LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA vv

Liite 7/1/1 13.9.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA vv. 2007-2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 13.9.2005

LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SISÄLTÖ 1 Toiminta-ajatus... 1 2 Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet... 1 2.1 Peruskoulutus... 2 2.2 Tutkijankoulutus... 4 2.3 Tutkimus... 5 2.4 Voimavarat, rakenteet ja toimintaedellytykset... 6 3 Voimavarat... 8 3.1 Henkilöstösuunnitelma... 8 3.1.1 Vapautuvat virat... 8 3.1.2 Uudet virat ja virkamuutokset... 9 3.2 Määrärahat... 12 Liite Liite Kehittämishankkeet Laitehankinnat

LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2007 2010 1 Toiminta-ajatus Maamme korkein liikuntatieteellinen koulutus ja tutkimus on keskitetty valtiovallan päätöksellä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan keskeisenä tehtävänä on kouluttaa liikunta- ja terveysalojen yliopistoasteen asiantuntijoita sekä tuottaa tutkimustietoa liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. Liikunnalla on keskeinen merkitys terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Liikunnan ja terveyden yhteyksien monitieteinen hyvinvoinnin edistämistä palveleva laaja-alainen tutkimus ja sen avulla tuotetun tiedon siirtäminen koulutuksen kautta liikunta- ja terveyskulttuurin eri alojen käyttöön muodostaa kestävän perustan liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan olemassaololle terveyttä edistävän tiedon tuottajana ja välittäjänä. Tiedekunta voi ja sen tulee toimenpiteillään vaikuttaa koko väestön liikunta- ja terveystottumuksiin ja edistää siten sen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. 2 Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Tiedekunta pitää hyvin kapea-alaisena ja arveluttavana suuntausta, että yhteiskunnallista ja sivistyksellistä kehitystä arvioidaan pääasiassa vain taloudellisten ja kognitiivisten suoritteiden avulla ihmisten hyvinvointi unohtaen. Toimintaympäristössämme tapahtuvat ja odotettavissa olevat kehityssuunnat kuten: yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen aikaansaama luonnollisen fyysisen aktiivisuuden väheneminen, väestön ikääntyminen ja suuntautuminen kasvukeskuksiin, liikuntakulttuurin arvomaailmassa tapahtuvat muutokset sekä alueellisten, sosiaalisten ja taloudellisten murrosten seurauksena syntyvä uudenlainen näkemys ns. kolmannen sektorin yhteiskunnallisesta roolista, tulevat tulevaisuudessa entisestään vahvistamaan liikunnan merkitystä ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäjänä eri ikävaiheissa. Lisäksi tiedekunnan tulevaisuuteen vaikuttavat ainakin alan professioiden ja osaamisen kehityssuunnat ja yhteiskunnallinen kysyntä, informaatioteknologian uudet avaukset, uudet kansalliset koulutustehtävät sekä kansainvälistyminen ja Euroopan yhdentyvät koulutusjärjestelmät. Nämä kaikki asettavat kasvavia haasteita liikunta- ja terveystieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle ja edellyttävät myös lisääntyvää yhteiskunnallista panostusta niiden resursointiin. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan tavoitteena on yliopiston strategian mukaisesti vahvistaa asemaansa edustamillaan tieteenaloilla kansallisen johtoaseman lisäksi myös kansainvälisen koulutus- ja tutkimustoiminnan terävimmässä kärjessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tiedekunta: jatkaa profiloitumista nykyistä selkeämmin alan tiedekorkeakouluksi. Tämä merkitsee kaksiportaisen koulutus- ja tutkintojärjestelmän toteuttamisen myötä voimavarojen kohdentamista enenevässä määrin maisteri- ja tohtorikoulutukseen sekä tutkimustoimintaan. 1

toteuttaa rakenteellista kehittämistä arvioimalla koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalueet ja keskittämällä voimavaroja näille ydinalueille. kehittää opiskelijavalintaa ottaen huomioon muuttuvat tieteelliset ja ammatilliset vaatimukset sekä korkeakoululaitoksen kansainvälistymisen tuomat haasteet. pyrkii lisäämään tutkimus- ja kehitystyöhön kohdennettuja voimavaroja sekä sisäisin järjestelyin että ulkopuolista rahoitusta kasvattamalla. tehostaa kansainvälistä yhteistyötä laadukkaiden ulkomaisten alan koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa sekä pyrkii toimimaan ja vaikuttamaan aktiivisesti EU:n liikunta- ja terveysalan koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa ja asiantuntijaelimissä. kehittää organisaatiotaan siten, että toimintojen keskittämisestä ja joustavista rakenteista saatava hyöty voidaan nykyistä paremmin käyttää opetuksen ja tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisen tiedeperustan vahvistamisen avulla. tehostaa yhteistyötä ja verkottumista maamme muiden liikunta- ja terveysalan kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. tehostaa sisäistä ja ulkoista tiedottamista ja terävöittää rooliaan kansallisen ja kansainvälisen liikunta- ja terveyskulttuurin ja -politiikan kehittäjänä ja ohjaajana. 2.1 Peruskoulutus Tiedekunnan koulutustehtävänä on valmistaa korkean tason asiantuntijoita, opettajia, suunnittelijoita ja tutkijoita liikunta- ja terveyskulttuurin eri aloille kehittyvässä ja muuttuvassa yhteiskunnassa. Määrällisiin tavoitteisiin suunnitelmakaudella 2007 2009 vaikuttavat aikaisemmat liikunnan ja terveystiedon aineenopettajakoulutuksen kehittämishankkeet, hyvinvointi- ja liikuntateknologian kehittämishankkeet sekä englanninkieliset maisteriohjelmat, jotka lisäävät ainakin tilapäisesti liikunta- ja terveystieteiden maisterintutkintomääriä. Tavoitteena liikuntatieteellisellä koulutusalalla on 80 liikuntatieteiden kandidaatin ja 110 liikuntatieteiden maisterin tutkintoa ja terveystieteiden koulutusalalla 10 terveystieteiden kandidaatin ja 60 terveystieteiden maisterin tutkintoa keskimäärin vuodessa. Tavoiteajassa suoritettujen ylempien tutkintojen osuus vuoteen 2009 mennessä on 80 %. Maisterin tutkinnon suorittaneista aineenopettajakoulutuksen saaneiden määrällisenä tavoitteena on vuodessa liikuntatieteellisellä alalla 70, joista 30:llä on myös terveystiedon aineenopettajan kelpoisuus. Terveystieteiden koulutusalalla maistereista terveystiedon aineenopettajakoulutuksen saaneiden määrällisenä tavoitteena on 10 sekä lisäksi muun terveystieteiden alan opettajakoulutuksen saaneiden määrällisenä tavoitteena 15. Liikuntatieteelliseen koulutukseen valitaan vuosittain keskimäärin 125 ja terveystieteiden koulutukseen 75 uutta opiskelijaa. Lisäksi avoimen yliopiston kautta terveystieteiden koulutukseen siirtyy vuosittain 10 opiskelijaa. Käynnistettyjen maisteriohjelmien ja muiden kansainvälisten koulutushankkeiden myötä ulkomaalaisia perustutkinto-opiskelijoita tiedekunnassa on suunnitelmakaudella vuosittain keskimäärin 30. 2

Tavoitteiden saavuttamiseksi: tiedekunnan koulutuksen tulee yhä enemmän perustua tutkimuksen ja koulutuksen vuorovaikutukseen ja laaja-alaisen, joustavan ja uusiutumiskykyisen asiantuntijuuden tuottamiseen. opetuksen laadun arviointi ja kehittäminen muodostuu pysyväksi prosessiksi, jossa keskeisenä elementtinä on tutkimustyön ja uuden tutkimustiedon kiinteä kytkeminen opetuksen kehittämiseen ja laadun korostaminen myös opiskelijoiden ryhmäohjauksessa ja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien muodostamisessa. koulutuksen eheyttämistä parannetaan viimeisten vuosikymmenten suuntauksena olleen eriytymisen sijasta hyödyntämällä laitosten välisiä synergiaetuja nykyistä voimakkaammin koulutuksen tarjonnassa. terveystiedon opettajankoulutus sekä liikuntabiologinen hyvinvointiteknologian koulutus pyritään vakinaistamaan. Hyvinvointiteknologiasta on tarkoitus kehittää omaleimainen ja kansainvälisesti merkittävä osaamisalue Jyväskylän yliopistossa. Terveystiedon tulo itsenäiseksi perusopetuksen oppiaineeksi ja ylioppilastutkinnon ainereaalikokeeksi on käynnistänyt mittavan kansallisen terveystiedon opettajakoulutuksen. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan profiloituminen kansalliseksi koordinoijaksi tässä koulutustehtävässä ja sitä tukevassa tutkimuksessa tulee voimistumaan merkittävästi ja vahvistamaan osaltaan koko yliopiston imagoa valtakunnan johtavana opettajankoulutuslaitoksena. jo olemassa olevaa koulutusta tullaan lisäämään liikunnan aineenopettajakoulutuksen, valmennuksen ja testauksen, erityisliikunnan sekä liikuntapsykologian ja siihen läheisesti liittyvän motorisen oppimisen aloilla. Opettajakoulutukseen muodostetaan uusi liikunnan ja terveystiedon opettajan maisteriohjelma yhteistyössä terveyskasvatuksen pääoppiaineen kanssa. Tälle luo hyvän pohjan yhtenäiseen (1 9 luokat) peruskoulun toteuttaminen Suomessa, jolloin kahden aineen opettajat opettavat enenevässä määrin liikuntaa myös 1 6 luokilla. Myös kunta- ja koulurakenteen muutokset luovat kasvavaa tarvetta tällaiselle suuntautumiselle. toimintaterapiaan ei toistaiseksi valita uusia opiskelijoita ja tutkimuksen ja koulutuksen kehittymistä seurataan suunnitelmakaudella ja samalla arvioidaan myös toiminnan jatkamisen edellytykset tiedekunnassa. liikuntaa sivuaineena opiskelevien koulutusta tehostetaan kehittämällä yhteistyötä mm. Jyväskylän yliopiston, Kajaanin, Turun, Rauman, Rovaniemen sekä ruotsinkielisen koulutuksen osalta Vaasan opettajankoulutuslaitosten kanssa. opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille turvataan ajanmukainen opetus- ja oppimisympäristö hyödyntämällä uudenaikaisia opetuksen tieto- ja viestintäteknisiä apuvälineitä. Tiedekunnan koko olemassaolon ajan kansainvälisyys on ollut tunnusomaista sen koulutustoiminnalle. Liikuntatieteissä on käynnistetty kaksi opetusministeriön hyväksymää englanninkielistä maisteriohjelmaa Master s Degree Programme in Biology of Physical Activity ja Master s Degree Programme in Sport Science and Management. Liikuntapsykologian alalla on aloitettu Erasmus -rahoituksella eurooppalaisen Sport and Exercise Psychology -maisterikoulutuksen suunnittelu ja terveystieteiden alalla on käynnistynyt NordPlus-verkoston rahoittamana gerontologian yhteispohjoismaisen englanninkielisen maisteriohjelman suunnittelu. 3

Vuosittain 20 30 ulkomaalaista Erasmus-vaihto-ohjelmaan osallistuvaa opiskelijaa opiskelee 1 2 lukukautta tiedekunnan Sport Science and Health Education - ja Sport Science and Management -koulutusohjelmissa. Vastaavasti tiedekunta on asettanut tavoitteeksi, että vähintään puolet tiedekunnan omista opiskelijoista opiskelee osan aikaa ulkomailla, että mahdollisimman moni tiedekunnan opiskelijoista kansainvälistyy ja toimii monikulttuurisessa opiskeluympäristössä myös kotiyliopistossa ja että mahdollisimman moni tiedekunnan opettajista voi toimia vierailevana opettajana tai tutkijana ulkomaisessa yhteistyöyliopistossa. Kansainvälistymisen edelleen kehittämiseksi tiedekunta on laatinut strategiansa osaksi erillisen kansainvälisen toiminnan kehittämissuunnitelman vv. 2004 2007. Opiskelijavalintaan kohdistuva tutkimus ja kehittämistyö on tiedekunnassa jatkuvaa. Tavoitteena on parantaa sekä ammatillisesti että tieteellisesti suuntautuneiden, lahjakkaiden ja motivoituneiden opiskelijoiden sekä ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien ylioppilaiden sisäänpääsymahdollisuuksia mm. vahvistamalla opetusministeriön suositusten mukaisesti ylioppilastutkintotodistuksen ja lukion päästötodistuksen asemaa valintaperusteena. Kolmena viime vuotena on liikunnan sivuainevalinnoissa kokeiltu motorisen taitamisen arviointia aikaisempaa suppeammalla tehtäväjoukolla. Vastaava kevennys on tarkoitus toteuttaa myös vuoden 2006 pääainevalinnoissa. Terveystieteissä on lisäksi otettu käyttöön aineistokoe kaikissa pääaineissa. Perustutkinto-opiskelijoiden määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä 20 25 % lisäyksen kohdistuessa pääasiassa liikunnan ja terveystiedon aineenopettajien koulutukseen, hyvinvointiteknologiaan ja valmennuksen ja testauksen koulutukseen. Liikuntatieteellisen koulutuksen suorittaneet sijoittuvat tehtyjen selvitysten mukaan erittäin hyvin työelämään. Valmistuneista noin 90 % sijoittuu välittömästi koulujen opetustehtäviin, urheilujärjestöjen palvelukseen tai muihin liikunta-alan tehtäviin yhteiskunnan eri sektoreille. Myös terveystieteellisen koulutuksen suorittaneista valtaosalla on työpaikka opintojen päättyessä. 2.2 Tutkijankoulutus Tiedekunnan jatkokoulutuksen tavoitteena on sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettujen korkean tason tieteellisten asiantuntijoiden kouluttaminen liikunta- ja terveyskulttuurin aloille yhteiskunnassa. Päämääränä on, että jatkokoulutetut kykenevät tuottamaan ja kriittisesti arvioimaan alan tieteellistä tutkimustietoa sekä käyttämään sitä edelleen yhteiskunnan tarpeisiin ja sen kehittämiseksi. Määrällisinä tavoitteina suunnitelmakaudella 2007 2009 on 8 liikuntatieteiden ja 6 terveystieteiden tohtoria vuosittain. Tiedekunnan jatko-opiskelijoiden määrä on noin 150, joista ulkomaalaisia noin 15. Tiedekunta jatkaa tutkijakoulutuksen systemaattista uudistamista tavoitteena mm. koulutuksen laadullinen kehittäminen, väittelijöiden keski-iän alentaminen, jatkokoulutusverkostojen muodostaminen, korkeatasoisten kansainvälisten tietyille kohderyhmille räätälöityjen tohtoriopintokokonaisuuksien järjestäminen, erityisten tutkijakoulutusohjelmien luominen lahjakkaille opiskelijoille sekä ohjaus- ja seurantaryhmien perustaminen. Tutkijakoulutuksen vahvistamiseksi tavoitteena on eri oppiaineiden yhteisen tohtorikoulutuksen tehostaminen, oman valtakunnallisen monitieteisen liikunnan ja terveyden edistämisen tutkijankoulutusohjelman valmistaminen, kuntoutuksen alan kansallisen tutkijakoulun käynnistäminen, 4

osallistumispanoksen lisääminen jo olemassa olevissa alan tutkijakouluissa sekä verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusyhteisöjen ja laatuohjelmien kanssa. Uutena avauksena aloitetaan Vuotech-hankkeeseen liittyen EU-rahoitteinen liikuntateknologinen tohtorikoulutus (Vuodoc) Kajaanin yliopistokeskuksessa. Tällä hetkellä tiedekunta on mukana kahdessa valtakunnallisessa tutkijankoulutusohjelmassa. Erittäin merkittävä osuus tutkijankoulutuksen toteuttamisessa on myös laitosten yhteyteen perustetuilla tutkimuskeskuksilla, jotka tarjoavat nuorille tutkijoille mahdollisuuksia osallistua yhdessä varttuneempien kanssa ja ohjauksessa korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin. 2.3 Tutkimus Tiedekunnan tavoitteena on vahvistaa asemaansa alan johtavana valtakunnallisena sekä kansainvälisesti korkeatasoisena tutkimuslaitoksena sekä kehittää huippuosaamista ja suorittaa kansainvälisesti arvostettua huippututkimusta määrittelemillään vahvuusalueilla, joilla päämääränä on saavuttaa johtava asema Euroopassa. Tiedekunnassa suoritettua tutkimusta on arvioitu opetusministeriön asettaman kansainvälisen arviointiryhmän toimesta vuonna 1990, "European Review of Institutes of Physical Education" - arviointiprojektin toimesta opettajankoulutustutkimuksen osalta vuonna 1995, kansainvälisen asiantuntijaryhmän toimesta liikuntabiologisen tutkimuksen osalta vuonna 1997, opetusministeriön asettaman työryhmän toimesta vuonna 1999 tieteenala-arvioinnissa Liikuntatieteen arviointi yhteiskuntakäyttäytymistieteellinen tutkimus sekä viimeksi opetusministeriön asettaman kansainvälisen työryhmän vuonna 2003 ilmestyneessä arvioinnissa Evaluation of sports and exercise medicine and biology research in Finland. Kaikissa julkaistuissa arvioinneissa tiedekunnan tutkimustoiminnan on todettu olevan korkeaa kansainvälistä tasoa. Lisäksi tällä hetkellä on käynnissä yliopiston organisoima oma tutkimuksen kokonaisarviointi. Tiedekunta on määritellyt tutkimuksen vahvuusalueiksi: Ihmisen vanheneminen - erityisesti toimintakyvyn muutokset ikääntyessä Hermo-lihastoiminnan mekanismit ja adaptoituminen liikunnan yhteydessä Liikuntakulttuurin ja liikuntakasvatuksen tutkimus Terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen tutkimus Näistä ensin mainittu on yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmassa vv. 2006-2009 nimetty yliopiston kansainväliseksi vahvuusalueeksi. Tutkimustoimintaa kehitetään ja toteutetaan laitoksilla ja enenevässä määrin niiden yhteydessä toimivissa tutkimusyksiköissä, joita ovat liikunnan sosiaalitieteiden alalla toimiva Liikunnan kehittämiskeskus (LIIKE), liikuntabiologian alalla toimiva Neuromuscular Research Center (NMRC) sekä terveystieteiden alalla toimivat ikääntymisen ilmiöitä tutkiva monitieteinen Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus (SGT) ja Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Lisäksi liikuntakasvatuksen alalla toimii yhteistyössä LIKES:n kanssa Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET). Näiden merkitys tutkimusedellytysten ja -rahoituksen turvaajana on tullut ensiarvoisen tärkeäksi yliopiston budjetin kautta tulevan rahoituksen niukkuuden vuoksi. Tutkimusresurssien hankinnan lisäksi näillä yksiköillä on myös merkittävä rooli tiedekunnassa olemassa olevan tieto-taidon hyödyntämisessä ja tuotteistamisessa sekä maksullisen palvelutoiminnan kautta innovoinnin kehittämisessä asiantuntemuksen eri alueilla. 5

Tutkimustoiminnan suuntautuminen riittävän syvälle perusteisiin ja perustieteisiin on tieteenalojen jatkuvan kehittymisen ja niiden ymmärtämisen kannalta välttämätöntä. Pyrkimyksenä on kuitenkin välttää tutkimuksen liiallinen tieteenalakohtainen eriytyminen. Aikaisemmin tiedekunnan vahvuutena koettu ilmiökeskeinen lähestymistapa, jossa liikuntaa ja terveyttä ilmiöinä yhdessä ja erikseen voidaan lähestyä samanaikaisesti eri tieteenalojen näkökulmasta, tulee perustutkimuksen rinnalla nostaa painokkaasti esille. Tähän tiedekunnassa on valtakunnallisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet ja sitä voidaan pitää myös tiedekunnan ehdottomana vahvuustekijänä. Tutkimuksen laadun ja kansainvälisen tason varmistamiseksi tiedekunta: tulee kehittämään monitieteisellä pohjalla yhteistyötä eri tiedekuntien ja laitosten sekä korkeatasoisten kotimaisten ja kansainvälisten tutkijaverkostojen kanssa esimerkkinä solubiologian sekä materiaali- ja ydinfysiikan uusimpien tutkimusmenetelmien soveltaminen osteoporoositutkimukseen yhteistyössä bio- ja ympäristötieteiden ja fysiikan laitosten kanssa. pyrkii lisäämään erityisesti OPM:n, STM:n, TEKES:n ja Suomen Akatemian osuutta tutkimusrahoituksessa ja osallistumaan aktiivisesti EU- ja muihin kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. tulee kehittämään laadukkaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen edellyttämää infrastruktuuria tehostamalla yliopiston sisällä ja eri korkeakoulujen ja tutkimusta harjoittavien laitosten välillä yhteisessä intressissä olevien tutkimustilojen ja laitteiden hankintaa ja käyttöä sekä tukemaan uutta innovatiivista tietotekniikkaa hyödyntävää tutkimusta sekä ylläpitämään oman tieteenalansa kansallisia tietovarastoja ja tiedonhakujärjestelmiä. tulee lisäämään julkaisutoimintaa korkeatasoisissa kansainvälisissä ja kansallisissa tieteellisissä aikakausilehdissä, osallistumaan uuden tiedon aktiiviseksi hankkimiseksi kansainvälisiin tieteellisiin kongresseihin ja tieteellisten järjestöjen toimintaan, kutsumaan arvostettuja tutkijavieraita sekä järjestämään säännöllisesti kansainvälisiä tieteellisesti korkeatasoisia kongresseja Henkilöstösuunnitelmassa painottuu tutkimushenkilökunnan sekä tutkimusta avustavan henkilökunnan virkojen lisääminen sekä kannustaminen ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen. Yliopiston tutkimuksen vahvuusalueeksi nimeämän ikääntyvän väestön toimintakyisyyden tutkimusedellytysten vahvistamiseksi tiedekunta osallistuu alueellisena yhteistyönä toteutetun GeroCenter-hankkeen toimintaan. Suunniteltu yhteistyö tukee vanhenemiseen ja kuntoutukseen liittyvää tutkimusta yliopistossa. 2.4 Voimavarat, rakenteet ja toimintaedellytykset Tiedekunnalle on osoitettu liikuntakulttuurin yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallinen kehittämisvastuu. Tämän toteuttamiseksi tiedekunnan resursointi on kesken. Eräät keskeiset opetusalat toimivat aliresursoidusti vaikeuttaen tiedekunnalle osoitetun tehtävän suorittamista. Uusista aloista mm. motorinen oppiminen ja hyvinvointiteknologia ovat vielä lähes täysin ilman resursseja. Näiden puutteiden korjaamiseksi tiedekunta on valmistellut hanke-esitykset sekä tulee verkottumaan ja tiivistämään yhteistyötä alan asiantuntijayliopistojen kanssa. Myös 6

liikunnan aineenopettajakoulutuksen laajennus sekä terveystiedon opettajakoulutuksen vakinaistaminen edellyttävät lisää voimavaroja ja valtakunnallista panostusta. Tiedekunta arvioi suunnitelmakaudella toimintaterapian koulutuksen jatkamisen edellytykset eikä ota toistaiseksi alalle uusia opiskelijoita. Tiedekunnan talous on viimeisten vuosien aikana heikentynyt. Tämä on näkynyt mm. opetus- ja tutkimuslaitekannan vanhentumisena ja jälkeenjääneisyytenä. Kasvaneet opiskelijamäärät ja opiskelijoiden tiivistynyt opiskelutahti ovat aiheuttaneet henkilöstön liikakuormittumista, josta seurauksena on lisääntynyt riski työuupumukseen. Toimintojen sopeuttamiseksi käytettävissä oleviin voimavaroihin tiedekunta on laatinut vuoteen 2015 ulottuvan strategian, jossa tavoitteena on ollut resurssien vapauttaminen perustehtävien suorittamiseen lisäämällä koulutuksen integraatiota, karsimalla hallinnollista päällekkäisyyttä ja panostamalla koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalueisiin. Myös ulkopuolista rahoitusta tullaan edelleen lisäämään tavoitteena n. 40 % kokonaisrahoituksesta. Tähän pyritään erityisesti lisäämällä kansainvälistä EU-rahoitusta, kasvattamalla OPM:n, STM:n, ympäristöministeriön, TEKES:n ja Suomen Akatemian ja SITRA:n osuutta kansallisessa tutkimusrahoituksessa sekä innovoimalla ja tuotteistamalla tiedekunnan koulutus- ja tutkimusosaamista Tiedekunta on strategiatyössään arvioinut hallinnollisten prosessien ja rakenteiden kehittämistarpeita ja todennut niiden liittyvän tiiviisti asetettuihin sisällöllisiin ja toiminnallisiin kehittämistavoitteisiin. Tästä syystä tiedekunnassa on toteutettu 1.1.2005 organisaatiouudistus, jossa tavoitteena on organisaatiorakenne, joka parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevia synergiaetuja hyödyntäen edesauttaa tiedekunnan yhteisen mission saavuttamista tukahduttamatta eri tieteenaloilla tapahtuvaa itsenäistä kehittämistyötä, luovuutta ja innovatiivisuutta. Tähän on liittynyt tärkeänä osana koko tiedekunnan johtamiskulttuurin ja -järjestelmän kehittäminen mm. vahvistamalla dekaanin asemaa tiedekunnan johtajana ja selkeyttämällä työnjakoa ja esimiessuhteita. Hallintomalliin siirtyminen tapahtuu asteittain ja kokeiluluonteisesti. Asteittaisuus merkitsee hallinnollisten uudistusten aloittamista siirtymällä kolmen laitoksen organisaatiorakenteeseen. Kokeiluluonteisuus puolestaan tarkoittaa, että hallintomalli arvioidaan ja lopullisesta käyttöönotosta päätetään 31.7.2008 mennessä. Strategiatyönsä tavoitteet tiedekunta on vahvistanut asiakirjassa: Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan strategia vuoteen 2015. Tukipalvelut organisoidaan siten, että laitoksilla hajallaan olevista ja osin päällekkäisiä tehtäviä suorittavista toimistoista muodostetaan tiedekunnan yhteinen palvelukanslia, jossa tehokkaat tiimit huolehtivat sekä hallinnon että opetuksen ja tutkimuksen tarvitsemien yhteisten tukipalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä. Palveluiden keskittäminen koko tiedekuntaa palvelevaksi palvelukansliaksi on toteutettu opintoasianpalveluiden, teknisten palveluiden, av-palveluiden sekä tvt-palveluiden osalta ja sitä on tarkoitus jatkaa laitosfuusion yhteydessä toteutuvan keskittämiskokeilun pohjalta myös muihin tukipalveluihin. Eri toimipisteissä tapahtuvan tutkimustoiminnan spesifiset tukipalvelut on kuitenkin tarkoituksenmukaista sijoittaa myös fyysisesti lähelle tutkimusympäristöjä. Tukipalveluiden yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi tiedekunnassa on laadittu kansainvälisen toiminnan, atk-toiminnan ja tvt-toiminnan kehittämissuunnitelmat. Fyysiset edellytykset tiedekunnassa harjoitettavalle tutkimukselle ovat täällä hetkellä erinomaiset mutta kasvaneet opiskelijamäärät ovat aiheuttaneet joidenkin opetustilojen ylikuormittumisen. Tiedekunta toimii omassa peruskorjatussa rakennuksessa kampusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä Hippoksen liikuntapuistossa sijaitsevissa Liikunta- ja terveyslaboratoriossa ja Vivecassa. Uudet tilat ovat merkittävästi parantaneet tiedekunnan tutkimus- ja koulutusedellytyksiä ja luoneet niitä toiminnallisia mahdollisuuksia, jotka liikunta- ja terveystieteiden valtakunnallinen ja kansainvälinen yliopistotasoinen koulutus- ja tutkimuslaitos tarvitsee. Tiedekunnan opetuksessaan tarvitsemat erikoisliikuntatilat ja -paikat ovat kiitettävästi saavutettavissa Hippos- 7

kampus -alueella tai Laajavuoren liikuntakeskuksessa. Liikuntatilojen osalta tarve tulee ottaa huomioon myös yliopiston ja Jyväskylän kaupungin liikuntakeskuksen välillä tehtävää yhteistyösopimusta laadittaessa. 3 Voimavarat 3.1 Henkilöstösuunnitelma 3.1.1 Vapautuvat virat Vuonna 2006 avoinna olevat tai avoimeksi tulevat vakanssit: 1. Professori (A 28), terveyskasvatus (vakanssino. 10117) 2. Professori (A 28), toimintaterapia (vakanssino. 11193) 3. Professori (A 28), kinesiologia (vakanssino 00087), täyttöprosessi käynnissä 4. Professori (A 28), liikuntasuunnittelu (vakanssino 00092) 5. Yliassistentti (A 22), gerontologia ja kansanterveys (vakanssino. 11244) 6. Yliassistentti (A 22), liikuntapedagogiikka (vakanssino. 11164) 7. Yliassistentti (A 22), biomekaniikka (vakanssino. 11163) 8. Yliassistentti (A 22), urheiluetiikka (vakanssino. 13475) 9. Lehtori (A 21), toimintaterapia (vakanssino. 13596) 10. Laboratorioteknikko (A 18) (vakanssino. 10440) 11. Laboratoriomestari (A 13) (vakanssino. 10774) 12. Osastosihteeri (A 16), (vakanssino. 10750) Tiedekunta esittää, että osastosihteerin virka (A 16) (vakanssino. 10750) ja laboratoriomestarin virka (A 13) (vakanssino. 10774) lakkautetaan 1.1.2006 alkaen ja että professori (A 28), toimintaterapia (vakanssino. 11193) ja lehtori (A 21), toimintaterapia (vakanssino. 13596) täytetään määräaikaisena virkasuhteena ajaksi 1.1.2006 31.7.2009. Muut virat tiedekunta esittää säilytettäväksi opetuksen ja tutkimuksen kannalta tarpeellisina ja tulee tarkistamaan ennen niiden haettavaksi julistamista niiden alanmääritykset ja tehtäväpiirit ottaen huomioon tiedekunnan strategian painoalueet sekä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen aiheuttamat muutokset opetussuunnitelmissa. Muiden myöhemmin suunnitelmakaudella avoimeksi tulevien virkojen osalta tehdään esitykset virkajärjestelyiksi kyseistä vuotta koskevissa tulossopimusneuvotteluissa. 8

3.1.2 Uudet virat ja virkamuutokset Vuosi 2006 Osastosihteeri (A 17) (liikuntabiologia) Toimistosihteerin virka (A 14) (nro 10965) esitetään muutettavaksi osastosihteerin viraksi (A 17). Liikuntabiologian laitoksella toimistosihteerin toimenkuva on koulutuksen laajentumisen myötä monipuolistunut huomattavasti viime vuosien aikana ja vastaa sisällöltään ja vaatimuksiltaan osastosihteerien tehtäviä. Laitoksella ei ole tällä hetkellä osastosihteeriä. Tutkimusjohtaja (A 28) (Suomen gerontologian tutkimuskeskus) Vastaavasti lakkaa erikoistutkijan määräaikainen virkasuhde (A 26) (Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus) 1.8.2006 alkaen Suomen gerontologian tutkimuskeskus (SGT) on monitieteinen Vivecassa sijaitseva yksikkö, jonka ytimen muodostavat päätoiminen tutkimushenkilöstö. Ytimen lisäksi keskuksen tutkijaverkosto toimii tiiviisti ja siihen kuuluu henkilöitä yliopiston muista tiedekunnista sekä muista valtakunnallisista tutkimuslaitoksista. Keskusta on 1.8.2003 alkaen johtanut oman toimensa ohella akatemiatutkija Taina Rantanen. Keskuksen tutkimustoimintaa on systemaattisesti kehitetty, minkä seurauksena ulkoisen rahoituksen volyymi on kasvanut ja tieteenalapohja laajentunut. Keskuksen vuosibudjetti on yli miljoona euroa (v.2004 1,100,500 ), josta ulkopuolisen kilpaillun rahoituksen osuus on 60 % (v. 2004 663,300, rahoittajina Suomen Akatemia, OPM, STM, KELA, säätiöt). Tutkimuksen ydinalue, ihmisen vanheneminen, on Jyväskylän yliopiston kansainvälinen vahvuusalue. Tutkimussuunnittelun ja laatutyön aktiivisuutta osoittaa myös osallistuminen Suomen Akatemian huippuyksikköhakuun syksyllä 2004. On käynyt ilmeiseksi, että keskuksen laajentuneen toiminnan johtaminen ei onnistu oto-periaatteella, vaan tarvitaan päätoiminen johtaja, jonka vastuualueeseen kuuluu tutkimustoiminnan systemaattinen kehittäminen ja johtaminen ja alan jatkokoulutuksen edistäminen, keskuksen henkilöstön esimiehenä toimiminen sekä vanhenemisen tutkimuksen kannalta keskeisten yhteiskuntasuhteiden hoitaminen. Tutkimussihteeri (A 16) (terveystiede/suomen gerontologian tutkimuskeskus) Tutkimussihteerin (A16) virkaan esitetään palkkaluokan muutos (A19). Tutkimuskeskuksen kasvu ja kansainvälistyminen sekä yliopiston yhteiskunnallinen kehitystehtävä ovat johtaneet siihen, että tutkimussihteerin tehtäväkentät ovat muuttuneet ja kasvaneet. Muun muassa sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen ja siihen sisältyvien operatiivisten tehtävien hoitaminen kuuluvat nykyisin tutkimussihteerin tehtäviin. Professori (A 28) (liikuntabiologia, erityisalueena sotilaan fyysinen suorituskyky) Liikuntabiologian laitos on keväästä 2000 lähtien antanut biomekaniikan, liikuntafysiologian ja valmennus- ja testausopin opetusta (noin 20 ov) Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) kadeteille ja opintojaan täydentäville henkilökuntaan kuuluville sotilaille. Vuoden 2003 alusta Puolustusvoimat lahjoitti (ostosopimus) liikuntabiologian laitokselle lehtoraatin vuosiksi 2003-2005, jonka erityisalueena on sotilaan fyysinen suorituskyky. Tutkimustyön vahvistamiseksi ja liikuntaan erikoistuneiden sotatieteiden maistereiden jatkokoulutuksen turvaamiseksi liikuntabiologisissa oppiaineissa Puolustusvoimat on ehdottanut lehtorin viran muuttamista professorin viraksi vuo- 9

den 2006 alusta. Tällöin liikuntabiologian laitoksella olisi riittävät resurssit kehittää alan tutkimustoimintaa nykyisestä ja jatkaa korkeatasoista opetusta sotilaan fyysisen suorituskyvyn alueella. Tätä suunnitelmaa tukee Puolustusvoimien asiantuntijaryhmän loppuraportti (Taistelija 2005), jossa toimenpide-esityksenä rakentaa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa rakennetaan pysyvä yhteistoimintamalli. Tulevan professorin viran kustannuksista Puolustusvoimat maksaa noin 70 % ja loput 30 % maksaa Jyväskylän yliopisto. Assistentti (A 19) (liikuntapsykologia) Liikuntapsykologian opinnot ovat laajentuneet huomattavasti viime vuosina. Sekä kotimaisten että ulkomaisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt ja kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Liikuntapsykologian nykyiset virat (professori ja lehtori) ovat osoittautuneet riittämättömiksi jo tämänhetkisten opetus- ja tutkimustehtävien hoitamiseksi. Myös jatkokoulutettavien määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Professori (A 28) (kliininen fysioterapia) Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä on ollut tuloksellista yhteistyötä kuntoutuksen kliinisen tutkimuksen ja opetuksen erityisesti fysioterapian ja fysiatrian alueilla. Toiminta on mahdollistanut useiden maisterin ja tohtorin tutkintojen saavuttamisen ja mittavan kansainvälisen julkaisutoiminnan sekä JY:n että keskussairaalan henkilöstön ja laboratoriotilojen yhteistoiminnan. Tämän toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi ja tuloksellisuuden edistämiseksi myös valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla kuntoutuksen tutkimuksen tiivistyessä esitetään perustettavaksi fysioterapian professorin määräaikainen virkasuhde kliinisen tutkimuksen alueelle yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa (ks. erillinen kehittämishanke) Amanuenssi (A 20) (liikuntabiologia) Liikuntabiologian laitoksen opetusalaan kuuluvat liikuntafysiologia, biomekaniikka sekä valmennus- ja testausoppi. Jatko-opiskelijat huomioiden tiedekunnan opiskelijamäärä liikuntatieteissä on 720, joista noin 150 opiskelee oppiaineita, jonka toteuttamisesta liikuntabiologian laitos vastaa. Tämä kuormittaa laitoksen opetuskapasiteettia melkoisesti mm. pienryhmätyöskentelyn ja pienien ryhmäkokojen vuoksi. Näiden pienryhmien opetusharjoittelun ja muun opetuksen järjestely vaatii melkoisesti työpanosta, joka luonteeltaan on laitosamanuenssin toimenkuvaan sopivaa. Samoin laitoksen jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä tuntiopetuksen järjestely kuuluvat amanuenssille. Liikuntabiologian laitoksella on laajat kansainväliset kontaktit tutkimuksen ja opetuksen alueilla. Kansainvälisten suhteiden hoito tutkijanvaihdon, opiskelijavaihdon, vierailujen, yhteistyöprojektien jne. osalta sekä kontaktit kansallisiin urheilujärjestöihin ja liittoihin vaativat niin ikään amanuenssin työpanosta. Liikuntabiologian laitoksen esittämän laitosamanuenssin, joka virka on esitetty perustettavaksi jo tiedekunnan kehittämisohjelmassa vuosille 1970-1975, tehtävänä on osallistua laitoksen opetus- ja tutkimustoiminnan kehittämiseen, suunnitteluun ja koordinointiin. 10

Vuosi 2007 Kehittämishankerahoituksella (vv. 2004 2006) toteutetut virkajärjestelyt Tiedekunta esittää opetusministeriölle, että liikunnan ja terveystiedon opettajakoulutushankkeet sekä hyvinvointiteknologian ESR-rahoitteinen kehittämishanke (WELLKO) vakinaistetaan ja niihin osoitetaan määrärahat virkaresurssien ja toimintamenojen kattamiseksi 1.1.2007 alkaen. Perustelut vakinaistamiselle ja tarvittaville resursseille on esitetty kyseisissä hanke-esityksissä. Muut virat Professori (A 28) (gerontologinen kuntoutus) Yliassistentti (A 22) (gerontologinen kuntoutus) Virkojen perustelu, ks. Gerontologisen kuntoutustutkimuksen ja -käytäntöjen kehittämishanke GeroCenter. Professori (A 28) (motorinen oppiminen) Motorinen oppiminen on liikuntatieteellisen tutkimuksen keskeinen osa-alue. Liikuntakasvatuksen laitoksen antamaa opetusta tällä alueella on kehitetty aktiivisesti ja opetustarjontaa on lisätty. Nykyisillä henkilöresursseilla laitos ei kuitenkaan pysty tyydyttämään kaikkia motorisen oppimisen tutkimus- ja koulutustarpeita. Viran avulla motoriikan tutkimus ja tutkimustulosten soveltaminen opetukseen tulee selvästi tehostumaan ja se palvelee myös yliopiston muiden laitosten koulutustarpeita. Lisäksi se on olennainen osa Vivecaan muodostuvaa hyvinvointitutkimuksen kokonaisuutta. Esitys viran perustamisesta pohjautuu tavoitteeseen kehittää laaja-alaisesti motorisen oppimisen koulutusta ja tutkimusta yhteistyössä yliopiston muiden laitosten sekä muiden kotimaisten ja ulkomaisten partnereiden kanssa. Tutkimusjohtaja (A 28) (Neuromuscular Research Center) Erikoistutkija (A 24) (Neuromuscular Research Center) Virkojen perustelu, ks. Neuromuscular Research Center -hanke-esitys. Professori (A 28) (terveystieteen didaktiikka) Terveystieteiden laitoksella on ammatillisesti orientoitunut opettajankoulutusohjelma, jota oheisen kehittämishankkeen mukaan laajennetaan koskemaan fysioterapian ja toimintaterapian ohella liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan muitakin oppiaineita kuten liikuntalääketiede, terveyskasvatus, liikuntafysiologia, biomekaniikka sekä gerontologia ja kansanterveys. Myös liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmassa on esiintynyt tarvetta opettajakoulutukseen. Didaktisen opetuksen kehittämiseksi ja alan tutkimustoiminnan vahvistamiseksi esitetään terveystieteen didaktiikan professorin viran perustamista. 11

3.2 Määrärahat Tiedekunnan viime vuosien talouskehitys on johtanut varsinkin opetus- ja tutkimuslaitekannan vanhentumiseen ja jälkeenjääneisyyteen ja saattanut uhanalaiseksi tiedekunnan perustoimintojen kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämisen. Tilanteen korjaamiseksi ja palauttamiseksi tiedekunnalle osoitetun valtakunnallisen kehittämis- ja tutkimusvastuun edellyttämälle tasolle tiedekunta pyrkii kehittämisstrategiansa mukaisesti tavoitteiden ja toimintojen sopeuttamiseen käytettävissä oleviin voimavaroihin. Strategiatyön lisäksi tiedekunta tarvitsee pienentyneiden toimintamenomäärärahojen aiheuttaman taantuman korjaamiseksi muun muassa Vivecan uusien tutkimustilojen varustamiseen ja laitekannan saattamiseksi ajanmukaiselle tasolle suunnittelukaudella noin 800 000 :n vuosittaisen laitehankintamäärärahan. Laitehankinnoista tiedekunta on laatinut erillisen hankintasuunnitelman. Ulkopuolisen rahoituksen osuus tiedekunnan tutkimustoiminnassa on erittäin merkittävä. Tärkeimmät rahoituslähteet ovat opetusministeriön kautta liikuntatieteelliselle tutkimukselle kohdennettavat veikkausvoittovarat sekä sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Akatemian ja TE- KESin terveystieteellisen alan tutkimusvarat. Yksistään näiden kanavien kautta rahoitetaan vuosittain noin kaksi kolmasosaa tiedekunnan tutkimusprojekteista. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus on toistaiseksi ollut suhteellisen vähäinen ja tiedekunta tuleekin ponnistelemaan sen lisäämiseksi mm. pyrkimällä hyödyntämään EU:n soveltuvia tutkimusohjelmia. Vuonna 2004 ulkopuolisen rahoituksen osuus tiedekunnan budjetissa oli yli 32 %. Suunnitelmakaudella ulkopuolista rahoitusta tullaan edelleen lisäämään tavoitteena n. 40 % kokonaisrahoituksesta. Tiedekunta on joutunut itse maksamaan ulkopuolisten opetustilojen käytöstä aiheutuvat vuokramenot. Tällaisia kuluja ovat mm. liikunnan aineenopettajien ja valmentajien koulutuksessa käytettävien uimahallin, jäähallin, Laajavuoren talviurheilukeskuksen ja muiden ulkopuolisten liikuntapaikkojen vuokrat, jotka vuosi vuodelta lohkaisevat yhä suuremman osan tiedekunnan käyttövaroista. Eräänä ratkaisuna kasvavan vuokrataakan pienentämiseksi tiedekunta näkee yliopiston ja kaupungin liikuntatoimen välisen kokonaisvuokrasopimuksen solmimisen, jolla pyrittäisiin ottamaan huomioon koko yliopistoyhteisön liikuntatarpeet kaupungin liikuntatilojen ja - paikkojen säännöllisinä käyttäjinä. Tiedekunnan perustoimintojen talousarvio vuodelle 2006 on esitetty oheisessa taulukossa. Uusien kehittämishankkeiden voimavaratarpeet on esitetty toiminta- ja taloussuunnitelman liitteenä olevien hankekuvausten yhteydessä. 12

Talousarvio 2006 TALOUSARVIO 2006 TULOT (1000 ) 10 530,3 JY:n toimintamenomäärärahat 8 530,3 Laajuustekija 2 700,3 2 700,3 Tilakustannusten perusrahoitus v. 2004 (L, LL ja Viveca) 899,3 Yleiskustannusten perusrahoitus v. 2004 528,2 Muut (ml. "vanha malli", työharjoittelu) 1 272,8 Tutkinnot ja tuloksellisuus (malli) 3 189,0 Tutkinnot ja tavoitteet 3 053,6 Tuloksellisuus 135,4 Yhteiskunnalliset palvelutehtävät 238,2 Tiedekunnan alueellinen vaikuttaminen 238,2 Valtakunnalliset ohjelmat 1 002,8 Liikunnan ja terveystiedon opettajankoulutus 952,8 Ikääntyvän väestön toimintakyky 50,0 Strateginen kehittäminen 1 400,0 Päättyvät hankkeet (Urheiluvalmennus ja toimintaterapia) 20,0 Sovittu strateginen kehittäminen: terveysteknologia, liikuntalääketiede, 80,0 liikuntabiol. ja liikuntatiet. engl. maisteriohjelmat 300,0 Uudet kehittämishankkeet: motorinen oppiminen, sotilaan fyys.sk. kliininen fysioterapia, SGT 200,0 Kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen (Vivecan ja tiedekunnan 800,0 muiden rakennusten laitehankinnat ja muut käyttömenot) Ulkopuolinen tutkimusrahoitus (ARVIO) 2 000,0 2 000,0 Suomen Akatemia 250,0 Maksullinen palvelutoiminta 270,0 Muut 1 100,0 Apurahat 380,0 MENOT (1000 ) 10 530,3 JY:n toimintamenot 8 530,3 8 530,3 Henkilöstömenot, vakinainen henkilökunta 4 747,5 Henkilöstömenot, määräaikaiset (Valtakunnalliset ohjelmat) (83 %) 832,3 Henkilöstömenot, sovittu strateginen kehittäminen (83 %) 315,4 Opiskelijoiden työharjoittelu 50,6 Uudet kehittämishankkeet 200,0 Tutkimuslaitehankinnat: Viveca ja tiedekunnan muut rakennukset 500,0 Käyttömenot 210,5 Kiinteistömenot, valtakunnalliset ohjelmat 12 % 120,3 Yleiskustannukset, valtakunnalliset ohjelmat 5 % 50,1 Kiinteistömenot, strateginen kehittäminen 12 % 45,6 Yleiskustannukset, strateginen kehittäminen 5 % 19,0 Kiinteistömenot, toimintamenomääräraha 801,8 1 207,7 Yleiskustannukset, toimintamenomääräraha 637,1 806,2 Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen toimintamenot 2 000,0 2 000,0 Henkilöstö- ja toimintamenot (83 %) 1 660,0 Kiinteistömenot (12 %) 240,0 Yleiskustannukset (5 %) 100,0 13

Liite toiminta- ja taloussuunnitelmaan (ennusteet vuodelle 2006 ja virka-asiat) Henkilötyövuodet Tot 2004 Arvio 2005 Arvio 2006 budjettivaroin 120 120 120 ulkopuolisin varoin 40 47 48 yhteensä 160 167 168 Henkilöstökulut Tot 2004 Arvio 2005 Arvio 2006 budjettivaroin 4 842 411 5 200 200 5 500 000 ulkopuolisin varoin 1 620 246 1 850 000 2 000 000 Lakkautettavat virat (nimike ja vakanssinumero) Laboratoriomestari (A 13) (vakanssino. 10774) Osastosihteeri (A 16), (vakanssino. 10750) Perustettavat virat (nimike) Tutkimusjohtaja (A 28) (Suomen gerontologian tutkimuskeskus), vastaavasti lakkaa erikoistutkijan määräaikainen virkasuhde (A 24) Assistentti (A 20) (liikuntapsykologia) Amanuenssi (A 20) (liikuntabiologia) Kieliopintoviikot Tot 2004 Arvio 2005 Arvio 2006 Suoritetut 1038 1050 1100 Korvatut 235 250 250 Tutkintomäärät (koulutusaloittain) Koulutusala Tot 2004 Arvio 2005 Arvio 2006 Liikuntatieteellinen LitK/LitM/LitT 3/108/3 10/110/6 65/110/7 Terveystieteiden TtK/TtM/TtT 4/48/5 5/60/5 10/60/6 Opiskelijamäärät Tot 2004 Arvio 2005 Arvio 2006 Liikuntatieteiden perustutkintoopisk. 741 740 750 Terveystieteiden perustutkintoopisk. 447 450 460 Jatko-opisk. ja tutk. täyd. opisk. 239 250 290 14