KIRJALLINEN KYSYMYS 10/2010 vp Työttömyysturvaetuuden tulkinta avohoitotilanteessa Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö on työkyvyttömyyden vuoksi saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja kun hänen on edelleen katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, tulisi hänellä olla työttömyysturvalain 3 luvun 3 :n 3 momentin mukaan oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyshakemuksensa on vireillä tai hylätty. Jos kyseinen henkilö tässä tilanteessa on hakeutunut esimerkiksi psykiatriseen avohoitoon päiväsairaalaan, on ollut tapauksia, joissa henkilön kohdalla onkin sovellettu työttömyysturvalain 2 luvun 3 :n 1 momenttia, jossa mainitaan, seuraavasti: "Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla ulkomaanmatkan, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, vapausrangaistuksen taikka sairaalassa tapahtuvan hoidon tai muun tähän verrattavan laitoshoidon taikka muun näihin rinnastettavan syyn johdosta." Päiväsairaalahoitoa ei voida rinnastaa näihin syihin, koska kyseessä on päivällä tapahtuva avohoito, joka perustuu vapaaehtoisuuteen, ja henkilö voi halutessaan lopettaa sen välittömästi. Laissa tarkoitetut esteet ovat ns. ympärivuorokautisia, jolloin asianosainen ei voi niihin vaikuttaa. Kun asiaa on tiedusteltu mm. työministeriöstä ja työttömyysturva-asiamieheltä sekä Kelasta, on osoittautunut, että lakia voidaan tulkita näissä tapauksissa kumpaankin suuntaan. Käytännössä tämä väljä tulkinta on johtanut tilanteisiin, joissa potilas on joutunut lopettamaan päiväsairaalahoidon, koska on jäänyt kokonaan tulottomaksi. Toimeentulotukioikeuttakaan ei kaikilla potilailla ole esimerkiksi puolison tulojen perusteella. Lisäksi toimeentulotuki on ns. viimesijainen tuki, ja laissa on lähdetty siitä, että työttömyysetuus olisi ensisijainen toimeentulon turva. Vuoden 2009 lopulla lakia uudistettiin, mutta tähän asiakohtaan ei tarkennuksia tehty. Niiden henkilöiden kohdalla, joille on jo tullut hylkäävä eläkepäätös ja joiden henkinen terveydentila on entisestään heikentynyt mm. sosioekonomisen tilanteen vuoksi, tilanne on kovin raskas, ja väliinputoamistilanteita ei saisi tulla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että päiväsairaalamuotoisessa avohoidossa oleville ihmisille voidaan taata esimerkiksi eläkepäätöksen hylkäyksen jälkeen mahdollisuus työttömyysturvaetuuteen, kun hänellä katsotaan olevan mahdollisuudet siirtyä työelämään ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä selventääkseen ohjeistuksia ja laintulkintaa työttömyysturvalain 3 luvun 3 :n 3 momentin ja 2 luvun 3 :n 1 momentin välillä? Versio 2.0
Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2010 Saara Karhu /sd 2
Ministerin vastaus KK 10/2010 vp Saara Karhu /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 10/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että päiväsairaalamuotoisessa avohoidossa oleville ihmisille voidaan taata esimerkiksi eläkepäätöksen hylkäyksen jälkeen mahdollisuus työttömyysturvaetuuteen, kun hänellä katsotaan olevan mahdollisuudet siirtyä työelämään ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä selventääkseen ohjeistuksia ja laintulkintaa työttömyysturvalain 3 luvun 3 :n 3 momentin ja 2 luvun 3 :n 1 momentin välillä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvalaissa säädetään, että työkyvyttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Rajaus johtuu työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksesta. Työttömyysturvalain mukaan tarkoituksena on turvata työttömän työnhakijan mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Työkyvyttömyyden aikainen toimeentulo on tarkoitus turvata esimerkiksi sairausvakuutus- tai eläkejärjestelmistä. Työkyvyttömyys ratkaistaan työttömyysturvajärjestelmässä muita, työkyvyttömyyden perusteella maksettavia etuuksia koskevien päätösten perusteella. Työkyvyttömän henkilön saatua enimmäisajan sairauspäivärahaa ja ilmoittauduttua työnhakijaksi TE-toimistoon hänelle voidaan maksaa työttömyysetuutta, jos hän on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja eläkehakemus on vireillä tai hylätty. Järjestelyn tarkoituksenmukaisuus kyseenalaistettiin jo työttömyysturvalakia säädettäessä (PeVL 46/2002 vp). Muita vaihtoehtoja voisi olla sairauspäivärahan maksaminen työkyvyttömyyseläkepäätöksen lainvoimaiseksi tulemiseen asti. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että ainakin sairaalahoidon ajalta tulisi voida saada sairauspäivärahaa enimmäisajan estämättä. Työ- ja elinkeinoministeriön käsityksen mukaan työttömyysturvalain 3 luvun 3 :ssä säädetään vain työkyvyttömyyden vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta. Tämän vuoksi ministeriö katsoo, että sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneen henkilön on työttömyysetuutta saadakseen täytettävä muualla työttömyysturvalaissa säädetyt etuuden saamisen edellytykset. Työnhakijan tulee esimerkiksi olla työmarkkinoiden käytettävissä, millä tarkoitetaan muun muassa sitä, että hänen tulee olla valmis vastaanottamaan työkykyään vastaavaa kokoaikatyötä. Jos työnhakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla työttömyysturvalain 2 luvun 3 :ssä tarkoitetulla tavalla, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Lainkohdassa mainitaan esimerkkeinä työmarkkinoilla olemisen estymisestä muun muassa sairaalassa tapahtuva hoito ja muu tähän verrattava laitoshoito. Työ- ja elinkeinoministeriön käsityksen mukaan päivällä tapahtuva vapaaehtoisuuteen perustuva hoito voi olla lainkohdassa tarkoitettua sairaala- tai muuta laitoshoitoa. Työttömyysturvajärjestelmässä ei yleensä anneta ratkaisevaa merkitystä sille, voisiko työnhakija halutessaan lopettaa jonkin toiminnan. Lisäksi sairaalassa tapahtuva hoito pe- 3
Ministerin vastaus rustuu Suomessa yleensä henkilön omaan myötävaikutukseen. Vuoden 2007 lopussa toimintansa lopettanut työministeriö on ohjeistanut silloisia työvoimatoimistoja lainkohdan tulkinnasta seuraavasti: "Laitoksessa tms. oleminen ei sinänsä ja ilman muuta ole lainkohdassa tarkoitettu este työmarkkinoilla olemiselle, vaan tällaisissa tilanteissa tulee selvittää, onko henkilö myös sen johdosta todella estynyt vastaanottamasta työtä." (Työttömyysturvan työvoimapoliittiset edellytykset työttömyysturvalautakunnan ja vakuutusoikeuden ratkaisukäytännön valossa; Työhallinnon julkaisu 326, s. 9) Työnhakijan ollessa tyytymätön TE-toimiston antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon joka koskee hänen oikeuttaan työttömyysetuuteen, hän voi valittaa työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen asiassa antamasta päätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan tai vakuutusoikeuteen. Myös ELY-keskusten työttömyysturva-asiamiehet valvovat työvoimapoliittisia lausuntoja koskevan käytännön yhdenmukaisuutta ja lainmukaisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön tietoon ei ole tullut kirjallisessa kysymyksessä kuvattuja tilanteita, joissa työnhakija olisi menettänyt oikeutensa työttömyysetuuteen. Ministeriö pitääkin annettua ohjeistusta riittävänä. Ministeriö aikoo kuitenkin vuoden 2010 aikana tehdä selvityksen sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneiden työsuhteessa olevien työnhakijoiden palveluista TE-toimistoissa. Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki 4
Ministerns svar KK 10/2010 vp Saara Karhu /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 10/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Saara Karhu /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att man för personer i öppen vård i form av dagsjukhus ska kunna tillförsäkra möjlighet till arbetslöshetsförmån till exempel efter att pensionsbeslutet avslagits, när personen anses ha möjligheter att övergå till arbetslivet och vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att skapa klarhet i de anvisningar och den lagtolkning som gäller förhållandet mellan 3 kap. 3 3 mom. och 2 kap. 3 1 mom. i lagen om utkomstskydd för arbetslösa? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I lagen om utkomstskydd för arbetslösa föreskrivs att arbetsoförmögna personer inte har rätt till arbetslöshetsförmåner. Begränsningen beror på syftet med systemet med utkomstskydd för arbetslösa. Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa är syftet att trygga arbetslösa arbetssökandes möjligheter att söka arbete och förbättra deras förutsättningar för inträde eller återinträde på arbetsmarknaden genom att ersätta de ekonomiska förluster som arbetslösheten medför. Avsikten är att försörjningen under arbetsoförmåga tryggas till exempel genom sjukförsäkrings- eller pensionssystemen. Inom systemet med utkomstskydd för arbetslösa avgörs arbetsoförmåga utgående från beslut om andra förmåner som betalas på basis av arbetsoförmåga. När den som är arbetsoförmögen har fått sjukdagpenning för maximitiden och anmält sig som arbetssökande vid TE-byrån, kan det betalas arbetslöshetsförmån till personen, om han eller hon ansökt om invalidpension och pensionsansökan är anhängig eller har avslagits. Arrangemangets ändamålsenlighet ifrågasattes redan när lagen om utkomstskydd för arbetslösa stiftades (GrUU 46/2002 rd). Andra alternativ kunde vara att sjukdagpenning betalas till dess beslutet om invalidpension vinner laga kraft. Arbets- och näringsministeriet anser att man åtminstone för tid i sjukhusvård ska kunna få sjukdagpenning oberoende av maximitiden. Enligt arbets- och näringsministeriets uppfattning föreskrivs det i 3 kap. 3 i lagen om utkomstskydd för arbetslösa endast om hur arbetsoförmåga påverkar rätten att få arbetslöshetsförmån. Av denna orsak anser ministeriet att för att personer som fått sjukdagpenning för maximitiden ska kunna få arbetslöshetsförmån, måste de uppfylla de villkor för erhållande av förmånen som anges annanstans i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Arbetssökanden ska till exempel stå till arbetsmarknadens förfogande, vilket bland annat avser att arbetssökanden ska vara beredd att ta emot ett heltidsarbete som motsvarar hans eller hennes arbetsförmåga. Om arbetssökanden är förhindrad att vara på arbetsmarknaden på det sätt som avses i 2 kap. 3 i lagen om utkomstskydd för arbetslösa, har arbetssökanden inte rätt till arbetslöshetsförmåner. I lagrummet nämns som exempel på hinder för att vara på arbetsmarknaden bland annat sjukhusvård eller annan därmed jämförbar anstaltsvård. Enligt arbets- och näringsministeriets uppfattning kan frivillig vård dagtid utgöra sådan sjukhusvård eller annan anstaltsvård som avses i lag- 5
Ministerns svar rummet. Inom systemet med utkomstskydd för arbetslösa har det i allmänhet inte någon avgörande betydelse om arbetssökanden kan avsluta en verksamhet, om han eller hon så önskar. Dessutom baserar sig sjukhusvård i Finland i allmänhet på personens medverkan. Arbetsministeriet, som upphörde med sin verksamhet vid utgången av 2007, har givit de dåvarande arbetskraftsbyråerna följande anvisningar om hur lagrummet ska tolkas. Det faktum att någon är på anstalt eller liknande utgör inte i sig och utan vidare ett i lagrummet avsett hinder för att vara på arbetsmarknaden. I sådana situationer ska man ta reda på om personen på grund av detta verkligen är förhindrad att ta emot arbete. (Työttömyysturvan työvoimapoliittiset edellytykset työttömyysturvalautakunnan ja vakuutusoikeuden ratkaisukäytännön valossa; Työhallinnon julkaisu 326, s. 9) När arbetssökanden är missnöjd med det arbetskraftspolitiska utlåtande om hans eller hennes rätt till arbetslöshetsförmåner som TE-byrån givit, kan arbetssökanden överklaga hos arbetslöshetskassan, eller i fråga om Folkpensionsanstaltens beslut i ärendet hos besvärsnämnden för utkomstskyddsärenden eller försäkringsdomstolen. Även utkomstskyddsombuden vid närings-, trafik- och miljöcentralerna övervakar att praxis för arbetskraftspolitiska utlåtanden är enhetlig och lagenlig. Sådana situationer som beskrivs i det skriftliga spörsmålet, där arbetssökanden har förlorat sin rätt till arbetslöshetsförmåner, har inte kommit till arbets- och näringsministeriets kännedom. Ministeriet anser att de givna anvisningarna är tillräckliga. Ministeriet har dock för avsikt att under 2010 göra en utredning om TE-byråns service för sådana arbetssökande som står i anställningsförhållande och som fått sjukdagpenning för maximitiden. Helsingfors den 4 mars 2010 Arbetsminister Anni Sinnemäki 6