Luottamushenkilökoulutus 14.3.2009 Helena Tuuri-Tammela
Olemme ihmisoikeuksien toteuttajia Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Yhdenvertaisuuden, lainmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden perusta. Arvoja, joihin myös hyvä kunnallinen hallinto nojaa.
Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto PL 121 Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.
Kunnan tehtävät KuntaL 1 Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto (itsehallinto) Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. tai sopimuksen perusteella kunta voi ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. Kunta hoitaa tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia ne myös muilta palvelujen tuottajilta.
Kunnan organisaation lähtökohdat Itsehallintoperiaate kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon Edustuksellisen demokratian periaate vaalit, valinnat -> vaalikelpoisuus Luottamushenkilöhallintoperiaate määräaikaisuus, ei palvelusuhde, sivutoiminen julkisoikeudellinen toimisuhde Virkamieshallintoperiaate pääsääntönä julkinen haku, kirjallisesti, määräaikaan mennessä (poikkeus kj) valtuusto valitsee kj:n, muut voidaan valita johtosäännöin määräten mm. virkasuhteen pysyvyys, virkakelpoisuus
Kunnan organisaation rakenne luottamushenkilö asema ja osuus korostuu valtuusto, kh, ltk, jht, jaosto, tmk lakisääteisiä, pakollisia ovat valtuusto, kh & tark.ltk erityislaeista johtuen pitää olla vähintään yksi ltk tarkastusltk:n lisäksi. Käytännössä useampia. viranhaltijaorganisaatio toisena kokonaisuutena julkisen vallan käsite toimielin (ei yksittäinen luotthlö), viranhaltija työsuhteisia henkilöjä toimeksiantotehtäviä esim tilintarkastus
Kunnanvaltuusto kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä luottamustoimielin toimivaltuudet saadaan kuntalaisilta kunnan toiminnasta ja taloudesta päättäminen seuraava dia edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon vaalikelpoisuus, asema ja toimivalta säädetään kuntalaissa
Kunnanvaltuuston tulee: 1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista; 2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista; 3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio; ( 4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista; 6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 9) valita tilintarkastajat; 10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä 11) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.
Hallinnon järjestäminen ja johtosäännöt Kunta päättää hallintonsa järjestämisestä kuntalaissa säädetyllä tavalla. Hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on kuntalaissa tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä.
Kunnan toimielimet Valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, jaostot sekä toimikunnat. Valtuusto asettaa kunnanhallituksen sekä tarkastuslautakunnan. Valtuusto voi lisäksi asettaa: 1) kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten; sekä 2) johtokuntia liike- tai muun laitoksen taikka tehtävän hoitamista varten. Kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. Toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta tai kuntalaissa toisin säädetä.
Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.
lautakunta, johtokunta, jaosto, tmk Päättää johtosäännöissä määrätyistä asioista tehtävään vaikuttavat erityislait Tarkastuslautakunta: Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan pj ja vpj tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.
Oikeusturva PL 21 Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Julkisuus ja hyvä hallinto --alustuksen runko: Julkisuus velvoitteena ja oikeutena Julkisuuden rajaaminen Rangaistussäädökset Vastuu Hyvän hallinnon periaatteet Erityisesti esteellisyydestä
HYVÄ HALLINTO Oikeusvaltioperiaate (PL 2 ) kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia Perusoikeus hyvään hallintoon (PL 21 ) jokaisella oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, päätöksen perusteleminen oikeus hakea muutosta riippumattomalta tuomioistuimelta Julkisuusperiaate (PL 12 ) viranomaisen asiakirjat julkisia, jollei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu Oikeus omaan kieleen (PL 17 ) kielilaki Osallistumis- ja vaikuttamisoikeus (PL 14 ) julkisen vallan edistettävä yksilön mahdollisuuksia osallistua... ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon Virkavastuu (PL 118 )
PL12 PERUSOIKEUDET PL 10 Julkisuus oikeus velvollisuus periaate Avoimuus Yksityisyyden suoja puuttuminen on rajattu poikkeus ja vaatii lakiin perustuvan syyn vain välttämättömien ja tarpeellisten tietojen käsittely Vaitiolo Toiminnan julkisuus toteutuu asiankäsittelyn, asianosaisuuden ja yleisöjulkisuuden kautta.
Sananvapaus ja julkisuus PL 12 Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
Yksityiselämän suoja PL 10 Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 Perusoikeus saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista Säätelee viranomaisessa toimivan vaitiolovelvollisuutta, asiakirjojen salassapitoa ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömät rajoituksista sekä viranomaisten velvollisuutta lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoitus on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Tiedon antaminen asiakirjasta, joka ei ole vielä julkinen, on viranomaisen harkinnassa. Harkinnassa on otettava huomioon, mitä salassapidosta säädetään (peruste laissa, tarpeellisuus, tasapuolisuus,salassapito-olettamat, mahdollinen vaitiolovelvollisuus) Salassapitosäädöksien huomioiminen Julkisuuslainmukaisesti sekä erityislaeilla säädetyt salassapitosäädökset
Toiminnan julkisuus toteutuu asiankäsittelyn, Valtuusto kokous on julkinen (KuntaL 57 ), jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää asianosaisuuden ja oikeus saada tieto muun kuin julkisen asiankirjan sisällöstä, jos se on vaikuttanut asianosaisen asian käsittelyyn rajoituksia jokaisella on oikeus omien tietojen tarkistamiseen (HetiL 26 ) yleisöjulkisuuden kautta. oikeus saada tieto julkisista asiakirjoista asiakirjan julkiseksi tulemiseen liittyvät määritelmät erikseen mm pöytäkirjojen nähtävillä pito (sekä www-aineistot) tiedottamisvelvollisuus mm Julkisuuslaki 20 ja KuntaL 29
Salassapitovelvoitteet 1) Asiakirjasalaisuus 22 Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.
Salassapitovelvoitteet 2) Vaitiolovelvoite ja hyväksikäyttökielto Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. tahallinen ja tahaton tietojen antaminen kielletty säilytettävä/tuhottava niin, ettei tieto vuoda!.
salassapitovelvoite ja hyväksikäyttökielto Vaitiolovelvollisuus jatkuu, vaikka toiminta tai tehtävän hoitaminen on päättynyt! Velvoittaa jokaista (harjoittelijaa, toimeksiantoa suorittavaa, asianosaisaseman perusteella saatua tietoa, myös avustajaa ja edustajaa jne), joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain perusteella annetun luvan nojalla, jollei laista tai sen perusteella annetusta luvasta muuta johdu. Ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Poikkeus: Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut
24 :stä ESIMERKKEJÄ salassa pidettäviä ovat tarkastuksesta tai muu valvontatoimi, jos vaarantaisi valvonnan toteutumisen tiedot yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta tiedot henkilön vuosituloista tai kokonaisvarallisuudesta taikka tuen tai etuuden perusteena olevista tuloista ja varallisuudesta, tiedot hänen taloudellisesta asemasta, tiedot sosiaalihuollon asiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta, tiedot henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tiedot henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta tai työntekijän valintaa tai palkkauksen perustetta varten tehdyistä arvioinneista;
Julkisuuslain 35 Rangaistussäännökset: Rangaistus 22 :ssä säädetyn asiakirjan salassa pitämistä koskevan velvollisuuden sekä 23 :ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain 40 luvun 5 :n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 38 luvun 1 tai 2 :n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna salassapitovelvollisuuden rikkomisena pidetään myös 27 :ssä tarkoitetun sitoumuksen (eli arkistoon siirretty salassa pidettävä asiakirja) sekä 28 :n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen rikkomista (eli lupamääräyksiin liittyvä asia).
Luottamushenkilön tietojensaantioikeudesta Erilaisissa luottamustehtävissä erilainen Tehtäviin liittyen, jo ennen kuin asiat ovat julkisia Lautakunnan jäsenillä tietojensaantioikeus rajoittua lähinnä ltk:lle kuuluviin asioihin Kh ja Kvalt :lle periaatteessa kaikista kunnan asiakirjoista, Luott.hlöllä EI OLE YLEISTÄ oikeutta saada tietoa salassa pidettävästä asiakirjasta tieto salassa pidettävistä asioista perustuu toimielimen päätöksentekoon tai hlön tehtäviin otto-oikeutta käytettäessä; salassapitoasiat myös siirtyvät tarkastuslautakunta toimielimenä, ei yksittäisenä jäsenenä
VASTUU oikeudellisen normin tuoma vastuu moraalinen vastuu poliittinen vastuu tarkoituksenmukaisuuden kautta tuleva vastuu hallinto-oikeudellinen vastuu on viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä hieman erilainen PL 188 virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta jo pelkästään virkatoimeen ryhtymisellä tulee olla pätevä oikeudellinen peruste -> menettelyllinen ja lopputuloksellinen oikeudellinen perusta
esittelijän vastuu (valmistelusta ja vastuu esittelyn perusteella tehdystä päätöksestä) vastuu päätöksistä esittelijällä ja toimielimellä poikkeus: vastaan äänestäjä + eriävä mielipide, (jos on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt vastaan) asiakirjan allekirjoittajan ja varmentajan vastuu tilimuistutusvastuu tarkoituksenmukaisuusvastuu hallinnon laadullisuutta, tuloksellisuutta tavoitteellisuutta
Rikosoikeudellinen vastuu (RL 4 luku) Tämän luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön. (40:12 ) Lahjustenoton kielto, törkeä lahjuksen ottaminen, lahjusrikkomus pyytää tai ottaa, siten, että menettely on omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen, hänet on tuomittava, jollei tekoa ole rangaistava lahjuksen ottamisena tai törkeänä lahjuksen ottamisena, lahjusrikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Virkasalaisuuden rikkominen sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen huolimattomuus. sakkoon tai vankeuteen enintään 6 kk Virka-aseman väärinkäyttäminen, sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. mahd viraltapano. Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen vankeuteen vähintään 4kk ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi. Virkavelvollisuuden rikkominen sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Jatkuvaa. viraltapano. Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen varoitus tai sakko
Vahingonkorvausvastuu Vahingonkorvauslaki 4:2 Julkisyhteisön luottamushenkilön luottamustoimessaan aiheuttaman vahingon korvaamiseen on sovellettava 1 :ssä säädettyjä perusteita. sekä esimerkiksi 3:1 3.mom Jos se, joka viranomaisen määräyksestä, luottamustoimeen valittuna tai toisen pyynnöstä suorittaa laissa määrättyä tai työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa tiettyä tehtävää olematta itsenäinen yrittäjä, tehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa vahinkoa, on se, jonka lukuun tehtävä suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon.
Lainmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet turvataan perustuslaissa Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. PL 2.3 Toimivallan perusta laissa Lain tarkoin noudattaminen
YHDENVERTAISUUS PL 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki Tasa-arvolaki Valtion virkamieslaki, 11 ja laki kunnallisesta viranhaltijasta, 12. Euroopan ihmisoikeussopimus
Yhdenvertaisuuden periaate Tasapuolisen kohtelun periaate Syrjinnän kielto (myös piilo- ja välillisen syrjinnän kielto) Johdonmukaisen käytännön vaatimus kriteerit lopputulos x------------------------------y x------------------------------y x------------------------------y x------------------------------z Erilaiseen kohteluun hyväksyttävä, perusteltu syy. Oikeusvarmuus. Hallintolaki 45. 3 : Päätös, jota muutoin ei tulisi perustella, pitää perustella jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön. Positiivinen erityiskohtelu
Hyvän hallinnon takeet hallintolaissa 6 Hallinnon oikeusperiaatteet käydään tarkemmin läpi seuraavissa dioissa! 7 Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus palvelujen saatavuus ja asianmukaisuus asiakasnäkökulma ja tuloksellisuus viranomaisella sähköisen asiointipalvelun yleinen järjestämisvelvollisuus (SähkAsiointiL= SAL 5 ) 8 Neuvonta hallintoasian käsittely- ja asiointineuvontaa maksutonta 9 Hyvän kielen käytön vaatimus asiallista, selkeää, ymmärrettävää 10 Viranomaisten yhteistyö
Hallintolaki 6 Hallinnon oikeusperiaatteet Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti TASAPUOLISUUS sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. TARKOITUSSIDONNAISUUS Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. OBJEKTIVITEETTI, PUOLUEETTOMUUS; SUHTEELLISUUS Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Objektiviteettiperiaate Perustuslaki 21. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsiteltyä asianmukaisesti.. Hallintolaki 6. Viranomaisten toimien on oltava puolueettomia. Puolueeton ja asiallinen toiminta Epäasialliset sivuvaikuttimet suljettava pois toiminnasta: esteellisyys, sivutoimisääntely. Asiallisuusvaatimus
Suhteellisuusperiaate Hallintolain 6 Viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Kohtuullisen vallankäytön vaatimus: viranomaisten käyttämät keinot eivät saa olla ylimitoitettuja tai kohtuuttomia. Toimien tulee olla Tarpeellisia ja välttämättömiä Asianmukaisia ja soveliaita Oikeasuhtaisia intressien punninnassa
Tarkoitussidonnaisuuden periaate Hallintolain 6.. viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa vain lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomainen on sidottu tehtäviinsä ja tarkoitukseensa. Viranomainen on sidottu sovellettavan lain tavoitteisiin. Viranomainen ei saa harkintavaltaa käyttäessään ryhtyä edistämään viranomaisen tehtäville ja toimintavaltuuksille vieraita tarkoitusperiä - harkintavallan väärinkäyttö.
Luottamuksensuojan periaate Hallintolain 6 Viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia Oikeusvarmuus Ennakoitavuus Taannehtivan lainsäädännön kielto Taannehtivien oikeusvaikutusten kielto Luottamuksen suoja yksityinen voi luottaa päätösten pysyvyyteen ja turva yksilölle odottamattomia muutoksia vastaan. Vilpitön mieli Oikeusjärjestyksen mukaan suojatut edut
Esteellisyys eli jääviys Turvataan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja asukkaiden luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Tarkoittaa henkilön sellaista suhdetta asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn: päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä ja se voidaan yleensä saada kunnallisvalituksella kumotuksi.
Esteellisyyden ratkaiseminen 29 Ratkaistava viipymättä Virkamies/viranhaltija saa päättää itse. HL 30 Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa. Monijäseninen toimielin jäsenen, esittelijän ja läsnäoloon oikeutetun osalta. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain poikkeuksellisesti: jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä. Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.
Valtuutetun esteellisyys valtuustossa esteellisyysperuste: kuntalain 52.1 valtuutettu on valtuustossa esteellinen, kun asia koskee henkilökohtaisesti valtuutettua tai hänen hallintolain 28 :n 2 ja 3 mom läheistään välittömiä vaikutuksia valtuutetun tai läheisen asemaan vaikutus: käsittelykielto omalta paikalta poistuttava yleisön joukkoon Kun valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään.
Muun luottamushenkilön ja henkilöstön esteellisyys esteellisyysperusteet: hallintolain 28 vaikutus: läsnäolo- ja käsittelykielto hallintolain 27
Esteellisyys Hallintolaki 27. Käsittely- ja läsnäolokielto Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Keitä esteellisyyssääntely koskee?: Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.
Esteellisyysperusteet 28. 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; OSALLISUUSJÄÄVIYS Asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; EDUSTUSJÄÄVI
esteellisyysperusteita 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; INTRESSIJÄÄVIYS 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; PALVELUSSUHDE- JA TOIMEKSIANTOJÄÄVIYS
esteellisyysperusteita 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; YHTEISÖJÄÄVI osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö, seurakunta, toinen kunta ja kuntayhtymä
5) kohtaan poikkeus kuntalaki 52.4 Hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 :n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa. väljennetään esteellisyyssääntelyä konsernin sisällä ja pyritään parantamaan kunnan mahdollisuuksia konserniohjaukseen. Sama henkilö voi osallistua tytäryhteisöjen hallintoon ja tytäryhteisöjä koskevien asioiden käsittelyyn kunnassa lukuun ottamatta kuntalain 52.4 :ssä mainittuja tilanteita.
esteellisyysperusteita. 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan OHJAUS- JA VALVONTAJÄÄVIYS 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. YLEISLAUSEKEJÄÄVIYS
Läheinen on hallintolaki 28 1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä 3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.
Hallintolain 28.2-3 :ssä tarkoitetut läheiset (kuvan lähde: kunnat.net) isovanhemmat vanhemmat puoliso setä/täti/eno viranhaltija/ luottamushenkilö lapsi setä/täti/eno sisarus lapsi puoliso entine n puolis o puoliso - ei puolisoa erityisen läheinen henkilö lapsenlapsi 1. ryhmä - myös ao. henkilön puoliso puolisolla tarkoitetaan myös avioliittomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista 2. ryhmä 3. ryhmä - myös ao. henkilön puoliso
kh:n jäsen valtuuston tilinpäätös käsittely Valtuutettu on valtuustossa kuntalain 52 :n nojalla esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat tilivelvollisen asemassa käsiteltäessä vastuuvapauden myöntämistä tai epäämistä. KHO:n oikeuskäytännössä on katsottu, että tilivelvollisen asemassa olevat valtuutetut ovat esteellisiä osallistumaan asian käsittelyyn vain silloin, kun vastuuvapautta ei ole esitetty myönnettäväksi. Asian on tällöin katsottu koskevan heitä laissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Jos vastuuvapaus olisi esitetty myönnettäväksi kunnanhallitukselle, hallituksen jäsenet eivät olisi asiassa esteellisiä.
Kunnan muiden luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden/työntekijöiden esteellisyysperusteet Pääsääntönä hallintolain perusteet Poikkeukset Palvelussuhde kuntaan ei tee luottamushenkilöä taikka viranhaltijaa tai työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö kuitenkin on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on esteellinen. Yhteisöjääviysperustetta ei sovelleta kunnan liikelaitokseen Ohjaus- ja valvontajääviä ei sovelleta kunnassa
Voiko luottamushenkilö käsitellä samaa asiaa lautakunnassa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa? Kunnallishallinnossa päätöksentekojärjestelmään kuuluu, että samaa asiaa käsitellään useammissa toimielimissä. (lautakunta- >kunnanhallitus -> valtuusto). Henkilö voi myös olla kaikkien mainittujen toimielinten jäsen (tai osallistua kokouksiin, esim kh:n edustaja). Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten osallistuminen asian käsittelyyn useissa toimielimissä ei aiheuta esteellisyyttä. Sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa luottamushenkilö on kunnan viranhaltijana asian käsittelyn aiemmassa vaiheessa esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa (kuntalain 52 :n 3 momentin toinen virke). Lähde: Kuntaliitto
Täytyykö esteellisen valtuutetun poistua valtuustosalista asian käsittelyn ajaksi? Kuntalain mukaan esteellisyyden vaikutus valtuustossakin ulottuu asian käsittelyyn kokonaisuudessaan ( esteellinen käsittelemään asiaa ) eikä vain päätöksentekoon. Valtuuston kokoukset ovat julkisia (kuntalain 57 ). Tämän vuoksi esteellisen valtuutetun ei tarvitse poistua kokoustilasta. Riittää, että hän poistuu omalta paikaltaan yleisölehterille. Esteellisen valtuutetun tilalle voidaan kutsua varavaltuutettu. Lähde: Kuntaliitto
Voiko esteellinen henkilö olla kunnanhallituksen kokouksessa läsnä asiasta käytävän keskustelun ajan ja poistua kokoushuoneesta vasta päätöksentekovaiheen alkaessa? HallintoL 27 :ssä: esteellisenä ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Läsnäolokielto: esteellisen henkilön on poistuttava kokouksesta ennen kyseisen asian käsittelyn aloittamista. Esteellisenä ei voi osallistua asiasta käytävään keskusteluun. Varmistetaan, ettei hän voi vaikuttaa asiaan läsnäolollaan. asian esittely vs. asian käsittely Henkilöä voidaan kuulla asiantuntijana käsiteltävänä olevassa asiass. Käsittelykielto ei koske henkilön kuulemista asiantuntijana. Asiantuntijat ovat paikalla kokouksessa vain sen ajan kun heitä kuullaan. Lähde: Kuntaliitto
Vinkkejä aineistoista www.finlex.fi ajantasainen lainsäädäntö tarkemmin säädöksien taustoista hallituksen esityksistä. www.kunnat.net kuntaliiton www-sivut, joilla myös löydettävissä heidän omia julkaisuja. http://www.kaks.fi/julkaisut/default.aspx PALJON LAADUKASTA aineistoa pdf muodossa Polemia sarja, tutkimusjulkaisut, kunnat ja kilpailu julkaisut sekä muut julkaisut Lisäksi yliopistojen www-sivustoilta löytyy kokonaisia väitöskirjoja pdf:nä. Kunnallispoliittisia etenkin Tampereen yliopiston sivustolla julkaisut -> väitöskirjat -> haku oppiaineittain : esim kunnallisoikeus, kunnallispolitiikka ja kunnallistalous Jos on käyttöoikeus www.edilex.fi sivulle; ei tiedontulvaa pystyisi enää estämään mitenkään! Imuroitavissa kirjoja ja asiantuntija-artikkeleita hyvin laajalla skaalalla erilaisista yhteiskunnallisista asioista!
lisäksi esimerkkinä seuraavat linkit: Kauko Heuru: Kunnan päätösvallan siirtyminen http://acta.uta.fi/pdf/951-44-4862-6.pdf Sini Sallinen: Kunnan itselleen ottamat tehtävät http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6867-4.pdf Kauko Heuru: Kuntalaki käytännössä kirja on pdf:nä saatavina ainakin www.edilex.fi sivuston avulla, jossa löytyisi myös lyhyitä asiantuntija kirjoituksia hyvin erilaisista aihepiireistä.