Järjestöt nostavat esiin ammattiliikenteen kannalta merkittäviä asioita. AKE voi myös tehdä yhteisiä kannanottoja viranomaisille. Auto- ja Tieforum ATF on 27 yhteiskunnallisen järjestön muodostama yhteenliittymä, joka työskentelee tienpidon parantamisen ja ajoneuvoverotuksen kohtuullistamisen puolesta. Jatkettiin keskeisten ministereiden ja eduskuntaryhmien tapaamisia. Tuotettiin tausta-aineistoa, lehdistökannanottoja ja järjestettiin tapaamisia liikenteen kansantaloudellista merkitystä tutkivien tahojen ja Liikenneviraston kanssa. Maakuljetuspooli Maakuljetuspoolin puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta. Varapuheenjohtajana on SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen. Poolisopimuksen allekirjoittajatahot ovat SKAL ry, Linja-autoliitto ry, Suomen Taksiliitto ry, VR Yhtymä Oy, Yleinen Teollisuusliitto ry ja Huoltovarmuuskeskus. Valmiuspäällikkönä toimii eversti evp. Lasse Otranen Linja-autoliiton tiloissa ja valmiussuunnittelija Leea Varpula Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiloissa Turussa. 9
Poolin tehtävänä on määrittää toimialansa huoltovarmuuskriittiset yritykset ja tukea näiden varautumista häiriötilanteisiin sekä yhdessä viranomaisten kanssa turvata kuljetusalan toimintaedellytyksiä. Tehtäviin kuuluu myös huoltovarmuuden tilannekuvan ylläpitäminen ja huoltovarmuutta edistävien toimenpiteiden käynnistäminen. Toiminnan painopiste on siirtynyt vuoden 2008 huoltovarmuuspäätöksen mukaisesti poikkeusolojen valmiussuunnittelusta huoltovarmuuskriittisten yritysten liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Pooli valmisteli kuljetuslogistiikka-alan huoltovarmuuskriittisten yritysten käyttöön tulevia riskienhallinnan ja liiketoiminnan jatkuvuuden häiriönsietokyvyn arvioinnin työkaluja. Maakuljetuspoolin aluetoimikuntien osalta, joissa puheenjohtajina ovat SKAL:n alueyhdistysten vetäjät tai KTK-yritysten toimitusjohtajat, valmisteltiin siirtymistä viranomaisorganisaation uudistamiseen liittyen poolin aluetoimikunnista viranomaisten ylläpitämiin kuljetuslogistiikan varautumistoimikuntiin. Huolto-osasto jatkoi puskurivarastointiin liittyvien sopimusten valmistelua valtakunnallisen varaosavalmiuden parantamiseksi. Suomen Kansainvälinen Rekkakirkkoyhdistys Yhdistyksen toiminnassa pääpaino oli jatkoedellytysten turvaamisessa yrittäjien ja kuljettajien hyväksi Lyypekissä toimivalle Suomi-kodille. Suomi-kodin toimikunnan kokouksia järjestettiin Lyypekissä yksi perinteisesti CEMT-kokouksen yhteydessä syksyllä. SKAL:n edustaja osallistui kokoukseen. Rekkakirkkoyhdistys esitteli toimintaansa ja hankki uusia jäseniä SKAL:n liittokokouksessa Turussa. 10
Jäsenpalvelut Koulutus SKAL:n toteuttamissa koulutuksissa painopistealueena olivat ammattipätevyyskoulutusten tarjoaminen alue- ja paikallisyhdistyksille sekä KTK:ille. Liikenneyrittäjä- ja ADR-koulutusta jatkettiin vuoden aikana entisessä laajuudessa. Koulutukset toteutettiin SKAL Kustannus Oy:n järjestämänä yhteistyössä kouluttajaverkon ja yhteistyöoppilaitosten kanssa. Koulutus Tilaisuuksia Liikenneyrittäjäkoulutus 11 196 Ammattipätevyyskoulutus (ei sisällä ADR-koulutuksia) Osallistujia 150 3 492 ADR-koulutus 25 253 Veroseminaari 1 94 TES-seminaari 1 30 Erikoiskuljetusseminaari 2010 1 110 Yhteensä 189 4 175 Koulutukseen osallistuneiden kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta. Koulutustilaisuuksien määrä säilyi edellisvuoden tasolla. Ammattipätevyyden jatkokoulutuspäiviä järjestettiin vuoden aikana yhteensä 175 ADRkoulutuspäivät mukaan luettuina ja niihin osallistui yhteensä 3 745 kuljettajaa. Koulutusmateriaaleja uusittiin vuoden aikana ja niiden myynti lisääntyi merkittävästi edellisestä vuodesta. Koulutusmateriaali- ja koulutusyhteistyötä tehtiin mm. Puolustusvoimien kanssa. Omien liikenneyrittäjäkurssien lisäksi SKAL-organisaation toimihenkilöt luennoivat yhteistyöoppilaitosten järjestämillä liikennelupakursseilla. Yhteistyöoppilaitosten kursseille osallistui 174 henkilöä. 11
Logistiikkapalvelut Kuljetus- ja kalustomäärien kehitys Kuljetusvolyymit elpyivät vuoden 2010 aikana. Edellisvuonna menetetystä 74 miljoonan tonnin lastista palautui markkinoille 53 miljoonaa tonnia vuonna 2010, mutta kuljetustyön määrä ei elpynyt yhtä vahvasti. Markkinoilta vähentyneestä 3,4 miljardista tonnikilometristä palautui vain puolet eli 1,7 miljardia tonnikilometriä. Maanteitse kuljetettu tavaramäärä ja suoritettu kuljetustyö 2002-2010 milj. tonnia muutos, % milj. tkm muutos, % 2002 414 28069 2002 2003 393-5,1 26895-4,2 2003 2004 392-0,3 27330 1,6 2004 2005 392 0,0 27812 1,8 2005 2006 390-0,5 25489-8,4 2006 2007 415 6,4 25962 1,9 2007 2008 418 0,7 27614 6,4 2008 2009 344-17,7 24263-12,1 2009 2010 397 15,4 25961 7,0 2010 Kokonaismäärät maanteiden tavaraliikenteessä olivat vuonna 2010 397 miljoonaa tonnia ja 26,0 miljardia tonnikilometriä. Markkinoilla tapahtui merkittävä muutos kuljetetun tonnimäärän osalta, koska yksityisen rekisterin kalustolla kuljetettiin suhteellisesti enemmän tavaraa kuin 2000-luvulla aiemmin eli 112 miljoonaa tonnia (28,2 %). Kuljetustyön suhde pysyi vakiintuneella tasolla luvanvaraisen kaluston osuuden pysyessä edelleen yli 90 prosentissa (23,7 mrd tkm). Rekisterissä olevien yli 3,5 tonnin kuorma-autojen lukumäärä oli ylittänyt ensimmäisen kerran 100 000 rajan edellisenä vuonna. 31.12.2010 rekisterissä oli jo 116 500 kuorma-autoa, joista luvanvaraisia 38 600 ja yksityisrekisterissä 77 900. Liikennekäytössä yksiköitä oli merkittävästi vähemmän; luvanvaraisia noin 33 800 kuormaautoa ja yksityisrekisterissä yli 60 500 kuorma-autoa. Pakettiautojen osalta tilanne oli toinen. Maan yli 343 000 pakettiauton joukosta liikennekäytössä oli 290 000 autoa. Luvanvaraisessa liikenteessä oli rekisteröitynä edelleen yli 5 000 pakettiautoa. Logistiikkavaliokunta Logistiikkavaliokunnan puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Matti Heikkilä ja toisena yrittäjäjäsenenä Seppo Korhonen. Logistiikan aamupäivä -tilaisuuksia järjestettiin yksi ja loppuvuodelle suunniteltu toinen tapahtuma päätettiin siirtää Kuljetuskuution vuosipäivän yhteyteen tammikuulle 2011. Syksyllä järjestettiin seminaari Huomisen kuljetukset ja ympäristö onko vihreä vihreää?. Tilaisuuksiin osallistui asiakkaiden ja logistiikka-alan johtoa sekä päättäjiä, jäsenyritysten edustajia ja yhteistyöjäseniä. 12
Valiokunnan toimintaa ja kokoonpanoa valmisteltiin vuodelle 2011. Toiminnan pääteemoiksi valittiin järjestettävien tapahtumien lisäksi logistiikan pullonkaulat tutkimuksen käynnistäminen, tupa-iltojen järjestäminen yhteistyössä alueyhdistysten ja/tai suoritealayhdistysten kanssa sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kuuleminen tai yrityksiin tutustuminen. Valiokunta osallistui yhteistyössä eri toimijoiden kanssa logistiikkakoulutuksen järjestämiseen. Projekteja, joihin valiokunnan jäsen osallistui, olivat Tulevaisuuden Logistiikka (TULO) ja Häiriötön Jakelukuljetus (Häitek). Toimitusketjujen muutoksia ja kehittymistä seurattiin kotimaassa ja kansainvälisesti. Komission logistiikan toimenpideohjelman edistymisen seurantaa jatkettiin. Kustannuskehitys, kuljetustaloudellinen neuvonta Dieselöljyn hinta jatkoi nousuaan koko vuoden 2010 ja barrelihinta lähestyi 100 USD:n rajaa joulukuussa. Tilastokeskuksen indeksin perusteella dieselöljyn vuosimuutos oli + 14,6 %. Merkittävää on, että muutkin kustannustekijät jatkoivat nousuaan ja vaikeuttivat yritysten toimintaa ja lamasta toipumista. Kokonaiskustannusten muutokset joulukuusta 2009 joulukuuhun 2010 olivat ajoneuvotyypeittäin: - pakettiautot ja kevyet kuorma-autot + 2,2 % - keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot + 4,1 % - perävaunuyhdistelmät + 5,9 %. Kustannuksia nostivat vuoden aikana: - polttoaineet + 14,6% - työkustannukset + 2,2 % - korjaus- ja huoltokustannukset + 3,4 % - rengaskustannukset + 2,0 % - poistot + 2,4 % - vakuutusmaksut + 3,8 % - liikennöimismaksut + 1,7 % - hallintokustannukset + 2,9 % - ylläpitokustannukset + 1,0% Korkokulujen lasku (- 20,1 %) välillisten kustannusten aleneminen (- 2,4 %) puolestaan vähensivät kokonaiskustannusten nousua vertailuajankohtien välillä. Kuljetuskustannusten muutoksia seurattiin säännöllisesti. Polttoaineen hinnanmuutoksista ja niiden vaikutuksista toimialan kustannuksiin laadittiin ajan tasalla olevat tiedostot, jotka viestittiin nopeasti jäsenille. Vuonna 2009 ensi kertaa kootun ja kolme kertaa vuodessa päivitettävän maanteiden tavaraliikenteen talous- ja suhdannekatsauksen julkaisua jatkettiin vuonna 2010. 13
Kuljetuskustannusten muutoksista tiedottamista jatkettiin jäsenyrityksille SKAL:n kotisivujen ja Kuljetusyrittäjä-lehden välityksellä. Kustannusmuutoksista laadittiin taulukko, jossa esitettiin kustannustekijöiden osuudet kokonaiskustannuksista, niissä tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset kokonaiskustannuksiin. Avustettiin jäsenjärjestöjä ja -yrityksiä kustannuslaskelmien laadinnassa ja eri kustannustekijöissä tapahtuneiden muutosten seurannassa. Jaettiin edelleen koulutustilaisuuksissa vuonna 2008 uudistettua kustannuslaskentaohjelmaa. Ajoneuvot ja ajoneuvotekniikka Vuoden 2006 joulukuussa eduskunta hyväksyi lakiesityksen, jossa yli 2,55 metriä leveitä moduuleita saatiin käyttää 31.12.2009 saakka, jos kuormakorin sisäleveys on enintään 2,51 metriä. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö päätti vuonna 2006 sallia moduulimittaisten erikoistarkoitukseen rakennettujen yli 2,55 metriä leveiden ajoneuvoyhdistelmien käyttämisen 31.12.2011 saakka raakapuun, turpeen, hakkeen tai elävien eläinten kuljetuksista erillisestä hakemukseen ja maksulliseen lupaan perustuen. Kuormakorin sisäleveys saa olla enintään 2,51 m. Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa vielä vuonna 2009 käytyjä neuvotteluja Ruotsissa sallittujen mittojen ja massojen hyväksymisestä Suomeen ei jatkettu vuonna 2010. Liikenneministeri pitäytyi alkuperäisten säädösten noudattamisessa, kun ministeriö oli loppuvuodesta 2009 tiedustellut asiaa myös oikeuskanslerilta. Mittoja ja massoja koskevat asiat siirtyivät liikenne- ja viestintäministeriössä erilliseen työryhmävalmisteluun osana logistiikkastrategian laadintaa, mutta valmistelu siirtyi syksyllä komission tyyppihyväksynnän asetusehdotuksen johdosta. Ajoneuvotekniikan kehitystä seurattiin osallistumalla kolmeen ajoneuvojen rakennetta ja määräyksiä koskevaan seminaariin. Ajoneuvolainsäädännön kehityksen seuraamiseksi tavattiin säännöllisesti liikenne- ja viestintäministeriön edustajia liikenneturvallisuusyksiköstä sekä logistiikka- ja Venäjä-yksiköstä ja ajoneuvojen valmistajien edustajia. Jatkettiin työskentelyä Rakennustietosäätiön työryhmässä. Julkaisut ja lausunnot Päivitettiin uudistettu Maanteiden tavaraliikenne Suomessa -tilastojulkaisu. Myös kuormaautoja ja perävaunuja koskeva tilastovihko päivitettiin. Ajoneuvoja ja ajoneuvojen käyttöä koskevista säädöksistä laadittiin 16 lausuntoa ja esitystä. 14
Tutkimukset Hankkeen / tutkimuksen nimi ja tarkennus Aikataulu LOGFO Suomen logistiikkastrategia 09/2008 10/2010 Bioenergia Bioenergiakuljetusten kehitysnäkymät 11/2008 05/2010 Barometrit 3 kertaa vuodessa tammi-, touko- ja syyskuu Häitek Liikevaihto ja palkkasumma Häiriötön jakelukuljetus 4 kertaa vuodessa 08/2007 09/2010 Tilinpäätös Kerran vuodessa 02/2011 (2009 tiedot) Komission tutkimus direktiivistä* 96/53/ETY *) Komissio päätti v. 2009 teettää aiheesta lisäselvityksiä. Tutkimus avoinna. Direktiivin käsittely siirtymässä 2013 2014? Kevät 2009 TULO-projekti Tulevaisuuden Logistiikka 1.8.2008 31.12.2010 Väsymystutkimus Väitöskirjatutkimus, Igor Radun 2009 2010 Kamppailu kuumeisen kuljetusalan puolesta Pro gradu tutkielma, Kaisa Neittaanmäki 10/2008 05/2009 SKAL toteutti yhdessä alueyhdistystensä kassa ulkomaisen kuorma-autoliikenteen laskentahankkeen Suomen tieverkolla. Laskenta järjestettiin 15. 16.9. kahdeksassa laskentapisteessä eri puolilla maata. Laskentapaikkojen ohi ajoi 808 ulkomaista kuorma-autoa vuorokauden aikana. Ulkomaisten kuorma-autojen osuus oli 7,3 % raskaan liikenteen ajoneuvoista. Laskennan tulos ylitti moninkertaisesti viranomaisten aiemmat arviot. Lainopillinen neuvonta SKAL:n lakimiehet antoivat jäsenyrityksille lakiasioissa ilmaista puhelinneuvontaa ja hoitivat jäsenetuhintaan yksittäisiä jäsenyritysten antamia toimeksiantoja. 15
SKAL-asianajorengas Mahdollisiin oikeudenkäynteihinsä jäsenyritykset saivat asianajajan jäsenetuhintaan valtakunnallisen SKAL -asianajorenkaan kautta. Vuonna 2010 renkaaseen kuului 14 asianajotoimistoa. Tilinpäätös ja verokonsultointi Jäsenyrittäjien tilinpäätös- ja verokonsultointiin liittyviä toimeksiantoja hoidettiin SKAL Kustannus Oy:n nimissä. Yritys- ja omistajajärjestelyihin, yhtiömuodon muutoksiin, sukupolvenvaihdoksiin, fuusioihin ja diffuusioihin, yhtiösopimusten ja -järjestysten päivityksiin sekä verovalituksiin liittyviä toimeksiantoja tehtiin jäsenyrittäjille 37 kappaletta. Lisäksi jäsenyrittäjille pidettiin seitsemällä paikkakunnalla verokonsultointipäivä ja annettiin henkilökohtaista verokonsultointia. Jäsenetutuotteet ja TIR tullitakuuasiakirjat SKAL Kustannus Oy:n kautta jäsenyrittäjille välitettiin jäsenhintaan yritystoimintaan liittyviä asiakirjoja, lomakkeita, TIR-tullitakuuasiakirjoja, palkanlaskentaohjelmia, laskutus- ja reskontraohjelmia, kustannuslaskentaohjelmia, turvavarusteita, välimatkalaskuri, koti- ja ulkomaanliikenteen rahtikirjalomakkeita sekä ajopäiväkirjoja, piirturikiekkoja yms. Valtakunnallisista ja paikallisista jäseneduista on SKAL:n kotisivuilla luettelo. Paikallisia jäsenetuliikkeitä, joista yrittäjät saavat SKAL:n jäsenkortilla alennusta tai muuta etua on satoja. Energiatehokkuustyö ja Litra Päivässä -klubi Toimittiin aktiivisesti yhdessä ministeriöiden ja muiden sopimusosapuolten kesken tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseksi. Kehitettiin energiatehokkuustoimien seurantaan ja raportointiin ammattiliikenteen tietopankkia yhdessä viranomaisten ja alan toimijoiden kanssa. SKAL:n oman Litra Päivässä -klubin jäsenmäärä kasvoikin ilahduttavasti 50 jäsenellä. Jäsenille toimitettiin kuukausittain sähköinen uutiskirje energiatehokkuuden ajankohtaisista teemoista. Syyskuussa järjestettiin perinteinen taloudellisuusajo Jyväskylän Laajavuoressa teemalla Litra päivässä. Valmisteltiin Litra Päivässä Kummiyritys -hankkeen käynnistämistä vuoden 2011 alusta. Jatkettiin Ennakoivan ajotavan, Litra päivässä -koulutuksia ja kehitetään aiheesta uusia kursseja. Terve yrittäjä Terve yrittäjä -teemalla jatkettiin yhteistyötä mm. Työterveyslaitoksen erilaisissa yrittäjän terveyteen ja hyvinvointiin tähtäävissä hankkeissa. Raskaan liikenteen ammattilaisille tehtiin yhdessä Rahtareiden ja Työterveyslaitoksen kanssa hyvinvointikysely, jonka tuloksia 16
käsitellään seuraavan vuoden aikana Kuljetusyrittäjä- ja Rahtarit-lehdissä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden avulla. SKAL Vertaistuki SKAL:n raskaan liikenteen ammattilaisille tarjoamassa palvelussa toimi 20 vapaaehtoista, jotka ovat pääosin jäsenyrittäjiä. Vertaistukea annetaan kaikille onnettomuuteen joutuneille raskaan liikenteen kuljettajille. Toimitaan yhteistyössä Autoliiton kanssa ja vertaistukipalvelun 24 h päivystävä puhelinnumero on sama kuin Autoliiton tiepalvelunumero 0200 8080. Tästä numerosta puhelu yhdistetään lähimmälle SKAL:n vertaistukihenkilölle. Palvelu lanseerattiin Oulun liittokokouksen yhteydessä ja se on saanut runsaasti julkisuutta. Jyväskylässä järjestettiin yhteinen koulutustapaaminen, jossa kouluttajana toimi kriisipsykologi Tiina Sjöblom. Liikenneturvallisuus SKAL toimi aktiivisesti liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneturvan liikenneturvallisuusviestinnän koordinointityöryhmässä, jonka puitteissa perustetun Valppain mielin - tunnuksen alla yhteiskampanjat toteutettiin. Lisäksi SKAL oli mukana myös Liikenneturvan hallituksessa. Jäsenhankinta Jäsenhankintatyöryhmä sai kesäkuussa jäsenhankintasuunnitelmaraporttinsa valmiiksi. Työryhmä kehitti toimenpide-ehdotuksia jäsenhankinnan tehostamiseksi. Toimenpide-ehdotuksina työryhmä esitti mm. mittavaa uuden jäsenyrittäjän starttipakettia, koulutussetelikampanjan jatkamista, uuden toimenkuvan perustamista jäsenhankintaa varten, KTK-yhteistyön tiivistämistä, vuosittaista uusien jäsenien tapahtumaa, SKAL markkinointia tavaraliikenteen liikenneyrittäjäkursseilla ja jäsenetujen ylläpidon tehostamista. SKAL tulevaisuustyöryhmä huomioi omassa työssään jäsenhankintatyöryhmän ehdotuksia. Tiedonkulku Jäsentiedottaminen Jäsentiedottamisen rungon muodostivat Kuljetusyrittäjä-lehden ohella järjestön kotisivulla www.skal.fi julkaistut ajankohtaista -osion uutiset, jäsenyhdistysten jäsentiedotteet sekä erilaiset jäsen- ja koulutustilaisuudet. 17
Tiedottamisen runko on ollut sähköinen viestintä. Paikallisyhdistysten omia internetsivuja on rakennettu lisää. Internetsivujen pikatiedoteosoitteistossa on lähes 3 500:n jäsenen sähköpostiosoitteet, joilla saadaan lähetettyä pikaista tiedottamista vaativat uutiset tehokkaasti. SKAL:n internetsivuilla käytiin vuoden 2010 aikana yli 174 193 kertaa, joka tarkoittaa keskimäärin 477 käyntiä päivässä. Sivuista suosituin oli jäsenpalveluiden etusivu. Seuraavaksi suosituin oli SKAL Kouluttaa etusivu. Seuraavaksi suosituimmat sivut olivat yhteystiedot ja Tietoa kuljetusalasta -etusivu. Käytetyimmät hakusanat, joilla SKAL:n internetsivuille tultiin hakukoneiden kautta olivat skal, skal.fi, liikennelupa, välimatkalaskuri sekä tir. Eniten käyntejä SKAL:n sivuille tuli Helsingistä, Oulusta ja Turusta. SKAL:n sähköinen uutiskirje lähetettiin 8 kertaa. Luetuimmat uutiset olivat EU tappaa yrittäjyyttä (307), Polttoainevarkaudet yleistyneet (270), Ajokorttilainsäädännön kokonaisuudistus eduskuntakäsittelyssä (250), Kuormausnostureiden riskit hallintaan (161). Uutiskirjeisiin koottiin ajankohtaiset uutiset ja se lähetettiin internetin pikatiedotelistan sähköpostiosoitteistolle sekä koko SKAL-organisaatiolle hallinto mukaan lukien. Lisäksi yhteistyöjäsenille lähetettiin 4 omaa räätälöityä uutiskirjettä. Litra päivässä -klubilla on omat internetsivut, joilla käyntejä oli 1 426. Klubilainen sai lisäksi oman sähköisen Litra päivässä -uutiskirjeen 8 kertaa. Kuljetusyrittäjä-lehden liitteenä jäsenyrityksille toimitettiin seuraavat painatteet: Liiketoimintamme eettiset ohjeet, Kuljetuksia ja logistiikkaa 2010 -vuosikirja, Meidän tulevaisuus 2020 -jäsenkysely, Kuljettajan tsekkauslista ruokatauoille, varapuheenjohtaja Teppo Mikkolan vaalimainos Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi, SKAL Kalenteri 2011, Liikennelupakurssit 2011 -esite, Kuljetusverkoston eettiset ohjeet sekä useita ilmoitusasiakkaiden esitteitä. Luottamus- ja toimihenkilöille tuotettiin vuosikokouskierrokselle ajankohtaisasioista Power Point -esitys. Intranet ja sähköinen kalenteri Intranetin käyttö tehostui edellisvuodesta sekä henkilökunnan että hallinnon keskuudessa. Koulutusta sekä intranetin että sähköisen kalenterin käyttöön annettiin koko henkilökunnalle. Kuljetusyrittäjä-lehti Kuljetusyrittäjä-lehti ilmestyi yhdeksän kertaa 64-sivuisena. SKAL lähetti lehden kaikille jäsenyrityksille ja -yrittäjille, yhteistyöjäsenille sekä alan keskeisille päätöksentekijöille ja sidosryhmille. Viimeisimmän virallisen levikintarkastuksen (v. 2010) mukaan lehden levikki oli 8 350. Oma henkilökunta osallistui entistä aktiivisemmin lehden sisällön tuottamiseen. Jäsenyhdistysten vetäjät osallistuivat vuorotellen lehden sisällön suunnittelukokouksiin. Lehden painopaikka, ulkoasun suunnittelija ja ilmoitustilan myyjä vaihtuivat. 18
Lehden teemat olivat talous- ja kuljetusmarkkinat, kehittyvä kuljetuskalusto, vihreät kuljetukset, kuljetusasiakkuus, tapahtumalogistiikka, liikenneturvallisuus, kuljetusalan huippubrändit, henkilöstöjohtaminen ja koulutus logistiikka-alalla. Loppuvuodesta teetettiin lehden ilmoitusten huomionarvotutkimus Innolink Researchilla. Tutkimustulokset ovat käytettävissä vuoden 2011 alussa. Kriisiviestintäsuunnitelma SKAL:n kriisiviestintäsuunnitelma laadittiin keväällä 2010 työryhmällä Iiro Lehtonen, Kirsi Heikkilä ja Laura Ristolainen. Mediayhteydet Internetsivuilta löytyy oma osionsa median edustajille, jonne on koottu mm. taustatietoa ja valokuvia. Vuoden aikana lähetettiin 38 lehdistötiedotetta SKAL:n kannanotoista ja alan ajankohtaisista asioista. Medialle toimitettiin myös tausta-aineistoa ja juttuvihjeitä. Keskeisinä aihepiireinä olivat alaa koskevat EU-säädökset, uuden ajokorttilain valmistelu, ahtaajien lakkoilu, SKAL:n liikennelaskenta sekä barometrien julkistusten yhteydessä taloudelliseen tilanteeseen liittyvät tiedotteet. Mediaseurannan mukaan SKAL näkyi tiedotusvälineissä yli 400 kertaa (luvusta puuttuu useita alueellisten ja paikallisten tiedotusvälineiden julkaisemia juttuja), kokonaisnäkyvyyden ollessa huippuluokkaa. Kuukausittainen keskiarvo SKAL:sta kirjoitetuista lehtijutuista on 34. Eniten näkyvyyttä painetussa mediassa SKAL saavutti maaliskuussa. Ahtaajien lakkoon otettiin kantaa moneen kertaan. Maaliskuussa mediaosumia oli 63. Myös kesäkuussa liittokokouksen yhteydessä lähetettyjen tiedotteiden (Ahti Myllys jatkoi puheenjohtajana, Vuoden Kuljetusyrittäjä, Puunkuormauskilpailu) läpimeno oli vahva lehdissä. Kesäkuussa mediaosumia oli 62. TV- ja radioesiintymisiä oli sekä YLEllä että kaupallisilla kanavilla läpi vuoden. Eniten SKAL:n toiminnasta kirjoittivat Kauppalehti, Aamulehti, Turun Sanomat ja Helsingin Sanomat. Sähköisen mediaseurannan sopimus jatkui Cisionin kanssa. Printtiseuranta toteutettiin SKAL:n toimistolla alueyhdistysten avulla. SKAL:n tiedotteiden välittämisestä oli sopimus Deskin kanssa. Lisäksi tiedotteita lähetettiin suoraan toimituksiin ja toimittajille, yhteistyötahoille, virkamiehille ja poliittisille tahoille oman tiedotejakelulistan mukaisesti. Toimittaja- ja päätoimittajatapaamisia jatkettiin. Reality-tv-sarja kuljetusyrittäjän elämästä Aloitettiin valmistelu ja neuvottelut kuljetusalan omasta reality-tv-sarjasta. Kiinnostuneita olivat useat tuotantoyhtiöt ja yhden kanssa valmistelu eteni pitemmälle ja alustava lupaus 10-osaisen sarjan toteutuksesta saatiin JIM-kanavalta. 19
Lehdistötilaisuudet ja seminaarit Aihe Aika Paikka Vuoden Kuljetuskuution paljastus 15.1. Helsinki SKAL-Kuljetusbarometri 15.1. Helsinki Puunkuormausmestaruuskisat alkavat 12.4. Lahti SKAL-Kuljetusbarometri 1.6. Helsinki Kuljetusalan koulutus ja mielikuvien markkinointi 28.5. Helsinki Liittokokous ja vertaistuki 12.6. Turku SKAL-Kuljetusbarometri 21.9. Helsinki Logistiikan aamupäivä 27.4. 4.5. 19.8. Helsinki Helsinki Helsinki ADR-Seminaari 29.10. Helsinki Logistiikkaseminaari 9.11. Helsinki Messut ja yleisötapahtumat Next Step 2010 nuorten koulutus ja rekrytointi -tapahtumaan Jyväskylässä osallistuttiin yhdessä Autokoululiiton kanssa. Oulussa Eteenpäin -messuilla oltiin SKAL Oulun lääni ry:n ja Wetterin kanssa myös houkuttelemassa nuoria alalle. SKAL oli perinteiseen tapaan mukana myös elokuun alussa Alahärmässä järjestettävässä Power Truck tapahtumassa. SKAL osallistui Oy Scan-Auto Ab:n järjestämän Young European Truck Driver -kilpailun järjestelyihin Oulussa ja loppukilpailussa Södertäljessä. Volvo Trucks Strongman -kilpailussa oltiin mukana Lempäälän ja Alahärmän osakilpailuissa. Tapahtuma Ajankohta Paikka Next Step -työpaikka- ja koulutus -messut 14. 15.1. Helsinki Logistics 10 -näyttely 20.4. Helsinki Finntrail-seminaari 22. 25.4. Romania 20
Kuorma-auton päivä Mobilia 23.5. Kangasala Kuorma-autojen tunnistuskilpailu 23.5. Kangasala Kuorma-auton päivä Tykkimäellä 19.6. Kouvola SuomiAreena 20.7. Pori Power Truck Show 6. 7.8. Alahärmä Särkänniemen elämyspäivä 14.8. Tampere Kuorma-auton päivä Ounaspaviljonki 21.8. Rovaniemi Kuorma-auton päivä Linnanmäellä 22.8. Helsinki FinnMetko 2010 -näyttely 2. 4.9. Jämsä Litra päivässä -ajot 11.9. Jyväskylä Eteenpäin -messut 22. 23.9. Oulu Maanrakennuskuljetusseminaari 8.10. Kuopio Kuljetusala.com ja nuorten houkuttelu alalle Kuljetusala.com herätettiin henkiin vuoden 2010 lopulla. Mukana uusien internetsivujen suunnittelussa Mediatalo Opiskelupaikka Oy:n kanssa olivat SKAL:n lisäksi ALT, AKT, Logistiikkayritysten liitto ja Volvo Finland AB sekä Puolustusvoimat Kulta-hankkeen kautta. Kuorma-auton tunnistamisen SM-kilpailun alkukilpailu toteutettiin yhteistyössä Mobilia Auto- ja tiemuseon kanssa internetissä ja loppukilpailu Kangasalla Mobiliassa Kuorma-auton päivänä. Paras tunnistaja oli Ari Perttilä Sälinkäältä. Palkinnot ja huomionosoitukset Vuoden 2009 Kuljetuskuutio myönnettiin Vantaan kaupungille sen panostuksesta Kehä III:n parantamiseen. Palkinto luovutettiin Kuution vuosipäivän yhteydessä 15.1 Turun liittokokouksen yhteydessä palkittiin SKAL Kuljetusyritys 2010 (ent. Vuoden Kuljetusyritys) Kuljetusliike Kauko Koskinen Ky Eurasta. Palkintona yritys sai Neste Oil Oyj:n kustantaman ja kultaseppä Tapio Rajalan toteuttaman ison kiertopalkinnon lisäksi saman näköisen pikkupatsaan, joka jää voittajalle. Myös perinteinen rahapalkinto myönnettiin siirtymäkauden vuoksi. Liittokokouksen yhteydessä jaettiin myös SKAL:n Liikenneturvallisuuspalkinto, joka luovutettiin Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:lle, jonka aloitteesta Kaakkois-Suomessa kam- 21
panjoitiin hands free -laitteiden käytön puolesta ammattiliikenteessä. Korvaa kätesi, käytä korvaa -kampanjaa toteutettiin muissakin alueyhdistyksissä kuluvan vuoden aikana. Painotuotteet SKAL Kustannus Oy:n kustantamana tuotettiin SKAL Kalenteri 2011. Se lähetettiin jäsenyrittäjille Kuljetusyrittäjä-lehden mukana. SKAL:n Talous- ja suhdannekatsaus jaettiin mm. barometrien julkistusten yhteydessä sekä toimittajatapaamisissa. Painatettiin jäsenyritysten autoihin vuositarrat, PR-tarkoituksiin jakotarroja, vuoden 2011 jäsenkortti, jäsenhankintaesite ja Kuljetuksia ja Logistiikkaa 2010 -ajankohtaisesite. Järjestötoiminta Järjestötapahtumien ja -tilaisuuksien tavoitteena on lisätä jäsentyytyväisyyttä ja kiinnostusta järjestäytymiseen, aktivoida yhdistystoimintaa ja lisätä jäsenkunnan yhteenkuuluvuutta. Järjestötilaisuudet Tapahtuma Paikka Ajankohta Osanottajat Toiminnanjohtajien neuvottelupäivä Helsinki/Tallinna Helsinki 11. 12.3. 18.5. Liittokokous Turku 11. 12.6. 406 26 24 Turku 12.6. 30 SKAL viranomaispäivä Tampere 23.9. 35 Maansiirtoinfo Kalajoki 20.3. 14 SKAL Tulevaisuus Jyväskylä 11.9. 100 Veteraanijäsenten tapaaminen Maarakennuskuljetusseminaari Kuopio 8.10. 48 Yhteensä 8 683 22
Harrastus- ja kilpailutapahtumat Tapahtuma Paikka Aika Osanottajia SKAL-talvipäivät ja Hiihtomestaruuskilpailut Kuopio 26. 28.2. 120 SKAL Pilkkikisat Imatra 14.3. 50 SKAL-motoristit Kangasala 23.5. 22 Sulkavan soutu Sulkava 9. 12.7. 15 SKAL 39. Hirvi- ja haulikkoammunnan mestaruuskilpailut SKAL-taloudellisuusajo (19 autokuntaa, VIP-luokka 5 autokuntaa) Oulu 10. 11.7. 50 Jyväskylä 11.9. 48 SKAL Karting Jyväskylä 9.10. 70 Yhteensä 7 375 Hallinto ja henkilökunta Hallitus Puheenjohtaja Ahti Myllys I varapuheenjohtaja Teppo Mikkola II varapuheenjohtaja Matti Heikkilä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Yhdistys Seppo Heikkinen Juha Rahkola SKAL Oulun lääni ry Tomi Heino Tapio Hellgren Helsingin Kuljetusyrittäjät ry Kari Helokivi Jari Välikangas Suomen Säiliöautoliitto ry Ari Hämäläinen Hannu Lamminen Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry Petri Hämäläinen Hannu Kangas Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Matti Jaatinen Hannu Näkki Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Seppo Korhonen Risto Koskinen SKAL Keski-Suomi ry Kari Kähkönen Raimo Sammallahti Lapin Liikenneyrittäjät ry Juha Lehtinen Hans Ahola Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät ry Reijo Mecklin Christian Ekroos Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Rauno Mäenpää Risto Kivimäki Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Markku Nissinen Veli-Pekka Hämäläinen SKAL Itä-Suomi ry Simo Räihä Tapio Okkolin Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL ry Tero Salmi Juha Karhu Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry 23
Håkan Stara Mikko Myllymäki SKAL Pohjanmaa ry Pekka Valtonen Tero Vihmalaakso Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Seppo Voutilainen Matti Äijälä Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Asiantuntijajäsenenä kokouksiin osallistui Pauli Hautala Kuljetuskeskusten Liitosta. Hallitus kokoontui 6 kertaa. Puheenjohtajisto Puheenjohtaja Ahti Myllys ja varapuheenjohtajat Teppo Mikkola ja Matti Heikkilä muodostavat toimitusjohtaja Iiro Lehtosen kanssa puheenjohtajiston, joka kokoontui 8 kertaa valmistellen hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat. Puheenjohtajiston sihteerinä toimii Esa Näätänen. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet Kunniapuheenjohtaja, liikenneneuvos Fritz Kuula Kunniajäsen, liikenneneuvos Olavi Lahtela Kunniajäsen, toimitusjohtaja Tapio Mäkinen Kunniajäsen, toimitusjohtaja Jukka Vuorinen Kunniajäsen, kuljetusyrittäjä Seppo Makkonen Kunniajäsen, toimitusjohtaja Raimo Nikkanen Johtoryhmä SKAL:n toimiston johtoryhmä kokoontui huhtikuun loppuun toimitusjohtaja Iiro Lehtosen johdolla 32 kertaa. Johtoryhmään kuuluivat lisäksi Sakari Backlund, Kirsi Heikkilä, Markku Immanen, Pasi Moisio, Esa Näätänen, Jari Pietilä ja Eino Simonen. Kerran kuukaudessa järjestettiin kokous, johon voivat osallistua myös suoriteala- ja alueyhdistysten johtajat. Sihteerinä oli toimitusjohtajan sihteeri Marja Eskola. Henkilökunta Anttila, Mika * Backlund, Sakari Eskelinen, Ulla Eskola, Marja Hammaren, Hanna-Liisa * Heikkilä, Kirsi Heinonen, Tuomo Immanen, Markku * Kilkki, Elina Laurin, Salla ** Lehtonen, Iiro * Mattila, Eliisa Moisio, Pasi * Murto, Petri Myllyniemi, Maija-Liisa Nyqvist, Pirjo järjestelmäasiantuntija logistiikkapäällikkö viestintäsihteeri toimitusjohtajan sihteeri neuvontalakimies viestintäpäällikkö kuljetusasiantuntija talouspäällikkö puhelinvaihteen hoitaja (1.11. alkaen) toimistosihteeri toimitusjohtaja verkkotiedottaja johtaja kuljetusasiantuntija puhelinvaihteen hoitaja jäsenrekisterin ylläpitäjä 24
Näätänen, Esa * Pietilä, Jari Pänkäläinen, Leila Rautalin, Leena-Maija * Ristolainen, Laura Saarinen, Jari * Salem, Sirkka Simonen, Eino * Vertomaa, Nina Vähäkainu, Merja laki- ja TIR-asiain päällikkö järjestöpäällikkö koordinaattori sihteeri (25.5. saakka) verkkotiedottaja (äitiyslomalla 2.8. alkaen) palvelupäällikkö pääkirjanpitäjä koulutuspäällikkö sihteeri sihteeri * yhteinen SKAL Kustannus Oy:n kanssa ** yhteinen SKAL:n ja MKY:n kanssa SKAL Kustannus Oy SKAL:n koulutus- ja myyntitoiminnasta vastasi SKAL Kustannus Oy. Yhtiö julkaisi Kuljetusyrittäjä-lehteä. SKAL-organisaation koulutus-, konsultointi- ja tutkimustoiminta oli keskitetty SKAL Kouluttaa -nimikkeen alle. Järjestö laskutti yhtiöltä koulutuksen ja suunnittelun aiheuttamat välittömät kustannukset. Yhtiö hoiti lisäksi SKAL:n ja jäsenyhdistysten monistus- ja kopiointipalveluja. Monistustoimintaa varten yhtiöllä on paino- ja kopiokoneita sekä jälkikäsittelylaitteistoa. Yhtiö myy monistus- ja jälkikäsittelypalveluja myös ulkopuolisille asiakkaille. SKAL Kustannus hoiti myös TIR Carnet iden myynnin. TIR-järjestelmä SKAL jatkoi Suomen tullihallituksen kanssa solmitun sopimuksen perusteella kansainvälisen tullitakuuketjun kansallisena takaajajärjestönä toimimista ja välitti IRU:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella TIR-tullitakuuasiakirjoja jäsenyrityksille. Kansainvälisen talouden piristyminen loppuvuodesta näkyi myös TIR-liikenteessä. TIRtullitakuuasiakirjoja välitettiin vuoden aikana 11 257 kappaletta suomalaisille kuljetusyrityksille. Vaikka välitettyjen asiakirjojen menekki alkoikin hieman piristyä vuoden viimeisellä neljänneksellä, jäi koko vuoden menekki edelleen vuoden 2008 tasoa n. 28 % alhaisemmaksi. Suomalaisten kuljetusyritysten suorittamien TIR-kuljetusten tärkein kohdemaa oli edelleen Venäjä ja käytetyin TIR-tullitakuuasiakirjatyyppi EU:n ja sen rajanaapurien väliseen liikenteeseen tarkoitettu Pilot TIR-tullitakuuasiakirja. Voimassaolevia käyttäjäsopimuksia oli vuoden lopussa 95 kappaletta. SKAL:n edustaja on osallistunut YK:n TIR-järjestelmää hallinnoivan tullityöryhmän (WP30) kokouksiin yhdessä Suomen tullihallituksen edustajien kanssa. SKAL Kustannus Oy:n henkilökunta Anttila, Mika * Anttila, Nina Erkstam, Irene järjestelmäasiantuntija sihteeri kirjanpitäjä 25