-2, KH :00

-2, KH 2016-01-25 18:00 Kokouskutsu Maanantaina 25. tammikuuta 2016 klo 18:00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Markus Granholm Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Anne Ekstrand, kaupunginjohtajan sijainen Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Carola Sundqvist, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

15, KH 2016-01-25 18:00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

16, KH 2016-01-25 18:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 1. helmikuuta 2016. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee Mona Vikströmin ja Ulla Hellénin pöytäkirjantarkastajiksi.

17, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 960/2015 LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA, JOTKA KOSKEVAT ITSE- HALLINTOALUEIDEN JAON PERUSTEITA Lausuntopyyntö: Liite 17 A STM:n ja VM:n muistio 9.11.2015: Liite 17 B Hallituksen linjaus 7.11.2015: Liite 17 C Pietarsaaren kaupungin lausunto: Liite 17 D Kaupunginsihteeri: Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut 20.10. ja 7.11.2015 tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio ovat lausuntopyynnön liitteinä. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät kokonaisuudessaan Internet-osoitteesta: http://alueuudistus.fi/lausuntopyynnot Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan lausunnon Pietarsaaren kaupungin lausuntona asiassa.

17, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 17 A, kh 25.1.2016

17, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 17 B, kh 25.1.2016

17, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 17 C, kh 25.1.2016

17, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 17 D, kh 25.1.2016 Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenvetopainike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/23cd4e7d9e3e90fb.par Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p. 0295163012, s-posti tuomas.poysti@stm.fi Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367, s-posti pekka.jarvinen@stm.fi Finanssineuvos Teemu Eriksson, p. 02955 30177, s-posti teemu.eriksson@vm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Riikka Friberg, p. 02951 63629, s-posti riikka.friberg@stm.fi Osastosihteeri Jaana Aho, p. 02951 63395, s-posti jaana.aho@stm.fi

17, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 17 D, kh 25.1.2016 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Pietarsaaren kaupunki Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Milla Kallioinen Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Milla Kallioinen Puhelin 044 7851651 milla.kallioinen@pietarsaari.fi Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 1.2.2016 Toimielimen nimi Kaupunginvaltuusto Onko vastaaja* Kysymykset Kunta X sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä X Ei Ei kantaa 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Yksinkertaisin ja nopein malli uudistuksen toteuttamiseksi tapahtuu nykyisiä rakenteita ja hallintoa, pääasiassa nykyisiä sairaanhoitopiirejä, hyödyntämällä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisintegroinnin hyöty saavutetaan nopeimmin jo vakiintuneen

17, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 17 D, kh 25.1.2016 sairaanhoitopiirin puitteissa. Muut mallit vievät enemmän aikaa ja täysin uuden hallintorakenteen muodostaminen on myös kallista. Aluekehitystehtävät kytkeytyvät itsehallintoalueeseen, joten maakuntajako on toimiva lähtökohta. On kuitenkin tärkeää, että maakuntien väliset yhteistyötoiminnot voivat jatkua. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa X Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Aluekehitystehtävien kytkeytyessä itsehallintoalueeseen, on maakuntajako itsestään selvä lähtökohta. Maakunta on tarkoituksenmukainen kokonaisuus toimivuuden ja taloudellisuuden osalta, sekä alueen suunnittelun huomioiden. Tulevien itsehallintoalueiden elinkeinoelämän ja työvoiman toimialoilla on myös tärkeää säilyttää muut vakiintuneet yhteistyömuodot. Itsehallintoalueiden on toiminnallisten seikkojen lisäksi myös huomioitava kulttuuriset ja kielelliset erityispiirteet, joista on olemassa kansainvälistä käytäntöä ja hyviä esikuvia. Alue, joka kattaa Pohjanmaan, luo suotuisimmat edellytykset kielellisten oikeuksien turvaamiseksi tasapuolisesti kaikille asukkaille. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua?

17, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 17 D, kh 25.1.2016 Malli aiheuttaa epäsymmetriaa itsehallintoalueiden välillä, mikä ei edistä asukkaiden kohtelua samanarvoisesti. Ainakin kolmen itsehallintoalueen asukkaat sekä näiden kanssa yhteistyötä tekevien itsehallintoalueiden asukkaat eivät saa samaa mahdollisuutta itsehallintoon kuin muiden alueiden asukkaat. Itsehallintomallin käyttöönoton on toteuduttava samoilla perusteilla kaikkien osalta. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys EI Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset EI KYLLÄ Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus KYLLÄ Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko KYLLÄ Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne EI Kielelliset erityispiirteet KYLLÄ Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat EI EI Jokin muu, mikä? Alueen omat päätökset 7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Aluekehityksessä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan välinen yhteistyö on keskeinen, tarkastellessa vakiintunutta yhteistyötä Pohjanmaan ELY-keskuksen toimintojen puitteissa. Hoitoyhteistyössä luonnolliset yhteistyösuunnat ovat Keski-Pohjanmaa (Kiuru), Turun TYKS, Tampereen TAYS ja Oulun OYS. 8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa

17, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 17 D, kh 25.1.2016 itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä Ei X Ei kantaa 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon osalta, jotka ovat selkeää lähipalvelua, on palvelut järjestettävä asukkaille mahdollisimman pitkälle ja käytännöllisesti itsehallintona, mikä Pietarsaaren kaupungin mielestä toteutuu Pohjanmaan maakunnan sisällä. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Uudistus on jo sinänsä niin laaja, että muita tehtäviä ei tule siirtää uusille itsehallintoalueille. Mikäli ympäristöterveydenhuolto siirretään, on tärkeää, että se säilyy kokonaisuutena ja voi myös jatkossa sisältää sekä elintarvikevalvonnan että terveydensuojelun. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Lainsäädäntöön on sisällyttävä pakollinen velvollisuus yhteensovittamisesta. Sekä kuntien että itsehallintoalueiden rahoitusmallissa on oltava yllykkeitä, jotka stimuloivat ehkäiseviä toimenpiteitä kunnissa ja itsehallintoalueilla. Luonnollista on, että kunta myös jatkossa vastaisi lähimmästä hoidosta, esim. vanhushuollosta, oppilashuollosta ja sosiaalityöstä, ja tämän vuoksi tulisi lakia muuttaa siten, että kunnissa on operatiivinen toiminta ja selvä vastuu näitä koskien. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Satelliittipäivystysyksikköjen määrä, joissa on toimintaa ympäri vuorokauden, on oltava riittävän suuri. Yöaikaan hoidon tarpeessa ovat usein ikääntyneet ihmiset, joiden sosiaalinen tarve on suurempi kuin lääkinnällinen tarve, eikä heitä tule lähettää suuriin, kaukana sijaitseviin päivystysyksikköihin. Potilaan valinnanvapaus on myös taattava sote-alueen ulkopuolella, myös julkisen hoidon osalta. Sekä elektiivisen hoidon että päivystyspalveluiden osalta. Kielellisten vaikutusten arviointi on tehtävä valmistelussa. On valittava aluejaot, jotka parhaiten turvaavat palvelun sekä suomeksi että ruotsiksi. Pohjanmaalla voi olla erityinen

17, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 17 D, kh 25.1.2016 kansallinen vastuu ruotsinkielisestä palvelusta. Itsehallintoalueilla, joilla suomi tai ruotsi on vähemmistökielenä, on asetettava lautakunta vähemmistökieltä varten. Kielellisten vaikutusten arviointiin on myös sisällyttävä erityinen osa mahdollisesta päivystystoimintojen uudelleenjaosta. Täydellinen päivystystoiminta on sijoitettava yksikköön, joka parhaiten voi turvata palvelun suomeksi ja ruotsiksi, käytännössä myös pitkälle tulevaisuuteen. Vaikutustenarvioinnissa on myös huomioitava jäljelle jäävien toimintojen kielelliset vaikutukset, mikäli päivystystoimintoja jaetaan uudelleen. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta. Maassamme on oltava tasoitusjärjestelmä, joka huomioi alueiden erilaiset lähtökohdat koko maan kattavan samanarvoisen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamiseksi. Rahoitusperiaate on myös huomioitava itsehallintoalueiden osalta. Rahoitusperiaate on huomioitava kuntien osalta, ja kuntien kyky hoitaa lakisääteiset tehtävänsä on turvattava. Seuraukset kuntien osalta on huomioitava, yksittäisille kunnille. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus ei saa olla peitelty kuntauudistus. Kiinteistönomistuksen ja velkataakan vaikutukset on huomioitava kohtuullisella ja oikeudenmukaisella tavalla, joka ei vaaranna kuntien kykyä hoitaa lakisääteisiä tehtäviään. Perustuslakiin perustuvaa kuntien itsehallintoa on myös kunnioitettava. Vaikka kuntien lakisääteiset tehtävät vähenevät uudistuksen jälkeen, jäljelle jää merkittäviä tehtäviä, jotka on hoidettava paikallisen itsehallinnon kautta.

18, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 29/2016 PIETARSAAREN TENNISHALLI OY: ANOMUS MARKKINOINTITUKIAVUSTUK- SESTA VUODELLE 2016 Anomus: Liite 18 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren Tennishalli Oy anoo kaupungilta markkinointitukiavustusta. Anomuksen mukaan hallin käyttäjiä on noin 500 eikä Pietarsaaren kaupungilla ole omia tenniskenttiä. Tennishalli Oy anoo kaupungilta 3.000 :n avustusta maksettavaksi viisi seuraavaa vuotta eli yhteensä 15.000. Pääasiallisena syynä on se, että Tennishalli Oy on joutunut ottamaan pankkilainan kattoremonttia varten. Tennishalli Oy on saanut kaupungilta aiempina vuosina avustusta vuosittain 6.000. Tämä summa on myös mukana vuoden 2016 talousarviossa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää myöntää Pietarsaaren Tennishalli Oy:lle markkinointiavustusta 2.000 vuodessa viiden vuoden ajan 2016 2020.

18, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 18, kh 25.1.2016

19, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 71/2016 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUN- NITELMAA KOSKEVA LAUSUNTO POHJANMAAN LIITOLLE Lausuntopyyntö: Liite 19 A Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Liite 19 B Valmistelu: asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa, puh. 044785 1230 Pohjanmaan liitto on käynnistänyt Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimistyön. Maakuntahallitus teki päätöksen uuden kokonaismaakuntakaavan laatimisesta 27.1.2014. Pohjanmaan liitto pyytää Pietarsaaren kaupungin lausuntoa uuden maakuntakaavan osallistumisja arviointisuunnitelmasta 12.2.2016 mennessä. Pietarsaaren kaupunki kiittää mahdollisuudesta antaa lausunnon Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 osallistumisja arviointisuunnitelmasta. Kaavoitusosasto on lukenut läpi osallistumisja arviointisuunnitelman ja katsoo sen olevan hyvin kirjoitettu, hyvin rakennettu ja helposti ymmärrettävissä. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa, ja ohjaa kuntien kaavoitusta Pohjanmaan maakunnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa maakuntakaavan merkitys ja rooli kaavoitustyössä sekä maakuntakaavaan vaikuttavat lähtökohdat on kuvattu tarkasti. Kaavoitusosasto on sitä mieltä, että selvitykset, joihin maakuntakaava perustuu, ovat riittävät maankäytön suunnittelulle maakuntatasolla. Maakuntakaavan laatimisen yhteydessä järjestetään myös perusteellinen vuoropuhelu osallisten välillä. Kaavoitusosastolla ei ole huomautettavaa osallistumisja arviointisuunnitelmasta. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää lähettää asemakaava-arkkitehdin lausunnon kaupungin vastauksena Pohjanmaan liiton lausuntopyyntöön, joka koskee Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 osallistumisja arviointisuunnitelmaa.

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Maakuntakaavan merkitys...4 1.1 Maakuntakaavan asema maakunnan suunnittelussa...4 1.2 Maakuntakaava osana suunnittelujärjestelmää...4 1.3 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset...4 1.4 Maakuntakaavan asiakirjat...5 1.5 Kaavoitusprosessi...5 2 Maakuntakaavan lähtökohdat...6 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki...6 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...7 2.3 ALLI aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050...9 2.4 Alueelliset strategiat...10 3 Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet...12 3.1 Maakuntakaavan sisältö, kaava-alue ja vaikutusalue...12 3.2 Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 alustavat tavoitteet...13 4 Tietopohja ja selvitykset...14 5 Yhteistyö ja vuorovaikutus...16 5.1 Osalliset...16 5.2 Kaavan laatiminen...17 5.3 Osallistumismenettely ja tiedottaminen...17 5.4 Vuorovaikutus Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnan aikana...20 6 Vaikutusten arviointi...21 7 Kaavoituksen kulku ja aikataulu... 22 8 Lähdeluettelo... 24 9 Yhteystiedot... 25 9.1 Kaavatyöryhmä...25

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 Johdanto Ympäristöministeriö vahvisti 21.12.2010 Pohjanmaan maakuntakaavan 2030, jota on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla. Kaupallisia palveluja koskeva 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013 ja uusiutuvaa energiaa koskeva 2. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 12.5.2014. Samassa valtuuston kokouksessa hyväksyttiin myös Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040. Tammikuussa 2014 maakuntahallitus päätti, ettei lisää vaihemaakuntakaavoja tehdä, vaan sen sijaan käynnistetään uuden maakuntakaavan Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatiminen. Yhtenä syynä päätökseen oli Pohjanmaan maakuntastrategian 2040 valmistuminen keväällä 2014. Strategia on yksi tärkeimmistä lähtökohdista valmisteltaessa Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 laaditaan koko maakunnan kattavana kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön merkittävästi vaikuttavat osa-alueet. Pohjanmaan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Pohjanmaan liitto, joka on maakunnan kuntien omistama kuntayhtymä. Voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luovutaan. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 korvaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 vaihemaakuntakaavoineen. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL132/1999) 63 :ssä todetaan seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnassa toimitaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Tässä osallistumisja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, mitä aihealueita maakuntakaavassa käsitellään ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Lisäksi määritellään, ketkä ovat osallisia ja miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheessa ja miten he voivat esittää mielipiteitään maakuntakaavan sisällöstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavaprosessin aikana, ja se on saatavilla osoitteessa www. obotnia.fi/maakuntakaava. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 on kattava ja käsittelee monia eri aihealueita. Tässä osallistumisja arviointisuunnitelmassa esitetään vain maakuntakaavan alustavat tavoitteet, joita tarkennetaan laajassa vuoropuhelussa kuntien, eri sidosryhmien, asiantuntijoiden ja asukkaiden kanssa keväällä 2016 sekä samana keväänä järjestettävässä ideointityöpajassa. Osallisilla on keskeinen rooli koko kaavaprosessin ajan. He tuovat kaavoittajien tietoon, mitkä asiat ovat asukkaille ja alueen toimijoille tärkeitä. Sekä kaavaprosessilla että kaavaratkaisulla on tärkeä merkitys maakunnan kuntien yhteisen tahtotilan muodostumiselle. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 1 Maakuntakaavan merkitys 1.1 MAAKUNTAKAAVAN ASEMA MAA- KUNNAN SUUNNITTELUSSA Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakunta-kaava (laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014, 6). Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys pitkällä aikavälillä. Suunnitelmaa toteutetaan maakuntaohjelmalla ja maakuntakaavalla. Maakuntaohjelmalla suunnataan ja sovitetaan yhteen lähivuosien alueellista kehittämistyötä. Ohjelma on johdettu maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista. Maakuntakaavalla luodaan alueidenkäytölle pitkällä aikavälillä edellytykset ja suuntaviivat maakuntasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös maakuntaohjelma ja maakuntakaava kytkeytyvät toisiinsa, koska maakuntaohjelmassa määritellyt kehittämistoimet saattavat edellyttää alueidenkäytön suunnittelua. Toisaalta maakuntakaavaa voidaan toteuttaa maakuntaohjelman toimenpitein. Vuodesta 2014 maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma on Pohjanmaalla yhdistetty yhdeksi asiakirjaksi eli maakuntastrategiaksi. www.obotnia.fi/maakuntastrategia Kuva 1: Maakunnan suunnittelujärjestelmä 1.2 MAAKUNTAKAAVA OSANA SUUN- NITTELUJÄRJESTELMÄÄ Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. MRL:n 25 :n mukaan maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Kunnissa maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen tapahtuu yleiskaavoituksella. Yleiskaava on maankäyttöä ja rakentamista ohjaava yleispiirteinen suunnitelma yhden kunnan alueella tai osa-alueella. Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti rakentamista ja muuta alueiden käytön järjestämistä. 1.3 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKU- TUKSET MRL:n 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin muutettaessa yleiskaavaa tai laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yllä mainitun pykälän mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. MRL:n 33 :n mukaan maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa, ellei aluetta lunasteta tai haitasta suoriteta kohtuullista korvausta. 1.4 MAAKUNTAKAAVAN ASIAKIRJAT Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Nämä asiakirjat ovat juridisesti sitovia, ja toistaiseksi ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Lisäksi maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Kaavaselostusta ei vahvisteta eikä sillä ole oikeudellisia vaikutuksia, mutta selostuksella on huomattava merkitys kaavan sisällön tulkinnassa. Maakuntakaavan sisältövaatimuksista on säädetty MRL:n 28 :ssä. Vaatimukset on otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Kuva 2: Maankäytön suunnittelujärjestelmä 1.5 KAAVOITUSPROSESSI Kuva 3: Kaavoitusprosessi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 2 Maakuntakaavan lähtökohdat Maakuntakaavalla on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Kansallisella ja seudullisella tasolla laaditut kehittämisperiaatteet ja strategiat viedään maakuntakaavaan aluevarauksiksi, jotka ohjaavat maankäyttöä toivottuun suuntaan. Pohjanmaan maakuntakaavan valmistelu perustuu muun muassa seuraaviin lähtökohtiin: 2.1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) astui voimaan 1.1.2000. Lain 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta riittävän asuntotuotannon edellytyksiä rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista "yhdyskuntarakentamisen " taloudellisuutta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä "palvelujen " saatavuutta liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavan sisältövaatimukset on määritelty MRL:n 28 :ssä. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Pohjanmaan liitto 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 2.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYT- TÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa MRL:ssa määriteltyä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja edustavat valtioneuvoston näkemystä valtakunnallisesti merkittävistä alueidenkäyttökysymyksistä. Niiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojan käyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Seuraavassa luetellaan Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelun kannalta keskeiset tavoitteet. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamiseksi. Ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin perustuva aluerakenne. Hyviin liikenneyhteyksiin perustuva monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne. Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus sekä kyläverkoston kehittäminen. Maakunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet on edistettävä alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla on kiinnitettävä huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elinkeinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävät yhdyskunnat ja elinympäristöt. Olemassa oleviin yhdyskuntarakenteisiin perustuvat eheät ja tasapainoiset kaupunkiseudut ja taajamat. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkoituksenmukaisesti sijoitetut asuinalueet kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla. Hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja asuinalueiden läheisyydessä olevat palvelut ja työpaikat. Riittävästi sijoittumismahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Joukkoliikenteen edellytysten parantaminen. "Ilmastonmuutokseen " sopeutuminen. Maakunnan suunnittelussa lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio on edistettävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä edistävä liikennejärjestelmä erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko on selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki jäte voidaan käsitellä tarkoituksenmukaisesti ei tule sijoittaa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta on otettava huomioon tulvariskit on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria on sijoitettava suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista ei tule sijoittaa uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa on edistettävä uusiutuvien energialähteiden käyttöä on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Luonteeltaan vaihteleva kulttuuriympäristö ja rakennusperintö. Elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaat ja herkät alueet. Ekologiset yhteydet suojelualueiden ja mui- 7

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 den arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävä hyödyntäminen virkistyskäytössä sekä luonto- ja kulttuurimatkailussa. "Hiljaiset " alueet. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Vesien hyvä ekologinen tila. Maakunnan suunnittelussa on varmistettava valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilyminen on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt on luotava edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia on osoitettava matkailun kehittämiselle riittävät alueet on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet on huolehdittava siitä, että hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei oteta taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä parantava liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö. Energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen ja uusiutuvien energialähtei-den käyttö. Maakunnan suunnittelussa on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien sekä satamien ja lentoasemien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet on turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaaleille ja matkakeskuksille on otettava huomioon lentoasemien turvallisuus on osoitettava valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset on varauduttava uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten aluetarpeisiin on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet on varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasu- ja öljyputken linjauksiin. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet maankohoamisrannikko Yleistavoitteet Otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Pohjanmaan liitto 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 2.3 ALLI ALUERAKENTEEN JA LIIKENNE- JÄRJESTELMÄN KEHITYSKUVA 2050 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 tehtiin vuosina 2014 2015 ympäristöministeriön johdolla. Työn tuloksena syntyi yhteinen visio Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi. Tavoiteltavan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän peruspilareita ovat Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen, monikeskuksisuus sekä kehittyvät liikennepalvelut ja mahdollistava infrastruktuuri. Aluerakenteen kehittäminen monikeskuksisena tukee maan eri osien vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntämistä elinkeinotoiminnan kehittämisessä ja uudistamisessa. Monikeskuksinen aluerakenne perustuu toimintakykyisiin keskuksiin (Vaasa ja Pietarsaari) ja niiden väliseen monimuotoiseen vuorovaikutukseen. Kuva 4: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän tavoitteellinen kehityskuva vuodeksi 2050. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 2.4 ALUEELLISET STRATEGIAT Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategia 2014 2020 Yhteisenä alueellisena visiona on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kehittyminen eurooppalaiseksi kestävän kehityksen esimerkkialueeksi ja alueelliseksi edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä. Strategian mukaan alue on edelläkävijä kestävän kehityksen mukaisessa vesienhoidossa ja tulvariskien hallinnassa monikeskuksisessa, verkottuvassa ja ekotehokkaassa alue- ja yhdyskuntarakenteessa, jossa alueen erityispiirteitä hyödynnetään elinympäristön laatutekijöinä vähähiilisyyttä tukevassa energiantuotannossa ja -käytössä sekä sitä edistävässä energia- ja ympäristöteknologiassa luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun yhteensovittamisessa sekä monimuotoi-suuden turvaamisessa kestävän kehityksen toteutumista tukevassa alueellisen ympäristötietoisuuden edistämisessä. Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017 Pohjanmaan maakuntastrategia koostuu kahdesta osasta. Maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan tavoitetila vuodeksi 2040 ja maakuntaohjelmassa kuvataan, kuinka strategiaa toteutetaan vuosina 2014 2017. Pohjanmaan visio 2040 on Uuden energian Pohjanmaa. Strategian mukaan vuonna 2040 Pohjanmaa on kilpailukykyinen alue, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä elinympäristö. Kuva 5: Maakunnan kehittämisen kolme päätavoitetta. Kilpailukykyinen alue "monipuolinen " elinkeinoelämä "korkeatasoinen " innovaatiotoiminta "toimivat " yhteydet riittävästi osaavaa työvoimaa arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Väestön hyvinvoinnille "osallistuvat " kansalaiset "integroituneet " maahanmuuttajat "toimivat " palvelut vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvä elinympäristö kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne "vähähiilinen " yhteiskunta "ympäristötietoiset " toimijat monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 Pohjanmaan ilmastostrategia 2040 Pohjanmaalle laadittiin maakunnallinen ilmastostrategia vuosina 2014 2015. Strategiatyön osana pidetyssä ilmastoseminaarissa luotiin käsite Energiarannikko. Energiarannikko Pohjanmaan visio sisältää seuraavat kohdat: Pohjanmaalla teemme energistä yhteistyötä sekä rohkeita ja kauaskantoisia päätöksiä yhteiskuntamme ovat rakenteeltaan kestäviä ja hyviä elinympäristöjä kasvavalle väestölle. maakuntamme on energiaomavarainen ja kaikki energia tuotetaan uusiutuvista lähteistä lähiruoka-, energia-, jätteidenkäsittely- ja cleantech-osaamisemme ovat kansainvälisiä ja kansallisia vientituotteita. Vision saavuttamiseksi on asetettu seuraavat viisi päätavoitetta: "kestävä " energiajärjestelmä "optimoitu " yhdyskuntarakenne ei jätteitä kaikesta on hyödykkeeksi osaaminen, yhteistyö ja kunnioitus "ilmastoälykäs " maaseutu Pohjanmaan kulttuuriohjelma 2014 2017 Visiona on, että Pohjanmaalla kulttuuri on integroitu osaksi yhteiskuntaa, ja että kaikkien asukkaiden saatavilla on monipuolista kulttuuritoimintaa sekä että on laaja kirjo osaavia taiteen ja kulttuurin tuottajia. Pohjanmaan kulttuuriohjelma sisältää kuusi toimenpidekokonaisuutta: "kulttuuriperinnön " vaaliminen kulttuuri arjen hyvinvoinnin lähteenä taide- ja kulttuurikasvatuksen saavutettavuus "kulttuuritapahtumien " markkinointi kulttuurisesti moninainen yhteistyö "kulttuurista " toimeentulo Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2014 2017 Pohjanmaan hyvinvointistrategia toteuttaa Pohjanmaan maakuntastrategiaan 2014 2017 kirjattuja hyvinvoinnille asetettuja visioita ja tavoitteita, ja se on siten osa maakunnan suunnittelujärjestelmää. Hyvinvointistrategian tavoitteilla luodaan pohjaa koko maakunnan yhteiselle hyvinvointityölle. Tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet on koottu neljän otsikon alle seuraavasti: Viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen elinympäristö "Osallistuvat " kansalaiset "Kaikenikäisten " Pohjanmaa Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Maakuntavaltuuston 12.5.2014 hyväksymä Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päätavoitteena on: luoda edellytykset maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi kehittää saavutettavuutta ja liikkumisen mahdollisuuksia parantaa kuljettamisen toimintaedellytyksiä Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 21.12.2010. Maakuntakaavaa on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla. Kaupallisia palveluja koskeva 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013 ja uusiutuvaa energiaa koskeva 2. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 12.5.2014. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 sekä sen pohjaksi tehdyt selvitykset muodostavat tärkeän lähtökohdan Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnalle. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 3 Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet 3.1 MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ, KAA- VA-ALUE JA VAIKUTUSALUE Pohjanmaan liiton maakuntahallitus päätti 27.1.2014 käynnistää uuden, oikeusvaikutteisen kokonaismaakuntakaavan laatimisen. Kaavan nimi on Pohjanmaan maakuntakaava 2040. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 laaditaan koko maakunnan alueelle ja käsittää näin kaikki maakunnan 15 kuntaa: Kruunupyy, Luoto, Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Laihia, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen. Kuva 6: Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelualue 12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 Pohjanmaan maakuntakaava 2040 laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön merkittävästi vaikuttavat osa-alueet sekä varataan näihin tarkoituksiin tarvittavat alueet. Maankäytön osalta tarkastellaan ainakin seuraavia suunnittelukokonaisuuksia: alue- ja yhdyskuntarakenne keskus- ja palveluverkko "asuminen " työpaikat ja teollisuus "kulttuuriympäristöt " virkistys- ja luonnonsuojelualueet "luonnonvarat " liikenne ja logistiikka "alkutuotanto " "energiahuolto " "kunnallistekniikka " Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan vaikutusalueeseen kuuluu kaava-alueen lisäksi sen ulkopuolella oleva alue, jolle kaavassa suunniteltavien alueiden käyttö aiheuttaa olennaisia vaikutuksia. Vaikutusalueen suuruus vaihtelee alueen käytön mukaan. Kaava-alueen lisäksi vaikutusalue käsittää alustavasti myös naapurimaakunnat. Vaikutusalueen rajaus ja osallisten joukko tarkentuvat kaavoitusprosessin ja vaikutusten arvioinnin laadinnan aikana. 3.2 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 ALUSTAVAT TAVOITTEET Kuten edellä on mainittu, Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 tärkeimmän lähtökohdan muodostaa Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017. Koska maakuntakaavan tulee luoda maankäytölliset edellytykset maakuntastrategian toteuttamiselle, kaavan tavoitteiden tulee olla yhtenäiset strategian tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on, että vuonna 2040 Pohjanmaa on kilpailukykyinen alue, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä elinympäristö. Pohjanmaan maakuntakaavalle 2040 asetetut alustavat tavoitteet perustuvat maakuntastrategiaan ja muihin edellä mainittuihin strategioihin. 1. kilpailukykyiselle alueelle alue on helposti saavutettava, ja toimiva infrastruktuuri kuuluu erottamattomana osana maankäyttöön aluerakenne edistää elinkeinoelämää sekä taajamissa että maaseudulla alue on energiaomavarainen ja kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä alueen erityispiirteitä arvostetaan, kehitetään ja pidetään esillä. 2. alueelle, jossa väestö voi hyvin kaikkia asukkaita kohdellaan yhdenvertaisesti alue on kaikkien saavutettavissa elinympäristö on turvallinen ja viihtyisä alueella on monipuoliset palvelut sekä harrastus- ja virkistysmahdollisuudet. 3. alueelle, jossa on hyvä elinympäristö yhdyskuntarakenteen ekologinen toimivuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö on turvattu alueen ilmastoratkaisut ovat kauaskantoisia kaupungit, taajamat ja maaseutu ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja tarjoavat monipuolisia asuinmahdollisuuksia alue on kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä. Nämä alustavat tavoitteet tarkentuvat kaavoitusprosessin aikana, osittain osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana saadun palautteen pohjalta ja osittain keväällä 2016 pidettävän ideointityöpajan tulosten pohjalta. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 on luotava edellytykset OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 4 Tietopohja ja selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maakuntakaavan valmistelu perustuu laajaan ja monipuoliseen tietopohjaan. Pohjanmaan maakuntakaavaa 2030 varten kerättiin runsaasti tietoa muun muassa kuntien kaavoituksesta, luonnonoloista ja ympäristön tilasta. Tätä tietopohjaa voidaan tarkistuksen ja ajantasaistamisen jälkeen hyödyntää myös Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnassa. Maakuntakaavassa tulee hyödyntää myös huomattavaa määrää kuntien tuottamaa tietoa. Esimerkkeinä mainittakoon Pietarsaaren ja Vaasan kaupunkiseutujen rakennemallit. Lisäksi maakuntakaavassa hyödynnetään laajasti muuta maakunnan liiton, kuntien, valtionhallinnon ja tutkimuslaitosten ym. tuottamaa tietoa. Pohjanmaan liitto 14 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnan aikana selvitetään tai tarkistetaan ainakin: Aluerakenne aluerakenne (Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 aluerakenne muodostaa myös Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 perusrungon) Pietarsaaren ja Vaasan kaupunkiseutujen rakennemallit Keskus- ja palveluverkko palveluverkko eli keskusta-alueet, alakeskukset, palvelukylät, suurten vähittäiskauppojen alueet sekä kuinka liikenne ja erityisesti joukkoliikenne kytketään näihin Asuminen väestönkehitys seutukunnittain (Pohjanmaan maakuntakaavan lähtökohtana on maakuntastrategian väestötavoite vuodeksi 2040) "taajamien " laajenemissuunnat Työpaikat ja teollisuus työpaikkamäärän kehitys seutukunnittain (Pohjanmaan maakuntakaavan lähtökohtana on maakuntastrategian vuoden 2040 työpaikkatavoite) seudullisesti merkittävät työpaikka-alueet seudullisesti merkittävät yritysalueet Kulttuuriympäristöt valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kulttuurimaisemat maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt seudullisesti arvokas moderni rakennusperintö seudullisesti arvokkaat historialliset kohteet seudullisesti arvokkaat perinnemaisemat Luonnonvarat "maa-ainesten " ottamisalueet "turvetuotantoalueet " "bioenergia " "pohjavesialueet " Liikenne ja logistiikka bioenergia ja logistiikka "teollisuusalueiden " logistiikka alemman tieverkon priorisointi "yhteystarpeet " "matkaketjut " pienvene- ja kalastussatamat "lentomelualueet " Alkutuotanto seudullisesti merkittävät peltoalueet seudullisesti merkittävät metsätalousalueet seudullisesti merkittävät karjatalousalueet "kalatalouden " aluetarpeet "lasinalaisviljelyn " aluetarpeet "turkistuotannon " aluetarpeet Energiahuolto seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet "aurinkoenergia " "bioenergia " sähkönsiirto seudullisesti merkittäviltä tuulivoima-alueilta kantaverkkoon Kunnallistekniikka "pohjavesialueet " "vedenottoalueet " "vesihuolto " "jätehuolto " Kulttuuri suurtapahtumien alueet, niiden logistiikka ja muu tarvittava infrastruktuuri kuten vesi, sähkö ja jätehuolto Virkistys- ja luonnonsuojelualueet seudullisesti merkittävät virkistysalueet "maakunnalliset " suojelualueet seudullisesti merkittävät ampumaradat sekä moottori- ja hevosurheilukeskukset seudullisesti merkittävät pienvene- ja kalastussatamat OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 15

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 5 Yhteistyö ja vuorovaikutus Yhteinen tavoite kehittää maakunnasta kilpailukykyinen alue, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä elinympäristö, juurrutetaan yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä hyvän suunnittelutavan mukaisesti eli yhteistyössä osallisten kanssa. Kaikilla kiinnostuneilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavaprosessiin. Pyrkimyksenä on saada aikaan todellinen vuoropuhelu, jossa tuodaan esiin erilaisia näkökohtia keskusteltaviksi. Onnistunut vuorovaikutus antaa toisaalta kaavoittajalle olennaista tietoa kaava-alueesta ja toisaalta eri osapuolille mahdollisuuden vaikuttaa maakuntakaavan sisältöön. Tämän päämäärän saavuttamiseksi hyödynnetään erilaisia vuorovaikutuskeinoja ja -menetelmiä. Vuorovaikutuksen tavoitteena on: tarjota viranomaisille, asiantuntijoille, yrityksille, järjestöille, yhdistyksille ja asukkaille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laadintaan kerätä ja tuoda esiin osallisten näkemyksiä Pohjanmaan maakunnan kehityksestä ja maakuntakaavasta saada viranomaiset ja päättäjät sitoutumaan maakuntakaavaan ja sen toteuttamiseen kehittää maakunnan liiton ja osallisten välistä sekä osallisten keskinäistä yhteistyötä. 5.1 OSALLISET MRL:n 62 :n mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden kanssa, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lisäksi Pohjanmaan liitto toivoo, että kaikille niille, jotka haluavat olla mukana kehittämässä Pohjanmaan maakuntaa tai vaikuttamassa maakuntakaavan sisältöön, annetaan mahdollisuus osallistua kaavaprosessiin. Maanomistajat: kaava-alueen maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat sekä heitä edustavat organisaatiot Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa: asukkaat ja heitä edustavat järjestöt maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat kaavan vaikutusalueella "elinkeinonharjoittajat " alueella "alueella " työssäkäyvät "alueen " palvelunkäyttäjät "alueen " virkistyskäyttäjät Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: "Pohjanmaan " kunnat naapuriliitot (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) ja Pirkanmaa työ- ja elinkeinoministeriö "valtiovarainministeriö " "puolustusministeriö " "sisäministeriö " maa- ja metsätalousministeriö liikenne- ja viestintäministeriö "ympäristöministeriö " sosiaali- ja terveysministeriö opetus- ja kulttuuriministeriö "Metsähallitus " "Liikennevirasto " Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta, 2. logistiikkarykmentti "Museovirasto/Pohjanmaan " museo Suomen metsäkeskus, Eteläinen palvelualue "Etelä-Pohjanmaan " ELY-keskus "Pohjanmaan " ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus (kalatalous) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto "Geologian " tutkimuskeskus "Pohjanmaan " kauppakamari "Västerbottenin " lääninhallitus "Finavia " Oyj "Fingrid " Oyj Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia Ab Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy "YHYRES-kehittämisyhdistys " ry Aktion Österbotten rf Oy Merinova Ab Suomen luonnonsuojeluliitto, Pohjanmaan piiri Luetteloa täydennetään kaavaprosessin aikana. 16 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 5.2 KAAVAN LAATIMINEN MRL:n 27 :n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatii Pohjanmaan liitto, joka on maakunnan kuntien omistama kuntayhtymä. Kaava valmistellaan laajassa yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Kaavan keskeiset päätökset tehdään maakuntahallituksessa, joka muodostuu jäsenkuntien poliitikoista. Maakuntahallitus hyväksyy osallistumisja arviointisuunnitelman, asettaa kaavaluonnoksen nähtäville, hyväksyy kaavaehdotuksen ja sen asettamisen nähtäville sekä esittää valtuustolle lopullisen kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. 5.3 OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOT- TAMINEN Osallistumismenettelyistä ja tiedottamisesta on säädetty MRL:ssa. Maakuntakaavasta ja osallistumismahdollisuuksista on tiedotettava mahdollisimman laajalle joukolle. Lakisääteisen vuorovaikutuksen eli viranomaisneuvottelujen ja kuulemisen lisäksi järjestetään kaavan esittelytilaisuuksia, työpajoja, sidosryhmätapaamisia sekä vapaamuotoisia keskusteluja kaavan valmistelijoiden kanssa. Tietoa saa myös liiton verkkosivuilta ja karttapalvelusta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaisesti osallistumisja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kerran ja Pohjanmaan maakuntakaava kaksi kertaa: osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) 6.1.-12.2.2016 maakuntakaavaluonnos syksy 2017 maakuntakaavaehdotus syksy 2018 Tarkat ajankohdat päätetään kaavaprosessin aikana. Maakuntakaava asetetaan kullakin kerralla nähtäville 30 päivän ajaksi, jolloin asianomaisilla viranomaisilla on oikeus antaa kaavasta lausuntoja ja muut osalliset saavat jättää mielipiteensä/muistutuksensa. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan MRA:n mukaisesti sekä liiton verkkosivuilla ja liiton ja jäsenkuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Kunnat vastaavat itse siitä, että kaava-asiakirjat ovat näkyvästi esillä kunnan ilmoitustauluilla. Kaavoituksen vireilletulosta tulee MRL:n 63 :n mukaan ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumisja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan samalla kun ilmoitetaan tämän osallistumisja arviointisuunnitelman asettamisesta nähtäville. Kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville tiedotetaan vastaavalla tavalla. Vuorovaikutus maanomistajien sekä niiden kanssa, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa Kuten jo todettiin, Pohjanmaan liitto toivoo, että kaikille niille, jotka haluavat olla mukana kehittämässä Pohjanmaan maakuntaa tai vaikuttamassa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 sisältöön, annetaan mahdollisuus osallistua kaavaprosessiin. Jotta saataisiin selville, mitä mieltä tavalliset kansalaiset ovat maakunnasta, sen kehittämisen suunnasta ja maakuntakaavan sisällöstä, perustetaan kansalaisfoorumi. Ryhmän kanssa pidetään säännöllisiä työkokouksia. Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laadittaes- Pohjanmaan liitto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 sa käydään syvennettyä vuoropuhelua nuorison kanssa. Asiasta lähetettiin tiedustelu kaikille Pohjanmaan lukioille sekä Novialle ja VAMK:lle. Näistä Pietarsaaren ruotsinkielinen lukio ja VAMK ilmoittivat olevansa kiinnostuneita osallistumaan kaavatyöhön. Pietarsaaren ruotsinkielisen lukion kanssa käsitellään virkistystä ja Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa energiahuoltoa. Maakuntakaavasta kerätään palautetta kaavoituksen eri vaiheissa ja erilaisin keinoin. Ensimmäinen tilaisuus palautteen antamiseen tarjoutuu, kun ilmoitetaan kaavan vireilletulosta ja julkistetaan osallistumisja arviointisuunnitelma. Kiinnostuneet voivat myöhemmin esittää mielipiteensä myös kaavaluonnoksesta ja jättää kaavaehdotuksesta muistutuksen. Pohjanmaan liitto kirjoittaa saatuihin mielipiteisiin ja muistutuksiin vastineet, jotka maakuntahallitus hyväksyy. Lakisääteisen kuulemisen lisäksi asukkaat voivat ottaa kaavaan kantaa sen nähtävilläoloaikana järjestettävissä esittelytilaisuuksissa (maakuntakaavafoorumi). Kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä kaavaprosessi ja kaavaratkaisun keskeiset kohdat esitellään maakuntakaavoituksen päivässä, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Tarvittaessa järjestetään esittelytilaisuuksia ja työpajoja myös selvitysten laadinnan aikana. Halukkaat voivat aina myös ottaa yhteyttä Pohjanmaan liiton kaavoittajiin joko sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä liiton virastossa osoitteessa Hietasaarenkatu 6, Vaasa. Ajankohtaisia maakuntakaavoituksen asioita voi seurata myös sähköisestä uutiskirjeestä, jonka voi tilata osoitteesta info@ obotnia.fi. Vuorovaikutus niiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa, joiden toimialaa suunnitte-lussa käsitellään Viranomaisyhteistyön tavoitteena on, että riittävän varhaisessa vaiheessa kaavaprosessia selvitetään ne valtakunnalliset tavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet, jotka liittyvät Pohjanmaan maakuntakaavan laadintaan. Viranomaisneuvotteluilla on keskeinen asema maakunnan liittojen ja muiden viranomaisten välisessä yhteistyössä. Neuvotteluista on säädetty MRL:n 66 :ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 11 :ssä. Kaavaprosessin aikana järjestetään kaksi viranomaisneuvottelua. Ensimmäinen pidetään maaliskuussa 2016, kun osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin on laadittu. Toinen viranomaisneuvottelu pidetään kesällä 2018, kun ministeriöiden ja keskeisten viranomaisten lausunnot on saatu ja vastineet niihin laadittu, mutta ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Viranomaisneuvottelujen lisäksi järjestetään tarvittaessa työkokouksia Pohjanmaan liiton ja asianomaisten viranomaisten välillä. Tämä yhteistyömuoto on erityisen tärkeä kaavaprosessin alussa, kun valmistellaan kaavaluonnosta. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 asetetaan nähtäville kolme kertaa (osallistumisja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus). Asianomaisilla viranomaisilla on sinä aikana kun maakuntakaava on nähtävillä oikeus lausua kaavasta. Tämän lisäksi kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ministeriöiltä, kunnilta ja keskeisiltä viranomaisilta ennen kuin kaava asetetaan nähtäville. Lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka maakuntahallitus hyväksyy. Yhteenveto lausunnoista ja niihin annetut vastineet viedään maakuntakaavan verkkosivuille. Yhteisen virkamieskäsityksen löytämiseksi keskeisissä suunnitteluratkaisuissa perustetaan viiteryhmä, jossa edustettuina ovat kunnat, muut viranomaiset ja sidosryhmät. Kaavatyön aikana kokoontuu myös erilaisia teemaryhmiä. Ajatuksena on, että viiteryhmän ja teemaryhmien jäsenet tuovat suunnittelutyöhön oman osaamisensa ja omat tavoitteensa sekä välittävät kaavatyöstä ja kaavan sisällöstä tietoa eteenpäin omassa organisaatiossaan. Kaavaratkaisun vaikutusten arviointi on olennainen osa kaavan laadintaa. Arviointi kuuluu erottamattomana osana kaavoitukseen ja jatkuu koko prosessin ajan. Keskeisistä viranomaisista ja organisaatioista koostuva vaikutusten arviointiryhmä kokoontuu vähintään viisi kertaa kaavaprosessin aikana. Tärkeän ryhmän muodostavat kuntien virkamiehet, sillä he tuovat kaavatyöhön tuntemusta paikallisista tavoitteista ja olosuhteista. Pohjanmaan liiton kaavoittajat ja kuntien kaavoitusvastaavat tapaavat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa keskustellakseen maakunnan ajankohtaisista kaavoitusasioista. Kokoontumisissa keskustellaan myös Pohjanmaan maakuntakaavasta 2040. Kunnat ovat edustettuina useimmissa työryhmissä. Pohjanmaan liitto tekee jatkuvasti yhteistyötä Satakuntaliiton ja erityisesti Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen kanssa, sillä kaksi viimeksi mainittua kuuluvat samaan yhteistoiminta-alueeseen. Kaavaprosessin aikana järjestetään kaksi työpajaa. Ideointityöpajassa tavoitteena on linjata kaavan sisältöä, kaavavaihtoehdoista järjestettävässä työpajassa taas tarkastellaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Molemmat työpajat pidetään kaavan valmisteluvaiheessa. Kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä kaavaprosessi ja kaavaratkaisun keskeiset kohdat esitellään maakuntakaavoi- 18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 Pohjanmaan liitto tuksen päivässä, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Vuorovaikutus luottamushenkilöiden kanssa Vuorovaikutuksella liiton ja kuntien luottamushenkilöiden kanssa on kaksi päätarkoitusta. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto ohjaavat itse kaavoitusprosessia kun taas kuntien luottamushenkilöiden pitäisi huolehtia siitä, että maakuntakaavaa toteutetaan kuntakaavoituksen kautta. Maakuntahallitus- ja valtuusto tekevät kaikki maakuntakaavaa koskevat keskeiset päätökset kun taas kuntien poliittiset elimet käsittelevät maakuntakaavaa kaavaprosessin eri vaiheissa. Jotta maakunnan liiton luottamushenkilöillä olisi mahdollisuus osallistua jo alusta alkaen kaa-vaprosessiin, järjestetään prosessin aikana iltakouluja. Maakuntavaltuuston jäsenet voivat lisäksi osallistua erilaisiin teemaryhmiin. Tarvittaessa järjestetään kuntapäättäjille myös kaavan esittelytilaisuuksia. Perimmäisenä ajatuksena on mahdollisuuksien mukaan saada kansalaisten mielipiteet ja osallisten kannanotot päättäjien tietoon ennen päätöksentekoa suunnittelun eri vaiheissa. Tiedottaminen Kaavoituksen vireilletulosta tulee MRL:n 63 :n mukaan ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumisja arviointimenettelystä. MRA:n 30 :n mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumisja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 nähtävillä pitämisestä tiedotetaan maksullisilla ilmoituksilla sanomalehdissä Pohjalainen, Vasabladet, Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten. Näistä Pohjalainen on maakunnan laajalevikkisin sanomalehti. Maakuntakaavan ollessa nähtävillä lähetetään myös tiedotteita lehdistölle. Suunnitellaan muunkin tyyppisiä tiedottamisen keinoja, kuten tietolehtisiä, uutiskirjeitä ja sosiaalisten kanavien hyödyntämistä, jotta asukkaat tavoitettaisiin laajalti. Pohjanmaan maakuntakaavasta ja työn etenemisestä tiedotetaan koko valmistelun ajan Pohjanmaan liiton verkkosivuilla osoitteessa www. obotnia.fi/maakuntakaava. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 tuodaan esille myös sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaisia maakuntakaavoituksen asioita voi seurata myös sähköisestä uutiskirjeestä, jonka voi tilata osoitteesta info@ obotnia.fi. Tarvittaessa voi ottaa suoraan yhteyttä liiton kaavoittajiin, yhteystiedot löytyvät viimeiseltä sivulta. Maakuntakaavasta ja työn etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti paikallisille tiedotusvälineille. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 5.4 VUOROVAIKUTUS POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 LAADINNAN AIKANA Kuva 7: Vuorovaikutuksen aikataulu Vuorovaikutuksen kannalta keskeiset Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmisteluvaiheet ovat seuraavat: Aloitusvaihe: OAS käsitellään maakuntahallituksessa ja asetetaan nähtäville, siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta ja muut sidosryhmät voivat esittää mielipiteensä järjestetään maakuntakaavafoorumi asukkaille sekä yhteinen kaavan esittelytilaisuus kuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin käsitellään maakuntahallituksessa pidetään ensimmäinen viranomaisneuvottelu Tavoitevaihe: järjestetään ideointityöpaja virkamiehille ja luottamushenkilöille maakuntahallitus hyväksyy tavoitteet ja päivitetyn osallistumisja arviointisuunnitelman Valmisteluvaihe: vaihtoehtoisista kaavaratkaisuista keskustellaan työpajassa pidetään kokouksia viranomaisten ja sidosryhmien kanssa kaavaluonnos käsitellään maakuntahallituksessa ja asetetaan nähtäville, siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta ja muut sidosryhmät voivat esittää mielipiteensä järjestetään maakuntakaavafoorumi asukkaille, kaavan esittelytilaisuuksia kuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille sekä maakuntakaavoituksen päivä vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin käsitellään maakuntahallituksessa Ehdotusvaihe: kaavaehdotus käsitellään maakuntahallituksessa, siitä pyydetään lausunnot ministeriöiltä ja viranomaisilta ja kuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille järjestetään esittelytilaisuuksia pidetään toinen viranomaisneuvottelu kaavaehdotus käsitellään maakuntahallituksessa ja asetetaan nähtäville, viranomaiset ja muut sidosryhmät voivat antaa lausuntoja ja muistutuksia järjestetään maakuntakaavafoorumi asukkaille vastineet mahdollisiin lausuntoihin ja muistutuksiin käsitellään maakuntahallituksessa Hyväksymisvaihe: maakuntahallitus päättää viedä maakuntakaavan maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan Maakuntavaltuuston päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. 20 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 6 Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Huomioon otetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :n mukaisesti maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat tiedot. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tuottaa suunnittelijoille, osallisille sekä päättäjille monipuolista, puolueetonta ja kriittistäkin tietoa kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on jatkuva prosessi ja keskeinen osa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laadintaa. Tavoitteena on tuottaa arviointitietoa kunkin kaavavaiheen käyttöön. Vaikutusten arviointi antaa tietoa siitä, miten maakuntakaavaa tulisi kaavaprosessin aikana muuttaa, jotta kaavalle asetetut tavoitteet täyttyisivät mahdollisimman hyvin. Vaikutukset arvioidaan kussakin kaavaprosessin vaiheessa. Lähtökohtana on, että myös kaavan vaikutusten arviointi perustuu riittäviin selvityksiin. Olennaista on, että vaikutusten arviointi suoritetaan sillä tasolla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Kaavaratkaisun kokonaisvaikutuksia arvioidaan suhteessa maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyihin maakuntakaavan sisältövaatimuksiin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Lisäksi arvioidaan vaikutuksia maakunnan omiin tavoitteisiin ja ohjelmiin, erityisesti Pohjanmaan maakuntastrategiaan 2014 2017. Vaikutukset Natura 2000 -verkostoon arvioidaan aluekohtaisesti ja luonnonsuojelulain edellyttämällä tarkkuudella. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 7 Kaavoituksen kulku ja aikataulu Aloitus- ja tavoitevaihe 1/2014 6/2016 Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014 käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Aloitusvaiheessa tehdään runsaasti selvityksiä, jotka luovat perustan kaavaratkaisulle. Maakuntahallitus käsittelee osallistumisja arviointisuunnitelman kokouksessaan 21.12.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville 6.1.2015 12.2.2016. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ja muut osalliset voivat esittää mielipiteensä. Suunnitelman ollessa nähtävillä järjestetään maakuntakaavafoorumi asukkaille ja muille osallisille sekä yhteinen kaavan esittelytilaisuus kuntien päättäjille ja virkamiehille. Kun suunnitelma on ollut nähtävillä, laaditaan vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidetään 17.3.2016, minkä jälkeen maakuntahallitus hyväksyy vastineet. Kun vastineet on käsitelty maakuntahallituksessa, järjestetään ideointityöpaja, jossa keskustellaan maakuntakaavan tavoitteista. Kaavan tavoitteet määritellään osallistumisja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen, ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa päätetyn ja ideointityöpajan annin pohjalta. Maakuntahallitus hyväksyy ne sekä päivitetyn osallistumisja arviointisuunnitelman. Valmisteluvaihe 6/2016 12/2017 Maakuntakaavan hyväksyttyjen tavoitteiden pohjalta valmistellaan yhteistyössä kaavaluonnos (kaavakartta, kaavaselostus ja vaikutusten arviointi). Samalla viimeistellään selvitykset. Maakuntahallitus käsittelee kaavaluonnoksen ja se asetetaan nähtäville syksyllä 2017. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ja muut osalliset voivat esittää mielipiteensä. Kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä järjestetään maakuntakaavafoorumi asukkaille ja muille osallisille sekä kaavan esittelytilaisuuksia kuntien päättäjille ja virkamiehille. Lisäksi järjestetään maakuntakaavoituksen päivä, jossa esitellään kaavaprosessi ja kaavaratkaisun keskeiset kohdat. Kun kaavaluonnos on ollut nähtävillä, laaditaan vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin. Vastineet hyväksyy maakuntahallitus. Ehdotusvaihe 1/2018 11/2018 Maakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus (kaavakartta, kaavaselostus ja vaikutusten arviointi). Maakuntahallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja siitä pyydetään lausunnot ministeriöiltä ja viranomaisilta. Esittelytilaisuudet järjestetään kuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille. Lausuntoihin laaditaan vastineet. Ne käsitellään maakuntahallituksessa. Pidetään toinen viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotusta täydennetään lausuntojen ja viranomaisneuvottelun pohjalta. Maakuntahallitus käsittelee kaavaehdotuksen, ja se asetetaan nähtäville syksyllä 2018. Viranomaisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuk-sesta lausunto ja muilla osallisilla muistutus. Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä järjestetään maakuntakaavafoorumi asukkaille ja muille osallisille. Sen jälkeen kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, laaditaan vastineet mahdollisiin lausuntoihin ja muistutuksiin. Vastineet käsitellään maakuntahallituksessa. Hyväksymisvaihe 12/2018 5/2019 Mikäli mahdolliset lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta eivät anna aihetta suurempiin muutoksiin, maakuntahallitus päättää viedä maakuntakaavan maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi. Maakuntavaltuusto hyväksyy Pohjanmaan maakuntakaavan 2040. Maakuntavaltuuston päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Pohjanmaan liitto 22 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 Rullaava kaavoitus Tavoitteena on saada maakuntakaava hyväksyttyä maakuntavaltuustossa vuoden 2018 lopussa / vuoden 2019 alussa. Aikomuksena on saada aikaan rullaava maakuntakaavoitus. Kun maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjanmaan seuraavan maakuntastrategian, aloitetaan Pohjanmaan maakuntakaavan ajantasaistaminen. Maakuntakaavaa päivitetään osittain siltä osin kuin mitä maakuntastrategia edellyttää ja osittain siltä osin kuin kaava on toteutunut tai vanhentunut. Tämä toistetaan neljän vuoden välein. Koska maakuntakaava päivitetään niinkin usein, kaikkia osa-alueita ei tarvitse käsitellä joka kerta. Vaihemaakuntakaavoilla päivitettävään maakuntakaavaan verrattuna tämän työskentelytavan etuna on se, että maankäyttöä tarkastellaan kullakin kerralla kokonaisuutena ja että maakuntakaavalla voidaan nykyistä nopeammin vastata niihin muutoksiin, joita yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu niin, ettei ympäristöministeriössä enää vahvisteta maakuntakaavoja. Tämän lisäksi kaavoitusprosessia on muutettu niin, että ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista pyydetään siitä lausunnot ministeriöiltä, kunnilta ja keskeisiltä viranomaisilta sekä pidetään toinen viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä kunnilla ja yhdistyksillä on mahdollisuus jättää siitä muistutuksia aivan kuten tähänkin saakka. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto, ja sen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 8 Lähdeluettelo Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 www.tem.fi Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarja: Opas 6 Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa. Ympäristöministeriö, Helsinki 2002. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarja: Opas 7 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset. Ympäristöministeriö, Helsinki 2002. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarja: Opas 8 Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriö, Helsinki 2002. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarja: Opas 9 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa. Ympäristöministeriö, Helsinki 2003. Esite Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt: tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Ympäristöministeriö, 2009. Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi, Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Ympäristöministerö ym. Helsinki 2015. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategia 2014 2020 Kohti eurooppalaista kestävän kehityksen edelläkävijäaluetta. Osat 1 ja 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, raportteja 50/2015 ja 51/2015. Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017. Pohjanmaan liitto. Vaasa 2014. Pohjanmaan ilmastostrategia 2040. Pohjanmaan liitto 2015. Pohjanmaan kulttuuriohjelma 2014 2017. Pohjanmaan liitto ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur. Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040. Pohjanmaan liitto 2014. Pirkanmaan maakuntakaava 2040, osallistumisja arviointisuunnitelma. Pirkanmaan liitto 2013. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, osallistumisja arviointisuunnitelma, Satakuntaliitto 2015. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, osallistumisja arviointisuunnitelma. Uudenmaan liitto 2013. 24 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 9 Yhteystiedot Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6 65100 Vasa vaihde: 06 320 6500 sähköposti: info@obotnia.fi www.obotnia.fi kaavoitusjohtaja ympäristöasiantuntija Ann Holm Christine Bonn ann.holm@obotnia.fi christine.bonn@obotnia.fi 044 320 6540 044 320 6570 9.1 KAAVATYÖRYHMÄ Ann Holm kaavoitusjohtaja (yhdyskuntarakenne, merialuesuunnittelu). pj. Christine Bonn ympäristöasiantuntija (luonto- ja kulttuuriympäristöt) Tarja Hautamäki kulttuuripäällikkö (kulttuuri) Mikaela Jussila viestintäkoordinaattori (tiedotus) Pirjo Niemi kaavoitusinsinööri (yhdyskuntatekniikka) Varpu Rajaniemi aluekehitysjohtaja (hyvinvointi) Kimmo Riusala kehittämissuunnittelija (alkutuotanto) Niklas Ulfvens kehittämis- ja elinkeinopäällikkö (elinkeinoelämä) Tero Voldi liikenneasiantuntija (liikenne ja logistiikka) Jan Wikström kaavoitusinsinööri (energiatekniikka) Gustav Nygård kaavoitusinsinööri (paikkatieto), siht. etunimi.sukunimi@obotnia.fi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25

19, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 19 B, kh 25.1.2016 Sandögatan 6 - Hietasaarenkatu 6 PB - PL 174, 65101 Vasa - Vaasa Tfn - Puh. 06 320 6500 www.obotnia.fi www.facebook.com/obotnia info@obotnia.fi

20, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 449/2013 PIETARSAAREN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ Kh 16.2.2015 82 Teknisen sektorin strategiatyö, ydintoiminnan ja tukitoiminnan jaottelu: Liite 82 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupungin strategiatyö on siinä vaiheessa, että teknisen sektorin toiminta-alueet on kaupunginhallituksessa hyväksytty kuuluviksi joko ydintoimintoihin tai tukitoimintoihin. Samassa yhteydessä hyväksyttiin, että IT-palvelut siirretään pois teknisen palvelukeskuksen alaisuudesta konsernihallintoon eivätkä siten kuulu tähän teknisen sektorin strategiatyön alaisuuteen. Tukitoimintojen osalta on syytä alkaa tehdä laajaalaista selvitystä siitä miten tukitoiminnot olisi mahdollista yhtiöittää. Tehtävää varten nimetään viranhaltijoista kuuluva työryhmä, joka raportoi kaupunginhallitukselle säännöllisin väliajoin. Työryhmän tulisi saada selvitys valmiiksi 30.6.2015 mennessä. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää nimetä työryhmän tekemään selvitystä. Työryhmään kuuluvat kaupunginkamreeri, kaupunginlakimies ja vt. tekninen johtaja. Työryhmän kokouksiin on osallistumisoikeus myös teknisen lautakunnan puheenjohtajalla. Työryhmä voi lisäksi nimetä itselleen sihteerin sekä kutsua kokouksiin asiantuntijoita. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisäksi kaupunginhallitus päätti Kari Koskelan ehdotuksesta, jota kannatti Peter Boström, että teknisen lautakunnan varapuheenjohtajalla on myös osallistumisoikeus työryhmän kokouksiin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti Jarmo Ittosen ehdotuksesta, jota kannatti Peter Boström, että työryhmän työssä tulee selvittää yhtiön toiminta-alueen laajuus. Kh 30.3.2015 159 Kaupunginsihteeri: Kaupungin yhteistyöryhmässä on keskusteltu kaupungin strategiatyöstä ja teknistä sektoria koskevan yhtiöittämisryhmän kokoonpanosta. Yhteistyöryhmä ehdottaa kaupunginhallitukselle, että työryhmään nimitettäisiin yksi pääluottamusmiehistä. Ehdotus

20, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 449/2013 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää nimetä yhden pääluottamusmiehen työryhmään. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. TKK 21.9.2015 29 Kaupunginhallitus nimesi 16.2.2015 työryhmän tekemään selvitystä siitä miten tukitoiminnot olisi mahdollista yhtiöittää. Työryhmän raportti: Liite 29 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto merkitsee työryhmän raportin tiedoksi ja lähettää asian kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. Kh 28.9.2015 337 Teknisen sektorin strategiatyö, ydintoiminnan ja tukitoiminnan jaottelu: Liite 337 A Työryhmän raportti: Liite 337 B Kaupunginsihteeri: Työryhmä on työskennellyt alkuvuoden ja on nyt saanut valmiiksi raportin teknisten palvelujen yhtiöittämisestä. Työntekijäpuolen pääluottamusmiehiä on tiedotettu työn etenemisestä, ja selvitystyön etenemistä on esitelty myös kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Työryhmä ehdottaa selvityksessään, että seuraavat toiminnot yhtiöitetään yhdeksi palveluyhtiöksi: - ruokapalvelut - siivouspalvelut - kiinteistönhoito - puistojen ja viheralueiden kunnossapito - ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito

20, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 449/2013 - teiden kunnossapito ja varikkotoiminta Yhtiöittämistä valmisteltaessa tulee valmistelusta antaa henkilöstölle riittävät tiedot yhteistoimintamenettelyä koskevien säännösten mukaisesti. Tarkoituksena on aikataulun osalta tässä vaiheessa, että kaupunginvaltuusto tekisi lokakuussa periaatepäätöksen yhtiöittämisestä siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Myöhemmässä vaiheessa tulee päätettäväksi yhtiöittämiseen liittyvät toimintojen ja henkilöstön siirrot. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto tekisi tässä vaiheessa periaatepäätöksen, jonka mukaan raportissa mainitut toiminnot yhtiöitetään palveluyhtiöksi siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa 1.1.2016. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen antoi uuden ehdotuksen: Kaupunginhallitus merkitsee raportin tässä vaiheessa tiedoksi. Henkilöstön kanssa käydään keskusteluja, ennen kuin kaupunginhallitus tekee päätöksen asian viemisestä valtuustoon. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kh 26.10.2015 373 Kaupunginsihteeri: Teknisten tukipalvelujen yhtiöittämisen alustava aikataulu on seuraava: 20.10.2015 Yhteistyöryhmä käsitteli työryhmän raporttia 21.10.2015-15.1.2016 keskustelut työpaikoilla, joita mahdollinen yhtiöittäminen koskee sekä asian käsittely teknisen sektorin kehitysryhmässä. 18.1.2016 Kaupunginhallitus päättää siitä, esittääkö se valtuustolle tukipalvelujen yhtiöittämistä vai ei. 19.1. - 15.4.2016 Yhteistoimintamenettely työpaikoilla Toukokuu 2016, lopullinen päätös yhtiöittämisestä kaupunginvaltuustossa Elokuu-marraskuu 2016, lopulliset yhteistoimintaneuvottelut, sopimukset ja muuta tarpeelliset toimet.

20, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 449/2013 1.1.2017 Uusi yhtiö aloittaa toimintansa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee aikataulun tiedoksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 25.1.2016 20 Teknisen sektorin strategiatyö: jako ydintoimintaan ja tukitoimintoihin: Liite 20 A Työryhmän raportti: Liite 20 B Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallituksen 28.9.2015 päätöksen mukaisesti työntekijöiden kanssa on nyt käyty keskustelut yhtiöittämisestä, ja työntekijät saivat esittää kirjallisia ehdotuksiaan asiassa 15.1.2016 mennessä. Asiassa on toimitettu kaupunginkansliaan noin 20 kirjelmää. Pääsisältönä kirjeissä on se, että niissä vastustetaan yhtiöittämistä, koska sen koetaan heikentävän henkilöstön työehtoja. Vastaanotetuissa kirjelmissä ei kuitenkaan ehdoteta konkreettisia, säästöjä tuovia kehitysideoita. Joitain pieniä parannusehdotuksia kirjeissä toki esitetään, mutta pääsääntöisesti jätettyjen kannanottojen sisältö on se, että kaupungin ei tulisi yhtiöittää tukitoimintojaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.4.2014 kaupungin strategiset tavoitteet ja suuntaa-antavat päämäärät, joiden mukaan kaupunki voi yhtiöittää toimintoja ja niihin kuuluvaa omaisuutta, joiden ei katsota kuuluvan kaupungin ydintoimintaan tai joita kaupungin mielestä voidaan ohjata/kehittää tehokkaammin erillisenä yksikkönä ja/tai jotka kilpailevat yksityisten yritysten kanssa. Liitteenä oleva työryhmän raportti on päivitettävä mahdollisimman pian, koska raportti on tehty sen mukaan, että yhtiöittäminen olisi tapahtunut jo 1.1.2016 alkaen. Lisäksi raportissa mainitut Malmin teknisten palvelujen ja kiinteistönhoidon henkilöstö on jo siirretty Malmin kiinteistöt kuntayhtymälle 1.1.2016 alkaen. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto tekee periaatepäätöksen, jonka mukaan raportissa

20, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 449/2013 mainitut toiminnot yhtiöitetään palveluyhtiöksi siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa 1.1.2017.

21, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 666/2015 KAUPUNGINKANSLIA: KAUPUNGINJOHTAJAN VALINTA Kh 17.8.2015 281 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunginjohtajan virka on tällä hetkellä avoinna, ja tehtäviä on hoitanut kaupunginjohtajan sijainen tammikuun puolesta välistä saakka. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus keskustelee kaupunginjohtajan viran auki julistamisesta ja prosessin aikataulusta. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että viran valintaprosessi aloitetaan. Ensimmäisenä valitaan ulkoinen rekrytoija, joka on tiiviisti mukana koko rekrytointiprosessin ajan. Seuraavassa kokouksessa valitaan ulkoinen rekrytoija ja päätetään valintaprosessin aikataulusta. Kh 1.9.2015 294 Kaupunginsihteeri: Kaupunginsihteeri on ollut yhteydessä muutamiin rekrytointiyrityksiin, joilta on tiedusteltu referenssejä ja tarjousta kaupunginjohtajan rekrytointiprosessista. Tarkempi esittely tapahtuu kokouksessa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 14.9.2015 312 Kaupunginsihteeri: Kaupunginsihteeri on käynyt tarjouksen jättäneiden yritysten kanssa keskusteluja, ja tarjouksia on täsmennetty. Yhden yrityksen kanssa on päädytty kahdenvälisiin jatkoneuvotteluihin. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen

21, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 666/2015 Kaupunginhallitus päättää hyväksyä MPS Executive Searchin tarjouksen, ja päättää antaa kyseiselle yritykselle toimeksiannon olla mukana kaupunginjohtajan rekrytointiprosessissa. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kh 9.11.2015 385 Kaupunginsihteeri: Kaupunginjohtajan virka on laitettava julkiseen hakuun. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää julistaa kaupunginjohtajan viran avoimeksi ja päättää hakuajasta tarkemmin kokouksessa. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti esitystään seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää julistaa kaupunginjohtajan viran avoimeksi ja valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginjohtajan sijaisen ja kaupunginsihteerin päättämään ajankohdasta milloin virka laitetaan auki. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 30.11.2015 408 Kaupunginsihteeri: Kaupunginjohtajan viran hakuilmoitus on julkaistu lehdissä sovitun mukaisesti 29.11.2015. Hakuaika päättyy perjantaina 18.12.2015 klo 15. Työpaikkailmoitukseen on kirjattu, että virka voidaan täyttää kaupunginvaltuuston päättämäksi määräajaksi. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 18.1.2016 14

21, KH 2016-01-25 18:00 CFV: 666/2015 Yhteenveto hakijoista: Liite 14 Kaupunginsihteeri: Kaupunginjohtajan virka on ollut haettavissa 18.12.2015 klo 15 saakka. Työpaikkailmoitus on julkaistu Österbottens Tidningissä, Pietarsaaren Sanomissa, Vasabladetissa, Keskipohjanmaassa, Pohjalaisessa ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi ilmoitus on ollut internetissä mol.fi, kommuntorget.fi ja kuntalehti.fi sivuilla. Hakuaikana virkaan tuli yksi hakemus. Pietarsaaren hallintosäännön mukaan kelpoisuusvaatimukset kaupunginjohtajan virkaan ovat soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, kunta-alan tuntemus ja riittävä johtamistaito. Hakuaikana virkaa hakenut henkilö on ilmoittanut, että ei tällä hetkellä voi tulla haastatteluun. Ansioluettelon perusteella voitaneen myös todeta, että hänellä ei ole juurikaan kunta-alan tuntemusta eikä riittävää johtamistaitoa. Virkaan on hakuajan jälkeen jätetty kaksi suostumusta 14.1.2016 mennessä. Suostumuksen ovat jättäneet Mats Brandt ja Kristina Stenman. Molemmat ovat kelpoisia virkaan. Tarkempi valmistelu asiassa annetaan kokouksessa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Ehdotus kokonaisuudessaan annetaan kokouksessa. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginjohtaja valitaan viiden vuoden määräajaksi. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen ehdotti, että kaupunginhallitus päättää tässä vaiheessa järjestää kaupunginvaltuustolle haastattelutilaisuuden. Kh 25.1.2016 21 Yhteenveto hakijoista: Liite 21 A Suostumus virkaan Mats Brandt: Liite 21 B Suostumus virkaan Kristina Stenman: Liite 21 C Tarkempi valmistelu ja ehdotus annetaan kokouksessa.

21, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 21 A, kh 25.1.2016 Stadsdirektör - Kaupunginjohtaja 2016 Behörighetskraven är lämplig högre högskoleexamen, god kunskap om kommunal förvaltning och ekonomi samt utmärkt kännedom om näringslivet och den offentliga sektorn Namn, ålder, Utbildning Tidigare arbetsplatser språkkunskaper löneanspråk hemort Holm, Kim Kandidat i psykologi, Umeå universitet Korsholms kommun, psykologpraktikant, 2015 svenska 6.000 Korsholm Magister i journalistik, Uppsala universitet Sveriges radio P4, programledare, 2013 finska Studerar psykologi Sveriges radio och radio Vega, frilansreporter, 2012 tyska Sveriges radio, nyhetsuppläsare, 2012 Uppsala.com, krönikör, bloggare, 2009 Vasabladet, krönikör, resebloggare, 2009

21, KH 2016-01-25 18:00 / :s bilaga: Liite 21 C, kh 25.1.2016