Eräkurssi Eräaiheisen valinnaiskurssin järjestäminen 5. 6.-luokkalaisille
Sisältö Ohjeita opettajille... 3 Kurssin yleisesittely... 5 Kuukausittainen ohjelma... 7 Elokuu... 7 Syyskuu... 8 Lokakuu... 9 Esimerkki leiriohjelmasta... 10 Marraskuu... 11 Maaliskuu... 12 Huhtikuu... 13 Toukokuu... 13 Ekstratehtävät... 14 Kotitehtäviä... 15 Vinkkejä kurssin käytännön järjestelyihin... 16 Liitteet... 17 Eräkurssi-ABC on tuotettu Eräkummi-hankkeessa vuonna 2016. Mukana yhteistyössä on ollut Haarajoen koulu, Järvenpäästä. 2
Kuva Anna-Liisa Löppönen Ohjeita opettajille Eräaiheinen valinnaiskurssi on suunniteltu alakoulun 5. 6.-luokkalaisille kaksi lukuvuotta kestäväksi valinnaiskurssiksi, jonka aikana oppilaat pääsevät tutustumaan muun muassa luonnossa liikkumiseen ja riistanhoitoon. Kurssin kestoksi on määritelty 38 tuntia ja kurssikerrat on jaettu lukuvuodelle siten, että ohjelma painottuu loppusyksyyn ja kevääseen. Ohjelmaehdotukset on pyritty pitämään lyhyinä rajallisen ajan vuoksi. Kurssi on jaettu neljään pakettiin, joiden sisällä on eri teemoja. Kurssiohjelmien toteuttamisen kannalta oppilaat on suositeltavaa jakaa noin viiden henkilön ryhmiin tehtävien suorittamisen ajaksi. Iso osa kurssista toteutetaan leirien ja päiväretkien muodossa, jotta oppilaat pääsevät kurssin aikana näkemään ja kokemaan mahdollisimman paljon luonnossa luokkahuoneen sijaan. Tämän kurssioppaan tarkoituksena on antaa opettajalle kehys kurssin toteuttamiseen. Oppaasta löytyy valmiita ohjelmakokonaisuuksia ja ehdotuksia tehtävistä sekä käytettävistä materiaaleista. Kurssilla on mahdollisuuksien mukaan tarkoitus hyödyntää muiden vapaaehtoisten toimijoiden apua, esimerkiksi eräkummeja ja kalakummeja sekä paikallista metsästysseuraa. Muut toimijat voivat auttaa kurssin opetusosioissa, mutta erityisesti heidän apuaan on hyvä hyödyntää leireillä sekä päiväretkillä. Oppilasmäärästä riippuen kurssilla on hyvä olla useampi kuin yksi vetäjä, joka on vastuussa oppilaista. Kurssin leiri on suunniteltu toteutettavaksi päiväleirinä. Leirin ajankohdaksi sopii esimerkiksi syysloma tai jokin viikonloppu tai sen voi järjestää myös sopivina arkipäivinä, jos muu koulunkäynti sen mahdollistaa. Oppilaiden vanhemmat voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua leirille; heille voi esimerkiksi järjestää yhden tutustumispäivän. Vanhempien apu saattaa olla tarpeen myös esimerkiksi kuljetuksien järjestämisessä päiväretkikohteisiin ja leirille. Kurssin toteutus kaksi lukuvuotta kestävänä on suunniteltu siten, että kurssin 5.-luokalla aloittaville tarjotaan toiselle vuodelle muita tehtäviä niiltä osin kuin kurssilla käsitellään heille tuttuja aiheita. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä on koottu ekstratehtäviin, joista opettaja voi valita oppilaille mieluisia tehtäviä suoritettavaksi. Ekstratehtäviä voi hyödyntää myös muilta osin osana kurssia. Lisäksi kurssin toisen vuoden aikana 6.-luokkalaisia voi halutessaan käyttää osassa tehtävistä ohjaajan roolis- 3
sa. Ekstratehtävät, kuten muutkin oppaassa esitellyt tehtävät ja oppimateriaalit on tarkoitettu esimerkeiksi, joita voi halutessaan käyttää, mutta niitä voi mieluusti keksiä myös itse ja hyödyntää esimerkiksi kirjallisuutta apuna. Oppimateriaalit löytyvät kaikki sähköisesti joko Eräpassi- ja Eräkummi-nettisivujen kautta tai muiden toimijoiden nettisivuilta. Kurssin aikana voi suorittaa Eräpassin, jonka saa tulostettua kaikille oppilaille eräpassi. fi-nettisivuilta. Lisäksi oppaaseen on laitettu ehdotuksia mahdollisista kotitehtävistä, joiden avulla oppilaat voivat esimerkiksi valmistautua leireille. Oppaan loppuun on koottu yhteystietoja ja linkkejä: muun muassa ehdotuksia toimijoista, joiden apua voi hyödyntää kurssin järjestämisessä. Kurssi on pyritty koostamaan siten, että sen kustannukset jäisivät maltillisiksi. Mikäli kurssilla kuitenkin herää kiinnostus esimerkiksi hankkia koulun lähimaastoon oma riistakamera, voi rahaa kerätä esimerkiksi järjestämällä kurssin puitteissa vanhemmille oppilaiden valmistaman riistaillallisen, josta kerätään sopiva maksu. Tämän ja monet muut kurssin tehtävistä voi halutessaan yhdistää muihin oppiaineisiin, mikäli se katsotaan mahdolliseksi. Esimerkiksi leiripäiväkirjan kirjoittamisen voi ottaa osaksi äidinkielen opetusta tai linnunpöntön rakentamisen osaksi teknisen työn opetusta. Kurssin tarkoituksena on uusien asioiden opettamisen lisäksi innostaa oppilaita luonnossa liikkumiseen. Apuna oppilaiden innostamisessa luonnossa liikkumiseen ja havainnointiin voi käyttää kurssilaisten omaa kotimetsää. Kotimetsässä vieraillaan säännöllisesti eri vuodenaikoina ja eri vuorokaudenaikoina havainnoiden ja kokien luonnossa tapahtuvia muutoksia. Kotimetsä voidaan valita yhdessä oppilaiden kanssa kurssin alussa. Riippuen koulun sijainnista se voi olla pieni kaupunkimetsä koulun tuntumassa tai jokin kauempana sijaitseva laajempi metsäalue. Vierailuista voidaan pitää kirjaa ja kerätä yhdessä muistiin metsässä tehtyjä havaintoja. Myös valokuvia voi hyödyntää, jos siihen on mahdollisuus. Opettaja voi halutessaan liittää kurssiin erästipendin, jonka yksi tai useampi oppilas saa lukuvuoden päätteeksi. Erästipendin ei tarvitse olla rahaa vaan se voi mieluusti olla esimerkiksi lahjakortti retkeilykauppaan tai jokin väline, kuten vapa tai retkikeitin. Halukkuutta osallistua stipendin rahoitukseen kannattaa tiedustella myös esimerkiksi paikalliselta metsästysseuralta. Kuva Eeva-Maria Suontakanen 4
Kurssin esittely TOUKOKUU 2 h päivävaellus, paketti II ELOKUU 2 h paketti I HUHTIKUU 2 h paketti II SYYSKUU 4 h paketit I ja III MAALISKUU 6 h leiripäivä, paketti IV LOKAKUU 18 h leiri, paketit II ja III HELMIKUU ei ohjelmaa MARRASKUU 4 h paketti III TAMMIKUU ei ohjelmaa JOULUKUU ei ohjelmaa Omia muistiinpanoja 5
Kuva Anna-Liisa Löppönen Kurssin neljä pakettia ovat; Paketti I: ympäristötieto (kesto 4 h) -Paketti - II: jokamiehenoikeudet ja luonnossa liikkuminen (kesto 10 h) Paketti III: riistanhoito (kesto 18 h) Paketti IV: kalastus (kesto 6 h) Kurssi kattaa kokonaisuudessaan 38 tuntia lukuvuodessa Kunkin paketin sisällä on erilaisia teemoja, jotka on esitelty tarkemmin kunkin kuukauden kohdalla olevassa sisältöesittelyssä Joulu-, tammi- ja helmikuu on suunniteltu kuukausiksi, jolloin kurssiohjelmaa ei järjestetä. Halutessaan ohjelmia voi kuitenkin järjestää eri kuukausina kuin mihin ne on tässä merkitty, riippuen siitä vaatiiko ohjelman suorittaminen jotain erityisjärjestelyjä. Lisäksi ohjelman järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon luonnon asettamat rajoitteet. Mikäli esimerkiksi maaliskuulle suunniteltu pilkkiretki ei onnistu, voi sen hyvin muuttaa myöhemmin keväällä järjestettäväksi onkiretkeksi. Leiripäivien kestoksi on katsottu neljä tuntia, joka on leirin aikana toteutettavaan ohjelmaan kuluva aika. Muuta leiriaikaa, esimerkiksi siirtymistä leiripaikalle, ei ole laskettu tuntimäärään mukaan. Mikäli syksyllä järjestettävän neljäpäiväisen leirin haluaa toteuttaa lyhyempänä, voi leiripäivien kestoa pidentää esimerkiksi kuuteen tuntiin. 6
Kuukausittainen ohjelma Elokuu Kurssitapaamisia: 2 h Ohjelman vetäjä: koulu Paketti: ympäristötieto Sisältö: Tutustuminen kurssin aiheisiin: käydään yhdessä läpi, mitä kurssilla tullaan tekemään ja miten kurssi on aikataulutettu. Mikäli oppilaat eivät tunne toisiaan entuudestaan, voidaan ensimmäisellä kurssikerralla järjestää tutustumisleikkejä. Lisäksi ensimmäisen kurssikerran aikana on tarkoitus tehdä kurssin aiheeseen johdattelevia tehtäviä. Kurssikerralla voidaan esimerkiksi käydä läpi eräretkeilyn perusasioita, kuten tutustua varusteisiin ja nuotion tekemiseen. Opetusmateriaali: Esimerkiksi erähistoriaan liittyvää Metsänvartijan polku -peliä, joka löytyy netistä osoitteesta www.eraluvat.fi/ erareppu/pelit-kilpailut/metsanvartijan-polku.html, voi hyödyntää. Myös alakoululaisille suunnatuista eräkulttuuriohjelmista, jotka ovat saatavilla Eräkummi-nettisivuilla, löytyy hyviä eräaiheeseen johdattelevia tehtäviä ja tarinoita. Kuva Anna-Liisa Löppönen Vinkkejä tutustumisleikkeihin löytää paljon eri toimijoiden nettisivuilta: www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/tutustumisleikit http://perinneleikit.fi/liikuntaleikit/ http://perinneleikit.fi/pihaleikit/ www.leikkien.fi/leikkisaakesaa/lelu-ja-leikkivinkkejae-ulkoleikkeihin 7
Syyskuu Kuva Eeva-Maria Suontakanen Kurssitapaamisia: 4 h Ohjelman vetäjä: koulu, metsästysseura/eräkummit Paketit: ympäristötieto, riistanhoito Sisältö: Tutustutaan ekosysteemeihin, lajintuntemukseen ja riistanhoidon perusteisiin erilaisten tehtävien avulla. Oppilaat pääsevät tutustumaan riistalajien biologiaan ja elinympäristöihin sekä niiden hoitamiseen. Ekosysteemeihin ja riistanhoitoon tutustumiseen kannattaa hyödyntää koulun lähiluontoa, mikäli se on mahdollista. Ohjelman voi halutessaan toteuttaa siten, että kutsuu metsästysseuran edustajan tai eräkummin avuksi opettamaan oppilaille esimerkiksi riistalajien tunnistusta. Kuva Eeva-Maria Suontakanen Opetusmateriaali: Eräpassi.fi-sivustolta löytyviä aiheeseen sopivia tehtäviä ovat esimerkiksi: Riistalintujen euroviisut, Nisäkäskortit, Lintukortit ja Kolmiulotteinen kartta Lisäksi paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä voi kysyä lainaksi esimerkiksi opetustauluja ja muuta materiaalia. Mikäli oppitunnille kutsuu vierailijan, esimerkiksi eräkummin tai paikallisen metsästäjän, voi häntä pyytää tuomaan mukanaan sopivaa rekvisiittaa, kuten riistaeläinten sarvia, kalloja tai turkkeja. 8
Lokakuu Kuva Eeva-Maria Suontakanen Kurssitapaamisia: 18 h (2 h + leiri) Ohjelman vetäjä: koulu, Eräkummit, metsästysseura, Martat, Partiolaiset Paketit: jokamiehenoikeudet ja luonnossa liikkuminen, riistanhoito Sisältö: Lokakuun ohjelma koostuu leirille valmistautumisesta ja päiväleiristä. Leiri voidaan toteuttaa syyslomalla neljäpäiväisenä, kahtena viikonloppuna tai jonakin muuna sopivana ajankohtana. Leiripäivien pituutta kannattaa muokata sen mukaan, kuinka monta päivää leirille varaa. Ennen leiriä olevalla kurssitapaamisella käydään läpi, mitä leirille tarvitaan mukaan ja mitä leirillä tehdään. Leirivalmisteluihin liittyen voi halutessaan antaa kotitehtäviä, esimerkiksi ohjeistaa oppilaita valmistamaan steariinipapereita, tekemään oman tulipussin tai kuivattamaan hedelmiä (omena, banaani) leirievääksi. Leirin ajalta oppilaat tekevät leiripäiväkirjan, johon he kirjoittavat mitä ovat päivän aikana oppineet, millaisia kokemuksia he ovat saaneet jne. Mikäli oppilailla on kiinnostusta ja koululla tarvittavia välineitä, voi leiripäiviä valokuvata oppilaiden toimesta ja koostaa kuvista valokuvaesityksen esimerkiksi koulun juhlapäivänä esitettäväksi. Opetusmateriaali: Leirin ohjelmassa voi hyödyntää eräpassitehtäviä: esimerkiksi Mobiililuontopolku, Geokätköily, Jokamiehenoikeudet-leikki, Luonnon ravintola, Jatkuva luontopolku ja Linnunpöntön rakentaminen. Riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton toimistoilta kannattaa kysyä lainaan opetustauluja ja muita leirille soveltuvaa materiaalia. Leirille kannattaa mahdollisuuksien mukaan kutsua opettajien avuksi muita toimijoita, jotka järjestävät ohjelmaa: Eräkummien apua kannattaa hyödyntää leirillä. Yhteystiedot löytyvät eräkummit.fi nettisivuilta. Paikallisesta Marttojen piiristä voi kysyä henkilöitä järjestämään sieniretken tai opettamaan retkiruuan valmistusta. Paikallinen partiolippukunta voi auttaa leirin järjestämisessä ja heiltä voi saada lainaan retkeilyvarusteita, kuten puolijoukkueteltan. Kennelliiton toimijoilta tai muilta aktiivisilta koiraharrastajilta kannattaa tiedustella mahdollisuutta saada leirille koiravieraita. BirdLifen paikalliset retkikummit voivat järjestää leiriläisille linturetken, jonka aikana oppilaat pääsevät harjoittelemaan lajintuntemusta. 9
Kuva Anna-Liisa Löppönen Esimerkki leiriohjelmasta Haarajoen koulun 2-päiväiseltä päiväleiriltä lokakuulta 2016 Päivä 1. 8.00 Lähtö koululta 8.30 10.00 Ensiaputaitojen perusteiden opettelua SPR:n ammattilaisten ohjauksessa 10.00 11.00 OR-koodi rastirata, jossa riista-aiheisia kysymyksiä ipadien avulla ja liikunnallisia leikkejä (ks. Esimerkiksi Eräkulttuuriohjelma 4. 6.-luokkalaisille, mäyrä ja supikoira -väittämäleikki) 11.00 12.00 Lounas 12.00 13.00 Ilmakiväärillä ampumisen opettelua asiantuntijoiden ohjauksessa 13.00 15.00 Tutustuminen hirvenmetsästykseen paikallisen metsästysseuran mukana 15.00 Välipala 15.30 Lähtö kotiin Päivä 2. 8.00 Lähtö koululta 8.30 9.00 Leikkejä metsässä 9.00 10.00 Rastirata maastossa, sisältäen mm. lajintuntemusta 10.00 10.45 Retkikeittimen käytön opettelua, välipalan valmistaminen retkikeittimellä 10.45 12.00 Ohjattu luontopolku, sisältäen 4. 6.-luokkalaisten Eräkulttuuriohjelman kysymyksiä ja tehtäviä 12.00-13.00 Lounas 13.00 15.00 Sytykeruusujen tekeminen nuotiolla, makkaranpaistoa ja lasten mietteitä leiristä 15.30 Lähtö kotiin Leirille osallistui 16 lasta ja kumpanakin päivänä mukana leirillä oli kokoaikaisesti kaksi opettajaa. Lisäksi leirillä oli vierailijoita, jotka vastasivat osittain leiriohjelmasta ja kaksi henkilöä, jotka vastasivat ruuanlaitosta. 10
Kuva Anna-Liisa Löppönen Marraskuu Kurssitapaamisia: 2 h Ohjelman vetäjä: metsästysseura, eräkummit, metsäammattilaiset Paketti: riistanhoito Sisältö: Lähdetään lähiluontoon tutustumaan esimerkiksi riistan ruokintapaikkaan, riistapeltoon, kosteikkoon tai riistapainotteisesti hoidettuun metsäalueeseen. Ohjelmassa voi olla myös esimerkiksi pienpetopyyntiin tutustumista tai nuolukiven tai riistakameran viemistä metsään. Ohjelmaa voi rakentaa sen mukaan, millaisia vierailukohteita koulun lähialueelta löytyy. Retken suunnittelussa kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi metsästysseuraan tai paikallisiin maanomistajiin. Mikäli retki suuntautuu alueelle, jossa nuotion tekeminen on mahdollista, voidaan retken lopuksi jäädä syömään eväitä ja paistamaan makkaraa. Samalla tarjoutuu hyvä mahdollisuus harjoitella esimerkiksi makkaratikkujen vuolemista tai nuotion sytyttämistä. Opetusmateriaali: Retken yhteydessä kerrotaan kuhunkin kohteeseen liittyvistä asioista. Varsinaista opetusmateriaalia ei välttämättä tarvitse. 11
Maaliskuu Kurssitapaamisia: 6 h (2 h + leiripäivä) Ohjelman vetäjä: opettaja, kalakummit Paketti: kalastus Sisältö: Opetellaan tunnistamaan kaloja, rakennetaan oma kalastusväline, jota päästään kokeilemaan leiripäivänä. Leiripäivänä mennään lähialueen järvelle pilkille kalakummien opastamana. Mikäli ajankohta on pilkkimiselle huono, voi kurssikerran siirtää kevääseen, jolloin pääsee ongelle. Opetusmateriaali: Eräpassitehtävät: Kalakortit, Kalastusvälineen rakentaminen Kalastukseen liittyvää kirjallisuutta ja kalojen tunnistusoppaita voi halutessaan hyödyntää. Vinkkejä kirjoista löytyy esimerkiksi eräkummit.fi-nettisivujen oppimateriaalit osiosta. Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön nettisivuilta, osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi löytyy paljon tietoa muun muassa vastuullisesta kalastuksesta. Myös nuorille suunnattuun fisuun.fi-sivustoon kannattaa tutustua: www.fisuun.fi 12
Huhtikuu Kuva Anna-Liisa Löppönen Toukokuu Kurssitapaamisia: 2 h Ohjelman vetäjä: koulu Paketti: jokamiehenoikeudet ja luonnossa liikkuminen Kurssitapaamisia: 4 h (päivävaellus) Ohjelman vetäjä: koulu, eräkummit Paketti: jokamiehenoikeudet ja luonnossa liikkuminen Sisältö: Valmistaudutaan toukokuussa toteutettavaan päivävaellukseen. Suunnitellaan reitti valmiiksi, tehdään pakkauslista, jaetaan oppilaille omat vastuualueet ja roolit vaellusta varten. Vaellusta varten voi myös valmistaa esimerkiksi steariinipapereita ja kuivattaa hedelmiä retkievääksi. Lisäksi oppilaille voi antaa kotitehtäväksi opetella tunnistamaan esimerkiksi kymmenen yleisimmän linnun äänet. Opetusmateriaali: Tietoa retkelle valmistautumisesta löytyy esimerkiksi luontoon.fi-sivuston Retkeilyn ABC:stä: www.luontoon. fi/retkeilynabc/retkeilynabcnsisallysluettelo Retkeilyyn liittyen on julkaistu paljon kirjallisuutta. Vinkkejä löytyy eräkummit.fi-sivuston oppimateriaalit osiosta. Sisältö: Tehdään päivävaellus, jonka aikana suoritetaan erilaisia tehtäviä. Vaelluksen aikana voidaan esimerkiksi tunnistaa lintuja laulujen perusteella ja harjoitella luonnon havainnointia. Lisäksi oppilaille on hyvä kertoa, että kesäaika on eläinten rauhoitusaikaa, mikä pitää muistaa luonnossa liikkuessaan. Opetusmateriaali: Vaelluksen aikana voi hyvin tehdä esimerkiksi Hetki metsässä -eräpassitehtävän ja evästauon yhteydessä Oma peilikuva luonnosta -eräpassitehtävän. Myös geokätkön etsiminen soveltuu hyvin vaellukselle, erityisesti jos vaellus tehdään jollakin retkeilyalueella, ulkoilualueella tai kansallispuistossa, joista löytyy runsaasti geokätköjä. Lintujen äänten tunnistuksessa voi käyttää apuna esimerkiksi Luontoportin lintujentunnistusosiota, joka löytyy osoitteesta: www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut 13
Ekstratehtävät Metsästäjätutkinnon suorittaminen 6.-luokkalaiset voivat suorittaa metsästäjätutkinnon osana kurssia. Metsästäjätutkintoja järjestävät paikalliset riistanhoitoyhdistykset. Vapapäivään osallistuminen Vapapäivänä kaikki alaikäiset pääsevät kalastamaan ilmaiseksi Metsähallituksen virkistyskalastuskohteille. Vapapäivä järjestetään kesäloman ensimmäisenä lauantaina. Käynti ampumaradalla Apua järjestämiseen kannattaa kysyä paikalliselta metsästysseuralta tai riistanhoitoyhdistykseltä. Vaihtoehtoisesti voidaan ampumaradan sijaan tutustua myös erilaisiin ampumasimulaattoreihin, jos niitä on alueen seuroilla tai muilla toimijoilla käytettävissä. Jousiammuntakokeilu Jousella metsästämisen suosio kasvaa ja jousiammuntaa on helppo kokeilla jo alaasteikäisenä. Apua kokeilun järjestämiseen voi tiedustella paikallisesta jousiammuntaseurasta. Yövaellus Kurssin toisena vuonna voidaan järjestää yövaellus, kun luonnossa liikkuminen ja retkeilytaidot ovat ensin tulleet oppilaille tutuiksi. Lumijälkilaskentoihin osallistuminen Monet metsästysseurat osallistuvat virallisiin riistakolmiolaskentoihin, joten tiedusteluja kannattaa tehdä seuroille. Lumijälkien etsiminen on hauskaa myös ilman varsinaisiin laskentoihin osallistumista, joten se onnistuu helposti myös koulun lähimaastossa eikä vaadi ulkopuolisten toimijoiden apua. Ongintapäivä syksyllä tai loppukeväällä Apua järjestämiseen voi kysyä esimerkiksi kalakummeilta. Ongintapäivään voi yhdistää oman ongen askartelun. Ohjeet löytyvät esimerkiksi eräpassitehtävästä Kalastusvälineen rakentaminen. Luonnon sormenjälki kipsivalun tekeminen Oppilaat etsivät luonnosta haluamansa luonnonesineen esim. oksanpätkän, lehden, heinänkorren, kävyn, tammenterhon, tai kotilon, jota voi käyttää mallina kipsivalun tekemisessä. Kipsivalun tekemiseen tarvitaan savea, kipsiä, vettä, pahvista tehty kehys ja halutessaan jotakin, jolla voi tehdä muottiin reiän. Kipsivalu tehdään seuraavalla tavalla: Savesta kaulitaan noin 1 cm paksuinen levy (paksuus sen mukaan mitä kipsiin aiotaan painaa), jonka jälkeen valittu esine painetaan saveen. Esine poistetaan ja syntyneen muotin ympärille asetetaan pahvikehys, joka estää kipsin valumisen. Kipsi kaadetaan muottiin ja annetaan sen jähmettyä. Kun kipsi on jähmettynyt, irrotetaan kipsi varovasti savesta. Tuloksena on valmis kipsivalu! Jos valun haluaa ripustaa seinälle, pitää siihen tehdä reikä ennen kipsin kovettumista. Kipsivalun voi tehdä halutessaan myös eläinten jäljistä. Kipsivalun tekeminen sopii hyvin tehtäväksi, joka voidaan yhdistää esimerkiksi osaksi kuvaamataidon opetusta. (lähde: Friluftslivets pedagogik -kirja) Monikäyttöinen tarjotin valmistetaan retkitarjotin vanerista Retkitarjottimen valmistamiseen tarvitaan vaneria, jonka paksuus on noin 3 5 mm ja vanerin sahaukseen sopiva väline (esim. pienihampainen käsisaha, lehtisaha, vannesaha, pöytäsirkkeli). Tarjottimesta kannattaa tehdä kooltaan noin 35x35 senttimetriä, jotta sitä mahtuu kuljettamaan retkillä mukana. Tarjottimesta voi tehdä haluamansa muotoisen; pyöreän, neliön, suorakulmion jne. ja siihen voi myös tehdä kädensijan. Pyöreään tarjottimeen voi lisäksi tehdä esimerkiksi muutamia reikiä toiselle laidalle, jolloin sitä pystyy käyttämään kantena, jonka avulla voi kaataa retkikeittimestä veden pois perunoita tai pastaa valmistettaessa. Retkitarjottimen tekeminen sopii hyvin osaksi teknisen työn opetusta. (lähde: Friluftslivets pedagogik -kirja) 14
Kuva Anna-Liisa Löppönen Kotitehtäviä Kuivata omenoita ja banaaneja retkievääksi Banaanien kuivaus: pilko kypsä banaani viipaleiksi, laita viipaleet uuniin noin 50 asteeseen ja jätä uunin luukku raolleen. Banaanit ovat valmiita, kun ne tuntuvat kovilta. Omenoiden kuivaus: poista omenasta siemenkota, leikkaa viipaleiksi, kuivaa kasvikuivurissa 50 asteessa tai ilmavassa paikassa huoneenlämmössä niin, että viipaleet roikkuvat esim. narussa. (lähteet: Friluftslivets pedagogik -kirja ja Martat) Tee oma tulipussi Tulipussin voi valmistaa esimerkiksi nahasta tai vahvasta kankaasta. Pussiin pakataan tulitikkuja vesitiiviisti, esim. vanhaan filmirullakoteloon tai minigrip-pussiin. Myös raapaisupinta pitää muistaa pakata mukaan, mikäli pakkaa irtonaisia tulitikkuja. Lisäksi tulipussiin laitetaan kynttilä, tuohta, pihkaa, kiehisiä ja sytytyspaloja. Tulipussin ompelemisen voi hyvin tehdä esimerkiksi käsityötunnilla. (lähde: Partio) Valmista steariinipapereita Ota talouspaperia tai sanomalehteä ja taittele paperia siten, että se on 4 5 kerrosta paksua. Revi tai leikkaa paperista noin 4x5 cm kokoisia paloja ja tiputa palojen päälle steariinia palavan kynttilän avulla. Vaihtoehtoisesti paperista voi tehdä rullia, jotka sidotaan narulla kiinni ja kastetaan steariiniin, jota on sulatettu esim. vanhoista kynttilänpätkistä purkkiin kuuman veden avulla. Muista olla varovainen käsitellessäsi tulta! (lähde: Friluftslivets pedagogik -kirja) Opettele 10 yleisimmän lintulajin laulut Apuna voi käyttää esimerkiksi Luontoportin lintujentunnistusosiota, osoitteessa: www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut Lintujen äänten opetteluun löytyy materiaalia myös kirjastoista. 15
Vinkkejä kurssin käytännön järjestelyihin Opetusmateriaalia sekä linkkejä ja kirjavinkkejä löydät www.eräkummit.fi -sivustolta. Suomen Riistakeskuksen nettisivuilta löytyvän yhteystietohaun avulla löytää paikallisia toimijoita: riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/yhteystietohaku Jousiammuntaseurojen yhteystietoja: www.sjal.fi/sjal/suomalaiset-jousiammuntaseurat Paikallisen Marttojen yhteystiedot löytyvät etusivun alalaidan linkkien kautta: www.martat.fi Partiopiirit ja lähimmän lippukunnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.partio.fi/tietoa-meista/partiopiirit Punaisen ristin henkilöhausta löydät esimerkiksi alueesi ensiapukouluttajat: www.punainenristi.fi/yhteystiedot/henkilot Vierailijoita kurssille ja apua toimintaan paikallisesta 4h-yhdistyksestä: www.4h.fi/yhteystiedot Kutsu eräkummi mukaan toimintaan: www.eraluvat.fi/erareppu/erakasvatus/erakummi/kutsu-erakummi-kylaan.html Suomen Vapaa-ajankalastajien kalakummit: www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=10841 Vierailijoita ja asiantuntijoita kurssille mukaan voi tiedustella myös esimerkiksi: metsänhoitoyhdistyksistä www.mhy.fi/yhteystiedot, Metsäkeskukselta www.metsakeskus.fi/yhteystiedot tai Luonnonvarakeskuksesta www.luke.fi/luke/asiantuntijat 16
Liitteet Mikäli kurssilla käytetään teräaseita tai ampuma-aseita, kurssin aikana otetaan valokuvia oppilaista tai oppilaita joudutaan vanhempien toimesta kuljettamaan, on hyvä tehdä kustakin toiminnasta lupalappu. Liitteenä löydät esimerkit lupalapuista eri tilanteisiin.
Kuljetuslupa Eräkurssin aikana Eräkurssin aikana tutustutaan erilaisiin kohteisiin, joihin tarvitaan oppilaiden kuljetusta. Huoltajat voivat kuljettaa oppilaita kohteisiin. Tarvitaan kuitenkin jokaisen huoltajan erillinen lupa, jossa hän antaa luvan toiselle huoltajalle kuljettaa lastaan tarvittaessa. Annan luvan muille kurssin huoltajille kuljettaa lastani tarvittaessa eräkurssin kohteisiin. / 20 Aika ja paikka Huoltajan allekirjoitus Valokuvauslupa Eräkurssille Kurssin aikana on tarkoitus kuvata tapahtumia tunneilta. Annan luvan kuvata lastani ja käyttää kuvia kurssiin liittyvässä viestinnässä sekä muussa materiaalissa. / 20 Aika ja paikka Huoltajan allekirjoitus Teräaseen Käyttö Eräkurssilla Erätaitoihin kuuluu puukon ja kirveen käsittelytaidot. Niiden avulla tehdään esimerkiksi omia makkaratikkuja ja sytytetään nuotio. Annan luvan lapselleni luvan harjoitella valvotusti teräaseen käyttöä kurssin aikana. / 20 Aika ja paikka Huoltajan allekirjoitus Ampuma-aseen käyttölupa Eräkurssin aikana Eräkurssin aikana on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan harjoitella ampumaan tauluun ilmakiväärillä ja mahdollisesti myös pienoiskiväärillä. Annan luvan lapselleni luvan harjoitella valvotusti ampuma-aseen käyttöä kurssin aikana. / 20 Aika ja paikka Huoltajan allekirjoitus