221
design Jouni Malmborg 2
3 Taas on yksi aktiivinen kirjastovuosi takana. Kirjaston käyttöaste pysyi ennallaan, mutta käyttötapa on hieman muuttumassa. Lainaus kasvoi noin kaksi prosenttia, mitä voi pitää maltillisena kasvuna. Se osoittaa, ettei verkon käyttö ole horjuttanut kirjan asemaa. Kirjaston käyttötapaan tietoverkot ovat sen sijaan vaikuttaneet voimakkaasti. Fyysiset kirjastokäynnit ovat vähentyneet 4,4 %, kun taas verkkokäynnit ovat lisääntyneet 36,8 %. Kirjaston talous toteutui suunnitelman mukaisesti. Tuloja kertyi 135 341, ja sen lisäksi maakuntakirjastotoimintaan osoitettiin 58 000 valtionosuutta. Valtionosuus maksetaan rahoitusosuutena, eikä se siten näy kirjaston käyttötalousraportoinnissa. Kirjaston käyttömenot olivat 2 531 188. Nettomenot olivat 2 395 846 eli 50,00 asukasta kohti. Kirjastoaineiston osuus menoista oli 6,90 asukasta kohti. Täysin vastoin perinteitä pääkirjasto jouduttiin sulkemaan kesällä kahdeksi viikoksi ilmastoinnin nuohoustöiden vuoksi. Lähikirjastot tulivat kuitenkin apuun, eikä kokonaisaukioloaika ehtinyt pahemmin kärsiä. Pääkirjasto on ennenkin toiminut ennakkoäänestyspaikkana, mutta tänä vuonna valjastettiin myös kirjastoauto vaalibussiksi. Kokeilu oli mielenkiintoinen, vaikka ei uutuuttaan saanutkaan kovin paljon äänestäjiä liikkeelle. Tolkkisten kirjasto juhli 50- vuotistaivaltaan vaatimattomasti mutta iloisen nostalgisesti. Maakuntakirjasto sai käyttövalmiiksi pitkään suunnitellun Itä-Uudenmaan muusikot -internetsivuston, jota alueen muusikoiden toivotaan ahkerasti täydentävän. Yhteistyötä maakuntakirjastojen välillä tehostettiin. Kaupungin virkarakenne uudistettiin kertarysäyksellä kuluneena vuonna, kun vanhat virat muutettiin työsuhteiksi. Kaupungin henkilöstöstrategian mukaisesti henkilöstön työhyvinvointia tuettiin virkistyksellä, työnohjauksella ja lisäkoulutuksella. Kirjasto järjesti omia koulutustilaisuuksia, ja henkilökuntaa osallistui valtakunnallisiin tilaisuuksiin. Kirjasto tarjosi oppisopimuskoulutuspaikan ja avusti Yrityspalvelun Porvoossa järjestämää ruotsinkielistä kirjastovirkailijakoulutusta näyttöjen vastaanotossa. Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Litteratursällskapetin kirjatalkoot tuottivat tulosta. Omalla, hieman korotetulla, aineistorahalla hankittujen 17 738 niteen lisäksi saatiin näin hankittua lisää kotimaisia kirjoja runsaat 500 kappaletta. Asiakkailta saatiin myös pienempiä kirjalahjoituksia. Opetusministeriön tuella toteutettiin ja aloitettiin useita projekteja. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan Nelli-portaaleja kehitettiin edelleen ja ikääntyville asiakkaille suunnattujen palveluiden suunnittelu aloitettiin. Porvoon ja Sipoon sekä uuden Loviisan kirjastoautotoiminnan yhteistyömahdollisuuksia selvitettiin ja Borgå Gymnasii bibliotekin kokoelman digitoinnin suunnittelu aloitettiin. Oheistapahtumia järjestettiin runsaasti. Finlands svenska författarförening rf toi kirjastoon seitsemän kirjailijaa esittelemään uutuuskirjojaan ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoituksella päästiin kuulemaan neljän kirjailijan tekstejä ääneen luettuina. Kirjailijoita saapui kuuntelemaan ilahduttavan moni. Kotimaisten kollegojen lisäksi kirjasto otti vastaan vieraita Italiasta, Ranskasta, Espanjasta ja Latviasta. Kiitos kuluneesta vuodesta sekä osaavalle henkilökunnalle että aktiivisille asiakkaille! Terttu Lehtola kirjastotoimenjohtaja
4 Pääkirjastossa panostettiin kuluneena vuonna tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumavuosi potkaistiin komeasti käyntiin kesän kynnyksellä kirjaston osallistuessa kaupunkitapahtuma Porvoon Pamaukseen. Kirjasto vietiin ulos Runopihalle, ja monipuolisen ohjelman ansiosta päivästä tuli tapahtumarikas ja vilkas. Nuorten Do it -työpaja tuunasi kirjaston vanhoille arkistokaapeille uuden itäuusmaalaisen tyylin. Espoolainen lausuntaryhmä vei kuulijansa jatkosodan aikaan, ja teatteriryhmä Taruman Konnat haastoi yleisön leikkimieliseen aakkosleikkiin. Musiikista vastasi kansanmusiikkiyhtye Harpolekarna, ja tanssitaitojaan esittelivät taidetehtaan tanssijat. Lisäksi kirjastossa luettiin satuja lapsille ja tarjottiin mahdollisuus kirjastoseikkailuun kaikenikäisille. Vanhojen kirjojen vaihtopisteessä kirjat vaihtoivat omistajaa. Syksyllä järjestettiin sarja ääneenlukutilaisuuksia aikuisille. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi kirjastovirkailija Nina Kihlmanin ideoimalla projektille apurahan. Syksyn aikana kirjaston taide- ja musiikkiosastolla järjestettiin yhteensä neljä ääneenlukutilaisuutta, joista kaksi oli suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä. Tapahtumissa esiintyivät kirjailijat Kai Nieminen (16.10.), Borgar Gardarsson (12.11.), Maria Peura (18.11.) ja Christer Kihlman (10.12.). Ääneenlukutilaisuuksien lisäksi kirjaston lehtilukusalissa järjestettiin marraskuussa ruotsinkielinen kirjailijailta Om allt detta ville jag skriva, jossa uusista ja tulevista teoksistaan lukivat Bengt Ahlfors, Ralf Andtbacka, Ann-Helen Attianese, Mikaela Sundström, Sanna Tahvanainen, Mårten Westö ja Robert Åsbacka. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Finlands svenska författarförening rf:n kanssa ja tilaisuuden juontajina toimivat Henrika Ringbom ja Thomas Wulff. Tilaisuuksissa oli runsas osanotto, ja ne saivat paljon kiitosta. Taruman konnat Porvoolaiset oppilaitokset, yhdistykset ja yksittäiset näytteilleasettajat esittelivät jälleen aktiivisesti toimintaansa ja töitään kirjaston näyttelytiloissa. Vuoden aikana saatiin tutustua muun muassa arkkitehtiopiskelijoiden yhdessä Vanhan Kaupungin Säätiön kanssa hahmottelemiin visioihin Vanhan Porvoon täydennysrakentamiseksi. Lokakuussa kirjasto täyttyi puolestaan erilaisista vesiaiheisista teoksista, kun Sininen lokakuu -kampanjalla haluttiin muistuttaa niin kuvan kuin äänenkin keinoin veden tärkeydestä maapallon elämän ylläpitäjänä. Näyttelyitä tultiin pystyttämään myös ulkomailta asti; tallinnalaisen graafikko Illimar Paulin taidokkaat exlibrikset herättivät ihastusta ja kööpenhaminalaisen professori Hussein Shehadehin valokuvat kertoivat tarinoita naisten asemasta Omanissa. Pääkirjaston oma näyttelytoiminta nauttii muutamista vakiintuneista tempauksista. Tammikuisella Varjo-Runeberg -äänestyksellä udeltiin porvoolaisten mielipidettä Runeberg-palkinnon voittajaehdokkaaksi ja etsittiin kuluneen vuoden muita lukusuosikkeja. Keväisellä Lukuviikolla nostettiin kuluneena vuonna esiin kirjoja maantieteellisin teemoin ja Nuukuusviikko toi taas tietoa järkevämmästä kuluttamisesta. Valoa marraskuun pimeyteen toi jälleen myös pohjoismainen kirjastoviikko, jota vietettiin tällä kertaa teemalla Rakkaudesta Pohjolaan. Pohjola-Nordenin tuella järjestetyn viikon avasi Iltahämärässä-hetki, joka kokosi joukon luonnonystäviä kirjastoon kuuntelemaan painavaa asiaa ilmastonmuutoksesta Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaavan Leo Straniuksen kertomana. Iltahämärässä-hetken päätteeksi hiljennyttiin kuuntelemaan Eeva Kilven kirjastoviikkoa varten kirjoittama luontoaiheinen teksti, jonka tunnelmoi suomeksi Hannele Heiskanen ja ruotsiksi Benita Ahlnäs. Luonnonystäville oli viikon aikana tarjolla myös lukuisia näyttelyitä, joissa esiteltiin muun muassa pohjoismaista luontoaiheista kaunokirjallisuutta sekä Pohjolassa sijaitsevia Unescon maailmanperintökohteita.
5 Kirjallisia juhlavuosia kunnioitettiin luonnollisesti kirjanäyttelyillä. Werner Söderströmin 130-vuotista kustannustoimintaa juhlittiin Porvoossa eri tavoin syksyn kuluessa. Kirjasto osallistui tapahtumaan yhteistyössä WSOY:n arkiston kanssa, josta saatiin näytteille teosten ensipainoksia. Kirjanäyttelyiden kantavana teemana oli 1920-luvun kirjailijaryhmä Tulenkantajat. Kustantamon juhlavuoteen ajoittui myös sopivasti Mika Waltarin juhlavuosi WSOY:n kirjailijanakin toimineen kirjailijan syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Kirjasto osallistui kirjanäyttelyllään Porvoon kulttuurinystävät luotsaamaan Kulttuurikävelyyn, joka tarjosi Peipon koulun 9-luokkalaisille mahdollisuuden tutustua Waltarin elämään ja tuotantoon. Kirjasto järjesti asiakkailleen jälleen myös käyttäjäkoulutusta, Internetin käyttöopetusta ja Nelli-koulutusta sekä suomeksi että ruotsiksi pääkirjaston ATKluokassa. Tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 12. Käyttäjäkoulutusta annettiin myös yhdelletoista ryhmälle, ja koulutukseen osallistui yhteensä noin sata henkeä. Kohderyhminä olivat muun muassa maahanmuuttajat ja eri ammattioppilaitosten opiskelijat. Porvoon kaupunginkirjasto tarjosi vuonna 2008 asiakkaidensa käyttöön seuraavat lisenssitietokannat: artikkelitietokannat Aleksi, Arto, Mediearkivet, Doria ja Periodicals Contents Index, hakuteokset WSOY Facta, Nationalencyklopedin, Kansallisbiografia ja Mot-sanakirjat sekä sähköisiä lehtiä ja kirjoja kokotekstinä tarjoavat palvelut PressDisplay, Eighteenth Century Collections Online ja Early English Books Online. Vuoden alussa kirjastossa otettiin käyttöön sähköinen asiakaskoneiden varaus- ja hallintaohjelma ebooking, jonka avulla asiakkaat voivat itse varata itselleen aikoja kirjaston asiakastietokoneille. ebooking takaa asiakkaille entistä tasapuolisemmat mahdollisuudet hyödyntää kirjaston asiakastietokoneita. Ohjelmisto helpottaa myös väärinkäytösten valvontaa ja lisää näin tietoturvallisuutta. Porvoon kaupunginkirjasto osallistui myös Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalveluun vastaamalla 25 kysymykseen sähköpostitse.
6 tammikuu Värillä on väliä oppilastöitä / Keskuspuiston ammattiopiston käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijat helmikuu Steinerpedagogiikkaa esittelevä oppilastyönäyttely / Fredrika-koulu Satumaailma näyttely johon saa koskea / Anneli Tidström-Träskelin maaliskuu Julistenäyttely sananvapaudesta / Amnesty Internationalin Porvoon paikallisryhmä Pyhä kuva - ikoneita / Porvoon ortodoksikirkon ikonimaalarit huhtikuu Satumaa Maan ja taivaan väki Suomen luonnossa valokuvia / Mats Vuorenjuuri Borgå hantverks- och konstindustriskolan toisen vuosikurssin korutaidelinjan opiskelijanäyttely Matilda Ekman: Silmälasikokoelma, Tarja Moilanen: Yhdistävä tekijä, Ninnu Goring: Ajatuksen lento Horoskooppiaiheiset valokuvat / Janika Putkonen toukokuu Kansalaisopiston taitoaineiden ja taideaineiden työnäyttely kesäkuu Women of Oman - valokuvia / Hussein Shehadeh heinäkuu In vitro varietaes fabularum - lasitöitä / Anne Aalto Rauhanjulistenäyttely / Soroptimist International of Porvoo syyskuu Mika Waltari 100 vuotta / kirjasto Täydennysrakentaminen Vanhassa Porvoossa / Tampereen Teknillisen Yliopiston Arkkitehtuurin laitos ja Porvoon Vanhan Kaupungin säätiö Ex-librikset / Illimar Paul lokakuu Sininen lokakuu -kansainvälinen kampanjakuukausi vesiaiheista taidetta / Pia Kojo, Anne Räisänen, Johanna Myhrberg, Sanna Autio, Tiina Wallius, Artex-työpaja, Porvoon taidekoulu marraskuu Piilolaakson talvi -kirjan kuvituksia / Pamela Mandart joulukuu Leo Tolstoin elämää ja tuotantoa / Suomi-Venäjä-seura Namibia Suomi-Neidon pikkusisar valokuvia / Raimo Nieminen
7 Opetusministeriön rahoittamat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yleisten kirjastojen Nelli-portaalit valmistuivat kirjastonhoitaja Tove Selkälän luotsaamina keväällä 2008. Itä-Uudenmaan Nellin avajaisia vietettiin Porvoossa 6.5. ja kevään kuluessa itäuusmaalaista kirjastohenkilökuntaa koulutettiin Nellin saloihin. Nelli on tiedonhakuportaali, jonka avulla tietoa voidaan hakea monesta eri tietokannasta ja verkkolähteestä yhtä aikaa. Nellin avulla voi kirjastosta käsin hakea tietoa sekä kirjaston hankkimista maksullisista lisenssitietokannoista että Internetin ilmaisista verkkolähteistä. Nelliä voi käyttää myös kotoa, mutta tällöin saatavilla ovat vain ilmaiset verkkolähteet. Nelli-portaalista on suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen versio. Opetusministeriön myöntämän apurahan turvin aloitettiin museokirjaston Borgå Gymnasii bibliotek kokoelmien digitoinnin suunnittelu. Projektityöntekijänä toimi lehtori Stefan Hagman, joka myös vastaa museokirjaston toiminnasta. Opetusministeriö rahoitti myös kirjastoammattilaisille suunnatun verkkokurssin 23 asiaa. Kurssilla opetettiin 80 kirjastoammattilaiselle ympäri maata verkkosisältöjen tuottamista ja käyttämistä. Kurssin suunnittelivat ja toteuttivat Matti Lassila ja Markku Ojala, ja se sai suuren suosion. Niin ikään Opetusministeriön rahoittama ja Askolan kirjastonjohtajan Raija Penttisen Itä-Uudenmaan maakuntakirjastolle laatima selvitys Kirjastoautotoiminnan tulevaisuus Pernajassa, Porvoossa ja Sipoossa päivitettiin loppuvuodesta 2008, kun Sipoon tulevaisuuden näkymät ja Pernajan uusi kuntamalli varmistuivat. Etelä-Suomen lääninhallituksen projektiapurahalla toteutettiin pääkirjastossa syksyllä 2008 järjestetty sarja ääneenlukutilaisuuksia aikuisille lukijavieraina Kai Nieminen, Borgar Gardarsson, Maria Peura ja Christer Kihlman. Etelä-Suomen lääninhallituksen avustuksella toteutettiin myös vähän lukevien nuorten lukuharrastuksen edistämiseksi hanke Kuvitellut sankarit: teoriaa ja vinkkausta suosituista kirjallisuudenlajeista yhteistyössä Askolan, Loviisan, Porvoon ja Sipoon kirjastojen kanssa. Askolassa ja Porvoossa järjestettiin suomenkieliset ja Loviisassa ja Sipoossa ruotsinkieliset tilaisuudet. Askolassa aiheena oli scifi- ja fantasiakirjallisuus, josta kertomassa olivat aiheen asiantuntijat Tapio Hietamäki ja Anssi Vartiainen. Porvoossa ja Loviisassa aiheena oli huumori kirjallisuudessa. Porvoossa aiheesta vinkkasi maakuntakirjastonhoitaja Eija Kareno ja kirjailijavieraana oli Karo Hämäläinen. Loviisassa vinkkauksesta vastasi kirjastonhoitaja Catharina Latvala. Lisäksi kirjailijan työtä ja tuotantoaan esitteli kirjailija Tom Paxal. Sipoossa puolestaan aiheena olivat sarjakuvat. Sarjakuvantekijä Sebastian Nyberg kertoi työstään ja kirjastonhoitaja Eva Jägerholm- Brunberg luennoi sarjakuvan historiasta. Kaikkiin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 364 henkilöä.
Olipa kerran Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosasto. Siellä tapahtuu aina kaikkea mielenkiintoista, mutta etenkin vuonna 2008 osasto oli täynnä toimintaa, tapahtumia, yllätyksiä ja omituisia katoamisia... Kulunut vuosi oli todellinen sadun vuosi, sillä satuja luettiin vuoden aikana yhteensä noin 800 alle kouluikäiselle lapselle. Koko vuoden kohokohtia olivat päiväkotilapsille järjestetyt satuviikot, joiden aikana keväällä matkattiin maailman ympäri muutamassa minuutissa ja syksyllä seikkailtiin kirjastopeikon kanssa tunnelmallisessa peikkometsässä. Huikean hienot satuviikot keräsivät yhteensä hieman yli 500 kuulijaa, ja yli 100 lapsen peikkopiirustukset koristivat lasten- ja nuortenosaston seiniä ja ikkunoita peikkoviikon jälkeen. Loput noin 300 kuulijaa keräsivät lauantaisin järjestettävät satutunnit ja Puistopäiväkodin järjestämä Nallepäivä, jolloin nallesatuja luettiin 60 lapselle. Lauantaisia satutunteja vetivät tänä vuonna ruotsiksi Linda Karvonen ja suomeksi Pentti Kinosmaa. Satujen lisäksi 50 esikoululaista sai vuoden aikana kuulla, miten kirjoja käsitellään, mitä kaikkea kivaa kirjastossa oikein on ja mistä päin lasten- ja nuortenosastoa mikäkin aineisto löytyy. Lisäksi Mäntykummun ruotsinkielinen esikouluryhmä vietti jo perinteeksi muodostunutta ruotsalaisuuden päivää 6.11. kuunnellen kertomusta Lützenin taistelusta. Matkalla maailman ympäri Myös kouluikäisille lapsille ja nuorille oli kaikenlaista kivaa ja opettavaista tarjolla. Molempien satuviikkojen yhteydessä oli vähän vanhemmilla lapsilla mahdollisuus osallistua hauskoihin kilpailuihin. Maailman ympäri -ristikko ja Peikkokilpailu keräsivät yhteensä 165 osallistujaa pää- ja lähikirjastoista. Oikein vastanneiden kesken arvottiin kirjapalkintoja. Lasten- ja nuortenosastolla järjestettiin vuoden aikana 14 näyttelyä. Kaksi näistä oli hiirimaakari Mirja Karinnon näyttelyitä, joista toisessa seikkailivat satuisat ja kirjalliset hiiret ja toisessa jouluiset hiiret Tuula Korolaisen kirjaan Kuono kohti joulua perustuen. Kaikki Porvoon ekaluokkalaiset saivat aikaisempien vuosien tapaan kutsun kirjastoon ja sen mukana kirjastokorttihakemuksen. Niinpä sekä 2007 että 2008 syksyllä koulunsa aloittaneet keskustanalueen ekaluokkalaiset ja yksi ryhmä tokaluokkalaisia joutuivat vuoden 2008 aikana kirjastomyyrä Ossianin järjestämän kepposen kohteeksi. Ossian-lurjus oli piilottanut kaikkien 291 lapsen upouudet kirjastokortit ja johdatteli korttien omistajia vihjelappujen avulla läpi koko kirjaston. Salaperäinen kirjastoretki päättyi kuitenkin kaikkien kohdalla onnellisesti, kun sekä Ossian-myyrä että piilotetut kortit vihdoin löytyivät satuhuoneesta. Ossian teki kepposen myös 55 muulle lapselle. Silloin hän oli piilottanut kirjan, josta lasten oli määrä kuulla kirjastokäynnillään. Kirjastovirkailija Nina Kihlman kirjoitti Ossianista tarinan, joka valottaa, kuinka Ossianista oikeastaan tuli kirjastomyyrä. Edellisen vuoden hittituote Sairaan siisti kirjastoseikkailu jatkoi tänäkin vuonna voittokulkuaan. Jopa 115 koululaista kävi tutustumassa kirjastoon kirjastoseikkailun johdattelemina. Hieman tavanomaisemmilla kiertokäynneillä kävi 108 lasta ja nuorta. Tiedonhakua opetettiin yhteensä 382 4-9-luokkalaiselle lapselle ja nuorelle. Myös kaikkien niiden elämää, jotka eivät tiedonhaunopetusta saaneet, helpotettiin entisestään jatkamalla edellisvuonna aloitettua genremerkkien laittoa nuorten- ja nuorten aikuisten kirjoihin. Nyt hyllyistä löytyvät helposti eläinkirjat, jännitys-, kauhu-, urheilu- ja sotakirjallisuus. Vuoden aikana panostettiin muutenkin kokoelmanhoitoon erityisesti selkeyttä ja löydettävyyttä silmälläpitäen. Peikkometsässä Satukirjoihin, nuotteihin ja joulukasetteihin tallennettiin osakohteet ja näin yksittäiset sadut ja laulut löytyvät nyt kirjastotietokannasta kädenkäänteessä. Samoin löytyvät myös tavutetut lastenkirjat, kummituskirjat, aapiset, fantasia- ja tieteiskirjat sekä lasten ja nuorten suomenkieliset varastokirjat, jotka kaikki asiasanoitettiin vuoden aikana. Lisäksi sarjakirjojen numerointi aloitettiin loppuvuodesta. 8
Lasten- ja nuortenosasto oli vuoden aikana mukana myös ruotsinkielisten koulujen ja päiväkotien Svenska är viktigt på riktigt -projektissa. Yhä jatkuvan projektin tarkoituksena on vahvistaa ruotsinkielisten lasten äidinkielen kehitystä. Kirjasto suositteli kirjoja projektirahoilla hankittaviin kirjakoreihin ja lahjoitti kirjamuovia hankittujen 350 kirjan muovitukseen. Heti tammikuussa projekti lähti käyntiin kahdella tilaisuudella, joissa kirjastonhoitajat Catharina Latvala ja Melina Björklund kirjavinkkasivat yhteensä 18 opettajalle ja 48 lastentarhanopettajalle. Keväällä kirjakorit lähtivät kiertämään ruotsinkielisiä kouluja, ja Melina Björklund kävi vinkkaamassa näitä kirjoja vuoden aikana neljällä koululla yhteensä 278 oppilaalle. Kirjavinkkausta tarjottiin tämän projektin lisäksi yhteensä 212 eri-ikäiselle koululaiselle. Joukko koululaisia sai myös mahdollisuuden tutustua Astrid Lindgreniin ja Tove Janssoniin. Vaikka Astrid Lindgreniä juhlittiin jo edellisenä vuonna, sai 157 oppilasta kuulla hänen elämästään ja teoksistaan vielä tämänkin vuoden puolella. Tämän lisäksi Tuorilan koulun 62 oppilasta, Borgå gymnasiumin kirjallisuuskurssin 27 oppilasta sekä Gammelbacka skolanin 20 kuudesluokkalaista saivat tutustua Tove Janssonin elämään ja teoksiin. Kiireisen ja tapahtumarikkaan vuoden 2008 jälkeen lasten- ja nuortenosasto jatkaa iloisin mielin kohti vuotta 2009. Tämä tarina perustuu tositapahtumiin. Maailmanympärimatkalla matkattiin myös viidakkoon Mirja Karinnon hiiret Peikkokilpailu 9
10 Kulunut vuosi oli edistyksellinen niiden neljän koulukirjaston osalta, jotka olivat edellisenä vuonna saaneet rahoituksen kirjastojärjestelmä PallasPro Extran hankkimiseen. Nämä neljä koulua Borgå gymnasium, Peipon koulu, Gammelbacka skola ja Keskuskoulu aloittivat atk-lainauksen vuoden 2008 aikana. Keskuskoulun ja Gammelbacka skolan kirjastojen kirjat oli luetteloitu Porsse-tietokantaan jo edellisen vuoden aikana, joten nämä kaksi koulua pääsivät aloittamaan lainauksen uudella ohjelmalla jo kevätlukukaudella. Peipon koulun kirjaston ja Borgå gymnasiumin oppilaskirjaston aineistojen luettelointi valmistui ennen syyslukukauden alkua, jolloin molemmat pääsivät aloittamaan atk-lainauksen. Borgå gymnasium hankki kirjastoonsa lisäksi itsepalveluohjelman, joka mahdollistaa oppilaiden omatoimisen lainauksen. Koulut ovat olleet tyytyväisiä uuteen ohjelmaan, joka on selkeyttänyt niiden koulukirjastotoimintaa. Kirjastojärjestelmähankkeessa mukana ollut Huhtisen koulu löysi vielä loppuvuodesta rahoituksen ohjelman hankkimiseen ja ohjelma asennettiin heille juuri ennen syyslukukauden loppua. Heillä lainaustoiminta ei tosin voi käynnistyä vielä toviin, sillä kirjaston aineisto on vielä luetteloimatta Porsse-tietokantaan. Koulukirjastonhoitaja Marja Nuotio aloittanee luettelointityön Huhtisen koululla saatuaan valmiiksi Linnanjoen koulun kokoelman. Vielä rakenteilla olevan Albert Edelfeltin koulun rehtori osoitti myös kiinnostusta kirjastojärjestelmän hankkimiseen. Porvoon kulttuurikoulu on Porvoonseudun musiikkiopiston, Porvoon taidekoulun, Porvoon museon, Porvoon kaupunginkirjaston ja Porvoon kaupungin kulttuuritoimen yhteistyöprojekti. Kirjaston edustajana toimii kirjastovirkailija Nina Kihlman. Kulttuurikoulu jatkoi jo edellisenä vuonna aloittamallaan Fredrika Runeberg-teemalla vielä kevään 2008. Nina Kihlman kävi kertomassa Fredrika Runebergistä suomeksi Fredrika-koulun oppilaille ja ruotsiksi Centrum eftiksen iltapäiväkerholaisille. Lukuvuoden 2008-2009 teema on Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlavuosi. Kirjasto laati aiheesta kirjallisuuslistan ja keräsi aiheesta kirjallisuutta.
Kevätkummun kirjasto Kevätkummun kirjaston 29. toimintavuoteen sisältyi kirjaston peruspalvelujen ylläpitoa ja kehittämistä, kokoelmatyötä ja tilojen kunnostamista. Asiakkaita riitti mukavasti ja niin käyttöaste kuin lainausluvutkin nousivat hiukan. Keväällä kirjastorakennukseen vaihdettiin ikkunat, jolloin kirjasto pidettiin suljettuna kolme päivää. Vastaavasti kirjaston aukioloajat pitenivät kesällä kahden viikon ajaksi pääkirjaston ollessa suljettu. Koulu- ja päiväkotiryhmiä kävi vuoden aikana yhteensä 24. Näissä ryhmissä kirjastossa kävi kaikkiaan 386 oppilasta joko luokka- tai satukäynnillä. Kevätkummun kirjastossa on aina ollut oheispalveluna taidenäyttelyitä. Vuoden aikana pidettiin seuraavien taiteilijoiden ja toimijoiden näyttelyt: Kudontakamari, Pamela Mandart, Cara- Maria Knuutinen, Merja Jalonen, Kitty Tennberg ja Ilkka Muraja. Lokakuun lopulla kirjastossa pidettiin sen historian ensimmäinen asukasilta. Idean äiti oli kirjastovirkailija Eeva Jemivaara. Ilta toteutettiin yhteistyössä 15. juhlavuottaan viettävän Kevätkummun asukasyhdistyksen kanssa. Juhlapuhujana toimi apulaiskaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula. Elävää musiikkia esittivät Sibelius Akatemian opiskelijat, ja paikallinen Osuuspankki tarjosi kakkukahvit. Paikalle saapui runsaat 50 asiakasta. Vuorovaikutteinen tilaisuus päättyi arvontaan, jonka voitot saatiin lahjoituksina S-Marketista. Kevätkummun kirjaston asukasilta: kirjastovirkailija Eeva Jemivaara (vas.), asukasyhdistyksen puheenjohtaja Harri Saarenpää, kirjastonjohtaja Hannele Heiskanen ja kirjastovirkailija Henrik Lenck. Taustalla asukasyhdistyksen tuleva puheenjohtaja Anja Hyvönen sekä as.yhd.aktiivi Marja-Liisa Kumpulainen. 11
12 Gammelbackan kirjasto Gammelbackan kirjaston käyttö kasvoi hivenen kuluneen vuoden aikana. Heinäkuussa niin Gammelbackan kuin Kevätkummunkin kirjastot olivat avoinna pidemmillä aukioloajoilla kahden viikon ajan pääkirjaston ollessa suljettu ilmastoinnin nuohouksen vuoksi. Gammelbackan kirjastossa järjestettiin Peipon, Hamarin ja Pääskytien koulujen oppilaille käyttäjäkoulutusta 53 kertaa ja lisäksi oppilaille lainattiin pulpettikirjoja. Päiväkotien lapset kävivät kirjastossa kuuntelemassa satuja. Lapsille järjestettiin erilaisia tietokilpailuja ja Nalle-päivänä piirustuskilpailu, johon osallistui 88 innokasta taiteilijaa. Työt muodostivat todellisen lasten taidenäyttelyn kirjaston tiloissa. Porvoon kuvataidekoulun Gammelbackan ryhmä esitteli eläinaiheisia töitään kirjastossa toukokuun ajan ja Part ry Pornaisista järjesti marraskuussa näyttelyn Kuvia Mika Waltarin teosten pohjalta. Jo perinteeksi muodostuneiden Gammelbackan kevätkarnevaalien aikana 21.5. kirjasto oli avoinna klo 20:een asti. Kirjastossa oli asiakkaille kirjojen vaihtopöytä ja kirjailijavieraana Tom Paxal. Tolkkisten kirjasto Tolkkisten kirjasto juhli 50-vuotista taivaltaan 5.11. Porvoon maalaiskunnan ensimmäinen piirikirjasto avattiin Tolkkisiin 17.11.1958. Tolkkisissa oli tosin harjoitettu kirjalainausta jo aiemminkin. Porvoon höyrysahan kirjasto August Eklöfin sahalla lainasi kirjoja niin sahan työntekijöille kuin muillekin kyläläisille jo vuodesta 1936. Kirjasto aloitti toimintansa Tolkkisten Fritidsgårdenin rakennuksessa ja se ehti toimia myös Postin entisissä tiloissa ennen muuttoaan nykyisiin tiloihin, jotka vapautuivat Porvoon säästöpankilta 1990- luvulla. Tolkkisten kirjaston ensimmäinen kirjastonhoitaja oli Brita Lindholm ja lainaustoiminta aloitettiin 3000 niteen kokoelmalla, joista osa oli saatu lahjoituksena Porvoon höyrysahan kirjastosta, Tolkkisten Marttayhdistykseltä ja Tolkkisten nuorisoseuralta. Juhlapäivänä Tolkkisten kirjastossa oli avoimet ovet ja tarjolla kakkukahvit. Kutsuvieraiden joukossa oli kirjaston entiset ja nykyiset työntekijät, kaupungin muiden hallintokuntien edustajia sekä muita kirjaston ystäviä. Myös lehdistö oli kutsuttu paikalle. Juhlapuheen piti sivistystoimenjohtaja Markku Välimäki. Ohjelma oli musiikkipitoinen, ja tilaisuudessa kuultiin Tolkkisten vpk:n nuoria puhaltajia ja Tolkkisten päiväkodin esikouluryhmää. Vieraat nauttivat mukavasta ohjelmasta ja välittömästä juhlatunnelmasta.
13 Kerkkoon kirjasto Kerkkoon kirjasto organisoi kirjavinkkauspäivän Kerkkoon koululla 9.4. Luokille 1-2 esiteltiin hassuja, yllättäviä ja tiedontäytteisiä kirjoja ja luokat 3-4 saivat kirjavinkkauksen lisäksi kirjastonkäytönopetusta ja tietoa muun muassa kirjaston luokitusjärjestelmästä. Luokat 5-6 puolestaan saivat perinteistä kirjavinkkausta. Kevätauringon alkaessa paistaa piristettiin Kerkkoon kirjaston ilmettä uusilla keväisen vihreillä verhoilla. Kirjastoauto Kirjastoautolle kertyi vuonna 2008 ajopäiviä 243, ja sen aikataulussa oli kaiken kaikkiaan 128 pysäkkiä, joista 35 kouluilla ja päiväkodeilla ja loput 93 iltavuoron aikana ympäri Porvoota. Asiakaskäyntejä kertyi 34 140. Näistä valtaosa eli 27 530 kertyi aamupäivien kouluvuoroilta. Jo joitakin vuosia työn alla ollut projekti Suomessa käytössä olevien kirjastoautojen teknisten tietojen ja kuvien keräämiseksi sai uutta potkua, kun projekti sai apurahan sekä Alfred Kordelinin säätiöltä että Suomen kirjastosäätiöltä. Kirjastovirkailija Nina Holmeen ja Hollolan kirjastoautonkuljettajan Pasi Siveniuksen yhteistyönä kokoaman kirjan on tarkoitus ilmestyä vuoden 2009 Kirjastoautopäivillä Haminassa. Kirjastoauto toimi kunnallisvaalien ennakkoäänestyspaikkana 15.-21.10. Kirjastoauto pysähtyi 15 äänestyspysäkillä ja tavoitti hieman yli 100 äänestäjää. Ennakkoäänestyksen aikana kirjastoauto oli poissa normaalikäytöstä. Kotipalvelu Kirjaston kotipalvelun suosio kasvoi edelleen kuluneena vuonna. Kotipalvelulla oli 29 henkilöasiakasta. Lisäksi kotipalvelun piirissä olivat Johannisbergin ja Epoon vanhainkodit, Palvelukoti Laamanni, Päiväsairaala Rosa, Johannisbergin palveluasunnot sekä Wittenbergin kadun eläkeläistalojen kerhohuone, joihin kaikkiin vietiin kirjakoreja yhteiskäyttöön. Kuusi kotipalvelun asiakkaista oli myös näkövammaistenkirjasto Celian asiakkaita. Kirjaston kotipalvelusta huolehtiva kirjastovirkailija Virpi Vilkki kuuluu myös Suomen Kirjastoseuran Kotipalvelu- ja laitoskirjastotyöryhmä KoLa:an, joka järjesti lokakuussa koulutus- ja neuvottelupäivät Helsingissä. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin laitoskirjastoihin ja toisena kotipalveluun. Osanottajia kahden päivän tapahtumassa oli runsaasti.
Itä-Uudenmaan maakuntakirjasto keskittyi vuonna 2008 kotiseutuaineiston löytyvyyden parantamiseen sekä muun muassa lukemisharrastusta edistäviin hankkeisiin. Täsmätietoa kotiseudusta Aluetietokanta Via Regis karttui tiedoilla paikallisesti kiinnostavista lehtiartikkeleista. Vuodesta 1986 ilmestyneen Wanha Porvoo Gamla Borgå -lehden lehtivuosikerrat kuvailtiin tarkasti aluetietokantaan. Lisäksi luetteloitiin muun muassa ajankohtaiset Suomen sotaa ja Porvoon valtiopäiviä koskevat artikkelit. Vuoden lopussa ryhdyttiin etsimään ja kuvailemaan kotiseutua koskevia Internetsivuja Via Regikseen; tämä aineistolaji puuttuikin aiemmin kokonaan aluetietokannasta. Kotiseutukokoelman lehtiartikkelit siirrettiin kirjaston vanhoihin Do it -työpajan nuorten tuunaamiin peltisiin arkistolaatikostoihin. Samalla vanha artikkelikokoelma järjestettiin, arvioitiin kriittisesti ja osa artikkeleista poistettiin. Kotiseutukokoelmaan hankittiin vuoden aikana 154 teosta. Vuoden lopussa kotiseutukokoelma käsitti tasan 4400 teosta. Kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 3,8 %. Aikakauslehtivuosikertoja tilattiin 18. Uusimaa-lehden mikrofilmejä hankittiin lisää viisi rullaa vuosilta 1915-1919. Näiltä vuosilta ei maakuntakirjaston kokoelmissa ollut lehtiä fyysisessä muodossa. Hankkeita ja yhteistyötä Maakuntakirjastonhoitaja Eija Kareno osallistui KITKA - Kirjailijasivustojen ja -tietokantojen yhdistäminen - hankkeen kokouksiin 23.1. Turussa ja 8.4. Tampereella. Hankkeelle on anottu jatkorahoitusta nimellä Kirjailijatiedon liittäminen semanttiseen webiin. Ikäihmisten kirjastopalvelut -hanke käynnistettiin 25.4. Hankkeeseen osallistui jäseniä Loviisasta, Sipoosta ja Porvoosta. Ikäihmisten kirjastopalvelut - ohjelma jaettiin maakunnan kirjastoille. Itä-Uudenmaan Nelli-portaalin avajaiset pidettiin Porvoossa 6.5. Museokirjasto Borgå Gymnasium bibliotekin digitointihanke käynnistettiin laatimalla digitointisuunnitelma. Kun lisärahoitusta järjestyy, aloitetaan digitointi käsikirjoituskokoelmasta. Maakuntakirjaston ja kaupunginkirjaston musiikkiosaston kanssa yhteistyössä suunniteltu ja toteutettu Itä-Uudenmaan muusikot -internetsivusto esiteltiin yleisölle avajaistilaisuudessa 19.11. Tilaisuudessa esiintyi paikallinen Duo Järvinen & Strang. http://city.porvoo.fi/ium/suomi/index.html Lääninhallituksen apurahalla toteutettu Kuvitellut sankarit: teoriaa ja vinkkausta suosituista kirjallisuudenlajeista -hanke toteutettiin yhteistyössä Askolan, Loviisan, Porvoon ja Sipoon kirjastojen kanssa ja sen kohderyhmänä olivat vähänlukevat nuoret. Opetusministeriö rahoitti kirjastoammattilaisille suunnatun verkkokurssin 23 asiaa. Kurssin suunnittelivat ja toteuttivat Matti Lassila ja Markku Ojala. 14
15 Koulutukset ja kokoukset Maakunnallinen työkokous järjestettiin 25.3. Porvoossa. Osallistujia oli 6 henkilöä kolmesta kirjastosta. Kokouksessa kirjastonhoitaja Tove Selkälä esitteli Nelli-portaalia ja Mediearkivet-palvelua ja erikoiskirjastovirkailija Arto Tella elektronista sanomalehtipalvelua PressDisplayta. Lisäksi kirjastonhoitaja Katri Koivulaakso esitteli Monikielisen kirjaston (ent. Ulkomaalaiskirjasto) internetsivuja ja maakuntakirjastonhoitaja Eija Kareno kotiseutuartikkelien viitetietoja aluetietokanta Via Regiksestä. Maakuntakirjastokokous, jonka aiheena oli Yhdistyneet kunnat kirjastotoimen suunnitelmia ja toteutuksia, järjestettiin 7.11. Puhujina tilaisuudessa olivat Per-Stefan Nyholm Itä-Uudenmaan liitosta, Mikko Vainio Kouvolan kaupunginkirjasto maakuntakirjastosta, Hannu Sulin opetusministeriöstä ja Porvoon kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Terttu Lehtola. Osanottajia oli 21. Etelä-Suomen lääninhallituksen ja Itä-Uudenmaan maakuntakirjaston yhteistyössä järjestämä Kirjasto 2.0 kansantajuisesti -koulutuspäivä pidettiin Porvoossa 19.11. Koulutukseen osallistui 66 henkilöä. Tiedotusta POMmilla Itä-Uudenmaan maakuntakirjaston tiedotuslehtistä POM-infoa ilmestyi kolme numeroa sähköisessä muodossa molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisäksi lähetettiin pienempiä tiedotteita sähköpostilla. Kaukopalvelu kasvoi edelleen Maakuntakirjasto lähetti kaukolainoja muihin kirjastoihin 5618 kappaletta. Näistä 3141 lähetettiin Porsse-yhteistyökirjastoihin Askolaan, Pornaisiin ja Sipooseen ja 2477 muihin kirjastoihin. Maakuntakirjaston lähettämien kaukolainojen määrä kasvoi 17,2 % edellisvuoteen nähden. Lähetettyjen kaukolainojen määrä on kasvanut etenkin muihin kuin Porsse-yhteistyökirjastoihin lähetettyjen lainojen osalta. Ottokaukolainauksen tarpeisiin hankittiin loppuvuodesta oma atk-ohjelma. Omille asiakkaille pyydettiin kaukolainoina muista kirjastoista 629 kirjalainaa ja 39 artikkelikopiota. Pyydettyjen kaukolainojen määrä noudatteli edellisvuoden määriä.
16 Kirjaston palveluksessa oli vuoden 2008 aikana 51 henkilöä, joista kaksi jäi vuoden aikana eläkkeelle. Pirkko Orava ja Eeva-Liisa Portin tekivät molemmat pitkän uran Porvoon kaupunginkirjastossa. Osa-aikaeläkkeellä oli 8 henkilöä ja 3 oli muuten osa-aikatyössä. Yksi suomenkielinen oppisopimusopiskelija valmistui kirjastovirkailijaksi ja toinen jatkoi ruotsinkielisessä oppisopimuskoulutuksessa. Marraskuun lopulla pääkirjastossa aloitti lisäksi siviilipalvelusmies. Yhteensä henkilökuntaa oli 46,3 henkilötyövuotta. Työhyvinvointiin panostettiin voimakkaasti edellisvuoden tavoin. Andante Consultingin ja TKK Dipolin yhteistyönä toteuttamaan työyhteisövalmennukseen osallistui syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana koko kirjaston vakituinen henkilökunta. Pääkirjastossa otettiin käytännöksi jumppatuokio kolme kertaa viikossa aamupalaverien yhteydessä. Porvoon kaupungin Mehiläisellä teettämän henkilöstökyselyn tulokset julkistettiin syksyllä. Tulokset olivat kirjaston osalta pääosin positiiviset ja muun muassa työilmapiiri sai kiitosta. Kirjaston henkilökunta järjesti myös vapaa-ajan virkistystoimintaa ja kävi ulkoilemassa Humlan maastossa ja hohtokeilaamassa Porvoon keilahallissa. Työterveyshuolto teki Gammelbackan kirjastosta työpaikkaselvityksen 29.10., ja Gammelbackan kirjaston henkilökunta kävi läpi yksilöllisen terveystarkastuksen. Pääkirjaston rakenteiden ongelmia korjattiin vuoden aikana. Heinäkuussa pääkirjasto oli kiinni kaksi viikkoa ilmastoinnin nuohouksen vuoksi. Pääkirjaston pääsalin sammuneet kattolamput vaihdettiin syksyn aikana, mikä lisäsikin huomattavasti valon määrää syyspimeässä. Henkilökunta osallistui vuoden aikana yhteensä 50 koulutustilaisuuteen tai erilaisten työryhmien kokouksiin. Porvoon kaupunginkirjasto ja Espoon maakuntakirjasto osallistuivat yhdessä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämään kirjastonhoitajien täydennyskoulutusohjelmaan. Ohjelman koulutustilaisuuksia järjestettiin syksyllä 2008 sekä Espoossa että Porvoossa. Koulutus jatkuu vielä keväällä 2009. Syksyn koulutuksissa aiheina olivat tiedonhaku, asiakaspalvelu sekä esimiestyö ja johtaminen. Useampia henkilökunnan jäseniä osallistui myös 23 asiaa -verkkokurssille, jolla opeteltiin vuorovaikutteisten web 2.0 -työkalujen käyttöä. Kirjaston henkilökunnan jokavuotinen opintomatka ajoittui tällä kertaa toukokuulle ja suuntautui Kuusankoskelle ja Kouvolaan. Kuusankoskella tutustuttiin Kuusankosken uudehkoon kirjastorakennukseen ja Kuusankoskitaloon. Kouvolassa kuultiin uuden suurkunnan synnystä ja sen vaikutuksista kirjastotoimintaan. Kotimatkalla poikettiin Elimäellä Arboretum Mustilassa ja Mustilan viinitilalla.
17 Kirjastotoimenjohtaja Terttu Lehtola Maakuntakirjastonhoitaja Eija Kareno Erikoiskirjastonhoitaja Markku Untinen Kanslisti Minna Vihreäluoto (vs.) Maria Suomela Osastonjohtajat Katja Jokiniemi Catharina Latvala Kaisa Tolonen Kirjastonhoitajat Helena Backman-Karvonen Melina Björklund Katri Koivulaakso Paula Koskela Mirja Laxell Marja Nuotio (koulukirjastot) Tove Selkälä Marika Sykkö Erikoiskirjastovirkailija Arto Tella Kirjastovirkailijat Boel Andersson Nina Holme Pasi Hynninen Åsa Ilander Irja Kekäläinen Nina Kihlman Leena Lapinleimu Margareta Lundström Helena Nyholm Pirkko Orava Eeva-Liisa Portin Sinikka Seppänen Kati Sillgren Annette Wackström-Paananen Ann Westerling Virpi Vilkki Kirjastoavustajat Helena Eloranta Merja Koskenlaita Seija Riikonen Ritva Vainio Vahtimestarit Thomas Blom Roger Johansson Kirjastoautonkuljettajat Bengt Ekholm Ulf Johansson ATK-tukihenkilö Ari Alho Määräaikainen henkilökunta vuonna 2008 Oppisopimus Maria Magnusson Sari Oinas Siviilipalvelus Jouni Malmborg Harjoittelijat ja sijaiset Nikita Blomqvist Rita Bäck Tiina Rajala Katarina Tallsten Tatiana Vasilyeva Kesätyöntekijät Anniina Kero Hellevi von Schrowe Mathilda Veit Evita Viiri Lehtilukusalin sunnuntaivalvoja Anniina Kero Mathilda Veit GAMMELBACKAN KIRJASTO Kirjastonjohtaja Tuula Pajala Kirjastovirkailijat Kari Hovi Katja Mäkelä Harjoittelijat Maria Cedergren Silja Miikkulainen Kesätyöntekijä Saana Houni KEVÄTKUMMUN KIRJASTO Kirjastonjohtaja Hannele Heiskanen Kirjastovirkailijat Eeva Jemivaara Henrik Lenck Harjoittelija Christina Hjort Kesätyöntekijä Heidi Eklund KERKKOON KIRJASTO Kirjastovirkailija Marja-Riitta Malinen TOLKKISTEN KIRJASTO Kirjastovirkailija Eija Johansson BORGÅ GYMNASIUMIN KIRJASTO Lehtori Stefan Hagman (sopimus Borgå gymnasiumin kirjaston hoidosta)
220 Kävijät Kirjaston kaikissa toimipisteissä oli kävijöitä yhteensä 445 329. Kävijämäärä väheni edellisvuodesta 4,4 %. Pääkirjastossa kävijöitä oli hieman yli tuhat päivässä. Verkkokäyntejä oli yhteensä 734 144. Verkkokäynnit lisääntyivät 36,8 % edellisvuodesta. Verkkokäyntien laskutapa ei edelleenkään ole valtakunnallisesti yhtenäinen ja siksi valtakunnallinen vertailu on vaikeaa. Porvoon lukuihin sisältyy kotikäytön lisäksi kirjastossa selainpohjaisesti tehty aineistonselaus. Aukiolotunteja oli kaikissa toimipisteissä yhteensä 8573. Kävijämäärät toimipisteittäin Lainaus Yhteensä 445 329 Kirjaston kokonaislainaus oli 914 653, mikä tarkoittaa noin 19 lainaa asukasta kohti. Kokonaislainaus kasvoi noin kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lainaajia oli yhteensä 17 983. Lainaus aineistolajeittain Kirjalainaus (Lukuihin eivät sisälly Porsse-yhteistyökirjastoihin Askolaan, Pornaisiin ja Sipooseen lähetetyt lainat yhteensä 3141 kpl, eivätkä pyydetyt kaukolainat yhteensä 668 kpl.)
1 Lainaus kielittäin Lainaus toimipisteittäin (Lukuihin eivät sisälly Porsse-yhteistyökirjastoihin Askolaan, Pornaisiin ja Sipooseen lähetetyt lainat yhteensä 3141 kpl, eivätkä pyydetyt kaukolainat yhteensä 668 kpl.) Kokoelma Kokoelma käsitti yhteensä 308 527 nidettä. Tämän lisäksi kokoelmaan kuului 33 648 nidettä lehtiä. Kokoelma aineistolajeittain Kokoelma kielittäin
2 Hankinta ja poistot Aineistoa hankittiin yhteensä 17 738 nidettä. Kokoelmista poistettiin 18580 nidettä. Hankinta aineistolajeittain Kirjojen hankinta Hankinta kielittäin
3 Sanomalehtiä tilattiin yhteensä 93 vuosikertaa ja aikakauslehtiä 778. Sanomalehdet Aikakauslehdet Pääkirjaston aikuistenosasto 66 417 Pääkirjaston lasten- ja nuortenosasto 49 Gammelbackan kirjasto 16 121 Kevätkummun kirjasto 9 76 Kirjastoauto 41 Kerkkoon kirjasto 34 Tolkkisten kirjasto 2 38 Kotipalvelu 2 Yhteensä 93 778 Lehtivuosikertojen kielijakauma suomi 71 571 ruotsi 19 156 englanti 1 34 venäjä 1 9 saksa 4 vietnam 2 ranska 1 eesti 1 albaani 1 PressDisplay on kirjastossa käytössä oleva elektronisten sanomalehtien palvelu, jonka kautta on luettavissa 980 sanomalehteä yli 82 maasta 38 eri kielellä. Pressdisplay-palvelua käytettiin noin 200 kertaa kuukaudessa. Palvelun tarjoamista lehdistä luettiin reilua 40 lehtinimekettä.
4 www.porvoo.fi/kirjasto Pääkirjasto Papinkatu 20 06100 Porvoo paakirjasto@porvoo.fi puh. (019) 520 2417 faksi (019) 520 2415 Gammelbackan kirjasto Keskusaukio 1 06400 Porvoo kirjastog@porvoo.fi puh. (019) 575 4684 faksi (019) 575 2732 Kevätkummun kirjasto Sammontie 1 06150 Porvoo kirjastok@porvoo.fi puh. (019) 520 2410 faksi (019) 520 2412 Kerkkoon kirjasto Henttalantie 5 06530 Porvoo kerkkoo.kirjasto@porvoo.fi puh. (019) 645 655 Tolkkisten kirjasto August Eklöfintie 6 06750 Tolkkinen tolkkinen.kirjasto@porvoo.fi puh. (019) 577 995 Kirjastoauto puh. 0400 214 948