Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus
Sisältö Mistä Basel III -uudistuksessa on kyse? Vaikutukset luotonantoon ja reaalitalouteen Vaikutukset pankkien kannattavuuteen, kilpailuun ja varjopankkitoimintaan Muita näkökohtia Johtopäätöksiä 2
Vähimmäispääomavaatimus Pääoma Riskipaino i Saatava i 8% Basel I: karkea riskipainotus (tai ei ollenkaan) Basel II: teoriaperusteiset riskipainot (IRBA) Basel III: korkeampi pääoman laatu + uusia elementtejä 3
Total capital - Tier 1 capital = Tier 2 capital SIFI = Systemicly Important Financial Institution Lähde: Basel Committee on Banking Supervision (2010), www.bis.org
Pitkä siirtymäaika Oma pääoma (common equity) minimivaatimus 2013 -> 3.5% 2014 -> 4.0% 2015 -> 4.5% Basel III kaikilta osin voimassa 2019 5
Basel II-III: kolme pilaria Pilari 1 vähimmäispääomavaatimukset Pilari 2 Valvontaprosessi Harkinnanvaraiset pankkikohtaiset lisäpääomavaatimukset Pilari 3 Julkistamisvaatimukset > Markkinakuri 6
Pilari 1 Minimipääomavaatimukset (riskipainot) luokittain: Markkinariskit Value-at-Risk mallien käyttömahdollisuus 1996 alk. (Basel I) Luottoriskit (uudistettiin Basel II:ssa) Standardimenetelmä Sisäisten luokitusten menetelmä (IRBA) Arvopaperistetut erät (osana Basel II:a) Operatiiviset riskit (osana Basel II:a) 7
300 R isk w eight, % Esimerkkejä IRBA riskipainoista luotoille 250 1 200 2 150 3 100 Basel 1 50 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 P robability of default, % 1 LG D =45%, S =50 2 LG D =45%, S =5 3 LG D =25%, S =50 S ource: B ased on B asel C om m ittee on B anking S upervision (2004) S=firm size 8
Mikä meni pieleen Basel I-II:ssa (finanssikriisin valossa)? (Yhdysvallat ei koskaan ottanut Basel II käyttöön ) Liian vähän laadukasta omaa pääomaa (common equity) tappiopuskureina Taseen ulkopuoliset erät Pankkien pääoma riittämätön todellisia riskejä vastaan Arvopaperistaminen vähensi pankkien motiivia seuloa ja seurata lainojen riskejä Pankkiluottoja voitiin paketoida kelpoisiksi kaupintasalkkuun, jossa alhaisempi pääomavaatimus tosiasiassa samalle riskille Luottoluokitukset (liian) korkeita 9
Johtavien US pankkien tase vs. riskipainotetut saatavat Taseet (yht.), bilj. euro Kokonaissaatavat, trilj. euroa Riskipainotetut saatavat, bilj. euro Riskipainotetut saatavat, trilj. euroa 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Q2 Lähde: IMF, Global Financial Stability Report, April 2008 10
Mikä meni pieleen Basel I-II:ssa (finanssikriisin valossa)? Basel kehikko ei ole keskittynyt riittävästi systeemisiin riskeihin Pakkomyyntikierre ( fire sales ), likviditeettiriskit 11
Deleveraging : Tapaus 1 Oletus: - 1% tappiota taseen arvosta, vähennetään pääomasta - 2% vähimmäispääomavaatimus 100 Puretaan velkavipua myymällä 50 taseen arvosta -> hyvin suuri hintavaikutus markkinoilla 50 2 1 Assets Equity Assets Equity 12
Deleveraging : Tapaus 2 Oletus: - 1% tappiota taseen arvosta, vähennetään pääomasta - 10% vähimmäispääomavaatimus 100 90 Puretaan velkavipua myymällä 10 taseen arvosta -> pienempi hintavaikutus markkinoilla 10 9 Assets Equity Assets Equity 13
Uudet elementit Basel III:ssa Leverage ratio vaatimus Oma pääoma/(tase+taseen ulkop. erät) >= 3% varotoimenpide riskipainojen malliriskin varalle ja pääomaarbitraasin varalle Likviditeettivaatimukset Markkinariskiä koskeva uudistus Vaatimusten korotus v. 2009 Tavoitteena poistaa pääoma-arbitaasi luottosalkun ja kaupintasalkun väliltä 14
Likviditeettivaatimukset 1) Liquidity coverage ratio : Likvidit varat/ nettokassavirta (ulos) 30 päivän aikana >= 100% 2) Net stable funding ratio : - Pitkäaikaisen velkarahoituksen riittävä osuus 15
Pääomavaatimusten suhdanteita vahvistava vaikutus? Riskiperusteiset pääomavaatimukset > vaatimukset alhaiset noususuhdanteessa, korkeat taantumassa > voi kiihdyttää luotonannon kutistumista taantumassa ja siten syventää taantumaa Basel III vastaukset ongelmaan: Conservation buffer Vastasyklinen puskuri ( counter-cyclical buffer ) Sidotaan velka/bkt suhteen trendipoikkeamaan Maakohtainen Joustavat taantumassa/kriisissä 16
Lähde: Basel Committee on Banking Supervision (2010), www.bis.org
Vaikutukset pankkeihin ja talouteen
Tausta-artikkeleita An Analysis of the impact of substantially heightened capital requirements on large financial institutions Kashyap, Stein, Hanson (2010) A Macroprudential approach to financial regulation Hanson, Kashyap, Stein (2011) Fallacies, Irrelevant Facts, and Myths in the Discussion of Capital Regulation: Why Bank Equity is Not Expensive Admati, DeMarzo, Hellwig, Pfleiderer (2010) Capital Regulation after the Crisis: Business as Usual? Hellwig (Jul 2010) 19
Oman pääoman (OPO) kustannus pankeille Keskeinen kysymys, jota kautta vakavaraisuusvaatimusten mahdolliset vaikutukset pitkälti tulevat luottokorkoihin luotonannon määrään kansantalouden kasvuun kilpailuun suhteessa varjopankkitoimintaan Pääoman taso (jota pääomavaatimukset määrittävät) vaikuttaa tappioiden sietokykyyn riskinoton kannustimiin (mitä suurempi velkavipu, sitä suurempi kannustin riskinottoon) ja näiden kautta talouskasvun vakauteen (vähentämällä kriisejä) 20
OPO:n kustannus OPO:n hankkimiskustannus ( flow kustannus) Osakeannissa yksittäisellä pankilla on stigman vaara Yhdysvaltain TARP oli koordinoitu pääomitus, siksi onnistui hyvin OPO:n kustannus taseessa ( stock kustannus) Ei korkojen verovähennysetua toisin kuin velalla Lyhytaikainen velkarahoitus edullisempaa (koska tarjoaa sijoittajille likvidin sijoituskohteen) Stock kustannus tärkeämpi pitkällä tähtäimellä 21
Arvio OPO:n stock kustannuksesta Esimerkki (Hanson, Kashyap, Stein 2011) Velan korko 7%, veroaste 35% Oletus: 10 %-yksikön lisäys OPOa Verovähennysedun menetys 10 x 0.07 x 0.35 = 0.25% (25 bp) Lyhytaikaisen velkarahoituksen likviditeettipreemio max. 100 bp lisäkustannus 10 %-yksikön OPOn lisäyksestä = 10 bp Yhteensä 35 bp 22
Luottokorot ja luotonanto Edellisen arvion perusteella vaikutukset ovat pieniä Luottomarginaaleihin (max. 35 bp lisäys) Luotonantoon Yhdysvaltain historian perusteella (1920-2010) luottomarginaalit ja pankkien oma pääoma/tase eivät juuri korreloi Uusista likviditeettivaatimuksista (lyhyen velan rajoitus) voi lisäksi tulla painetta luottokorkoihin 23
Huom. ROE on ongelmallinen mittari OPO:n kustannukselle ROE = (ROA*A r*d)/e = (ROA*(E+D) r*d)/e = ROA + (ROA-r)*(D/E) Velkaisuus 24
Lähde: Admati et al. (2010) Oletus: r = 5%
ROE ja OPO:n kustannus Jos (ROA-r)>0, velkavivun (D/E) kasvattaminen nostaa ROE:a ROE:n vaihtelu yli ajan sitä suurempi mitä korkeampi D/E Korkeampi riski => korkeampi vaadittu tuotto eli korkeampi vaadittu ROE Tutkimustulos: Velkavetoisempien pankkien osaketuotto vaihtelee enemmän ja niiden beta-riski on korkeampi 26
OPO ja ROE: johtopäätös OPOn kustannus (ROE:lla mitattuna) pitäisi suhteuttaa OPO:n osuuteen taseesta Kokonaisrahoituskustannus (WACC) ei automaattisesti kasva kun OPO:n määrä nousee WACC pysyy itse asiassa vakiona ellei ole muita syitä (esim. veroetu), miksi OPO kalliimpaa Modigliani-Miller teoreema 27
OPO:n kustannus ja pankkikilpailu Jos OPO todellisuudessa vain vähän kalliimpaa kuin muut rahoitusmuodot, miksi se niin kiinnostaa pankkeja? Edullinen rahoitus on keskeinen kilpailuetu pankkitoiminnassa Pienikin rahoituskustannusten nousu voi syödä pankin kilpailuasemaa >Voimakas kannustin optimoida pääomavaatimuksia > Voi johtaa varjopankkitoiminnan kasvuun Haaste sääntelylle: miten säännellä varjopankkitoimintaa? 28
Vaikutukset talouskasvuun Edellisten tutkimusten perusteella negatiivinen vaikutus vähäinen Myönteinen vaikutus: vakaampi pankkisektori, vähemmän kriisejä Potentiaalinen varjopankkitoiminnan kasvu voi olla kuitenkin haaste vakaudelle BIS:n tutkijoiden arviot negatiivisista vaikutuksista talouskasvuun hieman suuremmat, mutta heidän tutkimuksensa altis Modigliani- Miller /WACC kritiikille 29
Muita näkökohtia Leverage ratio vaatimus Oma pääoma vähintään 3% taseesta + taseen ulkop. eristä Mikä vaikutus luottojen allokaatioon volyymiin korkoihin? Mikä vaikutus pankkien vakauteen? Alustavia tuloksia: Kiema-Jokivuolle 2011 30
Leverage ratio vaatimus ja luotonanto Pääoma vaatimus Riski-perusteinen Pääomavaatimus (IRBA) Lev. ratio vaat. Lev.ratio vaat. nostaa matalariskisten luottojen pääomavaatimusta Luoton riski 31
Johtopäätöksiä Basel III nostaa kovan oman pääoman määrää merkittävästi Joidenkin tutkijoiden mielestä silti liian vähän Siirtymäajat sangen pitkät Kuitenkin tärkeä askel pankkien vakauden lisäämiseksi Vaikutusten arvioidaan kaiken kaikkiaan olevan melko vähäisiä korkomarginaaleihin, luotonantoon ja talouskasvuun. Arvioinnissa on keskeistä mitata OPO:n kustannus oikein. Voi voimistaa kannustinta siirtää toimintoja varjopankkijärjestelmän puolelle 32