Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi
Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja valittujen keinojen tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikan valmistelussa käytettyjen ennuste- ja arviointimenetelmien laatua talouspolitiikan eri osa-alueiden yhteensovittamista ja kytkentöjä yhteiskuntapolitiikan muihin osa-alueisiin talouspolitiikan onnistumista erityisesti taloudellisen kasvun ja vakauden, työllisyyden ja julkisen talouden pitkän ajan kestävyyden kannalta talouspolitiikan instituutioiden ja julkisen talouden rakenteiden tarkoituksenmukaisuutta.
Raportti 2015 Finanssipolitiikan linja Sopeutuspolitiikan ajoitus ja rakenne Kilpailukyky Finanssipoliittiset säännöt Julkisen sektorin rooli Verotus ja työmarkkinat
Taustaraportit Tuomas Matikka, Jarkko Harju & Tuomas Kosonen: Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Juri Mykkänen: Strategic government program: Overview of the procedure and its execution Henri Keränen & Tero Kuusi: The EU s fiscal targets and their economic impact in Finland Mauri Kotamäki, Risto Vaittinen & Reijo Vanne Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa
Keskeiset politiikkadokumentit Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista Valtiovarainministeriön taloudelliset katsaukset Valtion budjetti Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019, Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro
Julkisen talouden tilanne Julkinen alijäämä ja julkisen sektorin bruttovelka ylittävät vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetut rajat (Komission tulkinnan mukaan vain tilapäisesti) Julkinen velka jatkaa kasvuaan lähivuosina Keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen tavoite, ½ prosentin rakenteellinen alijäämä jää ennusteiden mukaan saavuttamatta hallituskauden lopussa Ilman eläkesektorin ylijäämää julkisen talouden rakenteellinen alijäämä olisi ollut yli 2% jo vuodesta 2009 lähtien
Finanssipolitiikan linjavalinnat Finanssipolitiikkaa kiristetään asteittain noin 4 miljardilla eurolla vuonna 2016 0,7% BKT:sta; vuonna 2019 1,9% BKT:sta Sopeutuksen pääpaino julkisten menojen ja erityisesti tulonsiirtojen leikkauksissa. Hallituksen linjauksen mukaan veroaste ei nouse Verotuksen rakenne muuttuu lievästi Työtulovähennyksen korottaminen keventää palkkatulojen verotusta Haittaverot kiristyvät
Arviointineuvoston kannanottoja Finanssipolitiikka pyrkii tasapainottelemaan julkisen talouden sopeutustarpeen ja suhdannepoliittisen elvytystarpeen välillä Julkisen talouden sopeuttaminen on jossain vaiheessa välttämätöntä, kysymys on optimaalisesta ajoituksesta Säästöjen lykkääminen parempaan suhdannetilanteeseen olisi kasvun kannalta vähemmän haitallista, mutta näkymät suhdanteiden paranemisesta ovat pessimistisiä Toisaalta nykyistä suuremmat leikkaukset taantumassa hidastaisivat kasvua entisestään Arviointineuvosto pitää siksi hallituksen asteittain kiristävää politiikkaa hyvin perusteltuna
Arviointineuvoston kannanottoja Linjaus, jonka mukaan veroaste ei nouse rajoittaa vaihtoehtoja Veroaste huono mittari verotuksen aiheuttamille vääristymille Esim. etuuksien maksaminen nettomääräisinä pienentäisi veroastetta Erilaiset tavat kerätä verotuloja vaikuttavat talouden toimintaan eri tavoilla Alennettujen arvonlisäverokantojen korotus, kiinteistövero tai perintövero eivät vääristäisi kannustimia, mutta tuottaisivat lisää verotuloja Pienten palkkatulojen verotuksen keventäminen positiivinen suunta, mutta vaikutukset työllisyyteen todennäköisesti pieniä Dynaamiset vaikutukset eivät ole valtavan suuria. Veronalennukset pienentävät verotuloja. Korkein rajaveroastekin on edelleen ns. Laffer-käyrän lakipisteen vasemmalla puolella niin kuin pitääkin.
Finanssipoliittiset säännöt Tavoitteena julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä Keskipitkän ajan tavoitteet johdettavissa pitkän aikavälin tavoitteesta Eri tavoitteiden pitäisi olla sopusoinnussa keskenään ja asetettu suhdannekorjattuna jotta vältetään suhdanteita kärjistävää finanssipolitiikkaa ja annetaan tilaa ns. automaattisten vakauttajien toiminnalle Eläkerahastojen ylijäämän vuoksi pelkkä koko julkista sektoria koskeva tavoite ei riitä vaan myös kuntien ja valtion alijäämien pitäisi olla sopusoinnussa kestävyystavoitteen kanssa
Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys Rakenteellisten uudistusten vaikutus - Eläkeuudistus - SOTE - uudistus Keskipitkän aikavälin finanssipolittiinen tavoite (MTO) Valtiosektorin alijäämätavoite Kuntasektorin alijäämätavoite Sosiaaliturvarahastojen alijäämätavoite
Kilpailukyky Suomalaisten yritysten kilpailukyky heikentynyt kun palkkataso on kasvanut tuottavuuden laskusta huolimatta Tavoite palkkatason sopeuttamiselle tuottavuuden mukaiselle tasolle ymmärrettävä, mutta hallituksen kilpailukykypolitiikka riskialtista ja sen taustalla olevat arviot vaikutuksesta työllisyyteen ylioptimistisia Vaikutus palkkoihin Arvio työvoimakustannusten vaikutuksesta työllisyyteen Julkisen sektorin työllisyys Kysyntävaikutukset