RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto TUTKI -osahanke Korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi Timo Tiihonen 26.05.2011
Sisältö Mitä luvattiin vuosi sitten Kokonaisarkkitehtuurityöstä Tutkimuksen toiminta-arkkitehtuurista Mikä keskeistä korkeakoululaitoksen tasolla Mitä kentällä tapahtuu ja mihin se liittyy Mihin tarvitaan palautetta tai aloitteita
Mihin tähdätään (5/2010) Vuoden 2010 tavoitteena on hahmotella kokonaisarkkitehtuuri, joka tukee kansainvälisesti verkottunutta monirahoitteista toimintaa ja tulosten levittämistä. Pääpaino toimintamallien kehittämisessä Rahoittajien pelisäännöt vs yliopistojen taloushallinnon kehittäminen (poliittista painetta tarvitaan) Viestintäratkaisuissa ja työympäristöissä korkeakoulujen tietohallintojen tiivistettävä yhteistyötä (ja tutkijoiden opeteltava hyödyntämään työkaluja) JUREn osalta huolehdittava, että myös tutkijalle tulee lisäarvoa (hyvät raportit omista tiedoista) Voidaanko käynnistää hyvien käytäntöjen levittäminen sosiaalisen median tms avulla ilman massiivisia tietojärjestelmäprojekteja
Kokonaisarkkitehtuurista Kokonaisarkkitehtuuri on suunnitelma organisaation muodostaman kokonaisuuden ja sen osien rakenteesta ja osien välisistä suhteista. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena Hierarkkinen lähestymistapa (julkishallinto, valtio, OKM:n toimiala, korkeakoululaitos, ) Lähtee toiminnasta ja sen strategisista tavoitteista Tutkimuksen osalta erityisenä haasteena se, miten ylätason tavoitteet ja rakenteet sovitetaan yhteen autonomisten toimijoiden käytännön tarpeiden kanssa Miten tutkimuksen/tutkijan näkökulma välittyy kansalliseen tutkimushallintoon (ja julkishallintoon)
Tutkimuksen toiminta-arkkitehtuuri Tutkimustoiminnan strategiset tavoitteet määriteltävä (esim KESUssa) TUTKI:n muotoilu: Tutkimuksen on oltava vaikuttavaa Yleisilmeeltään vahvaa kv tasoa Useita kv kärkiä Vahvaa kansallisesti tärkeillä alueilla Toimivassa vuorovaikutuksessa yhteiskuntaan Korkeakoululaitoksen tasolla vaikutetaan lähinnä puitteisiin. Keskeisiä toimintoja ovat Tutkimuksen johtaminen Tutkimusrahoituksen hallinta Tutkimusinfrastruktuurin ja tutkimusaineistojen hallinta Tutkimustyö ja -yhteistyö
Tutkimuksen johtaminen Tavoitteena ajantasainen ja luotettava tietopohja tutkimustoiminnan johtamiseen eri organisaatiotasoilla Panokset ja tuotokset (JURE, Julkaisufoorum, KOTA ja AMKOTA tiedonkeruut, korkeakoulujen sisäiset tietovarannot) Erilaiset arvioinnit (KKA, SA, korkeakoulut) Tutkimuksen johtaminen osana organisaatioiden kokonaisjohtamista Strategiatyö, sopimusneuvotteluprosessit, laadunvarmistus Ajankohtaista JURE, Julkaisufoorum OKM:n rahoitusmallityö Tutkimuksen käsitemallin laajentaminen (XDW) Korkeakoulutason pilotit (LUT-TUTKI)
Tutkimuksen rahoitus Tavoitteena rahoitusinstrumentit, joilla yksiköt ja tutkimusryhmät voivat kehittää toimintaa pitkäjänteisesti ja tehdä vaikuttavaa tutkimusta ilman kohtuutonta hallinnollista kuormaa Eri rahoittajien instrumentit ja palvelut Korkeakoulujen talous-, sopimus- ja tutkimuspalvelut Asiakas- ja asiantuntijarekisterit Kehitettävää Julkisen tutkimuksen rahoitus- ja raportointimallit Korkeakoulujen sisäiset prosessit ja rahoitusmallit Tutkimushankkeisiin liittyvät sopimusmallit ja käytännöt Ajankohtaista SA:n STREAM-työryhmä (miten KK-mallia kehitetään/laajennetaan muihin julkisiin rahoittajiin) Tutkimuksen käsitemallin laajentaminen (XDW)
Infrastruktuurit ja aineistot Kilpailukykyinen infrastruktuuri ja kattavat aineistot helposti tutkijoiden käytettäväksi Julkisesti tuotetun aineiston hallinta ja käyttö tutkimustarkoituksiin Yhteiset/kansalliset tutkimusinfrastruktuurit Korkeakoulujen infrastruktuurien ristiin käyttö Isoja kansallisia selvityksiä tehty Infrastruktuurikartoitus Tutkimuksen tietoaineistot Ajankohtaista Valtioneuvoston periaatepäätökset + linjaukset hallitusohjelmaan Em. selvitysten jatkotoimet Käsitemallin laajentaminen (XDW)
Tutkimustyö Tutkijoiden ja tutkimusryhmien tulee voida työskennellä tehokkaasti ja joustavasti organisaatiorajoista ja välimatkoista riippumatta Yhteistyön tekniset tukipalvelut ja järjestelmät Sopimuksellinen ympäristö organisaatiorajat ylittävälle yhteistyölle Erityisesti kv yhteistyö (vierailijapalvelut, kv-rekrytointi, palvelujen etäkäyttö) Ajankohtaista Tärkeimpien yhteisten tarpeiden tunnistaminen Potentiaalisten toimijoiden tunnistaminen (korkeakoululaitoksen tasolla) Miten tutkijakenttä ottaa ohjausvastuuta toimintaympäristön kehittämisestä