Koulujen musiikinopetus Sivistystoimenjohtajien näkemyksiä KMO-päivät 27.3.2010 Ulla Pohjannoro, Sibelius-Akatemia www.siba.fi/toive
Musiikkialan toimintaympäristöt ja osaamistarve Toive Rahoitus 1.8.2008-31.3.2011 3 tutkijaa (oa.), yhteensä n. 32 kk Ulla Pohjannoro Hannu Tolvanen (rytmimusiikki, festivaalit) Katri Halonen (case-analyysit: sote & klass.managerit) Yhteistyökumppanit: Metropolia Ammattikorkeakoulu CUPORE Suomen konservatorioliitto
Musiikkialan tulevaisuuden osaamistarpeet Pääasiassa laadullinen lähestymistapa Musiikkialan toimintaympäristöjen muutoksia tutkitaan toimintaympäristöittäin: Musiikkioppilaitokset Koulujen musiikinopetus Orkesterit Kirkon musiikkitoiminta Rytmimusiikki, festivaalit Innovatiivisten yritysten case-analyysit Klassisen musiikin ohjelmatoimistot ym. SOTE-alan yritykset
Esityksen sisältö I. Musiikinopettaja suomalaisessa koulussa II. Musiikinopetuksen organisointi kunnissa III. Kuntakohtaiset musiikin opetussuunnitelmat
I. Musiikinopettaja suomalaisessa koulussa
Taustatietoja Kysely lähetettiin kaikkien Suomen kuntien koulutoimenjohtajille syksyllä 2009 N=328 Vastausprosentti 51 % (n=176) Vastaajina sivistystoimenjohtajia, jonkun verran rehtoreita Edustavuus hyvä (kuntatyyppi, läänit, kielisyys)
Kunnat musiikin aineenopettajien työnantajina Kunnissa keskimäärin 1,39 musiikin aineenopettajan työvuotta Vaihteluväli 0 23 Tyyppiarvo ja keskimmäinen arvo 1
Musiikin aineenopettajat Suomessa 2008 Peruskoulussa 531 Muodollisesti kelpoisia 415 (78,2 %) Ruotsinkielisiä 42, joista kelpoisia 22 (52,4 %) Lukiossa 129 Muodollisesti kelpoisia 107 (82,9) Ruotsinkielisiä 5, joista kelpoisia 0 (?) Lähde: Opettajat Suomessa 2008, toim. Timo Kumpulainen. Opetushallitus 2009.
Musiikkialan tutkinnon suorittaneiden työllisten toimiminen opetus- sekä kulttuuri- ja tiedotustyössä 2005 OPISTO- TAI AMK-TUTKINTO (N= 1 793) AL. TAI YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO (N= 1 643) 55 30 345 1125 285 270 80 70 65 535 80 50 50 Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto/ammattirekisteri ja tutkintorekisteri; Opetushallitus 2009. Huom. numeromäärät arvioita.
Kaksoiskelpoisuudet 1/2 92 % piti musiikin aineenopettajan lisäpätevyyttä etuna luokanopettajalle 85 % piti toisen opetettavan aineen lisäpätevyyttä etuna musiikin aineenopettajalle 80 % piti luokanopettajan lisäpätevyyttä etuna musiikin aineenopettajalle 75 % piti musiikin aineenopettajan lisäpätevyyttä etuna aineenopettajalle
Kaksoiskelpoisuudet 2/2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Musiikin aineenopettajalle luokanopettajan lisäkelpoisuus on etu 88 51 20 9 6 Pitää täysin paikkansa Musiikin aineenopettajalle toisen opetettavan aineen lisäkelpoisuus on etu 92 55 13 8 4 Pitää osittain paikkansa En osaa sanoa Luokanopettajalle musiikin aineenopettajan lisäkelpoisuus on etu 107 51 1121 Ei pidä juurikaan paikkansa Aineenopettajalle musiikin aineenopettajan kelpoisuus toisena opetettavana aineena on etu 68 60 28 11 3 Ei pidä ollenkaan paikkansa
Luokanopettajan oppimishistoria eri aineissa Aineenhallinta opitaan koulussa > Taitoaineiden osaaminen perustuu tietoaineita merkittävästi vähäisempään tuntimäärään Luokanopettajan erikoistuessa taideaineeseen yliopistotasoisen opetuksen suhteellinen osuus kasvaa merkittävästi, tietoaineita enemmän Kuitenkin: tuntimäärät edelleen oleellisesti pienempiä taideaineissa
Musiikin aineenopettajan virkojen tulevaisuus Kun kunnassa joku koulujen vakituisista musiikin aineenopettajista jää pois virasta, täytetäänkö virka automaattisesti uudelleen kelpoisella musiikin aineenopettajalla? 34 21 % Kyllä Ei 125 79 %
II. Musiikinopetuksen organisointi
Alakouluissa musiikkia opettavat 1/2 Noin puolet Suurimman osan Vähintään puolet Musiikin aineenopettajat 8 % 5 % 13 % Musiikkiin erikoistuneet luokanopettajat 25 % 45 % 70 % Luokanopettajat 22 % 39 % 61 %
Alakouluissa musiikkia opettavat 2/2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Musiikin aineenopettajat toteuttavat kuntamme alakoulujen musiikinopetuksesta 7 12 19 108 Suurimman osan Musiikkiin erikoistuneet luokanopettajat toteuttavat kuntamme alakoulujen musiikinopetuksesta 74 41 11 39 Noin puolet Ei tietoa / eos Luokanopettajat toteuttavat kuntamme alakoulujen musiikinopetuksesta 62 35 12 52 Reilusti alle puolet
Yläkouluissa ja lukioissa musiikkia opettavat 1/2 Noin puolet Suurimman osan Vähintään puolet Tuntiopettajat 3 % 32 % 35 % Päätoimiset opettajat 3 % 68 % 71 %
Yläkouluissa ja lukioissa musiikkia opettavat 2/2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tuntiopettajat toteuttavat kuntamme yläkoulun ja lukion musiikinopetuksesta 46 5 22 72 Suurimman osan Noin puolet Ei tietoa / eos Päätoimiset musiikin aineenopettajat toteuttavat kuntamme yläkoulun ja lukion musiikinopetuksesta 98 4 16 27 Reilusti alle puolet
Rekrytointiongelmat kasaantuvat maaseudulle ja pohjoiseen 27 %kunnista vaikeuksia mus. erik. luokanopettajien rekrytoinnissa kunnassa, erit. maaseudulla (35%) ja Lapissa (46 %) 42 % vaikeuksia musiikin aineenopettajien rekrytoinnissa, erit. maaseudulla (56%) ja taajamissa sekä Lapissa (71 %) ja Oulussa (53 %)
Rekrytointiongelmista huolimatta opetuksen järjestäminen koetaan vaivattomaksi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alakoulujen musiikinopetuksen järjestäminen 40 97 18 17 0 Erittäin vaivatonta Melko vaivatonta Yläkoulujen musiikinopetuksen järjestäminen 53 74 15 22 7 Ei vaivatonta eikä haasteellista Lukioiden musiikinopetuksen järjestäminen 50 54 19 13 9 Melko haasteellista Erittäin haasteellista Ongelmia alakouluissa 10 % kunnista, erityisesti Lapissa ja Länsi- Suomessa Ongelmia yläkoulussa 17 % kunnista, erityisesti maaseudulla, Lapin ja Oulun lääneissä Ongelmia lukioissa 15 % kunnista, erityisesti maaseudulla ja Lapissa
III. Kuntakohtaiset opetussuunnitelmat
Ketkä ovat olleet tekemässä kuntakohtaisia musiikin opetussuunnitelmia? Kolme neljästä piti ops-laadintaprosessia onnistuneena 3,4 arvioi prosessin sujuneen huonosti
Kuntien näkemyksiä musiikinopetuksen nykyisistä tuntimääristä 43 % halusi lisää tunteja alakouluun 17 % vastusti 50 % halusi lisää tunteja yläkouluun 13 % vastusti 27 % halusi lisää tunteja lukioon 16 % vastusti 50 % halusi enemmän joustoja sisältöihin 17 % vastusti 52 % halusi enemmän joustoja määriin 26 % vastusti 19 % halusi lisää valintoja alakouluun 62 % vastusti 45 % halusi lisää valintoja yläkouluun 38 % vastusti 51 % halusi lisää valintoja lukioon 21 % vastusti
Kuntien näkemyksiä musiikinopetuksen nykyisistä tuntimääristä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Peruskoulun alakoulussa (1.-6. luokat) tulisi olla nykyistä enemmän musiikinopetusta 13 64 70 22 7 Täysin samaa mieltä Peruskoulun yläkoulussa (7.-9. luokat) tulisi olla nykyistä enemmän musiikinopetusta 24 62 65 20 3 Melko samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä / eos Melko eri mieltä Lukiossa tulisi olla nykyistä enemmän musiikinopetusta 13 30 93 22 5 Täysin eri mieltä
Lapset eriarvoisessa asemassa kuntatyypin perusteella 18 % selvityksen kaikista peruskoululaisista ja 15 % lukiolaista opetetaan tuntiminimin mukaisesti 13 % selvityksen kaupunkikunnista tarjoaa tuntiminimin 24 % selvityksen taajamakunnista tarjoaa tuntiminimin 48 % selvityksen maaseutukunnista tarjoaa tuntiminimin (Maaseudulla asuu 21 % koko maan peruskoululaisista ja 14 % koko maan lukiolaisista)
Mahdollisuus opettaa enemmän musiikkia
Painotettu musiikinopetus
Musiikkiluokkien ja -lukioiden tulevaisuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kunnassamme on painetta vähentää painotettua musiikin opetusta (musiikkiluokat) 23 77 31 42 Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä / eos Melko eri mieltä Täysin eri mieltä 47 % ei nähnyt paineita vähentää painotettua musiikinopetusta 3 % oli eri mieltä
Haluavatko kunnat lisää valtaa opetuksen sisällön tai määrien suhteen? Yli puolet oli sitä mieltä, että kunnilla tulisi olla enemmän valtaa päättää musiikinopetuksen sisällöistä ja määristä 26 % vastusti lisävaltaa tuntimäärissä 17 % vastusti lisävaltaa sisällöissä
Kuntien musiikinopetuksen tahtotila 67 % oli sitä mieltä, että musiikintunnit eivät lisäänny ilman valtion ohjausta (13 % oli eri mieltä) 43 % oli sitä mieltä, että kunnassa opetetaan musiikkia tulevaisuudessa vähimmäistuntimäärien mukaisesti (31 % oli eri mieltä)
Kuka haluaa lisää musiikkitunteja? Oppilaat tai vanhemmat: 11 % oli tätä mieltä 43 % vastusti Musiikinopettajat: 52 % oli tätä mieltä 13 % vastusti Rehtorit: 13 % oli tätä mieltä 24 % vastusti Vrt. Opettaja-lehden kysely kesällä 2008 (n=1 503): 80 % opettajista haluaa lisää taito- ja taideaineita 84 % vastustaa niiden siirtämistä pelkästään kerhotoimintaan
Poimintoja sivistystoimenjohtajien avoimista vastauksista
Tunteja liian vähän, yhteisvirat raskaita Mahdollinen tilanne on edessä ja mietitty on vaihtoehtoa, että musiikkiin erikoistunut luokanopettaja ottaisi tunnit hoitaakseen: yläkoulussa ja lukiossa on pakollisia tunteja liian vähän päätoimiseen virkaan asti. Toisaalta viran tunnit täyttyvät kansalaisopistosta, mutta kokemuksesta voin sanoa, että viranhoitaminen on raskasta - kun tunteja on sekä päivällä että illalla - olet siis lähes aina töissä. Meillä viranhaltijan työssä jaksamista on tuettu erilaisin tukitoimin, osa-aikaisin järjestelyin jo neljä vuotta. (Maaseutukunta, Keski-Pohjanmaa)
Kaksoispätevyys eduksi Oppilasmäärä laskee joten niin tulee opettajien määränkin laskea. Musiikinopettaja jolla ei ole kaksoispätevyyttä johonkin toiseen aineeseen (tai luokanopettajan pätevyyttä) joutuu lähtemään. Kunnassa on kansalaisopisto mutta yhteistyötä ei saada pyörimään. (Maaseutukunta, Keski-Pohjanmaa) Kokeiltu kaikenlaisia yhdistelmiä pätevän henkilön saamiseksi. Koulupuolen tuntikertymä ei yksin millään riitä. Yhteistyö kansalaisopiston, seurakunnan ja koulutoimen kanssa on tuottanut niin hankalia työaikoja ettei työtehtäviin hakeuduta tai niistä hakeudutaan välittömästi pois. (Maaseutukunta, Keski-Suomi)
Asenteita, epäpäteviä opettajia ja säästöjä Tuntikehys ei ole vielä tuntijaon mukaisessa minimissä. Painotus on kuitenkin pääsääntäisesti kielissä tai liikunnassa. (Kaupunki, Uusimaa) Kuntaan ei ole vuosiin saatu palkattua pätevää musiikkihenkilöä, heijastuu valinnoissa. (Maaseutukunta, Keski-Suomi) Taloudelliset resurssit ohjaavat valintoja. Tämän lisäksi musiikin aineopettajia on lähes mahdotonta saada pienelle paikkakunnalle. Lähes kaikki kunnan koulut sijaitsevat haja-asutusalueella, ja välimatkat ovat pitkiä, vaikka Helsinkiin on noin 100 km. (Maaseutukunta, Itä-Uusimaa)
Hyviäkin kokemuksia on! Musiikkiluokkatoimintaa jo yli 20 vuoden ajan. Musiikkiluokalle pyritään 2. luokalla ja se toimii 3-6- luokilla. Musiikkipainotus jatkuu 7-9 luokilla ja lukiossa. (Kaupunki, Keski-Pohjanmaa) Alakouluissa 1-2 vkt. 7.lk 2 vkt. 8-9.lk:t A- ja B-valintoina 1 vkt. Lukiossa MU1 ja MU2 tarjotaan kahdesti, soveltavia kursseja 10 sekä hyväksi luettavat musiikkiopiston tunnit. Lisäksi tarjotaan studiotekniikkaa, bändiopintoja ja musiikkiteatteri. (Maaseutukunta, Pohjois-Savo) 1.8.2010 aloittaa musiikkiteatteripainotteinen X:n lukio. Silloin vapaavalinnaisten lukiokurssien joukkoon saadaan 18 kurssia musiikin ja teatterin opetusta. (Maaseutukunta, Pirkanmaa)
Kiitos! www.siba.fi/toive ulla.pohjannoro@siba.fi